Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Artikkeli

Maanpuolustajat Tuurissa 2023

Julkaistu

Maanpuolustusteema on jälleen vahvasti esillä lauantaina 17. kesäkuuta Veljekset Keskisen kyläkaupan ruokapuodin parkkialueella olevilla osastoilla. Lämpimästi tervetuloa tutustumaan ja vaihtamaan kuulumiset maanpuolustusjärjestöjen toiminnoista.

Osastot esillä Tuurin Kyläkaupan ruokapuodin piha-alueella klo 10:00-18:00

Ison piha-alueen osastolla ovat mukana: Alavuden kaupunki, MPK Pohjanmaa, Puolustusvoimat / Pohjanmaan aluetoimisto, Suomen Rauhanturvaajaliitto, Pohjanmaan Rauhanturvaajat, Vaasan seudun Rauhanturvaajat ja maakunnan maanpuolustusjärjestöjen edustajia. Tapahtumassa on esillä Puolustusvoimien kalustoa. Yleisölle avoin paneelikeskustelu järjestetään OnnenTähden auditoriossa. (Huom! auditoriossa on rajoitettu henkilömäärä, joten olethan ajoissa paikalla)

Klo 12:00 – Tilaisuus alkaa ja suomen lippu saapuu auditorioon paikalle. Pohjanmaan aluetoimiston avajaispuheenvuoro sekä kriisinhallintaedustajan puheenvuoro.

Klo 12:10 – Paneelikeskustelu alkaa, jossa mukana piha-alueen osaston eri tahojen edustajat. Paneelissa aiheina mm. Alueellinen yhteistyö, reservissä kouluttautuminen, puolustusvoimien ja reserviläisten yhteistoiminta, kriisinhallinta (KRIHA) ja reserviläistoimijoiden yhteistyö, nuorten reserviläisten toiveet ja odotukset maanpuolustus -ja reserviläiskoulutuksista.

Klo 15:30 – Yhteiskuva (Barettikuva). Jos sinulla on oma sotilasbaretti, ota se mukaan, niin otamme maanpuolustushenkisen yhteiskuvan ulko-osaston edessä, joka julkaistaan erilaisissa reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen sosiaalisen median alustoilla ja julkaisuissa. Baretti voi olla asepalvelus tai operaatio / KRIHA -baretti.

Tero Eklund
PohmRT

Vuonna 2022 Ilmajoen Rengonharjulla järjestetty tapahtuma kiinnosti erityisesti nuoria ja kirvoitti kysymyksiä esittelijöille kriisinhallintaan liittyen. Stina ja Julius vastailemassa kysymyksiin. Kuva: Tero Eklund
Facebooktwittermail

Lakeuden Maanpuolustajan toukokuun 2023 henkilökuvassa Erkki Hölsö

Julkaistu

Erkki on tuttu näky monissa tapahtumissa karoliinisotilaan uniformuun sonnustautuneena. Kuva: Erkki Hölsö

Kuka: Erkki Juhani Hölsö
Sotilasarvo: Kapteeni (evp)
Motto: ”Älä epääle, minkä varmaksi tiärät!”
Syntymäpaikka: Isokyrö
Asuinpaikka: Isokyrö

Koulutukset:
– 2/2 ammattikoulu/ EP-KAK rakm-linja 1968-69
– Toimiupseerien Peruskurssi 33 1973-74 rt-linja
– Mestarikurssi 4 1978 rt-linja
– Luutnanttikurssi 9 1982 rt-linja

Työura:
– Metsä- rakennus- ja maataloustöitä ennen armeijaa
– 21.9.1972 – 31.8.1986 (VaaRPsto)
– 1.9.1986 – 28.2.1990 (PohmSlE)
– 1.3.1990 – 31.12.1998 (VaaRPsto)
– 1.1.1999 – 30.6.1999 (VaaSlE)
– 1.7.1999 reserviin täysin palvelleena
– Reservissä 5 kertausharjoitusta eri tehtävissä
– Nykyisin yhteisen Maa- ja metsätalousyhtymän projektien hoitoa velipojan kanssa

Perhesuhteet:
– Naimisissa Annikin kanssa vuodesta 1974
– Kaksi lasta, tyttö ja poika, poika Olli H pv:n palveluksessa
– 7 lastenlasta
– Suomenajokoira Länsilokan Linne 12 v

