Mikkelinpäivänä eli Enkelien sunnuntaina 4. lokakuuta koko perhe kutsuttiin Nurmon kirkkoon. Messu oli Nurmon kappeliseurakunnan ja Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen yhteinen juhla. Jumalanpalveluksessa kiitettiin Jumalaa enkelien suojeluksesta ja isänmaasta sekä rukoiltiin, että enkelit vahvistaisivat rauhan ajatuksia yhä tänään. Messu päättyi sankarihaudoilla, kun jokainen kävi viemässä kukkasensa enkelipatsaalle.
Kaikenikäisten juhla
Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen perinteinen messu vietettiin tällä kertaa Nurmon kirkossa. Mikkelinpäivänä kirkkoon kutsutaan monin paikoin erityisesti lapsia, ja messu oli samalla kaikenikäisten yhteinen kiitosjuhla isänmaasta. Sotiemme veteraaneja ja sota-ajan sukupolven edustajia osallistui tälläkin kertaa tilaisuuteen radion ääressä.
Kuva: Anne Haapamäki
Kappalainen Karoliina Virkamäki luotsasi messua liturgina lämpimästi ja sydämellisesti. Esirukouksessa hän ja Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kortesniemi johdattivat kiitokseen isänmaasta ja menneiden sukupolvien työstä sekä rukoukseen erityisesti lasten, rauhan ja kaikkien apua tarvitsevien puolesta. Perinneyhdistyksen Nurmon paikallistoimikunnan vetäjä Jussi Juurakko luki Kirjeestä heprealaisille. Ehtoollisavustajina toimivat pastori Danja Koivukangas ja teologian ylioppilas Toivo Antila, ja suntiona palveli Olavi Mäenpää. Jani Syvänen ja Anne Haapamäki vastasivat taidolla messun taltioinnista.
Lapsikuoron ja Veteraanien köörin koskettavat sävelet
Monipuolinen ja puhutteleva musiikki oli messussa tärkeässä osassa. Mukana oli kaksi kuoroa, Veteraanien kööri ja Nurmon lapsikuoro, johtajinaan kanttorit Päivi Kankainen-Martikainen ja Samuli Niiles. Kuorojen laulut johdattivat enkeleihin, isänmaahan ja Jumalan siunaukseen. Messussa laulettiin myös elokuussa julkistettu Tammenlehvän virsi. Virsi tiivisti hyvin messun hengen: yhdessä muistettiin mennyttä ja katsottiin uuteen – luottaen Luojaan. Messun päätteeksi kuorot lauloivat koskettavasti yhdessä Veteraanin iltahuudon.
Enkeli – rauhan julistaja ja heikon vahvistaja
Perinneyhdistyksen pappi Jaakko Antila palasi saarnassa Jeesuksen elämän tapahtumiin, joissa enkelit olivat erityisellä tavalla läsnä. Jeesuksen syntymän hetkellä enkelit julistivat rauhaa paimenille, jotka olivat yöllä vartioimassa laumaansa. Kun Jeesus valmistautui aloittamaan toimintansa ihmisten keskellä, hän koki autiomaassa nälkää ja kiusauksia, mutta enkelit palvelivat häntä. Enkeli pysyi vierellä myös Jeesuksen maanpäällisen elämän loppuhetkillä ennen ristinkuolemaa ja ylösnousemusta. Kun Jeesus vetäytyi rukoilemaan, edes lähimmät oppilaat eivät jaksaneet valvoa, mutta enkeli vahvisti häntä. Näissä tilanteissa enkeli julisti rauhaa sekä vahvisti erityisesti silloin, kun oli kaikkein vaikeinta. Nämä enkelien tehtävät ovat ajankohtaisia yhä tänään.
Näissä mietteissä saarnassa palattiin lähes 87 vuoden taakse talvisodan kuukausiin. Yhä on monia, jotka muistavat tuon ajan. He ovat kertoneet, että silloin rukoiltiin paljon. Tuona talvena sotilaat vartioivat pimeässä yössä hieman kuin aikoinaan paimenet. Heillä oli nälkä ja väsy, ja heitä pelotti. Kerran yhtäkkiä monet heistä näkivät enkelin. Sana tästä näystä levisi nopeasti, ja jotkut myös epäilivät sitä. Monille tuo näky antoi kuitenkin toivoa, että Jumala oli kuullut rukoukset. Ehkä rauha vielä koittaisi. Useat sotilaat kokivat, että enkeli vahvisti heitä vaikealla hetkellä ja julisti rauhaa taistelujen keskellä.
Kuva: Anne Haapamäki
Valkoiset neilikat enkelipatsaalla
Nurmon kirkon vieressä sankarihautojen luona seisoo kuvanveistäjä Kalervo Kallion enkelipatsas. Sen siunaavien käsien alle ihmiset ovat vuosikymmenien ajan kokoontuneet muistamaan läheisiään, jotka antoivat sodassa henkensä. Enkeli on vahvistanut ja vahvistaa näissä hetkissä. Enkeli on julistanut rauhaa ja julistaa sitä edelleen. Messun päätteeksi jokainen sai viedä kukkasen patsaalle. Kukat kuljettivat mukanaan Jumalalle kiitoksen enkelien suojeluksesta ja isänmaasta sekä rukouksen rauhan puolesta.
Valkoiset neilikkakimput kasvoivat vähitellen, kun lapset ja aikuiset kävivät tuomassa kukkansa ja hiljentymässä pienen hetken enkelipatsaan luona. Airuina patsaalla olivat alakoululaiset Saimi ja Arvo Antila. Lopuksi sankarihautojen äärellä laulettiin virsi 581 Kiitos, Jumalamme, kun annoit kauniin maan. Aamun sade oli tauonnut. Viereinen Nurmonjoki oli peilityyni. Sankarihautojen kanervien värit yhdistyivät ympäröiviin ruskan ja sänkipeltojen sävyihin. Kirkkokahvin vieno aromi liittyi syksyn tuoksuihin. Jumala on antanut kauniin maan, josta lokakuisena Enkelien sunnuntaina oli hyvä päivä kiittää – enkelipatsaan siunaavien käsien alla.
Lämmin kiitos kaikille tilaisuuteen paikan päällä tai etäyhteydellä osallistuneille.
Jaakko Antila
Hiippakuntapastori
Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen pappi
Enkeltenpäivän messu videoitiin ja on katsottavissa hieman myöhemmin Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen YouTube -kanavalta.
Luentosarjan kevään osuudessa Turun yliopiston arkeologian oppiaineen väitöskirjatutkija, FM Riku Kauhasen luennoi Suojeluskuntatalot Suomenmaassa. Luennolla kuultiin suojelukuntatalojen lyhyestä parikymmenvuotisesta historiasta. Sarjan toinen luennoitsija oli FT Seija-Leena Nevala, joka kertoi luennossaan Pikkulotat ja sotilaspojat – nuoret isänmaan puolustajat järjestöjen rinnalla toimineiden nuoriso-osastojen maanpuolustustoiminnasta ja niiden roolista sodan aikana kotirintamalla. Kevään osion päätti tekstiilityönopettaja, KM Tuija Juppo luennollaan Lottien käsityöt. Millaisia käsityöohjeita antoi oma järjestölehti? Vuonna 1929 perustetun järjestölehden käsityöohjeiden mukaan tehtiin kymmeniä tuhansia sukkapareja rintamalle. Hän myös pohti järjestölehden ohjeiden luomia merkityksiä.
