Tapahtumat

Tietokirjailija Kari Kallonen luennoi partisaaneista

Julkaistu 27.10.2022

Suomalaisen sotahistorian yksi koskettavimmista kipukohdista on jäänyt ilman riippumatonta selvitystä. Tietokirjailija Kari Kallonen luennoi partisaaneista Seinäjoella ravintola Almassa (Pollarin talo) 9.11.2022. Tilaisuus alkaa klo 18.30 omakustanteisilla kahveilla ja varsinainen luento alkaa klo 19.00. Avoin tapahtuma, ei sisäänpääsymaksua. Järjestää Seinäjoen Reserviläiset ja Hotelli Ravintola Alma yhteistyössä alueen reserviläisjärjestöjen kanssa.

Tietokirjailija Kari Kallonen 28.12.2018. Kuva: Päivi Luosma

Neuvostopartisaanien jatkosodassa 1941–1944 suorittamissa iskuissa uhreiksi joutui lukuisia suomalaiskylissä olleita siviilejä, surmansa sai naisia, lapsia ja vanhuksia, mutta ketään ei ole rangaistu sotarikoksista.

Venäjällä partisaanit ovat edelleen sotasankareita. Partisaanienjoukoissa on huhuttu olleen myös suomalaisia, mutta asiaa ei ole koskaan todistettu. Partisaanisota-teoksen julkaisseen Kari Kallosen poikkeuksellista materiaalia sisältävä ja silmiä avaava luento selvittää nyt, miksi itärajan yli paenneet punakaartilaiset ja heidän jälkeläisensä jatkoivat sotaa entistä kotimaataan vastaan punaupseereina, desantteina ja partisaaneina.

Uutuuskirja sisältää myös poikkeuksellisen listan suomalaisista neuvostopartisaaneista, henkilötiedot on poimittu tuhansia nimiä sisältävästä alkuperäisaineistosta. Luentotilaisuudessa on myös kirjamyynti. Maksuvälineenä käy pankkikortti.

Tervetuloa!

Kantajien usko – veteraanipyhä Alajärvellä

Julkaistu 26.10.2022

Alajärven kirkossa vietettiin sunnuntaina 23. lokakuuta 2022 veteraaniväen radiomessua. Veteraanisukupolven ikääntyessä perinteiset kokoontumiset kirkkopäiville ovat jääneet taakse, mutta radion ja suoratoiston välityksellä on edelleen mahdollisuus kokoontua sanan äärelle yhdessä kirkkoon saapuneen seurakunnan kanssa.

Liturgina messussa toimi Alajärven seurakunnan kirkkoherra Ari Auranen, ja sävelin palvelivat komeasti kanttori Ismo Pitkänen ja Korsukuoro. Petra Ojala johti esirukousta, ja Johanna Pohjoisaho toimi tekstinlukijana. Ehtoollisavustajina olivat Seija Korkea-aho ja Juha Särkijärvi. Juha Tuomela toimi suntiona, ja Tuomo Uusipaikka vastasi suoratoistosta. Messu oli kuunneltavissa Järviradion taajuuksilla. Messun videotallenne on katsottavissa Alajärven seurakunnan YouTube-kanavalla.

Messun päätteeksi Annikki ja Raimo Kaltiala laskivat seppeleen sankarihaudoille. Lämpimät kiitokset Alajärven seurakunnalle ja eri tehtävissä palvelleille.

Messussa saarnasi Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin pappi Jaakko Antila. Saarna on luettavissa alla. Sunnuntain evankeliumi oli evankeliumista Markuksen mukaan

Markus 2:1–12:
Jeesus meni taas Kapernaumiin. Kun ihmiset kuulivat hänen olevan kotona, väkeä tuli koolle niin paljon, etteivät kaikki mahtuneet edes oven edustalle. Jeesus julisti heille sanaa. Hänen luokseen oltiin tuomassa halvaantunutta. Sairasta kantamassa oli neljä miestä, jotka eivät tungoksessa kuitenkaan päässeet tuomaan häntä Jeesuksen eteen. Silloin he purkivat katon siltä kohden, missä Jeesus oli, ja aukon tehtyään laskivat siitä alas vuodematon, jolla halvaantunut makasi. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, hän sanoi halvaantuneelle: ”Poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi.”

