Uutiset

Puolustusvoimien aluetoimistot järjestävät maassamme asevelvollisuuslain mukaiset kutsunnat 15.8.–15.12.2025. Tänä vuonna kutsuntavuorossa ovat vuonna 2007 syntyneet miehet.

Kutsuntatilaisuuksiin osallistuu syksyn aikana yhteensä lähes 38 000 kutsunnanalaista. Tänä vuonna kutsuntavuorossa ovat vuonna 2007 syntyneet miehet. Tilaisuuksiin osallistuu myös aiemmilta vuosilta uudelleen tarkastettavaksi määrättyjä, sekä ilman laillista estettä kutsunnoista poisjääneitä henkilöitä.

Kutsunnat järjestetään Puolustusvoimien kutsuntakuulutuksen mukaan kahdellatoista Pohjanmaan paikkakunnalla ja neljällätoista Etelä-Pohjanmaan paikkakunnalla. Kutsunnanalainen on miespuolinen Suomen kansalainen, joka kutsuntavuonna täyttää 18 vuotta, tai on jäänyt edellisiin kutsuntoihin saapumatta.

Kuortaneen kunnantalon aulassa oli marraskuun 27. päivänä aamutuimaan vastassa hyväntuulisia puolustusvoimien henkilöstöön kuuluvia henkilöitä. Nuorten miesten kasvoilta näkyi varauksellinen jännitys, vaikka aihetta huoleen ei ollut. Ohjaus oli ystävällistä, mutta sotilaallisen jämptiä. Kutsuntatilaisuus aloitettiin aulassa ilmoittautumisen yhteydessä tapahtuvalla henkilötietojen tarkistuksella. Tämän jälkeen kutsunnanalaiset ohjattiin saliin istumaan ja odottamaan ohjeistusta.

Pohjanmaan aluetoimiston edustaja toivotti kutsunnanalaiset tervetulleeksi ja kertoi päivän kulusta, esitteli kutsuttujen tervehdysten esittäjien nimet sekä kertoi siitä, mitä tapahtuu siinä vaiheessa, kun suoritetaan sotilaallinen ilmoitus Pohjanmaan aluetoimiston päällikön sijaiselle kapteeni Juhani Viitalalle. Sali nousee ylös ja rintamasuunta käännetään ilmoituksen vastaanottajaan. Nuoret miehet suoriutuivat annetuista ohjeista kiitettävästi ja salissa näytti jo hetken aavistuksen verran sotilaalliselta.

Kunnan, seurakunnan ja veteraanijärjestön tervehdykset

Kuortaneen kunnan tervehdyksen esitti opettaja Petri Stevander, joka kertoi mm. fyysisestä kunnosta huolehtimisen tärkeydestä ennen palvelukseen astumista, sekä paikallisten reserviläisjärjestöjen toiminnasta, jonne toivotaan nuoria mukaan asepalveluksen suorittamisen jälkeen. Stevander muistutti nuoria myös siitä, että kannattaa miettiä jo etukäteen mikä aselaji kiinnostaa eniten. Sitä kysytään teiltä sitten, kun sen aika tulee.

Kuortaneen seurakunnan tervehdyksen esitti kirkkoherra Timo Kaukomaa, joka rauhoitteli nuoria, että vaikka jokaista varmasti jännittää uusi edessä oleva tilanne, niin ei ole syytä olla huolissaan. Kirkollista työtä tehdään myös varuskunnissa, auttaen hengellisesti ja henkisesti kaikkia puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa palvelevia uskontokunnasta ja vakaumuksesta riippumatta. Lähimmäistä pyritään auttamaan elämän ongelmien ratkaisemisessa kuuntelemalla, keskustelemalla ja tuomalla etiikan tai tarvittaessa kristillisen toivon näkökulmia kulloiseenkin elämäntilanteeseen.

Sotaveteraanien tervehdyksen esitti Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen hallituksen jäsen Jani Syvänen, todeten kutsuntoihin saapuneille nuorille, että aikaisemmin veteraanisukupolvien edustajat ovat käyneet itse kutsuntatilaisuuksissa kertomassa omakohtaisia kokemuksiaan sodasta ja asevelvollisuuden merkityksestä. Tänä päivänä sotaveteraaneja ja lottia on keskuudessamme Etelä-Pohjanmaan alueella enää noin kolmisenkymmentä ja heistä monet heistä ovat jo yli 100-vuotiaita. Korkeasta iästään johtuen heidän ei ole mahdollista tulla enää kutsuntatilaisuuksiin henkilökohtaisesti. Suorittaessamme asevelvollisuuden kunnialla, veteraanisukupolven uhraukset kirkkaana mielessä pitäen, liitymme osaksi tätä maanpuolustajien joukkoa ja kunnioitamme sotasukupolviemme meille jättämää perintöä parhaiten.

