Uutiset

Viisitoista vuotta sitten Ylihärmän Reserviläisten Anssi Korpela ja Jyri Kujala kokosivat vanhoja kavereitaan maanpuolustushenkiseen lumipukuhiihtoon kenttäkelpoisuuden nimissä. Siitä tuli heille traditio.

Jokavuotinen tapahtuma toteutui taas 7. maaliskuuta. Tällä kertaa vähän rajallinen lumitilanne sai aikaan sen, että vaellus suoritettiinkin jalan, ilman suksia. Olemme saaneet nähdä heidän kuvansa Reserviläisliiton vuosikalenterissa 2026 tammikuun kohdalla ja heidän kuvaansa on julkaistu myös muissa liiton tiedotteissa. Voittihan se aikanaan myös palkinnon liiton kuvakilpailussa parisen vuotta sitten.

Nämä ”Reserviläisliiton mannekiinit” tulevat pääosin Ylihärmän Reserviläisistä, osa myös Alahärmän puolelta. Tähän velikultien joukkoon kuuluu Veli Kuoppala, Mika Ritala, Jyri Kujala, Niko Uusitalo, Sampo Huttunen, Jaakko Kallio, Anssi Korpela, Jaakko Tyni ja Ari-Pekka Hautamäki. Mäkisen Sami oli tänä vuonna estynyt, mutta kuulunut vakiokokoonpanoon alusta lähtien. Uutena jäsenenä on porukkaan tullut 8 kk ikäinen paimenkoira Sisu, jonka valkoinen väri sopi täydellisesti teemaan. Tämä sama porukka on tehnyt kesäisin myös pyörämarsseja noin viimeisen kymmenen vuoden ajan.

Tämän vuoden reitti lähti Korpelan Anssin vanhan ”kototalon” pihasta kirkonkylän reunamilta kohti länttä toiselle puolelle pitäjän rajaa. Kallion Jaakko oli vastannut reittisuunnittelusta. Monesti oli lähdetty Jaakon pihasta kohti itää ja suunnattu reserviläismajalle saunomaan ja viettämään iltaa, yöpymäänkin. Nyt tehtiin toisin.

Anssi ja Jyri ovat olleet alusta alkaen tämän porukan liima, kun mietitään kokoonkutsumista ja tiedottamista porukan kesken näille reissuille. Ystävyyssuhteet ovat muodostuneet jo kouluajoilta ja syventyneet työelämän puolella. Samalla tavalla linkittyy toveruus myös monen muun ryhmän jäsenen kesken. Ikäjakauma on porukassa on n. 25-45 vuotta.

Olin kuvaamassa näitä kaveruksia lähtöpäässä klo 11:00 ja myöskin kun saapuivat määränpäähänsä pitäjärajan tuntumaan Vesiluomalle. Matkaa oli taivallettu vajaa kahdeksan tuntia ja vieläkään miesten silmissä ei näkynyt väsymystä. Valakialla oli kuulemma pysähdytty kolomekkin kertaa ja nuotiolla oli nautittu rauhassa. Jäniksen selässä ei siis oltu edetty.

Samalla kun yksi lähti laittamaan saunaa tulille, niin muut siirtyi mökissä tuvan puolelle. Anssin, Jyrin ja Jaakon tunnen ennestään, mutta muu porukka oli minullekin tuntemattomampaa. Siispä vähäsen lähdin tenttamaan miehiä ja ottamaan selkoa heistä. Keskusteluissa sivuttiin mm. varusmiesajan koulutusta, käytyjen kertausharjoitusten määrää ja vähän muutakin.

Puolustusvoimat olivat aikanaan tuottaneet heistä tykkimiehen, jääkäreitä, tarkka-ampuja korpraalin, tiedustelukomppanian alikersantin, SPOL -koulutuksen saaneita oli useita ja myös vänrikkejä tuosta porukasta löytyi useampia. Ilmankos kun mentiin heidän liikuntatottumuksiinsa, niin monen taustalta löytyi kamppailulajeja perinteisen terveys- ja kuntoliikunnan lisäksi. Sieltä löytyi nyrkkeilyä, brassijujutsua, lukkopainia, suomalaista kaspinia ja milfight.

SM-mitaleita löytyi useamman kaapista noista lajeista ja yhteisesti niitä olisi varmaan tullut kulhollinen. Monella oli myös turva-alan koulutusta taustalla ja niitä hommia oli tehty varsinaisen työn ohessa. Töitä järjestyksenvalvojana tai muuta vastaavaa. Lähes kaikki olivat myös perheen isiä ja kasvattajia.

Uskoisin, että tämän porukan jälkipolvi altistuu vahvalle maanpuolustushengelle.