Mutta siellä istui myös muutamia lainopettajia, ja he sanoivat itsekseen: ”Miten hän tuolla tavalla puhuu? Hän herjaa Jumalaa. Kuka muu kuin Jumala voi antaa syntejä anteeksi?” Jeesus tunsi heti hengessään, mitä he ajattelivat, ja sanoi heille: ”Kuinka te tuollaista ajattelette? Kumpi on helpompaa, sanoa halvaantuneelle: ’Sinun syntisi annetaan anteeksi’, vai sanoa: ’Nouse, ota vuoteesi ja kävele’? Mutta jotta te tietäisitte, että Ihmisen Pojalla on valta antaa maan päällä syntejä anteeksi” – hän puhui nyt halvaantuneelle – ”nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi.” Silloin mies heti nousi, otti vuoteensa ja käveli pois kaikkien nähden. Kaikki olivat tästä hämmästyksissään, ylistivät Jumalaa ja sanoivat: ”Tällaista emme ole ikinä nähneet.”

Liturgina messussa toimi Alajärven seurakunnan kirkkoherra Ari Auranen. Kuva: Esko Petäjä

Nousta, tunnustaa ja kantaa

Rakkaat kristityt, niin täällä Gabrielin kirkossa Alajärvellä, kuin radion tai verkkoyhteyden äärellä.

Saarna päättyy usein sanoihin: ”Nouskaamme tunnustamaan yhteinen kristillinen uskomme.” Tässä messussa tunnustaminen tapahtuu virren sanoin, ja ajattelin tänäänkin lausua aikanaan tuon kehotuksen. Tämän sunnuntain evankeliumi vie meidät itse asiassa juuri noiden sanojen ääreen ja laittaa miettimään niitä. Sanat eivät ole vain lyhyt kehotus. Niihin sisältyy paljon.

Kehotuksessa on kaksi osaa, nouseminen ja tunnustaminen. On kunniatehtävä nousta tänä sunnuntaina juuri tähän saarnatuoliin. Kenellekään meistä ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että pystyy nousemaan. Ehkä sinä täällä kirkossa tai vastaanottimen äärellä olet kokenut sen, että nouseminen vaatii ponnistuksia tai apua. Joskus se on saattanut sujua helposti, mutta ei välttämättä tänään.

Toinen merkittävä kohta tuossa kehotuksessa on ”tunnustaa yhteinen kristillinen uskomme”. Sekään ei välttämättä ole elämän vaiheissa aina helppoa. Tämän sunnuntain evankeliumissa on kysymys näistä molemmista, nousemisesta ja tunnustamisesta. Niitä ennen evankeliumi tuo kuitenkin eteemme kolmannen teon, kantamisen.

Jyrki Tuomela kertomassa kirkkoväelle kirkkorakennusten entisöintityöstä. Taustalla seurakunnan kiinteistötoimintaryhmän jäseniä. Kuva: Esko Petäjä

Sodan kuvat

Yksi mieleenpainuvimpia ja koskettavimpia kuvia tältä vuodelta on kuva kantamisesta. Maaliskuun alussa tiedotusvälineissä levisi kuva, jossa lasta odottavaa naista kannetaan paareilla turvaan Mariupolin synnytys- ja lastensairaalasta. Taustalla raunioista nousee savua. Kantajat kiiruhtavat. Siinä on yksi lukemattomista sodan kuvista kuluneilta kuukausilta.