Menestystä kaikille nuorille tulevaan asepalvelukseen!

Seinäjoen Reserviupseerikerhon syyskokous pidettiin 19. marraskuuta Nurmon kirjaston kokoustiloissa. Kerhon perustamisasiakirja on vuodelta 1941, joten sodan aika ja sodanjälkeinen aika huomioiden, kerho on pitänyt syyskokouksia todennäköisesti 70-80 kertaa.

Syyskokouksessa valittiin ensi vuoden hallitus. Puheenjohtajana jatkaa Mika Lammila ylil. (res) ja varapuheenjohtajana Jukka Sysilampi maj. (res). Muun hallituksen muodostavat sihteeri Janne Jousmäki ltn. (res), Heikki Vehkaoja kapt. (res), Jussi Mylläri vän. (res), Seppo Yli-Panula kapt. (res), Jussi Harjunpää ylil. (res) ja Joonas Marttila vän. (res).

Puheenjohtaja Mika Lammila esitteli kerhon toimintasuunnitelman, jossa kerrottiin kerhon vuoden 2026 tapahtumista. Tapahtuman rungon muodostavat kunniavartiot, toimintapäivät ja varusmiesinfot. Kaikki edellä mainitut järjestetään yhdessä Seinäjoen Reserviläisten kanssa. Samoin käytiin läpi talousarvio. Molemmat hyväksyttiin kokouksen toimesta pienin täydennyksin.

Kokouksen lopuksi Tuomo Kotkaniemi ylil. (res) käytti puheenvuoronsa ja toi esille huolensa kerhon jäsenmäärän laskemisesta. Tämän huolen kaikki varmaankin jakavat, mutta mitään selkeitä keinoja jäsenmäärän kasvattamiseksi ei Tuomollakaan ollut esittää. Kerhon tunnusluvut jäsenmäärän suhteen ovat 233 jäsentä, keski-ikä 51 vuotta, naisia 6 ja miehiä 227.

Mika Lammila
Puheenjohtaja
Seinäjoen Reserviupseerikerho

Sotakamreeri (ruots. fältkamrer) on Suomessa tasavallan presidentin myöntämä arvonimi, joka on arvonimihierarkiassa sijoitettu 14. ryhmään.

1700-luvulla sotakonttorin esimies, joka huolehti talousasioista jollakin ylisotakomissariaatin osastolla ja kuului Sotakollegion virkamiehistöön. Hänen alaisuudessaan työskentelivät sotakirjanpitäjä, sotakassanhoitaja, sotakamarikirjuri, sotakassakirjuri ja sotareviisori.

Sotakamreerin arvo oli käytössä myös Suomen suuriruhtinaskunnassa. Sotakamreeri kuului keisari ja suuriruhtinas Nikolai II:n vahvistamassa vuoden 1897 Suomen Suuriruhtinaanmaan arvojärjestyksessä yhdeksänteen luokkaan. Samassa arvoluokassa olivat myös esimerkiksi taapikapteenin sotilasarvo sekä nimineuvoksen arvonimi. Koska arvonimi on lain mukaan julkisen arvonannon osoitus, on sen vakiintuneesti katsottu edellyttävän, että arvonimen saaja on menestynyt poikkeuksellisen hyvin omalla työ- tai virkaurallaan. Arvonimi myönnettiin itsenäisyyden aikana ensimmäisen kerran vuonna 1920. Vuosien 1918–2025 aikana sotakamreerin arvonimi on myönnetty 92 henkilölle.

Tasavallan presidentti myönsi 28.11.2025 viidelle henkilölle arvonimen sotakamreeri. Vuonna 2025 sotakamreerin arvo myönnettiin ainoastaan yhdelle henkilölle Etelä-Pohjanmaalle. Etelä-Pohjanmaalla on tällä hetkellä kolme sotakamreeri arvonimen saanutta henkilöä, jotka löytyvät paikkakunnilta Kauhajoki, Isokyrö ja Nurmo.

