Uutiset

Ähtärin Reserviupseerikerhon mainio maaliskuu

Julkaistu 8.4.2019

Ähtärin Reserviupseerikerho on Suomen vanhin maaseutukerho ja se toimii Lehtimäen, Soinin ja Ähtärin alueella. Vuoden lopussa kerhon jäsenmäärä oli 80 ja nyt on menossa 86. toimintavuosi. Piirin toiminnanjohtaja Jani Syvänen oli vieraana kerhon kevätkokouksessa.

Kevätkokous on mainio paikka tarkastella edellisen vuoden toimintaa. Viime vuoden toimintakertomuksesta toimintaa löytyy syksystä kevääseen. Veteraanityö on kerhollemme kunnia-asia ja sen näkyi viime vuonna veteraanikeräyksiin osallistumisena yhdessä Ähtärin Reserviläisten kanssa. Veteraanikeräys suoritettiin viime vuonna viimeistä kertaa ja tuotto noin 9.000 euroa oli Etelä-Pohjanmaan huippua. Veteraanisiunauksissa kerhomme on huolehtinut havuseppeleen laskemisesta vainajan arkulle.

Viime vuonna kerhomme oli mukana talkootöissä avantouinnin SM-kisoissa. Talkootöistä saatu korvaus oli taloudellisesti merkittävä. Syyskuussa olimme Ähtärin Reserviläisten kanssa toteuttamassa kokonaisturvallisuustapahtumaa kutsuntojen yhteydessä.

Kerhomme jäsenten osallistumisaktiivisuudesta pidetään kirjaa ja eniten pisteitä kerännyt voittaa toimintakilpailun ja saa vuodeksi haltuunsa kiertopalkinnon. Kiertopalkinto on 75 mm hylsy vuodelta 1938. Kerhomme on saanut hylsyn Ähtärin Varikolta 40 –vuotislahjaksi. Kevätkokouksessa kiertopalkinnon sai varapuheenjohtaja Lasse Raassina. Kuntokortin palauttaneiden kesken arvottiin villasukkia ja Carilainen Sportin lahjoittamat hiihtohanskat.

Ähtärin Reserviupseerikerho on maamme vanhin maaseutukerho. Kuva: Toivo Rinne-Laturi

Kevätkokouksessa kiertopalkinnon sai varapuheenjohtaja Lasse Raassina. Kuva: Toivo Rinne-Laturi

Toiminnanjohtajan ajankohtaiskatsaus

Toiminnanjohtaja Syvänen toi terveiset toiminnanjohtajien neuvottelupäiviltä esittelemällä siellä käsiteltyjä asioita. Toisena asiakokonaisuutena Syväsellä oli nykyään netissä julkaistavan Lakeuden Maanpuolustajan lukijatilastot ja nettilehden saama vastaanotto. Kolmantena asiakokonaisuutena Syväsellä oli ylentämisperusteet ja ylennysesitykset. Meille kevätkokouksen osanottajille oli uutta, että ylinopeussakkorangaistukset vaikuttavat ylennyksiin kahden vuoden ajan. Toiminnanjohtajalle uusi tieto oli, että kerhomme on maamme vanhin maaseutukerho.

Kilpailutuloksia

Mustikkavuorella hiihdettiin ja ammuttiin. Pistooliampumahiihdon kolmen kärki oli: 1. Lasse Raassina (res.ups.), 2. Kimmo Kilponen (res.) ja 3. Hannu Humalamäki (res.ups.)

Ähtärin Reserviläisten haastepilkkikisassa eniten kaloja sai Juhani Luodeslampi (res.ups.), haastajan edustaja Juhani Akonniemi (res.) sai toiseksi eniten ja kolmossijan jakoivat Veikko Hallila (res.ups.) ja Jarmo Soukkala (res.)