Teillä Suomen sota-aikaa eläneillä voi olla muistiin painautuneina hyvin omakohtaisia kuvia. Ehkä ne ovat tänä vuonna nousseet uudella tavalla mieleen, kipeästikin. Olivat muistot ja mielen kuvat millaisia tahansa, rohkaisen sinua kertomaan niistä jollekulle, jonka kanssa muistojen jakaminen tuntuu turvalliselta. Uskon, että jaettua muistoa on kevyempi kantaa.

Mariupolin uutiskuvan kantajat näyttävät keskittyneiltä ja päättäväisiltä. He uskovat, että he voivat vielä saada äidin ja lapsen turvaan. He eivät ole luovuttaneet – jos niin olisi, heidän toimintansa luultavasti näyttäisi toisenlaiselta. Heillä on kantajien usko.

”Jeesus näki heidän uskonsa”

Myös tämän sunnuntain evankeliumi avaa silmiemme eteen kuvan kantajien uskosta. Jeesus on tehnyt monia ihmetekoja, ja hänen maineensa on kiirinyt. Kun hän palaa Kapernaumiin, väkeä tungeksii talon ympärillä kuullakseen sanaa. Huomio kiinnittyy kuitenkin neljään mieheen. He ovat tuomassa paikalle halvaantunutta. Kun he eivät muuten pääse Jeesuksen luo, he purkavat risuista ja oljista tehdyn katon Jeesuksen kohdalta ja laskevat halvaantuneen vuodematolla Jeesuksen eteen. Kyllä meidänkin huomiomme kääntyisi, jos jotkut alkaisivat purkaa tämän kirkon uutuuttaan hohtavaa julkisivua, jotta saisivat tuotua ystävänsä sisälle. Siksikin on hienoa, että täällä on isot ovet ja myös uutta tekniikkaa, jotta mahdollisimman monella olisi pääsy mukaan seurakunnan elämään täällä kirkossa eri tavoin.

Halvaantunut ei pysty tekemään evankeliumin kuvaamassa tilanteessa juuri mitään, ei nousemaan, ei ehkä edes tunnustamaan uskoaan. Ei myöskään kerrota, mitä kantajat puhuvat. Ainakaan Jeesus ei kiinnitä huomiota heidän sanoihinsa. Sen sijaan evankelista Markus kertoo, että Jeesus näkee heidän uskonsa. Jeesus näkee heidän sisimpäänsä, ja hän näkee, miten he kaikkien vaikeuksien keskellä tuovat halvaantunutta hänen eteensä. Näiden neljän miehen toiminta kertoo, että he uskovat Jeesuksen voivan auttaa. Oli tuo usko miten epätoivoista tai horjuvaa hyvänsä, se on näiden miesten oljenkorsi. Se on kantajien uskoa. Kun Jeesus näkee heidän uskonsa, hän sanoo halvaantuneelle: ”Poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi.” Ja vielä kaikkien hämmästykseksi: ”Nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi.”

Korsukuoro palveli sävelin komeasti. Kuva: Esko Petäjä

Kannettavana

Jokainen meistä on monin tavoin kannettavana. Elämämme on täysin Jumalan luomakunnan varassa. Puhutaankin maapallon kantokyvystä. Tänään alkaa ekumeeninen Vastuuviikko, joka teemallaan Kohtuullisuus muistuttaa tästä tärkeästä asiasta. Myös meitä edeltäneet sukupolvet ovat kantaneet meitä, rakentaneet ja rukoilleet. Kantaminen jatkuu henkilökohtaisen elämän kokemuksissa. Ehkä sinullakin on muistoja siitä, että sinua on kannettu – joko kirjaimellisesti tai henkisesti ja hengellisesti. Monet sodan kokeneet ovat kouriintuntuvasti kertoneet kantajista, sellaisista ihmisistä, joille he ovat olleet kiitollisia koko elämästään.