Pertti Kortesniemi

Nurmolainen Pertti Kortesniemi on tehnyt mittavan uran Puolustusvoimien palveluksessa Seinäjoen Sotilaspiirissä, Vaasan Rannikkopatteristossa ja Vaasan Sotilasläänin Esikunnassa. Seinäjoella hän toimi varasto-osaston päällikkönä, josta siirtynyt reserviin 2001. Sotilasarvoltaan Kortesniemi on kapteeni.

Puolustusvoimien uran jälkeen hänet valittiin Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin toiminnanjohtajaksi, jossa hän toimi yhdistyksen lakkauttamisvuoteen saakka. Vuonna 2020 perustetun Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen puheenjohtajana Kortesniemi on toiminut vuodesta 2022 lähtien.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustaja esittävät parhaimmat onnittelut sotakamreeri Pertti Kortesniemelle.

Kansikuva: Maaseudun Tulevaisuus / Taina Renkola

Kuortaneen maanpuolustusjärjestöillä eli reserviläisillä ja reserviupseereilla on yhteistyöperinteitä vuosikymmenten ajalta. Yhteisvoimin on järjestetty kunniavartiot sankarihautausmaalle itsenäisyyspäivänä ja jouluaattona.

Yhteinen kunnalta edullisesti vuokrattu toimistotila keittiöineen ja kokous- sekä pukuhuonetiloineen on tarjonnut järjestöjen maasto- ja lumipukujen sekä markkinatelttojen säilytystilat. Yhdistykset päivittivät taannoin yhteishankinnalla maasto- ja lumipuvut tälle vuosituhannelle. Kerhotilojen rekeissä roikkuu M05-takkeja ja -housuja joka lähtöön lainattavaksi, niin kesä- kuin talvikäyttöön, mikäli omia varusteita ei kotoa löydy.

Kunniavartioiden lisäksi varusteita on tarvittu Kuortaneella järjestetyssä PORPR:n sotilasvakuutus- ja -valatilaisuudessa vuonna 2022, jolloin reserviläiset toimivat mm. sotilaspoliisien apuna liikenteen ohjauksessa. Vähemmän vakavaan yhteishenkeä kohottavaan toimintaan kuuluvat jokavuotiset reserviläiset vs. reserviupseerit -haastepilkit, sekä yhteinen bussimatka johonkin kotimaiseen aselajimuseoon.

Edellä mainittujen tapahtumien lisäksi kuortanelaiset reserviläisjärjestöt näkyvät joka vuosi kunnassa järjestettävissä tapahtumissa, joista tärkein ovat heinäkuussa pidettävät Kuortaneen kuhinat. Kyseessä on kaksipäiväinen markkinatapahtuma, joka tuo markkinamyyjien lisäksi entisiä kuortanelaisia, kesäasukkaita ja muualta tulleita tapaamaan toisiaan markkinakadulle ja iltatapahtumiin. Nälkähän markkinoilla tunnetusti tulee jossain vaiheessa ja siihen markkinarakoon reserviläiset ja reserviupseerit ovat iskeneet ajamalla kahtena päivänä yhteisesti hankkimansa kenttäkeittimen M29 asemaan. Tuliannos on 200 litraa hernekeittoa kumpanakin markkinapäivänä. Järjestelyt on aloitettu hyvissä ajoin paistamalla riittävästi lihaa ja laittamalla herneet likoamaan hyvissä ajoin.

Edellisenä iltana pystytetään markkinateltat pöytineen ja tuoleineen odottamaan seuraavan päivän ruokailijoita. Poikkeuksetta pata tyhjenee jo hyvissä ajoin ennen markkinapäivän päättymistä ja eioo:ta joudutaan myymään. Kylkiäiseksi ruokailija saa mehun/veden ja perinteisen näkkileivän. Jälkiruokakahvia ei ole vielä tarjottu, vaikka kerhotiloista ammattitason perkolaattori löytyykin. Pitkään hautunut hernekeitto maistuu kaikenikäisille vauvasta vaariin ja muoriin; moni haluaa ostaa keittoa vielä omaankin astiaan kotiin viemisiksi.

Hernekeittoa on testannut ja hyväksi havainnut oikea USA:n merijalkaväen Drill Instructor evp, joka totesi (huusi) tarjoilijalle: ”This is Good Bean Soup, BOY!” ja vastaus korrektisti ”SIR, YES, SIR!” Kaukainen soppavieras muistutti melko lailla Full Metal Jacket -elokuvan kouluttajaa. Kuortanelaisten hernekeitto on näin NATO-aikana merijalkaväenkin mieleen.

