• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Uutiset

Maanpuolustusväen linnanjuhlat kohta ovella

Julkaistu 12.11.2026

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien itsenäisyyspäivän vastaanottotilaisuus järjestetään 5. joulukuuta klo 20:00 alkaen perinteiseen tapaan Seinäjoella maanpuolustushistoriaa huokuvan Ravintola Alman tiloissa.

Maanpuolustusväen linnanjuhlat on järjestetty vuosittain vuodesta 2007 lähtien. Juhla sai aikanaan alkusysäyksen Lapuan Karhumäen kristillisessä opistolla järjestettävien Itsenäisyyspäivän aaton seurojen jälkeen lapualaisen maanpuolustusaktiivin Jorma Kallion aloitteesta vuonna 2006. Aluksi itsenäisyyspäivän vastaanottotilaisuus järjestettiin maakunnassa eri paikkakunnilla paikallisten yhdistysten osallistuessa järjestelyihin. Vuodesta 2017 alkaen käytäntö muutettiin siten, että juhlien viettopaikaksi on vakioitunut Seinäjoki ja merkittävän maanpuolustushistorian omaava ravintola Alma.

Seinäjoen Rautatieläisten talo. Kuva: Suomen Rautatiemuseo
Alman talvinen miljöö vuonna 2024. Kuva: Ravintola Alma
Carl Gustaf Mannerheim SA-kuva

Hotelli-ravintolana nykyisin toimivan ”rautatieläisten talon” rakennustyöt aloitettiin vuoden 1908 lokakuussa ja talo valmistui toukokuussa 1909. Ylipäällikkö Mannerheimin päämaja sijaitsi vapaussodan aikana tammi-maaliskuussa 1918 Seinäjoella, joten ylipäällikkö Mannerheimin tiedetään usein viettäneen iltaa ruokaillen rakennuksessa.

Venäläisten aseistariisumisen alkaessa Mannerheimin esikunta oli ensin Ylihärmässä, sitten Vaasassa, ja ensi sotatoimien jälkeen päämajan toiminta vakiintui 9.2.1918 Seinäjoelle puoleksitoista kuukaudeksi. Seinäjoella päämaja sijoitettiin päämajajunaan, joka sijoitettiin asemalle hyvien viestiyhteyksien päähän. Päämajan sijoittumisen keskeisin syy olikin juuri rautatie. Seinäjoeltahan pääsi etelään, pohjoiseen, länteen ja vielä satamakaupunkeihin Kristiinaan ja Kaskisiin. Kun armeijan perustaminen noina aikoina perustui asetuontiin ja joukkoja liikuteltiin pääasiallisesti junalla, oli Seinäjoki luonteva sijoituspaikka. Tärkeää oli myös sijoittumisen kannalta se, että Etelä-Pohjanmaa tiedettiin erityisen isänmaalliseksi alueeksi ja sitä kautta turvalliseksi.

Mannerheimin päämajavaunu. SA-kuva

Maanpuolustusväen yhteinen juhla

Itsenäisyyden vastaanottotilaisuudessamme on ollut vuosittain noin 50 – 70 osallistujaa. Vuonna 2019 laajensimme juhlatilaisuutta tarjoamalla osallistumismahdollisuutta lämminhenkiseen Isänmaalliseen tilaisuuteen yhteistyökumppaneillemme ja alueemme maanpuolustus- ja perinnejärjestöille. Uudistus sai paljon positiivista palautetta alueen erilaisilta maanpuolustustoimijoilta, samalla kaavalla jatketaan ja toivotetaan juhlaan tervetulleeksi kaikki maanpuolustus- ja perinnetyössä mukana olevat jäsenet.

Juhlamenu

Tanssimusiikkia

Herkullisen juhlamenun lisäksi tarjolla on isänmaallista tanssiseuraa ja ammattimuusikoiden tarjoilemaa tanssimusiikkia. Tänä vuonna meille esiintyy uusi yhtye, kun esiintymislavalle saapuu valloittamaan The Misleaders solistinaan Kalle Kaaja. Orkesteri on luvannut soittaa rautalankapainotteista tanssimusiikkia, unohtamatta vanhaa kunnon jykevää rock’n roll meininkiä.

