Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien tärkeintä juhlaa vietettiin Seinäjoella ravintola Almassa itsenäisyyspäivän aattona. Etelä-Pohjanmaan linnanjuhlaksikin nimettyä tilaisuutta saapui kunnioittamaan viitisenkymmentä juhlavierasta ympäri maakuntaa.
Juhlatilaisuus alkoi klo 20:00 juhlavieraiden vastaanottamisella, jokainen kätellen ja henkilökohtaisesti tervetulleeksi toivottaen. Presidentin vastaanotolta tuttu tapa on arvokas ja vieraita kunnioittava. Arvokkaaseen perinteeseen osallistuvat Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin sekä Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtajat sekä edellä mainittujen piirien yhteinen toiminnanjohtaja. Kättelyn jälkeen juhlavieraat ottivat mukaansa kuohuviinimaljan ja asettautuvat pöytäpaikoille.
Veteraanisukupolven uhraukset mahdollistavat vapauden tehdä asioita. Maamme vapauden ja itsenäisyyden puolustajien maanpuolustustaidot ja maanpuolustustahto laitettiin todelliseen kokeeseen vuosina 1939–1945. Sadat tuhannet suomalaiset miehet ja naiset puolustivat isänmaatamme ylivoimaista vihollista vastaan talvi- jatko- ja lapin sotien aikana ja mahdollistivat sen, että voimme tänään juhlia 108-vuotiasta isänmaata. – avasi toiminnanjohtaja Jani Syvänen juhlatilaisuuden, pyytäen samalla paikalla olevia juhlavieraita nousemaan ylös. Malja kohotettiin arvokkaasti seisten 108 -vuotiaalle isänmaalle.
Juhlapuhe
Nautitun juhlaillallisen jälkeen vuorossa oli Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin väistyvän puheenjohtajan koskettava juhlapuhe. Puheenjohtaja Mika Mäki muisteli lämmöllä kuusi kautta kestänyttä matkaansa puheenjohtajana, josta huokui suuri kiitollisuus isänmaata ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtajuuden tarjoamaa mahdollisuutta kohtaan. Näköalapaikka maakunnan maanpuolustustyön ytimessä oli ollut mieluisa. Mäki kiitteli yhteisestä matkasta rinnalla kulkeneita tahoja ja henkilöitä. Muistellen muun muassa sitä, miten toiminnanjohtaja ja puheenjohtaja ovat vuosien varrella hoitaneet taisteluparina monta projektia yhteistyössä maaliin. Yhteistyö on ollut aina saumatonta ja siksi se on myös tuottanut tulosta.
Huomionosoitukset
Juhlapuheen jälkeen vuorossa olivat huomionosoitukset ja kunniansa kuulemaan lavan eteen otettiin henkilöt, joihin muistaminen oli tänä vuonna kohdistunut. Ensimmäisenä rivin aloittamaan otettiin Pertti Kortesniemi, jolle tasavallan presidentti myönsi 28.11.2025 arvonimen sotakamreeri. Nurmolainen Pertti Kortesniemi on tehnyt mittavan uran Puolustusvoimien palveluksessa Seinäjoen Sotilaspiirissä, Vaasan Rannikkopatteristossa ja Vaasan Sotilasläänin Esikunnassa. Seinäjoella hän toimi varasto-osaston päällikkönä, josta siirtynyt reserviin 2001.
Seuraavana riviin kutsuttiin Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n puheenjohtajana kautensa päättävä Mika Mäki. Lapuan nuorisoseurantalossa 28.10.2019 järjestetty Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin syyskokous valitsi Mika Mäen piirin uudeksi puheenjohtajaksi kaudelle 2020. Vuosi 2020 käynnistyi vauhdilla, vaikka kansainvälisen flunssan takia toimintaa varjostivat kokoontumisrajoitukset. Siitäkin selvittiin kunnialla ja kuusi seuraavaa vuotta piirin toimintaa kehitettiin merkittävällä tavalla.