Hernekeitto ei ole ainoa mitä reserviläiset tykillään lautasille ampuvat. Kuortaneen joulun avauksessa jätetään herneet pusseihin ja otetaan riisisäkit, ruokakermat, täysmaidot, sekä sekahedelmät esille. Pitkään hautunut, oikeaan maitoon tehty riisipuuro sekahedelmäsopalla terästettynä tekee joka kerta kauppansa ja jonoa muodostuu tykille välittömästi. Puuroa ostetaan myös omiin astioihin kotiin viemisiksi laatikoiden ym. jouluruokien valmistamiseen.

Myös muut tahot ovat huomanneet kuortanelaisten reserviläisjärjestöjen kokkaustaidot. Kenttäkeitin on ajettu useasti asemiin eri yhteistyötahojen pihamaalle, jossa yritysten asiakkaille on tarjottu maksutonta lämmintä evästä joko hernekeiton tai muun sopan muodossa. Kuortaneen kunta on perinteisesti tarjonnut joka kolmas vuosi poltettavan tervahaudan yhteydessä järjestettävän tervakirkon ja Kuurtanespäivän -juhlan lounaan. Vihreän Zetorin vetämän kenttäkeittimen saapuminen tervahaudalle nostaa juhlaväen tunnelman kattoon ja nälkä lähtee takuuvarmasti.

Armeija marssii vatsallaan, mutta kotirintamalla siviilissäkin on syötävä välillä. Omalla kenttäkeittimellä ja vuosia hiotulla yhteistoiminnalla Kuortaneen reserviläisjärjestöt pystyvät nopealla aikataululla järjestämään muonituksen tiukassa paikassa ja vapaaehtoisia ei tarvitse kysyä. Valmiutta on kokeiltu mm. JHL:n työtaistelutilanteessa vuonna 2023, jolloin reserviläisjärjestöt hälytettiin apuun valmistamaan ja tarjoilemaan lounas 400-500 koululaiselle. Kunnalla on velvollisuus tarjota koululaisille koulupäivän aikana ateria, oli kyseessä sitten sähkökatkos tai etukäteen ilmoitettu työtaistelutoimenpide, kuten edellä mainitussa tapauksessa oli. Hernekeitto talvisessa säässä taisi olla koululaisille elämys, osalle myös makuelämys sillä viisi annosta hernekeittoa nautiskellut nuori mies tuli vielä seuraavana kesänä Kuhinoille kiittämään erikseen hyvästä tarjoilusta.

Poikkeusolosuhteisiin varautumiseen liittyen Kuortaneella järjestettiin viime helatorstaina ensimmäistä kertaa varautumispäivä, johon osallistuivat reserviläisjärjestöjen lisäksi Vapaaehtoinen pelastuspalvelu VAPEPA, sekä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen yksikkö. Tapahtumassa huomasi kuinka kuntalaisten kiinnostus varautumiseen poikkeusoloihin, sekä myös maanpuolustustoimintaan on korkea. Kuortaneen osuuspankin tarjoama hernekeitto teki kauppansa ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien ekoase oli kovassa käytössä. Kenttäkeittimen äärellä käydyissä keskusteluissa mietittiin poikkeusolojen elintarvikehuoltoa, mm. miten suuria ihmismääriä pystytään ruokkimaan, jotka joutuvat pakkosiirtymään kotiseuduiltaan esim. juuri Kuortaneelle väistöön.

Maailman sivu on pitkä ja levoton, koskaan ei tiedä mitä tapahtuu seuraavana päivänä. Se kuitenkin tiedetään, että kolme päivää ilman ruokaa saa järjestäytyneenkin yhteiskunnan perustukset horjumaan. Kuortaneella on nälkä käynyt kunnassa kylässä viimeksi vuosina 1867-1868 ja sitä vihollista reserviläisjärjestöt eivät enää hevillä kylään päästä. Sen takaa Kenttäkeitin M29, kokeneet kokit ja apukokit ja hihaässinä vielä viralliset hygieniapassit.

Tervetuloa toteamaan paikan päälle riisipuuron laatu 28.11. Kuortaneen joulun avaukseen.

Jukka Kotola
Kuortaneen reserviläiset ry