Harrastukset:
– Isänmaan asiat kaikilla sektoreilla
– Napuen taistelun 1714 historian elävöittäminen/Napuen perinne ja tykit ry:n toiminta
– Lions-toiminta, presidentti 22-23
– Aikuisliikunnan ohjaajatoiminta (Kyröö-kääkkis)
– Hirvenmetsästys ja siihen liittyvä talkootoiminta
– Ajokoiratoiminta
– Metsän- ja ”ulkopuhdistusalueiden” hoito
– Opastoiminta, asemiesmuseon esittelyt ja joka keväiset koululaisvierailut museolla ja tykkipuistossa
– Kiteen matkojen järjestelyt ja opastus

Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:
Pääsin vuonna 1999 Puolustusvoimien palveluksesta reserviin ja jo vuonna 1982 alkanut painivalmennus- ja painituomarityöskentely Vaasan Voima-Veikot ry:ssa veivät tuolloin niin paljon aikaa, että reserviläistoiminta ja isänmaan asiat eivät tulleet Vaasassa kysymykseen. VVV nousikin määrätietoisen valmennuksen ja seuratyön ansiosta Suomen painin piikkipaikalle v 1999 ja keikkuu kärkikastissa hyvän perimän jälkeen edelleen. Muutettuamme v 2002 vaimon kanssa Isoonkyröön, ei mennyt aikaakaan, kun jo edesmennyt liiikuntaneuvos/res.kapt Paavo Rinta alkoi kosia minua Isonkyrön Asemiesmuseon toimintaan. Eipä kauan mennyt, kun olin jo syvästi museon toiminnassa mukana ja samalla myös Isonkyrön Reserviupseerikerhon ry:n toiminnassa.

Vaasan Voima Veikkojen valmentaja Erkki Hölsö seuranaan painijat Håkan ja Anders Nyblom. Kuva: Erkki Hölsö

Pian löysin myös itseni Isonkyrön Sotainvalidiosaston johtokunnasta. Entinen sotilas ei voi tälläisistä pyynnöistä kieltäytyä, pyyntö on otettava kunnia-asiana. Tämä pesti kesti 14 vuotta, aina osaston 2020 purkamiseen saakka. Toimin viimeiset vuodet osaston puheenjohtaja ja asiainhoitajana. Vuonna 2014 Isossakyrössä vietettiin Napuen taistelun 300-v muistovuotta, jonka jälleen estraadi kutsui moneen hommaan. Tästä muistovuodesta sai alkunsa myös Napuen Perinne ja Tykit ry, jonka ensimmäisenä puheenjohtajana toimin 6 vuotta. ”Napuen Tykistö” ja on kasvanut vuosien saatossa nykyisiin mittoihin ja toimintaa riittää ympäri vuoden erilaisissa tapahtumissa.

Napuen Perinne ja Tykit -ryhmä tositoimissa v.2021. Kuva: Pasi Lindroos
Erkki sai 60-v juhlassa Isonkyrön Sotainvalidiosaston pöytästandaarin 2011. Kuva: Erkki Hölsö

Vuonna 2010 perustettiin kyrönmaalainen Kuivalaisen Kukkulan taistelun (1941) muistomerkkitoimikunta, joka valitsi allekirjottaneen tämän muistomerkkitoimikunnan puheenjohtajaksi. Vuonna 2011 Kiteen Välivaarassa paljastettu Kuivalaisen taistelunmuistomerkki sai Kiteellä ja koko Pohjois-Karjalassa valtavan vastaanoton, jonka seurauksena Kiteelle on paljastettu tämän jälkeen 4 kpl eteläpohjalaisten ja kiteeläisten aikaansaamaa muistomerkkiä. Sain olla näissä kaikissa projekteissä jollain tapaa mukana. Nämä edellä mainitut projektit veivät ja vievät edelleen vanhaa soturia mennessään.

Kuivalaisen muistomerkki on juuri paljastettu 11.7.2011. Kuvassa muistomerkkitoimikunnan puheenjohtaja kapteeni Hölsö. Kuva: Erkki Hölsö

Sehän on vain edelleenkin niin, että kun sotilas jotakin lupaa, se yleensä pitää ja jos ei pidä, niin se on sitten leipäkortille lähtö!

Taitaapa Erkin vanhassa komentovyössä lukea: ”OLE VALMIS!”, näin ainakin Annikki aina sanoo, kun jokin uusi Isänmaallinen projekti on taas alkamassa.

Voimakones MF-165 S vm-73. Erkki on ollut maalaispoika jälleen vuodesta 2002 ja ajellut Fergulla joskus jopa jorpakkoon! Kuva: Erkki Hölsö

Facebooktwittermail

Herättäjäjuhlat Seinäjoella 13.-16.7.