Jatkosodan alkupäivinä kaksi suomalaista sotilasta lähti taistelun keskellä kantamaan suojaan majuria, joka oli haavoittunut vakavasti. Hän näytti jo kuolleelta, mutta sotilaat kantoivat silti. Kun he sitten varovasti laskivat majurin maahan, kuului ääni: ”En ole vielä kuollut.” Miehet tarttuivat kiireesti haavoittuneeseen ja kantoivat hänet eteenpäin. Tuo majuri, nimeltään Adolf Ehrnrooth, myöhempi jalkaväenkenraali, selvisi. Vastaavia esimerkkejä on monia.

Me saamme olla kiitollisia kantajille, niille, jotka eivät ole luovuttaneet vaan ovat lannistumatta uskoneet ja tuoneet avun. Yksi tällaisista kantajista oli alajärveläinen veteraani, lääkintämies Eino Takala, joka sai iäisyyskutsun kuluneella viikolla. Hän hoiti monen haavoittuneen turvaan, ja myös hänet kannettiin haavoittuneena hoidettavaksi. Aina lääkintämiehenkään apu ei riittänyt. Myös silloin Eino Takala piti kunnia-asianaan, että kaatunut saatetaan kotiin. Saamme olla kiitollisia kantajille silloinkin, kun heidän työnsä ei pääty iloon vaan kun mukana tulee suruviesti. Mariupolin kantajien ponnisteluista huolimatta maailmalle levisi pian surusanoma: kannettavat eivät selvinneet. Kantaminen ei kuitenkaan lopu siihen. Usko, toivo ja rakkaus eivät lopu siihen. Kun kaikki muu häviää, olemme halvaantuneen tavoin kannettuina Jeesuksen edessä.

Messun päätteeksi Annikki ja Raimo Kaltiala laskivat seppeleen sankarihaudoille. Kuva: Esko Petäjä

Kannettuna Jeesuksen luo

Elämässä voi tulla hetkiä, jolloin jaksaa vain voihkaista ylöspäin: ”En ole vielä kuollut. Auta minua.” Silloin on hyvä muistaa, että ympärillä on seurakunta. Kantaminen on seurakunnan perustehtävä, meidän yhteinen tehtävämme. Seurakunnan yhteinen usko kantaa jo pienenkin lapsen kasteelle, ja kasteessa Jumala lahjoittaa uskon. Seurakunnan yhteinen usko voi kantaa epäröivän ihmisen myös ehtoolliselle, armon aterialle. Martti Luther kehottaa sallimaan ”kirkon kantaa sinua äidin käsivarsillaan ja helmassaan kuin paareilla makaavaa halvaantunutta Herran eteen” ehtoollispöytään. Kun seurakunta lausuu tai laulaa uskontunnustuksen, yhtyy esirukoukseen ja kokoontuu ehtoolliselle, tulee näkyväksi, että yhteinen kristillinen usko on kantajien ja kannettavien uskoa. Ja vaikka et tänään pääsisi ehtoolliselle, seurakunta haluaa kantaa sinuakin esirukouksin.

Kaikki tämä yhteinen kantaminen perustuu yksin siihen, että meillä on Kantaja, isolla alkukirjaimella. Hän, Jeesus, sanoo halvaantuneelle ja meille jokaiselle: ”Poikani, tyttäreni, sinun syntisi annetaan anteeksi.” Ei kantajien usko ollut Kapernaumissa heidän itsensä aikaansaamaa tai ansaitsemaa, eikä se ole sitä tänäänkään. Kantajien usko on Jumalan lahjoittamaa uskoa, ja kantajien voima tulee siitä, että hekin ovat lopulta kannettuja. Me kaikki olemme kannettuja. Jeesus Kristus on kantajien kantaja. Hän kantaa silloinkin, kun kaikki toivo tässä ajassa on mennyt, kun alttarille kannetaan arkussa lepäävä ihminen. Jeesus on luvannut nostaa ja kantaa silloinkin, kotiin taivaaseen.