Jättäessäni nämä veljekset saunomaan mökille ja nauttimaan muusta illan ohjelmasta, mietin otsikkoa tälle jutulleni. Kun tuo liiton vuosikalenteri aikanaan ilmestyi, niin joku lohkaisi sopivasti yhdistyksen WhatsApissa, että: ”Tammikuun pojat” – ”Band of Brothers” on vielä parempi ja sen hienoimmassa merkityksessä.

Veli-Matti Keskinen
Lakeuden Maanpuolustajan toimituskunta

Talvisodaksi kutsutaan Suomen ja Neuvostoliiton välillä 105 päivää käytyä sotaa, joka alkoi 30. marraskuuta 1939 ja päättyi 13. maaliskuuta 1940. Talvisota muistetaan yhä erityisen vaikeista talviolosuhteista, suomalaisten mottitaktiikasta sekä talvisodan hengestä. Raskaina rauhanehtoina Suomi menetti Neuvostoliitolle noin kymmenesosan maa-alueistaan.

Talvisodan päättymisen 86-vuotispäivää kunnioitetaan Seinäjoella

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit järjestävät Seinäjoen Lakeudenpuistossa sijaitsevalla Taipale-Vuosalmi patsaalla perinteisen talvisodan päättymistä kunnioittavan muistotilaisuuden perjantaina 13.3.2026 klo 11:00 alkaen. Lakeuden Ristin kirkonkellon soivat mainittuna päivänä klo 11:00 muistuttaen samalla kellon lyömällä 86 vuotta sitten voimaan astunutta rauhaa maassamme.

Kaikille avoimen muistotilaisuuden juontaa rovasti Jukka Salo.

Seinäjoen perinnekuoro esiintyy kuoronjohtaja Veli-Matti Hyvösen johdolla. Puheen muistotilaisuudessa pitää kirkkovaltuutettu Piia Kattelus-Kilpeläinen. Seppeleet lasketaan Taipale -Vuosalmi muistomerkille Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien, Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen ja Pohjanmaan aluetoimiston toimesta, sekä Törnävän sankarihautausmaalle Seinäjoen Reserviläisjärjestöjen toimesta.

Ennen talvisodan päättymisen muistohetkeä seppeleen lasku Heimotulet patsaalla klo 10:30. Järjestäjinä Seinäjoen seudun Karjalaiset ry

Muistotilaisuuden jälkeen järjestetään kahvitarjoilu Lakeuden Ristin eteistilassa, kahvit tarjoaa Minimani Oy.

Lämpimästi tervetuloa kunnioittamaan kanssamme talvisodan päättymisen muistoa.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Reserviläistoiminta elää ajassa. Se näkyy harjoituksissa, koulutuksissa ja tapahtumissa, mutta se voi näkyä myös arjessa. Ylihärmän Reserviläiset päättivät kokeilla jotakin uutta ja perustimme oman verkkokaupan.

Ajatus oli yksinkertainen. Haluamme vahvistaa yhteishenkeä, tehdä yhdistystä tunnetummaksi ja tarjota jäsenille mahdollisuuden näyttää kuuluvansa porukkaan. Kun yhdistyksen logolla varustettu termari tai lippis päätyy käyttöön, se kertoo ympäristölle enemmän kuin ehkä arvaammekaan. Se kertoo sitoutumisesta, maanpuolustustahdosta ja ylpeydestä omasta yhdistyksestä.

Veikkausliigan slogan kehoittaa tunnustamaan väriä. Ajatus sopii yllättävän hyvin myös reserviläisille. Meillä on lupa olla ylpeitä siitä, että kuulumme vapaaehtoisen maanpuolustuksen tekijöihin. Näkyvyys ei ole rehentelyä, vaan tervettä yhteishenkeä.

Verkkokaupan perustaminen ei ole nykyisin vaikeaa. Alkuun pääsee pienellä valikoimalla, eikä toiminta vaadi varastoja tai taloudellista riskiä. Samalla se tarjoaa yhdistykselle maltillisen varainhankintakanavan ja mahdollisuuden aktivoida myös niitä jäseniä, jotka eivät aina pääse tapahtumiin paikan päälle.

Erityisesti nuoremmat jäsenet ovat ottaneet idean omakseen. Yhdistyksen tunnuksella varustettu tuote on luonteva tapa tuoda oma harrastus ja arvomaailma esiin arjessa.

Kannustan muitakin reserviläisyhdistyksiä harkitsemaan verkkokauppaa. Se on pieni, mutta näkyvä teko. Samalla vahvistetaan omaa identiteettiä ja tehdään reserviläistoimintaa tutuksi laajemmalle yleisölle.