Julkaistu

Nykyisen Seinäjoen seurakunnan alueella on järjestetty herättäjäjuhlat useammin kuin missään muualla. Kesällä 2023 kokoonnutaan herättäjäjuhlille Seinäjoelle jo 17. kerran.

Hyvät maanpuolustajat. Nyt tarvitaan talkoohenkeä Herättäjäjuhlille. On vielä iso puute järjestyksen- ja aluevalvojista kyseisille juhlille. Olisi hienoa jos pääsisit tekemään vuoron tai kaksi rauhallisille juhlille suomen suvessa, Lakeudenristin puistoalueella. Voit ilmoittautua ja varata vuorot suoraan allekirjoittaneelta p. 0443346670.

Hyvää kesää!

Jari Ojala
Turvallisuudesta vastaava

Kuva: Seinäjoen seurakunta
Facebooktwittermail

Tulta toukokuussa Seinäjoella

Julkaistu

Etelä-Pohjanmaan Reserviläisnaisten Reserviläisliiton Tulta toukokuussa -tapahtuma järjestettiin 15.5.2023 Seinäjoen Jouppilanvuoren Korsu-aukiolla ja ampumahiihtostadionilla.

Tilaisuuden markkinointi oli onnistunut, kun paikalle saapui myös Ylihärmän reserviläisiä edustanut liiton entinen varapuheenjohtaja Terhi Hakola. Omia jäseniä oli paikalla puolenkymmentä. Ammunnan kouluttajana toimi Jarmo Koskela Seinäjoen Reserviläiset ry:stä.

Aluksi ammuttiin rynnäkkökiväärimallisella eko-aseella Vuori-tukikohdan taisteluhaudasta korsuaukiolle asennettuun sähköiseen ampumahiihtotauluun. Etäisyys vastaa taulun mitoiltaan samaa, kuin ammuttaisiin 150 metrin etäisyydellä olevaan tauluun oikealla aseella. Kun sai käyttää tukea, parhaat tulokset olivat useammalla ampujalla 95. Kaikki ampujat osuivat, vaikkei kaikilla ollut aikaisempaa ammuntakokemusta lainkaan. Kaikki ampuivat 50 laukausta ja yksi jopa 60.

Keskittyminen suoritukseen korostuu kaikkien läsnäolijoiden kasvoilta. Kuva: Timo Sysilampi
Terhi Hakolan tyylinäyte. Jarmo Koskela valvoo. Kuva: Timo Sysilampi

Seuraavaksi siirryttiin ampumahiihtostadionille, missä Seinäjoen reserviläisjärjestöillä on ollut oma ampumapaikka jo vuosikymmenten ajan. Pistooliampumajuoksua ja talvella -hiihtoa Jouppilanvuorella on harrastettu viime vuosituhannelta lähtien.

Lajina oli pistooliammunta ja aseena Seinäjoen reserviläisyhdistyksen High Standard 22 cal short Olympic -pistooli. Aseessa siis käytetään lyhyttä pienoiskiväärikaliiberin panosta, jossa aseen ”potku” on minimoitu. Ammunta suoritettiin kahdella kädellä ilman tukea. Jälleen kaikki saivat osumia kymmenellä laukauksella ja paras tulos oli 80.

Kaikkien osallistujien kiitokset kouluttaja Jarmo Koskelalle ja järjestelyille ja Luojalle aurinkoisesta säästä.

Timo Sysilampi

Facebooktwittermail

Miettilän kasarminkankaalle rakentui talkoilla tykkiasema Kollaa- ja Simo Häyhä-museon eteen

Julkaistu

Miettilän historiallinen reservikasarmialue Rautjärvellä on saanut uuden nähtävyyden. Kollaa- ja Simo Häyhä-museon etupuolelle valmistui maahan kaivettu ja hirsirakenteinen tykkiasema. Sen arsenaalina on kenttätykki mallia 76RK27, jollaisia oli käytössä talvisodankin aikaan.

Kyseinen tykki on venäläinen, ja valmistunut vuonna 1941. Mallia oli Puolustusvoimilla koulutuskäytössä vielä 1980-luvulla. Sitä operoi puoli tusinaa miestä, ja sillä pystyi ampumaan 8-10 kilometrin päähän.

Miettilään saatiin kaksi sotienaikaista tykkiä näyttelyesineiksi jo 1980-luvulla.

– Silloin niitä ei saanut suunnata osoittamaan itään päin, kertoo tykkiasemahanketta koordinoinut Aarto Kosunen Rautjärven reserviupseerikerhosta. Hän lisää, että tykit suunnattiin uudelleen, kun Neuvostoliitto oli romahtanut.