Pistooliampumahiihdon kolmen kärki oli: 1. Lasse Raassina (res.ups.), 2. Kimmo Kilponen (res.) ja 3. Hannu Humalamäki (res.ups.) Kuva: Toivo Rinne-Laturi

Teksti Heikki Makkonen

Dokumentti Salpalinjasta DVD-tallenteena

Julkaistu 1.4.2019

Salpalinjasta reilu vuosi sitten valmistunut puolentoista tunnin dokumenttielokuva on nyt suuren yleisön saatavana DVD-tallenteena. Se kertoo viime sotien aikaisen Suomen itärajan puolustuslinnoituksen koko tarinan ensimmäisestä lapionpistosta nykypäivään.

SuomenSalpa – dokumentti maanpuolustustahdosta -elokuvan on tuottanut ja ohjannut Juha Huttunen storyTv films Oy:sta Lappeenrannasta. Elokuvassa ovat aikalaislinnoittajien ohella mukana Suomen johtavat Salpalinjan asiantuntijasotilaat ja tutkijat.

Yhdeksän päivää talvisodan rauhasta ylipäällikkö C.G.E. Mannerheim teki yhden miehen päätöksen myöhemmin Suomen Salpa –nimen saaneen itärajan linnoituksen rakentamisesta. Työmaa oli aikansa suurin Suomessa.

– Salpalinjassa ei koskaan taisteltu. Se täytti olemassaolollaan tehtävänsä ja osaltaan vaikutti merkittävästi nykyiseen rauhantilaan Suomessa. Siinä oli riittävä syy ja motivaatio tehdä suurimmalle osalle suomalaisia edelleen tuntemattomasta Salpalinjasta uusi dokumentti, Juha Huttunen perustelee.

Elokuvan DVD-levy tulee kesäksi tarjolle Salpalinjan matkailukohteisiin tai sen voi tilata nyt jo suoraan tuottajalta juha.huttunen@videoflow.com

Dokumentissa tarvittiin paljon avustajia. Salpalinjan miehitystä kesäkuussa 1941 linnoitusjalkaväen joukoin kuvattiin autenttisilla paikoilla jossain Miehikkälässä.

Linnoittajat lapioimassa. Kuva: Terho Ahonen

Salpalinja-dokumentin tekoa avusti eri tavoin pitkälti yli sata vapaaehtoista. Taisteluhaudan kaivukuvauksia tehtiin Virolahdella.

Lisätietoja:
Juha Huttunen
Tuottaja, storyTv films Oy
juha.huttunen@videoflow.com
0400 650 252

Terho Ahonen
tiedottaja, elokuvan Salpalinja-asiantuntija
terhoahonen2@gmail.com
040 504 0293

Dokumentin teatteriversion pitkätraileri:

Salpalinja lyhyesti ja kuvia: http://salpalinjansalat.blogspot.fi/2016/01/salpalinja-lyhyesti-ja-valokuvia.html

350 vapaaehtoista harjoittelee maanpuolustustaitoja Lohtajalla

Julkaistu 26.3.2019

Noin 350 vapaaehtoista harjoittelee sotilaallisia ja turvallisuuteen liittyviä taitoja PAUHA19 – harjoituksessa Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella 29.–31.3.2019. 19. kerran järjestettävä harjoitus on Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Pohjanmaan maanpuolustuspiirin pääharjoitus.

Noin 350 vapaaehtoista harjoittelee sotilaallisia ja turvallisuuteen liittyviä taitoja PAUHA19 – harjoituksessa Lohtajan ampuma- ja harjoitusalueella 29.–31.3.2019. 19. kerran järjestettävä harjoitus on Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) Pohjanmaan maanpuolustuspiirin pääharjoitus. Pohjanmaan maanpuolustuspiiri koostuu Kokkolan, Vaasan ja Kauhavan koulutuspaikoista.