Me Ylihärmässä tunnustimme väriä.
Veikkausliigassa siitä tuli menestys.
Ehkä nyt on muidenkin vuoro.

Mika Mäki
Ylihärmän Reserviläiset ry

Verkkokauppaamme pääset tutustumaan TÄSTÄ!

Itsenäisyyteemme liittyy paljon asioita, jotka ovat varsin tuttuja meille vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekeville, mutta niitä on syytä muistuttaa välillä myös suuremmalle yleisölle. Yksi merkittävä itsenäisyyteemme kulmakivi oli, kun rohkeita suomalaismiehiä lähti sotilasoppiin Saksaan.

Taustalla oli suomalaisten vahva tahtotila irrottautua Venäjästä. Jääkärien värväys tapahtui hiljaisuudessa ja siitä ei huudeltu. Matka kohti tuntematonta alkoi lähes 2000 suomalaisella miehellä. Saadun koulutuksen jälkeen syntyi Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 ja se määrättiin Saksan itärintamalle taistelemaan Venäjää vastaan. Myöhemminhän jääkärien opit joutuivat tulikokeeseen Suomen maaperällä. Saaduilla sotilasopeilla oli siis suora merkitys itsenäisyytemme säilyttämisessä. Merkittävää on Etelä-Pohjanmaan osalta, että suhteessa väkilukuun nähden Alahärmästä ja Kortesjärveltä värvättiin paljon miehiä jääkäreiksi, jopa veljeksiä. Jos et ole vielä käynyt Kortesjärven jääkärimuseossa niin suosittelen lämpimästi.

Vuonna 1972 perustettu Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry vaalii ja ylläpitää jääkärien muistoa ja se on avoin kaikille jääkäriperinteistä ja jääkärien elämäntyöstä kiinnostuneille.

Jääkäreistä löytyy paljon hyvää kirjallisuutta mutta olemme perinneyhdistyksessä myös vahvasti panostaneet jääkäreistä löytyvän tiedon digitoimiseen. Näin nuoremmalla sukupolvella on myös mahdollisuus tutustua materiaaliin verkossa.

Olen ollut 6 vuotta JP27-yhdistyksen hallituksessa ja nyt ensimmäistä vuotta varapuheenjohtajana. Sinänsä teimme yhdistyksessä historiaa, että olen kautta aikojen ensimmäinen naisvarapuheenjohtaja ja Etelä-Pohjanmaan osastolla on tällä hetkellä toinenkin nainen hallituksessa, kun Marita Mattila nousi myös syyskokouksessa hallitukseen. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa prikaatikenraali pääesikunnan komentopäällikkö Vesa Valtonen.

Osallistuimme perinneyhdistyksen puolesta Finnentag-juhlaan Saksassa helmikuisena viikonloppuna. Jääkärien koulutuksen aloittamisesta Hohenlockstedissa tuli 111 vuotta ja se keräsi paikalle ison joukon jääkäriperinteen vaalijoita niin Suomesta kuin Saksastakin. Hohenlockstedissa suomalaisia arvostetaan hyvin korkealle mikä näkyi muun muassa Suomen lipuissa eri puolella paikkakuntaa sekä suomenkielisissä tienvarsikylteissä. Myös merkille pantavaa on, että paikkakunta on Lapuan ystävyyskunta, joten Lapuan vaakunankin saattoi havaita eri yhteyksissä. Kävimme muun muassa tapaamassa paikallista pormestaria ja kunnantalolla oli pihassakin myös Lapuan vaakuna.

Finnentag-viikonloppu huipentui seppeleiden laskuun ja kunnianosoituksiin. Näihin osallistui myös mittava edustus Saksasta kuten muun muassa Bundeswehr (Saksan puolustusvoimat), ministeri, suurlähettiläs, paikallinen pormestari jne. Suomesta paikalla oli muun muassa maavoimien komentaja, Jääkärisäätiön edustusta sekä monia muita. Laskin jääkäriperinneyhteisön puolesta seppeleen jääkärimuistomerkille yhdessä vuorineuvos Kari Jordanin ja prikaatikenraali evp. Pertti Laatikaisen kanssa. Ikimuistoinen kunniakas hetki jääkärien muistolle.

Viikonloppuna saattoi tavata myös useamman suomalaisen reserviläisen kauniissa M05-kuoseissa koska myös Maanpuolustuskoulutus eli MPK oli tukemassa viikonloppua omalla kurssilla. Juhlava viikonloppu päättyi jääkäri-iltaan palkitsemisineen maittavan saksalaistyyppisen lihapainotteisen buffetin kera.

Toivotan kaikki jääkäriperinteestä kiinnostuneet jäseneksi Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistykseen!