Talkoot käynnissä. Kuva: Pentti Joronen

Ajatus tykkiaseman rakentamisesta syntyi nelisen vuotta sitten, kun tykkien suojaksi alettiin kaavailla katosta.

– Minun mielestäni pelkkä katos ei olisi mitenkään sopinut arvokkaaseen ja historialliseen maisemaan, Kosunen kertoo.

Tykkiaseman rakentaminen otettiin osaksi Miettilän kasarmikankaan kehittämishanketta, joka oli alkuaan EU-rahoitteinen Leader-hanke. Kehittämiseen kuuluu myös entisen komppanianpäällikön talon kunnostaminen sotahistoriakeskukseksi, sekä alueella olevan vanhan rantasaunan kunnostus.

Tykkiaseman rakentaminen jumittui kuitenkin muutamaksi vuodeksi, koska Museovirasto halusi tutkia rakennuspaikan ja lausua siitä. Museoväki teki koekaivauksia kesällä 2021, ja aiotulta rakennuspaikalta löytyikin vanhoja rakennuksen perustuksia. Tykkiaseman sijaintia piti sitten siirtää noin 15 metriä. Lupa rakentamiseen tuli Museovirastolta vuosi sitten. Leader-rahoituksen osalta oltiin kuitenkin myöhässä, koska sen hanke loppui.

Rautjärven reserviupseerikerho ja reserviläiset päättivät sitten tehdä tykkiaseman talkootyönä. Merkittävä avustus hankkeeseen saatiin Etelä-Karjalan Maanpuolustuksen tuelta, ja sen lisäksi puutavaraa lahjoituksena Imatran Seudun Sähköltä. Tykkiaseman eli suorasuuntaustykin pesäkkeen piirustukset saatiin Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kautta, ja ne on laatinut aikanaan Linnoitustoimisto.

Kun luvat ja piirustukset sekä materiaalit oli saatu hankittua, itse rakennustyö vei Kosusen mukaan huhtikuussa lumien sulettua vain kolme päivää. Apuna oli toki kaivinkone, mutta myös talkooporukkaa oli parhaimmillaan tusinan verran. Talkoilla kunnostettiin ja tervattiin myös tykkien pyörät.

Sotahistoriakeskus odottaa

Tuleva Sotahistoriakeskus, eli komppanianpäällikön talo on sisäosiltaan remontoitu, mutta sen avajaiset ovat viime tiedon mukaan aikaisintaan loppukesällä tai syksyllä. Remonttia edeltävät sisäosien purkutyöt tehtiin talvella reserviupseerikerhon ja reserviläisten talkootyönä.

Sotahistoria on osa Rautjärven kunnan matkailustrategiaa. Kollaa- ja Simo Häyhä-museo on jo laajalti tunnettu, mutta Rautjärvelle ja Miettilään tulleet matkailijat kyselevät tavan takaa muutakin katsottavaa ja koettavaa. Sotahistoriakeskus museoineen ja muine sisältöineen tulee osaltaan vastaamaan tähän kysyntään.

Tykki paikallaan. Kuva: Pentti Joronen

Lisäksi Rautjärven reserviupseerit on lanseeraamassa opastettua kierrosta kunnan alueella oleville sotahistoriakohteille. Kierrokset ovat saamassa omat nettisivut kevään aikana. Kierroksia voivat kiinnostuneet jo nyt kysellä Aarto Kosuselta. (aarto.kosunen@luukku.com)

Tykkiasemaan voi tutustua esimerkiksi Kollaa- ja Simo Häyhä-museon kauden avajaisissa 20.5.2023, taikka Miettilä Kollaus-kesätapahtumassa 29.7.2023, jonka pääesiintyjäksi on tulossa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola.

Kollaa-museoon kävi viime kesäkautena tutustumassa 4500 vierailijaa, kertoo museon toiminnanjohtaja Kari Partanen.

Täksi kesäksi näyttelyä on hieman järjestelty uudelleen, ja esille on saatu pari uutta esinettä. Toinen on taiteilija Aukusti Tuhkan tekemä taulu, jossa taistelijain kuvan yhteydessä on Kollaan soturien nimikirjoituksia. Niistä erottuu muun muassa Marokon Kauhun, eli Aarne Juutilaisen nimikirjoitus. Taulu on aikanaan luovutettu pääministeri Jukka Ragnellille, ja museoon se on saatu lainaan hänen perikunnaltaan.

Facebooktwittermail