Painopiste paikallisjoukkojen osaamisen testaamisessa

Harjoitus koostuu puolustusvoimien tilaamasta sotilaallisesta koulutuksesta, kaikille reserviläisille avoimesta sotilaallisia valmiuksia palvelevasta koulutuksesta ja asepalvelusta suorittamattomille kansalaisille suunnatusta varautumisen ja turvallisuuden koulutuksesta. Reserviläisille järjestetyistä kursseista kertyy osallistujille rinnasteisia kertausharjoitusvuorokausia.

Puolustusvoimien tilaamaan sotilaalliseen koulutukseen osallistuvat paikallisjoukkojen reserviläiset. Koulutusaiheina ovat mm. tukialueen taistelutekniikka. Tänä vuonna painopiste on soveltavassa toiminnassa, jossa mitataan paikallisjoukkoihin sijoitettujen reserviläisten osaamistasoa ja kartutetaan johtajien käytännön johtamistaitoa.

Reserviläisten sotilaallisia valmiuksia kehitetään esikunta-, huolto- ja kuljetustoimintaan sekä eloonjäämiskoulutukseen liittyvillä kursseilla. Varautumisen ja turvallisuuden koulutuksen suurimpana kohderyhmänä ovat nuoret. Kursseilla harjoitellaan mm. alkusammutus-, ensiapu- ja maastotaitoja. Lisäksi nuoret tutustuvat puolustusvoimien toimintaan.

Harjoituksen kouluttaja- ja järjestelytehtävissä toimivat MPK:n koulutus- ja tukitehtäviin sitoutuneet vapaaehtoiset. Harjoituksen johto- ja tukitehtävissä toimii paikallisjoukkoihin sijoitettuja reserviläisiä. Heidän tehtävänsä on suunniteltu sellaisiksi, että ne palvelisivat mahdollisimman hyvin heidän valmiuksiaan toimia omissa sodan ajan tehtävissä.

Harjoituksen johtovastuussa on Pohjanmaan maanpuolustuspiirin Kauhavan koulutuspaikka. Harjoitukseen antavat valvoja- ja materiaalitukea Pohjanmaan aluetoimisto, Porin prikaati ja Panssariprikaati.

Harjoituksen tapahtumia voi seurata Facebookissa www.facebook.com/PAUHAHarjoitus

Tiedotusvälineiden edustajat voivat tutustua harjoitukseen lauantaina 30.3. klo 08:00

Porin prikaatin komentaja eversti Mika Kalliomaa tutustuu harjoitukseen lauantaina 30.3.2019. Samassa yhteydessä kutsuvieraille ja tiedotusvälineiden edustajille järjestetään harjoituksen esittelytilaisuus klo 08:00 alkaen. Tiedotustilaisuuden jälkeen on mahdollisuus tutustua harjoituksen kursseihin. Tiedotusvälineiden edustajia pyydetään ilmoittamaan tulostaan harjoituksen tiedotusupseeri Jouko Liikaselle p. 044 558 2603 / jouko.liikanen@kotinet.com torstaihin 28.3. klo 16:00 mennessä.

Lisätietoja harjoituksen sisällöstä antaa Pohjanmaan maanpuolustuspiirin piiripäällikkö Jani Pikkarainen p. 050 553 6828, jani.pikkarainen@mpk.fi

Mannerheim-ristin ritari Lauri Törnin syntymästä 100 vuotta – yksityiset arkistot avautuvat yleisölle

Julkaistu 18.3.2019

Aikaisemmin julkaisematon materiaali esillä Haminassa avautuvassa näyttelyssä sekä uudessa kirjassa.

Mannerheim-ristin ritari Lauri Törni on maailmanlaajuisesti yksi kolmesta tunnetuimmasta suomalaisesta sotasankarista. Hän on talvisodan tarkka-ampuja Simo Häyhän sekä Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin arvostetussa seurassa. Osasto Törnin riveissä palveli myös presidentti Mauno Koivisto.

Törnin tarinan tekee poikkeukselliseksi ja kansainvälisesti kiinnostavaksi myös se, että kannettuaan Suomen armeijan asepukua, hän piti sotilasuransa aikana myös Saksan sekä Yhdysvaltain armeijan univormuja. Törni katosi Larry Thorne -nimisenä Vietnamin sodan salaisessa tehtävässä vuonna 1965.