Terhi Hakola
Varapuheenjohtaja
Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry

Tammisunnuntain muistojuhlaa vietettiin Alavudella tammikuun 25. päivänä. Edellisen kerran  muistojuhla on ollut Alavudella vuonna 2008. Juhlapäivä alkoi perinteiseen tapaan Jumalanpalveluksella.

Liturgina muistojuhlassa toimi kirkkoherra Kalle Peltokangas, Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäki saarnasi. Kanttorina toimi Mari Järvinen.

Piispa Matti Salomäki totesi saarnassaan, että Tammisunnuntai ei ole vain kauan sitten tapahtuneen muistelua kansan ja sukujen historiassa. Piispan mukaan esiin nousee kysymyksiä. Miten hajonnut kansa löytää yhteisen tulevaisuuden ja miten haavat voivat parantua?

Perinteiseen tapaan kirkosta lähetetiin seppelpartiot. Sankarihautausmaalle laskettiin kaksi seppelettä ja kirkon läheisyydessä olevalle Karjalaan jääneiden muistokivelle yksi.

Suurilukuiselle juhlaväelle tarjottiin koulukeskuksessa maittava kirkkolounas. Ruokailun ohessa ympäri maakuntaamme tulleet juhlavieraat ehtivät tapaamaan tuttuja, joista monet ovat vakiovieraita isänmaallisissa juhlissa.

Päiväjuhla alkoi laivaston soittokunnan vaskikvintetin esityksellä. Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistyksen alavutelaislähtöinen puheenjohtaja Veli Suvanto lausui tervehdyssanat. Seuraavaksi vuorossa oli muistokynttilä sytyttäminen, jonka suorittivat Alavuden lukion oppilaat.

Suomi nousi sodan kauhuista

Juhlapuhujana muistojuhlaan oli saapunut sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.

Allekirjoittaneella oli tilaisuus keskustella Käihkön kanssa tovi ennen juhlaa ja myös tehdä pikkuinen kiertoajelu Alavuden keskustassa. Ilmari Käihkö ei ollut aikaisemmin käynyt Alavudella joten, oli aiheellista esitellä pikaisesti paikkakuntaa.

Puheessaan Käihkö esitti usein käytetyn väittämän ”sota loppuu sotimalla”. Samaan aikaan väite muistuttaa riskistä unohtaa, että sodankäynti on ennen kaikkea väline, ei päämäärä itsessään – jatkoi Käihkö.

Juhlapuhuja kertoi, että hänen sukujuurensa ovat Karjalassa. Lähisukunsa oli talollisia, jotka vuonna 1918 kannattivat valkoisia. Kauempaa suvusta löytyi ainakin yksi punaisten puolustaja. Hänet ilmeisesti teloitettiin. Käihkön mielestä toivosta ei pidä koskaan luopua. Vuonna 1918 käyty sota muistuttaa traagisuudessaan ja karmeudessaan myös siitä. Suomi nousi sodan kauhuista huolimatta asteittain demokraattiseksi ja vauraaksi oikeusvaltioksi. Tästä hän totesi syytä olla iloinen ja ylpeä.

Ilmari Käihkö totesi maailmantilanteen näyttävän nyt synkältä, mutta siitäkin huolimatta on Suomen historia monine vastoinkäymisineen monessa suhteessa kansainvälinen menestystarina. Lopuksi Käihkö esitti toivomuksen, että voisimme jatkaa tällä samalla menestyksen polulla.

Puolustusvoimien tervehdyksen juhlaan toi Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö evl Pasi Heinua. Alavuden seurakunnan puolesta tervehdyksen toi kirkkoherra Kalle Peltokangas.

Nuoret hyvin esillä juhlassa

Musiikkia juhlassa esitti myös nuorten kansanmusiikkiryhmä Tulikipuna Trio Miia Palomäen johdolla. Kirkkomännikön koulun 5. luokan tytöt lauloivat Mari Järvisen säestäessä. Nuorten puheenvuoron käytti lukion kirjoituskilpailun voittanut Adelia Kinnunen. Juhla oli onnistunut ja varsinkin nuorten musiikkiesitykset saivat runsaasti kiitosta. Erityisesti Adelia Kinnusen lukema voittoisa kirjoituksensa kosketti monia.

Juhlassa palkitut

Juhlassa jaettiin myös huomionosoituksia. Sinisen Ristin saivat Anu Katajamäki, kapteeni Matti Kujala sekä Antti Penttilä. Tammisunnuntai -standaarin sai juhlapuhuja Ilmari Käihkö, sekä tapahtumaan osallistuneet tahot.

Alavus kiittää kaikkia juhlaan osallistuneita, tavataan Tammisunnuntain merkeissä Kurikassa 2027.

Jari Hellinen
1. varapuheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry