Vuonna 1952 toimi Etelä-Pohjanmaalla jo yhdeksän reserviupseerikerhoa: Alajärven, Ilmajoen, Kauhajoen, Kauhavan, Kurikan, Lapuan, Seinäjoen, Ylistaron ja Ähtärin kerhot.
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin perustaminen
Eteläpohjalaisten edustajaksi Reserviupseeriliiton hallitukseen oli vuoden 1952 alusta valittu lapualainen reservin luutnantti Helge Leinonen, joka oli toiminut Lapuan Reserviupseerikerhon puheenjohtajana vuodesta 1947. Siviiliammatiltaan hän oli Lapuan Nahka- ja Valjastehdas Oy:n myyntipäällikkö. Ennen sotia hän oli työskennellyt virkamiehenä puolustusministeriössä ja osallistunut Helsingin reserviupseerien toimintaan.
Reserviupseeriliitto oli lähettänyt huhtikuussa 1952 jäsenkerhoilleen kiertokirjeen, jossa kerhoja oli kehotettu perustamaan alueittain piiritoimikuntia keskinäistä yhteydenpitoa ja toiminnankehittämistä varten. Tämän velvoitteen mukaisesti reservin luutnantti Leinonen kutsui koolle Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin perustamiskokouksen, joka pidettiin Seinäjoella tiistaina 23. päivänä syyskuuta 1952.
Kokouksen avaaja Helge Leinonen valittiin sen puheenjohtajaksi ja sihteeriksi kauhavalainen varatuomari reservin luutnantti Kullervo Kemppinen. Läsnä oli yhteensä 37 eteläpohjalaista reserviupseeria maakunnan kaikista yhdeksästä kerhosta. Reserviupseeriliiton edustajana oli paikalla pääsihteeri, reservin kapteeni Uolevi Räsänen Helsingistä. Hän selvitti kuulijoille piiriverkoston luomisen syitä. Yhteydenpito liiton toimistosta eri puolilla toimiviin kerhoihin on hankalaa. Piireittäin tapahtuva yhteistoiminta loisi kerhoille edellytykset tukea toisiaan, järjestää yhteisiä tapahtumia ja auttaa uusien kerhojen perustamista. Näitä näkökohtia monet osallistujat olivat ehtineet jo keskenään sulatella, sillä Räsänen oli jo edellisenä vuonna vieraillut eräissä maakunnan kerhoissa niitä esittelemässä.
Pääsihteerin selostuksen jälkeen kokous päätti perustaa Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin. Piiritoimikuntaan oli kukin kerho valinnut jäsenen ja hänelle varajäsenen.
Toiminta alkaa
Ensimmäinen Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin järjestämä tapahtuma oli Kurikan Yhteiskoululla 20. marraskuuta pidetty reserviupseerien kerhoilta, jossa esitettiin neljä lyhytfilmiä ja Kauhavan Ilmasotakoulun johtaja eversti Risto Pajari piti esitelmän lentokoneiden kehityksestä viime sotien jälkeen, sekä lentämisen vaikutuksista lentäjään. Kuulijoina oli 26 reservinupseeria neljästä eri kerhosta.
Seuraavan vuoden puolella siirryttiin alustajien hankinnassa jo valtakunnalliselle huipputasolle. Maaliskuussa 1953 pidettiin kahtena peräkkäisenä iltana Kauhavalla ja Seinäjoella tilaisuudet, joissa kenraaliluutnantti Karl Lennart Oesch esitelmöi aiheesta: ”Läpimurto Kannaksella ja suomalaisten vastatoimet kesällä 1944”. Siinä riitti lakeuden miehille kerrottavaa. Kuulijoita saapui kahteen tilaisuuteen yhteensä 157 henkeä.
Hengellistä toimintaa
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin hengellinen toiminta oli tavallaan alkanut jo ennen perustamiskokousta, sillä 25. päivä toukokuuta 1952 oli Seinäjoella pidetty reserviupseerien maakunnallinen hengellinen juhla. Se oli samalla näkyvin esimerkki eteläpohjalaisten kerhojen yhteistyöstä jo ennen piirin syntyä. Siksi toimikunta siirsi omansa järjestämisen seuraavan vuoden syksyyn. Marraskuussa 1952 pidettiin sitten ensimmäinen piiritoimikunnan organisoima reserviupseerien hengellinen päivä Ilmajoella. Siellä everstiluutnantti Niilo Simojoki alusti keskustelun aiheesta ”Suomalaisten soturien hengellinen perintö”. Päiville oli kutsuttu myös vakinainen upseerikunta Seinäjoen sotilaspiirin esikunnasta, Kauhavalta sekä Ilmajoen ja Ähtärin varikoilta.