Niin, nousta tunnustamaan yhteinen kristillinen usko. Vain kannettuna voi nousta ja tunnustaa. Hyvä ystävä, tänne, tähän lokakuiseen sunnuntaipäivään saakka kannettuina ja tästä eteenpäin kannettavina me saamme nyt kohottaa sydämemme, nousta kukin voimiemme mukaan omalla paikallamme ja tunnustaa halvaantuneen miehen ja kantajien uskon, yhteisen kristillisen uskomme yhtymällä virteen 733.

Jaakko Antila
Hiippakuntapastori
Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin pappi

Messun videotallenne on katsottavissa Alajärven seurakunnan YouTube-kanavalla:

Alavuden Reserviläiset järjestivät tutustumisammunnat naisille

Julkaistu 19.10.2022

Alavuden Reserviläiset järjestivät sunnuntaina 9. lokakuuta Alavuden ammuntaradalla Tusanpuolella naisille mahdollisuuden tutustua pistooliammuntaan.

Tilaisuuteen olivat tervetulleita kaikki reserviläisnaiset sekä reserviläistoiminnasta kiinnostuneet kokeilemaan pistooliammuntaa turvallisessa ja ohjatussa tilanteessa matalalla kynnyksellä. Aurinkoiseen iltapäivän tilaisuuteen osallistui 18 naista.

Turvallisuus aina edellä: Kaikilla osallistujilla oli omat tai reserviläisten kuulokkeet korvilla ja suojalasit silmillä ammuttaessa. Kuva: Jari Hellinen

Ammunnat ohjatusti

Paikalla olivat ohjaajina paikallisista reserviläisistä Maijalan veljekset Teemu ja Jussi, Hannu Sepponen, Markus Nieminen ja Johannes Mäkelä. Esittelyiden jälkeen Maijalan veljekset pitivät ryhmälle selkeän ja kattavan puheen aseen käyttämisen perusteista: tähtääminen, ampuma-asento, liipaisimen painaminen, laukaisu ja lipastaminen. Koko ajan taustalla oli tärkeimmät kolme asiaa eli ”turvallisuus, turvallisuus ja turvallisuus”.

Kaikilla osallistujilla oli omat tai reserviläisten kuulokkeet korvilla ja suojalasit silmillä ammuttaessa. Viimeisenä, mutta ei vähäisempänä, ohjaajat kehottivat tutustujia osallistumaan tulevaisuudessakin reserviläisten toimintaan (mm. Alavuden reserviläisten jäsenyys ei vaadi armeijan käymistä ja naisia onkin jäsenistämme iso osa) sekä kannustivat osallistumaan veljesjärjestömme MPK:n kursseilla täällä ja Kauhavalla.

Maijalan veljekset pitivät ryhmälle selkeän ja kattavan puheen aseen käyttämisen perusteista: tähtääminen, ampuma-asento, liipaisimen painaminen, laukaisu ja lipastaminen. Kuva: Jari Hellinen

Osallistujat jaettiin viiteen eri ryhmään ja jokaiselle ryhmälle tuli oma reserviläisohjaaja. Ohjaajat kävivät vielä oman pienen ryhmänsä kanssa teoriaa läpi, sitten harjoiteltiin. Ensin ”tyhjiä laukauksia” ja sitten siirryttiin ”kovapanosammuntoihin”. Ammuttaessa jokaisella oli vierellään koko ajan reserviläinen, joka neuvoi ja huolehti oikeaoppisesta aseen käsittelemisestä.

Tutustujat pääsivät kokeilemaan useamman kerran ampumista ja kaikkiaan ammuttiin 800 laukausta. Välillä käytiin tietysti makkaraa paistamassa.

Iloa ja onnistumisia!

Ensikertalaisia pistooliampujia löytyi yli puolet päivän ampujista. Ilmassa oli innostuksen ja hylsyjen lisäksi onnistumisen riemua: paras ”ensimmäistä kertaa pistoolilla ampunut” ampui viidellä laukauksella viisi kymppiä!