The Misleaders on Seinäjoelta ja Ilmajoelta kotoisin oleva suomalainen instrumentaalista rockia soittava yhtye. Heidän musiikissaan yhdistyvät vahvasti rautalanka, surf-musiikki sekä perinteinen instrumentaalirock. Laihialainen Kalle Kaaja on toiminut solistina eri kokoonpanoissa yli 20 vuoden ajan. Pitkäsoittoja on kertynyt 5 ja singlejulkaisuja 6. Vuonna 2001 Kalle osallistui Somerolla järjestettäviin -Illan Varjoon Himmeään- laulukilpailuihin, joiden kilpailuäänitteeseen Kallen yhtye The Wagtails osallistui. Kalle voitti kyseisen iskelmälaulukilpailun, mutta tie vei sen jälkeen vuosiksi rock’a billyn maailmaan.

The Misleaders solistinaan Kalle Kaaja. Alkuperäinen kuva: Katri Karvinen

Huomionosoituksien luovutus

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien itsenäisyyspäivän vastaanottojuhlassa palkitaan myös ansioituneita henkilöitä. Huomionosoitusten vastaanottaminen juhlayleisön edessä, Porilaisten marssin kajahtaessa ilmoille on ikimuistoinen ja koskettava hetki.

Sävelhartaus

Kuva: Seinäjoen seudun Sotilaskotiyhdistys

Ennen Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien itsenäisyyspäivän vastaanottotilaisuutta Lakeuden Ristissä on klo 18:00 alkaen Seinäjoen Sotilaskotiyhdistyksen järjestämä Sävelhartaus. Samassa tilaisuudessa on myös Puolustusvoimien Pohjanmaan aluetoimiston ylennystilaisuus. Pohjanmaan Maanpuolustussoittokunta esiintyy, kapellimestarina Sami Salmivuori. Tilaisuudessa solisteina Risto Nevala ja Rosita Mäntyniemi. Aikataulut on porrastettu siten, että sävelhartauteen ja ylennystilaisuuteen saapuva ehtii 300m matkan taitettuaan Itsenäisyyden vastaanottotilaisuuteen Ravintola Almaan.

Lämpimästi tervetuloa juhlimaan Itsenäisyyttämme Isänmaallisessa seurassa!

Tilaisuuden ohjelman ja ohjeet ilmoittautumiseen löydät TÄSTÄ!

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Kategoriassa: Artikkeli, Tapahtumat, Uutiset

Aktiivista toimintaa jo 70 vuoden ajan

Julkaistu 11.11.2026

Alavuden Reserviläiset ry vietti yhdistyksen 70-vuotisjuhlaa sunnuntaina 1. marraskuuta 2026. Juhlaan osallistui noin 80 henkilöä. Yhdistyksen pitkää taivalta juhlittiin Alavuden uudessa seurakuntatalossa.

Alavuden Reserviläiset on Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin 29 yhdistyksen joukossa jäsenmäärältään neljänneksi suurin. Yhdistyksellä on yli 200 jäsentä ja sen toiminta on monipuolista ja aktiivista. Juhlavuotta on vietetty erilaisten tapahtumien merkeissä pitkin vuotta. Ohjelmassa on ollut muun muassa luentoja ja ulkoilutapahtumia sekä syyskuussa Taidekeskus Harrin tiloissa esillä ollut näyttely. Loppuvuodesta tulossa on vielä kaikille avoin ulkoilutapahtuma Okskodalla 24.11. ja perinteiset joulutulet sankarihautausmaan alueella 10.12.

Kaikki juhlavieraat toivotettiin tervetulleiksi kättelemällä. Kuva: Tapani Kaarnais
Kättelyvuorossa Reserviläisliiton 1. varapuheenjohtaja Lotta Nissi. Alavuden Reserviläisten sihteeri Hanna Vainionpää oikealla. Kuva: Tapani Kaarnais
Alavuden Reserviläisten puheenjohtaja Jari Hellinen lausui juhlan avaussanat. Kuva: Tapani Kaarnais
Alavuden kaupunginjohtaja Timo Saari piti juhlapuheen. Kuva: Tapani Kaarnais

Juhlan avaussanat lausui Alavuden Reserviläisten puheenjohtaja Jari Hellinen, jonka jälkeen kuultiin Alavuden uuden kaupunginjohtajan Timo Saaren juhlapuhe. Tervehdykset juhlaan toivat Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö evl Pasi Heinua, MPK:n piiripäällikkö Jani Pikkarainen, Reserviläisliiton 1. varapuheenjohtaja Lotta Nissi, sekä Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Jarmo Koskela.

Erinomaisista musiikkiesityksistä vastasivat viulusti Aino Palomäki ja pianisti Paula Setälä.

Tervehdyksiä kuultiin useilta yhteistyötahoilta. Kuva: Tapani Kaarnais
Hienoista musiikkiesityksistä vastasivat viulusti Aino Palomäki ja pianisti Paula Setälä.
Kuva: Tapani Kaarnais

Historiaa

Alavuden Reserviläisten 1. varapuheenjohtaja Jussi Maijalan laatimassa historiakatsauksessa oli ripaus huumoria. Kuva: Tapani Kaarnais

8.4.1956 kokoontui Alavuden yhteiskoululla 12 paikallista reservin aliupseeria. Tällöin katsottiin ”tarpeen vaatimaksi” perustaa paikkakunnalle reservin aliupseerien yhdistys. Näin todettiin perustavan kokouksen pöytäkirjassa. Perustamislupa-anomus lähetettiin sisäasiainministeriöön. Lupa tuli ja yhdistys rekisteröitiin 16.11.1956. Jäsenmaksu ensimmäisenä vuotena oli 250,00 markkaa ja jäseniä oli 22. Nyt 70 vuotta myöhemmin jäsenmaksu on 40,00 euroa ja jäseniä 238. Yhdistyksen eri vaiheita käsiteltiin seikkaperäisesti huumorilla höystettynä Alavuden Reserviläisten 1. varapuheenjohtaja Jussi Maijalan laatimassa historiakatsauksessa.

Huomionosoituksia

Juhlassa muistettiin ansioituneita huomionosoituksin. Yhdistyksen standaari luovutettiin kaupunginjohtaja Timo Saarelle, Reserviläisliiton hopeisen ansiomitali luovutettiin Markus Niemiselle, Reserviläisliiton pronssiset ansiomitalit luovutettiin Ari Mäelle, Harri Rajalaaksolle sekä Hannu Tusalle. Maanpuolustusmitalit hopeisella soljella luovutettiin Hanna Vainionpäälle sekä Jussi Maijalalle. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin ansiomitalit luovutettiin Anu Katajamäelle, Tanja Ikolalle, Nina Niemiselle sekä Jukka Kotolalle.

Juhlaan saapuneita vieraita. Kuva: Tapani Kaarnais
Alavuden Reserviläisten 70-vuotisjuhlassa palkitut eri ansiomitaleja saaneet yhteiskuvassa vasemmalta oikealle: Markus Nieminen, Ari Mäki, Harri Rajalaakso, Hannu Tusa, Hanna Vainionpää, Jussi Maijala, Anu Katajamäki, Tanja Ikola ja Nina Nieminen. Kuva: Tapani Kaarnais
Kiitossanat huomionosoitusten saajien puolesta lausui Jukka Kotola. Kuva: Tapani Kaarnais
Harvinainen yhteiskuva: Saman perheen kolmen eri sukupolven Alavuden Reserviläisten hallituksen edustajat kuvassa. Vasemmalta oikealle: Alpo Korpinen, Rauha Korpinen, Hanna Vainionpää ja Jaakko Vainionpää. Kuva: Tapani Kaarnais
Kuva: Tapani Kaarnais

Juhliva yhdistys kiittää kaikkia juhlassa olleita, sillä yleisöhän juhlatunnelman luo. Kiitos kaikille tervehdysten tuojille, muusikoille, Alavuden kaupungille, yhdistyksen aktiiveille järjestelyistä. Erityisen kiitoksen ansaitsee erinomaisesta tarjoilusta vastanneet seurakuntatalon emännät.

Juhlat on nyt juhlittu ja arkinen työ vapaaehtoisen maanpuolustustyön parissa Alavudella jatkuu aktiivisena.

Jari Hellinen
Puheenjohtaja
Alavuden Reserviläiset

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Sankaruutensa täyteen määrään mitanneita älkäämme unohtako

Julkaistu 2.11.2026

Kuluvan lokakuun neljäs sunnuntai. Ilmajoen seurakuntakeskuksen Jaakko-sali. Ilma lämmin, liki pilvinen, tuulenvireinen. Väki kokoontunut unohtumattomien muistojen äärelle: Ilmajoen Kaatuneitten Omaiset ry:n 80-vuotisjuhla tällä päivämäärällä.

Tervehdyssanoissaan yhdistyksen puheenjohtaja Heleena Keihänen valotti yhdistyksen syntytaustaa, sekä luonnehti yhdistyksen aikaisempaa ja nykyistä toimintaa. Hänen puheessaan korostui se, mikä on yhdistyksen jatkuvuuden kannalta olennaista: sankarivainajien ja heidän omaistensa asian levittäminen yleiseen tietoisuuteen.