Sotasankarin syntymästä tulee toukokuun lopulla kuluneeksi 100 vuotta. Törnin jääkäreiden perinnettä säilyttävä Osasto Lauri Törni Perinnekilta ry järjestää juhlakokouksen Tampereella, jossa osaston miehet kokoontuivat ensimmäisen kerran sodan jälkeen. Samalla viikolla julkaistava uusi kirja käy kiistelyäkin herättäneen Törnin elämän tapahtumat läpi todisteiden nojalla ja tarkistaa myös tutkijoiden lähteet ja väitteet.

– Olen saanut käytettäväkseni muun muassa lukuisia yksityiskirjeitä, haastattelunauhoituksia sekä ennen julkaisemattomia dokumentteja, teoksen kirjoittaja Kari Kallonen kertoo.

Satavuotisjuhlat huipentuvat Haminassa avautuvaan näyttelyyn. Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanhan Veteraanin Törni-näyttelyyn on koottu usean yksityisen keräilijän sekä perinnekillan keräämiä asepukuja ja esineitä. Mukana on suomalais-amerikkalaisen retkikunnan Vietnamista Törnin helikopterin onnettomuuspaikalta tuomia helikopterin osia sekä hänen ruotsalainen Carl Gustav m/45 -konepistoolinsa.

– Osa harvinaisesta aineistosta on julkisesti esillä ensimmäistä kertaa. Olemme saaneet näyttelyyn paljon myös henkilökohtaista esineistöä kuten Törnin upseerin matka-arkun, näyttelypäällikkö Ismo Flink kertoo.

Wanhan Veteraanin toinen näyttely kertoo myös tunteita herättävästä osasta sotahistoriaa, suomalaisen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoonan vaiheista Saksassa. Myös Törni oli seitsemän viikkoa mukana pataljoonan riveissä, mutta palasi Suomeen jatkosodan sytyttyä, kun Saksassa ei ollut upseerivakansseja.

Näyttelyt avataan 1.6. ja samana päivänä klo 12. Haminan RUK:n Maneesissa järjestetään asiantuntijaseminaari. Mukana esitelmöimässä Törnistä puhuvan Kallosen ohella on SS- vapaaehtoispataljoonaan erityisesti perehtynyt filosofian tohtori ja kokenut historiantutkija Ohto Manninen.

Myöhemmin kesällä, elokuun 10. päivänä Haminassa järjestettävässä tapahtumassa käsitellään Lauri Törniä suomalaisen fiktiivisen sotakirjallisuuden hahmona. Törni on ollut myös amerikkalaisen Vihreät baretit -elokuvan pääosan esittäjän John Waynen roolihahmon esikuvana.

Helmikuussa 1959 Yhdysvaltain erikoisjoukot kuvasivat Alpeilla koulutustaan esittelevän filmin, jossa pääroolissa esiintyi Lauri Törni. (Kuva Perinnekilta)

Talvisotakilpailun kuuluva ja näyttävä konsertti Tervahaminan ampumaradalla

Julkaistu 16.3.2019

Sunnuntaina 10.3.2019 oli Ilmajoen Huissin Tervahaminan ampumaradalle kokoontunut jälleen suuri joukko reserviläishenkistä yleisöä seuraamaan jo perinteeksi muodostuneen Ilmajoki RES Talvisotakilpailun avauskonserttia.

Toki itse kilpailuunkin oli osallistumassa kiitettävä määrä kilpailijoita, mutta kilpailun kuuluva ja näyttävä avaus lähes kolminkertaisti tämän tapahtuman kävijämäärän. Oli myös ilahduttavaa huomata, että monet perheet olivat tulleet avausta seuraamaan ja täten isiemme sankarityöt siirtyvät heidän nyt kokemansa avulla seuraaville sukupolville. Jos itsenäisyytemme historia ei ole aikaisemmin kiinnostanut, niin toivomme, että tämä reipas kaksiminuuttinen konsertti sai nuorten mielenkiinnon heräämään asialle.