Muita tilaisuudessa palkittuja:
Jari Viertola – Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien ansiomitali
Antti Iivari – Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien ansiomitali
Heli Mäki – Reserviläisliiton pronssinen ansiomitali
Piia Kattelus-Kilpeläinen – Reserviläisliiton pronssinen ansiomitali
Pekka Piispanen – Reserviläisliiton erikoisluokan ansiomitali
Timo Sysilampi – Reserviläisliiton erikoisluokan ansiomitalin 70-vuotis solki
Timo Utunen – Seinäjoen Reserviläisten yhdistysmitali nro 40
Jani Syvänen – Seinäjoen Reserviläisten yhdistysmitali nro 41
Olavi Kuoppamaa – ylennys yliluutnantin arvoon 6.12.2025
Kunniakirjojen ja ansiomitalien luovutuksen jälkeen palkitut kuuntelivat rivissä Timo Luostari & Tulitauko -orkesterin sovittaman kitaraversion Porilaisten marssista. Esitetty musiikkiteos ja palkitsemiseen sisältynyt tunnelataus sai monen rivissä olleen vakavoitumaan, eikä silmäkulman hikoileminenkaan järin kaukana ollut. Kunniaa tulee jakaa sitä ansaitseville aina joukon edessä. Mikä olisikaan ollut arvokkaampi hetki palkitsemiselle kuin isänmaan syntymäpäiväjuhla.
Sotakamreeri Kortesniemi piti huomionosoitusten luovutuksen jälkeen kiitospuheenvuoron ja totesi muun muassa saamansa sotakamreerinimityksen olevan koko maakunnalle. Etelä-Pohjalaiset ovat olleet aina kaikessa toiminnassa valtakunnallisia edelläkävijöitä ja sen vuoksi myös mitä suurimman kateuden kohteena. Vanha tunnettu totuus on, että sääliä saa ilmaiseksi, mutta kateus pitää ansaita.
Päätössanat ja yhteislaulu
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Antti Iivari kertasi päätöspuheessaan 86 vuotta sitten alkaneen talvisodan vaiheita, Pekka Parikan ohjaaman tositapahtumiin perustuvan Talvisota -elokuvan kerrontaa analysoiden. Elokuvassa junan suunnatessa Seinäjoelta etelään miesten erilaiset aatetaustat pyrkivät tulemaan esiin, mutta kun myöhemmin rintamalle päästiin, pystyttiin toimimaan yhdessä yhteisen vihollisen nujertamiseksi.
Näinä päivinä Venäjän ja Ukrainan rauhantekoprosessia seuratessa, on vaikea pysyä kärryillä, kuka on kenenkin kumppani ja kenen sanaan voi milloinkin luottaa. Turha sinisilmäisyys on lopetettava, koski se sitten Venäjää, Yhdysvaltoja, Kiinaa tai jotain muuta valtiota. Ei etupiiriajattelu ole minnekään hävinnyt. Olemme itse oman maamme parhaita puolustajia, kuten jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth meitä muistutti. –Antti Iivari pohdiskeli maailman menoa päätöspuheessaan. Kellon lyödessä 0:00 Iivari pyysi juhlaväkeä nousemaan ylös ja laulettiin yhteislauluna Maamme laulu, joka päätti arvokkaasti isänmaallisen juhlatilaisuuden.
Parhaimmat onnittelut kaikille palkituille ja ylennyksen saaneille.
Rauhallista joulun odotusta!
Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit
Kutsuntatilaisuuksiin osallistuu syksyn aikana yhteensä lähes 38 000 kutsunnanalaista. Tänä vuonna kutsuntavuorossa ovat vuonna 2007 syntyneet miehet. Tilaisuuksiin osallistuu myös aiemmilta vuosilta uudelleen tarkastettavaksi määrättyjä, sekä ilman laillista estettä kutsunnoista poisjääneitä henkilöitä.
Sotakamreerin arvo oli käytössä myös Suomen suuriruhtinaskunnassa. Sotakamreeri kuului keisari ja suuriruhtinas Nikolai II:n vahvistamassa vuoden 1897 Suomen Suuriruhtinaanmaan arvojärjestyksessä yhdeksänteen luokkaan. Samassa arvoluokassa olivat myös esimerkiksi taapikapteenin sotilasarvo sekä nimineuvoksen arvonimi. Koska arvonimi on lain mukaan julkisen arvonannon osoitus, on sen vakiintuneesti katsottu edellyttävän, että arvonimen saaja on menestynyt poikkeuksellisen hyvin omalla työ- tai virkaurallaan. Arvonimi myönnettiin itsenäisyyden aikana ensimmäisen kerran vuonna 1920. Vuosien 1918–2025 aikana sotakamreerin arvonimi on myönnetty 92 henkilölle.