Jussi Maijala
Alavuden Reserviläiset

Reservin vahvimmat naiset ja miehet mittaavat sotilaallista suorituskykyä Ylihärmässä

Julkaistu 15.8.2022

Vahvin Reserviläinen – SM kilpailut järjestetään Ylihärmässä Anssin Jussin Areenalla 20.8.2022 klo 10–16. Piha-alueen asfalttikentällä on tuolloin paikalla erilaista sotilaallista kilpailukalustoa sekä 24 vahvaa ja kovakuntoista kilpailijaa ympäri Suomen maan.

Vahvin Reserviläinen kilpailu, jossa kilpailijat mittelevät voimiaan erilaisissa sotilaallisista teemoista muodostetuissa lihasvoimaa ja kestävyyttä vaativissa lajeissa. Lihasvoimaa mittaavissa lajeissa koetellaan myös kilpailijoiden peruskuntoa ja henkistä kestävyyttä. Kyseessä ei ole ammattimaista voimailutaustaa vaativa kilpailu, vaan pikemminkin sotilaallisen sitkeyden ja suorituskyvyn mittaus, jota mitataan kolmella erityyppisellä lajilla:

1) Sotilasajoneuvon veto
Kilpailija vetää istualtaan tukea vasten sotilasajoneuvoa köydellä 20m matkan mahdollisimman nopeasti. Kilpailupaikalla on vetoloossi ja maastokuorma-auto sekä maastohenkilöauto. Miehet vetävät massaltaan 5500kg maastokuorma-autoa ja naiset vetävät massaltaan 1800kg maastohenkilöautoa.

2) Tykin lavetin nosto
Maastaveto tykin lavettiin kiinnitetyillä tangoilla, jossa kahvat ovat tykin putkien suuntaisesti. Kilpailutuloksen ratkaisee samalla kuormalla minuutissa tehtyjen yhtäjaksoisten toistojen määrä. Miesten tykin [105H61] lavetin massa on kevyessä sarjassa 140kg, keskisarjassa 160kg ja raskaassa sarjassa 180kg. Naisten tykki [76K02 SKP] lavetin massa on kaikissa sarjoissa 90kg.

3) Taistelijan pyörä
Kilpailija kantaa käsissään vesitäytteisiä teräskanistereita kehän muodossa. Kilpailupaikalla on teräsrakenteinen pyörä, johon on kiinnitetty neljä sotilasmallista teräskanisteria. Miehet kantavat neljää ja naiset kahta vesitäytteistä kanisteria. Miehillä kannettava massa on 100kg ja naisilla 50kg. Kilpailutuloksen ratkaisee yhtäjaksoisesti pisimmälle kannettu taakka. Yksikierros kehässä on 20 metriä.

Kovatasoisia kilpailijoita

Kilpailuun on ilmoittautunut mukaan monipuolisia eritaustaisia voimailu- ja kestävyyslajien harrastajia. Kilpailijoita on ilmoittautunut mukaan kilpailuun Lahdesta, Orimattilasta, Kokkolasta, Jyväskylästä, Rovaniemeltä, Raumalta, Helsingistä, Lopelta, Kirkkonummelta, Orimattilasta, Forssasta, Tampereelta ja Uudeltamaalta. Pohjanmaan mainetta vahvana kamppailuseutuna puolustaa Ella Kangas Kauhavalta, Ismo Uusitalo Alahärmästä, Jarkko Eeli Ylihärmästä, Ville Saranpää Ilmajoelta, Lasse Lehtonen Vaasasta, Miika Hahto Vaasasta, Aaro Mäki-Jouppila Ilmajoelta ja Hannes Mäkipernaa Kauhavalta.