Luonnollisesti toivomme myös, että kiinnostus Reserviläistoimintaan syttyisi juuri näissä tapahtumissa ja saisimme kaikki riveihimme myös uusia jäseniä.

Totuttuun tapaan tapahtuman trahteeri oli reserviläishenkisille mieluinen; makkaraa sinapin kera, mehua, kahvia, korppuja ja ratasleipiä. Ilmajoki RES huolto toimi varmaan totuttuun tapaan, ja kenenkään ei tarvinnut tilaisuudesta nälkäisenä tai kylmissään toimia.

Sitten itse avaus konserttiin, jossa ammuttiin yli 600 laukausta.

Konsertin aloittaa ja lopettaa MAXIM M/09-31 – konekivääri, jonka metallivyöhän mahtuu 200 patruunaa. Maxim konekiväärin tulinopeus ilman kiihdytintä on 600 lk/min ja kiihdyttimellä varustettuna 850 – 900 lk/min. Maxim on vesijäähdytteinen konekivääri, jonka kaliiberi 7,62 x 53R

Konsertissa toisena laulaa konepistooli M/44 kaliiberissa 9x19mm. Ase tunnetaan myös taiteilijanimellä ”Peltiheikki”. Tulinopeus 400 – 650 lk /min. ”Peltiheikki” on ollut käytössä YK-joukoilla ja rajavartiolaitokselle mutta ei varsinaisesti Talvisodassa.

Kolmas solisti on Suomi konepistooli. Kyseessä on 1-malli M/31 konepistoolista jonka kaliiberi on 9×19 mm. Tulinopeus on 900 lk /min ja rumpulippaaseen mahtuu 72 patruunaa.

Neljän solisti on konepistooli M/31 SRJ 2-malli eli muuten sama kuin yllä, mutta malli-2 ja varustettuna suujarrulla. Muut ominaisuudet ovat samat kuin mallissa 1.

Viides solisti on konepistooli M/31 Korsu. Muuten ominaisuudet samat kuin yllä olevassa. Korsu konsertoi tässä tapahtumassa 50 patruunan ”ruumisarkku” lippaalla.

Kuudes solisti on soundiltaan tummempi eli pikakivääri M/27 Degtrarev joka myös EMMA nimellä tunnetaan. Emman tulinopeus on 500 – 600 lk/min ja kiekkolippaaseen mahtuu 47 patruunaa kaliiberiltaan 7,62 x 53R.

Seitsemäs solisti on myös tumma sävyinen mallin-2 pikakivääri Lahti-Saloranta LS-26. LS-26 tulinopeus on 450 -550 lk/min ja kuten huomaatte videossa, 20-patruunan lipas ei kauaa konsertissa vanhene.

Konsertin päättää letkapyssy Maxim. Tässä menee koko vyö yhteen mennoon.

Ilmajoen Reserviläiset kiittävät aseiden esilletuomisesta aseharrastajia ja keräilijöitä, jotka antoivat aarteensa käyttöömme. Lisäksi he antoivat osaamisensa ja ammattitaitonsa käyttöömme tämän näyttävän ja kuuluvan
konsertin aikaansaamiseksi.

Ilmajoen Reserviläiset kiittävät myös viranomaisia yhteistyöstä liittyen lupa asioihin, jotka aina yhdessä käymme läpi.

Ilmajoki RES asevastaavat; suuri kiitos ja käsi lippaan.

Pasi Löppönen
Puheenjohtaja
Ilmajoen Reserviläiset ry

Ettei varsinainen asia unohdu, niin kilpailuun osallistui 33 kilpailijaa. Kilpailun tulokset löytyvät alla olevasta linkistä:
Talvisotakilpailun kivääri tulokset 10.3.19

Videokooste by Jussi Uusineva