Seinäjoen suojeluskuntatalo oli arkkitehti Alvar Aallon (1898–1976) ensimmäisiä julkisia töitä. Talo vihittiin käyttöön helmikuussa 1926. Tähän 1920-luvun klassismia huokuvaan kokonaisuuteen kuuluvat myös piharakennukset.
”Seinäjoen museot tarjoaa juhlavuottaan viettävän suojeluskuntatalon kunniaksi siellä toimineiden järjestöjen historiasta kertovan Seinäjoen suojeluskuntatalo 100 vuotta -luentosarjan. Luennot saivat mukavasti kuulijoita jo keväällä.”, kertoo vs. intendentti Riikka Kaivola-Häyry. Sarjassa oli kolme luentoa keväällä ja sarja jatkuu kolmella luennolla syys-lokakuussa.

Syksyn luentosarjan avaa Turun yliopiston poliittisen historian väitöskirjatutkija, VTM, FM Juho Wilska, jonka luento Näkökulmia 1930- ja 1940-lukujen suojeluskuntiin avaa suojeluskuntatoiminnan ja -järjestön vaiheita 1930-luvulta toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Lottamuseon museonjohtaja Saija Ylitalo jatkaa sarjaa luennollaan Lotat yhteiskuntavastuun kantajina, jossa hän tarkastelee lottaliikkeen historiaa sen perustamisesta tähän päivään. Sarjan päättää toimittaja, historiantutkija, FM Pauliina Ylitalon luento Lotat ja aseet, jossa hän kertoo, miksi jotkut lotat tarttuivat myös aseisiin.
Luentosarjan kevään osuudessa Turun yliopiston arkeologian oppiaineen väitöskirjatutkija, FM Riku Kauhasen luennoi Suojeluskuntatalot Suomenmaassa. Luennolla kuultiin suojelukuntatalojen lyhyestä parikymmenvuotisesta historiasta. Sarjan toinen luennoitsija oli FT Seija-Leena Nevala, joka kertoi luennossaan Pikkulotat ja sotilaspojat – nuoret isänmaan puolustajat järjestöjen rinnalla toimineiden nuoriso-osastojen maanpuolustustoiminnasta ja niiden roolista sodan aikana kotirintamalla. Kevään osion päätti tekstiilityönopettaja, KM Tuija Juppo luennollaan Lottien käsityöt. Millaisia käsityöohjeita antoi oma järjestölehti? Vuonna 1929 perustetun järjestölehden käsityöohjeiden mukaan tehtiin kymmeniä tuhansia sukkapareja rintamalle. Hän myös pohti järjestölehden ohjeiden luomia merkityksiä.
Myös syksyn luennot striimataan muualla katsottaviksi ajantasaisina lähetyksinä Seinäjoen museoiden You Tube -kanavalla www.youtube.com/@seinajoenmuseot. Kanavalla on katsottavissa myös kevään luennot lottien käsityölehdistä sekä pikkulotista ja suojeluskuntapojista. ”Seinäjoen museot on Etelä-Pohjanmaan aluevastuumuseo, ja striimaamalla luennot palvelemme samalla koko maakuntaa”, toteaa museotoimenjohtaja Riku Hämäläinen. Luentojen striimauksesta vastaa Seinäjoen Koulutusyhtymä Sedun Tieto- ja viestintätekniikan lehtori Ari Autio opiskelijoidensa kanssa.
Luennot pidetään Seinäjoen Apila-kirjaston Jaaksi-salissa klo 17 alkaen. Luentojen kesto on noin 1h. Luennoille on vapaa pääsy ja ne järjestetään yhteistyössä Seinäjoen kaupunginkirjaston kanssa.
- 14.9. Näkökulmia 1930- ja 1940-lukujen suojeluskuntiin. Juho Wilska, VTM, FM, väitöskirjatutkija, Poliittinen historia, Turun yliopisto
- 28.9. Lotat yhteiskuntavastuun kantajina. Saija Ylitalo, museonjohtaja Lottamuseo
- 5.10. Lotat ja aseet. Pauliina Ylitalo, FM
Lisätietoja:
Riikka Kaivola-Häyry, vs. intendentti, riikka.kaivola-hayry@seinajoki.fi , 044 470 0458














Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen hallitus käsitteli kokouksessaan muun muassa tulevia tapahtumia. Yhdistys on monessa mukana ja toiminnan monipuolisuus näkyy valtakunnallisesti auran kärkenä. Suuren suosion saavuttaneet kuukausiluennot jatkuvat ja seuraavassa syyskuun 17. päivä järjestetyllä luennolla käsitellään väitöskirjatutkija Helena Pirttisaari-Sundströmin toimesta sota-ajan kuvia yksityisissä albumeissa. Tuleva luento järjestetään Seinäjoella Elinkeinotalossa ja lisätietoja mainitusta ja myöhemmin järjestettävistä kuukausiluennoista löytyy Lakeuden Maanpuolustajan tapahtumakalenterista.
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys on myös näyttävästi esillä tulevissa Seinäjoen Areenalla 2.-4.10.2026 järjestettävillä käsityömessuilla. Yhdistyksen mukanaolosta käsityömessuilla voidaan jo puhua vakioidusta perinteestä. Veteraaniperinnetyö kantaa siellä missä kansalaiset liikkuvat, eikä aatteen esittelyä, muiden perinteisten käsityöesittelijöiden joukossa ole katsottu kieroon. Tervetuloa kuulemaan tärkeästä veteraaniperinnetyöstä ja tapaamaan yhdistyksen esittelijöitä esittelypisteelle numero I14.
Jatkosodan päättymisestä tulee 4. syyskuuta 82 vuotta. Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys laskee sankarivainajien muistoa kunnioittaen seppeleen Nurmon sankarihautausmaalla Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien ja Nurmon kappeliseurakunnan järjestämässä tilaisuudessa perjantaina klo 11:00 alkaen. Muistohetki on yleisölle avoin. Tervetuloa kunnioittamaan sankarivainajien muistoa.








Maaottelumarssin hengessä marssitaan siis jälleen koko syyskuun ajan eli 1.–30.9.2026.
Suomelle marssi oli välirauhan ajan voimakas yhteishengen ja maanpuolustustahdon osoitus, joka vahvisti kansallista itsetuntoa talvisodan jälkeen. Suomi voitti kilpailun ylivoimaisesti, ja tapahtumasta tuli symbolinen koko kansan voimannäyte.