Mestaruusjahdissa aikaisempien vuosien mestarit

Suomen vahvimman reserviläisen titteliä tavoittelemassa on aikaisemmilta vuosilta tutut mestarit:
Jarkko Eeli, Ylihärmä, Vahvin Reserviläinen 2019 (kevytsarja, -80kg)
Hannes Mäkipernaa, Kauhava, Vahvin Reserviläinen 2019 (keskisarja, -100kg)
Heidi Reijo, Lahti, Vahvin Reserviläinen 2021 (keskisarja, -75kg)
Janne Hakala, Forssa, Vahvin Reserviläinen 2021 (raskassarja, +100kg)

Kilpailun avaussanat lausuu Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Pasi Heinua. Kilpailun juontaa sujuvasanainen ”Mäenkylän Mertaranta” Mika Peltoniemi.

Näyttävä aloitus

1700 – luvun Karoliinisotilaiden värikkäisiin asuihin sonnustautunut tykkiryhmä Napuen Perinne- ja Tykit ampuu ”kolmen naulan” mustaruutitykillä avauslaukauksen.

Otevoimayleisökilpailu

Kilpailuyleisöllä on mahdollisuus testauttaa omat voimansa Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien otevoimakilpailussa. Tapahtumapaikalla on tuolloin suosituista otevoimakilpailuista tuttu Ø50mm sileä otevoimatanko taakkoineen. Yleisökilpailu toteutetaan otevoimakilpailuista poiketen vakiotaakalla. Kilpailijan maastavedon pidosta otetaan aika. Kellotetut ajat kirjataan nähtäville. Naisten ja miesten sarjan voittajille on luvassa palkinto.

Vahvin Reserviläinen SM -kilpailut on pääsymaksuton tapahtuma. Katsomoalueella myös mm. sotilaskotisisaret ja MPK:n piste.

Tervetuloa kannustamaan vahvat reserviläiset maksimaalisiin suorituksiin!

OHJELMA
Klo 08:00 – Kilpailuun osallistujien punnitus, varusteiden kuittaus, ohjeistaminen, perehdytys sääntöihin / turvallisuuteen.
Klo 10:00 – Napuen Perinne ja Tykit -ryhmä ampuu avauslaukauksen Napuen taistelussa käytetyn tykkimallin mukaan valmistetulla 1700-luvun mustaruutitykillä. (kilpailukentän laita)
Klo 10:01 – Avaussanat Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Pasi Heinua. (kilpailukenttä)
Klo 10:10 – Vahvin Reserviläinen kilpailijoiden esittely juontaja Mika Peltoniemi (kilpailukenttä)
Klo 10.40 – Kilpailu aloitetaan sotilasajoneuvojen vetopisteellä, naisten maastohenkilöauton vedolla. Aloitus naisten kevyemmästä sarjasta.
Klo 11:30 – Kilpailu jatkuu tykkien lavettien nostopisteellä. Aloitus naisten kevyemmästä sarjasta. Eniten yhtäjaksoisia toistoja tehnyt voittaa sarjansa.
Klo 12.30 – Kilpailijoiden huoltotauko. (30min)
Klo 13:00 – Kilpailu jatkuu. Kilpailija kantaa käsissään vesitäytteisiä sotilaskanistereita kehän muodossa. Kilpailutuloksen ratkaisee yhtäjaksoisesti pisimmälle kannettu taakka.
Klo 15:00 – Vahvin Reserviläinen palkintojen jako. (kilpailukenttä)

Tulostettava ohjelma löytyy TÄSTÄ!

Koko kansan marssitapahtuma järjestetään helatorstaina

Julkaistu 24.5.2022

Reserviläisurheiluliitto järjestää RESUL Four Day March -etämarssitapahtuman tällä viikolla. Koko kansan marssitapahtuma järjestetään helatorstain yhteydessä 26.–29.5.2022. Tapahtuman ideana on, että neljän päivän aikana tulee suorittaa vähintään 10 kilometrin marssi. Mikäli kuntoa riittää, voi haastaa itsensä kunnolla ja tehdä vaikka 160 km suorituksen. Marssikilometrejä kertyy yhteensä vähintään maapallon ympärysmitan verran.