Urheilutapahtumia
Ensimmäinen Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin järjestämä urheilutapahtuma oli hiihtomestaruuskilpailut 8. maaliskuuta 1953. Ne pidettiin Kuortaneella Pohjanmaan Urheiluopistolla, joka toimi silloin kolmatta vuottaan. Kisapäiväksi osui täysi vesikeli, mutta silti kilpailut innostivat paikalle 19 osallistujaa kolmesta kerhosta Kauhajoelta, Lapualta ja Seinäjoelta. Kilpailuun kuului noin 7km verryttelytaival ja noin 3km pikataival. Hiihtoaika saatiin laskemalla yhteen edelliseen kuluneesta ajasta viidennes ja jälkimmäinen aika sellaisenaan. Lisäksi tehtäviin kuului yksi kuljetun matkan arviointi, yksi välimatkan ja kaksi etäisyyden arviointia. Yleisen sarjan voitti Lapuan kerhoon kuuluva talon isäntä, opistonjohtaja reservin vänrikki Jukka Uunila ja ikämiestensarjan reservin luutnantti Veikko Niemi-Aro Kauhajoelta. Joukkuevoiton vei Kauhajoen kerho.
Tyhjällä kukkarolla liikkeelle
Uusi perustettu reserviupseeripiiri aloitti tyhjin kukkaroin. Jotta ensimmäisen maakunnan ulkopuolelta tulleen alustajan kenraaliluutnantti Oeschin matkakulut saatiin maksetuksi, kerättiin jokaiselta häntä kuulemaan tulleelta reserviupseerilta 100mk, vaikka pääsymaksut eivät kerhoiltoihin normaalisti kuuluneetkaan. Lisäksi jokaiselta kerholta perittiin kertaluonteisesti 1000mk muiden vierailijoiden ja piirin hiihtomestaruuskilpailujen kustannuksiin. Kolme kuukautta myöhemmin tilanne parani, kun Vaasan Puuvilla Oy teki Reserviupseeriliitolle lahjoituksen, josta 30000mk erotettiin Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirille. Sittemmin kassa karttui mm. osuuksilla arpajaisten tuotoista.
Helmikuussa 1954 kirjoitetussa Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin ensimmäisessä toimintakertomuksessa piirisihteeri reservin luutnantti Martti Kojola luonnehtii kulunutta vuotta:
”Piiritoimikunnan tähänastinen toiminta niiden tehtävien suorittamiseksi, joita sille on asetettu, on ollut alustavaa laatua ja perustusten luomista jatkuvalle ja vakiintuvalle toiminnalle. Piiritoimikunta ei keskuudestaan saa yksin paljon aikaan, elleivät sen jäsenet kukin kerhoissaan yhdessä kerhojen toimihenkilöiden kanssa pyri toteuttamaan niitä toimintoja ja tehtäviä, jotka kuuluvat liittomme tehtäviin. Eivätkä kerhojen toimihenkilötkään saa toimintaa eläväksi, elleivät kaikki kerhojen jäsenet ole niissä mukana. Täten meidän yhteisten päämääriemme ja ehyen reserviupseerikunnan luomiseksi maakunnassamme edellyttää meidän kaikkien aktiivista toimintaa.”
Julkaisu on referaatti Kalevi Heikkilän kirjoittamasta Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin ”Kärppä ja hopearuusu” –historiikista.
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry juhlii 70-vuotiasta taivaltaan Ravintola Almassa 5.12.2022 itsenäisyyspäivän vastaanoton yhteydessä.
Sankarivainajien etsintäryhmä Taipaleen ryhmänjohtaja rajavartiomestari (evp) Mika Albertson tulee luennoimaan 27 vuoden kokemuksella sankarivainajien kotiin saattamisesta mm. Äyräpäästä, Taipaleenjoelta, Ihantalasta sekä Karjalan Kannakselta. Luento järjestetään Seinäjoen kaupungin valtuustosalissa keskiviikkona 5.10.2022 klo 17.30 alkaen. Sotilaskotikahvit on mahdollista nauttia klo 17.00.
Videokooste etsintäryhmä Taipaleen toiminnasta:
Vuoden 2019 malliyhdistys Ylihärmän Reserviläiset, jonka jäsen olen, on asettanut minut Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin tukemana ehdolle Reserviläisliiton johtoon. Kiitän luottamuksesta. Toivon, että ehdokkuuteni saisi tukea myös muualta.