Marssisuorituksen voi tehdä kävellen tai juosten, yksin tai yhdessä. Suorituspaikan, kellonajan ja marssiseuran voi valita itse. Suorituksen tallentaminen tehdään navigointiohjelman avulla. Suoritusluokkia on neljä ja ne muodostuvat kokonaismatkasta neljän päivän aikana.

Suoritusluokat ovat:
Kävelijä (10,00–39,99 km)
Marssija (40,00–99,99 km)
Mestarimarssija (100,00–159,99 km)
Kaukopartiolainen (160 km–)

Suoritusluokat huomioidaan tapahtuman palkitsemisjärjestelmässä.

– Ajatus tapahtumasta syntyi koronapandemian alkuvaiheessa 2020, jolloin reserviläisjärjestöjen tapahtumia ja tilaisuuksia jouduttiin perumaan. Halusimme luoda turvallisen tapahtuman, johon kuka tahansa taidoista tai taustasta riippumatta voi osallistua. Maailman suurin marssitapahtuma Nijmegen oli peruttu, ja samalla näimme tilaisuuden luoda uusi perinne kansan liikuttamiseksi nykyaikaisin keinoin, toteaa tapahtumapäällikkö Pekka Sillanpää ja jatkaa:

– Etämarssitapahtuman avulla haluamme kannustaa ihmisiä liikkeelle matalalla kynnyksellä oman tavoitteen ja fyysisen kykynsä mukaisesti sekä ennen kaikkea luoda kiinnostuksen säännölliselle liikkumiselle. Viime vuonna etämarssille osallistui noin 1 400 marssijaa Suomesta ja ulkomailta, jotka tekivät reilut 4 000 marssisuoritusta. Yhteensä tällä marssijoukolla kertyi kilometrejä puolitoista kertaa maapallon ympäri.

Tapahtumaan osallistumiseksi tulee henkilön ensin rekisteröityä sähköiseen järjestelmään, joka löytyy tapahtuman omilta verkkosivuilta resulfourdaymarch.fi. Suoritettu marssi kirjataan järjestelmään matkatodisteen kera. Kaikki tapahtuman hyväksytysti suorittaneet osallistuvat tuotepalkintojen arvontaan.

– Kuka tahansa voi osallistua tapahtumaan, vaatimusta reserviläisjärjestön jäsenyydestä ei ole. Tähän mennessä tapahtumaan on rekisteröitynyt lähes 2300 henkilöä. Rekisteröityneitä on 39 maasta ja kaikista pysyvästi asutetuista maanosista. Tapahtuma on myös kerännyt runsaasti kansainvälistä huomiota.

Annukka Asikainen sija 1, vuoden 2021 marssi taittui hymyssä suin. Kuva: RESUL

Rekisteröityminen ja osallistuminen on maksutonta. Tapahtuman verkkokaupasta voi maksusta tilata itselleen muistoksi marssituotteita. Sosiaalisessa mediassa marssitapahtuma tulee näkymään kuluvan viikon aikana monella tavalla. Oman suorituksensa voi jakaa esimerkiksi kuvan muodossa ja käyttää tunnisteita #r4dm22 ja #resulfourdaymarch.

Kalle Suominen sija 6, vuoden 2021 marssilla olivat maisemat kohdillaan! Kuva: RESUL

Etämarssin järjestävä Reserviläisurheiluliitto on kolmen vapaaehtoisen maanpuolustusjärjestön (Reserviläisliitto, Suomen Reserviupseeriliitto ja Maanpuolustuskiltojen liitto) yhteinen urheilun ja liikunnan kattojärjestö.

RESUL Four Day Marchin tapahtumapäällikkö Pekka Sillanpää, pekka.sillanpaa@resul.fi, p. 050 332 1991
Reserviläisurheiluliiton toiminnanjohtaja Veli-Matti Kesälahti, veli-matti.kesalahti@resul.fi, p. 050 541 2007

Tapahtumat

Tietokirjailija Kari Kallonen luennoi partisaaneista