Juhlaan saapunutta väkeä. Kuva: Jani Syvänen
Tervehdyssanat lausui Ilmajoen Kaatuneitten Omaisten puheenjohtaja Heleena Keihänen.
Kuva: Jani Syvänen

Kirkkoherra Rami Niemi tarkasteli puheessaan talvi- ja jatkosotaa niin sotaan joutuvan, elämänsä miehuutta aloittavan nuorukaisen, kuin käytyjä sotia historiallisena tapahtumana tutkistelevan kasvavan nuoren näkökulmasta. Mitä ajattelivat rintamalle joutuvat talojen pojat? Määräys ohitti kaiken muun: oli lähdettävä. Historian traagisia tapahtumia dokumenteista selaten ollaan pyhän asian äärellä, eikä tämä pyhyys saa unohtua. Taivaallinen varjelus kaiken yllä.

Kaatuneitten Omaisten Liitto ry:n toiminnanjohtaja Nina Harjulehto onnitteli 80-vuotista yhdistystä, joka syntyi vain hiukan myöhemmin kuin valtakunnallinen liitto. Sekä yhdistyksen että liiton synnyn taustalla oli sotaleskien – 30000 – ja sotaorpojen – 55000 – asemasta huolehtiminen. Valtakunnallinen organisaatio on tukenut ja ohjannut paikallisyhdistyksiä. Perustetut sotien 1939-45 perinneyhdistykset ovat ottamassa kaatuneitten omaisten yhdistysten asiaa hoitaakseen.

Ilmajoen seurakunnan tervehdyksen esitti kirkkoherra Rami Niemi. Kuva: Jani Syvänen
Kaatuneitten Omaisten Liiton tervehdyksen juhlaan toi toiminnanjohtaja Nina Harjulehto.
Kuva: Jani Syvänen

Yhdistyksen historiikissaan Antti Välimäki keskittyi yhdistyksen toiminnan taka- ja nykyvuosien kohokohtiin, mm. sankaripatsaan sekä muistopaaden ja opastetaulun aikaansaamiseen, ynnä muistojulkaisujen kokoamisen vaiheisiin.

”Sankarivainajat vapautemme hinta” oli Timo Forsin vahvan kuvin höystetyn esityksen aihe. Tuli havainnollisesti ilmi viime sotiemme uhrien määriä eri pitäjissä. Toiset porukat joutuivat kovempiin paikkoihin kuin toiset. Mutta kukaan rintamalla ollut ei voinut välttyä sodan traagisuuden kokemukselta. Fors havainnollisti sotavainajien kuljetusta rintamalta kotiseurakuntaan. Tuntolevy tuntomerkkinä, puuarkku, lottien raskas uurastus. Muualla päin maailmaa rintamalla kaatuneet yleisesti saatettiin joukkohautaan.

Ilmajoen Kaatuneitten Omaisten varapuheenjohtaja Antti Välimäki teki kattavan luotauksen yhdistyksen historiaan. Kuva: Jani Syvänen
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen varapuheenjohtaja Timo Fors piti koskettavan esitelmän sankarivainajien matkasta isänmaan multiin. Kuva: Jani Syvänen
Juhlassa palkitut. Kuva: Jani Syvänen

Kaatuneitten Omaisten Liitto ry oli myöntänyt hopeisen ansiomerkin Jaakko Tapiolle, Esko Peltomäelle, Helinä Mäki-Välkkilälle ja Tarja Mäkiniemelle, sekä kultaisen Pentti Kivimäelle, Antti Välimäelle, Heleena Keihäselle, Irja Mansikkamäelle ja Samuli Niinistölle. Ansiomerkit ojennettiin saajille. Yhdistystä onnittelivat Kaatuneitten Omaisten Liitto (toiminnanjohtaja Nina Harjulehto) sekä Ilmajoen kunta (valtuuston puheenjohtaja Esa Niemistö).

Maria ja Tarja Mäki-Latvala esittivät juhlatilaisuudessa useita kauniita musiikkiesityksiä.
Kuva: Jani Syvänen

Valoisaa ja herkkää musiikkia esittivät Tarja ja Maria Mäki-Latvala. Salin pehmeässä akustiikassa sointuivat erityisesti Mikael Nybergin ”Paimenpoika”, Petri Laaksosen ”Valon hymni” ja ennen kaikkea Lasse Heikkilän ”Vaarivainaan kannel”.

Runebergin Maamme-laulu yhteisesityksenä kruunasi juhlatilaisuuden. Sankarivainajien muisto elää.

Antti Välimäki
Varapuheenjohtaja
Ilmajoen Kaatuneitten Omaiset ry

Videotallenne juhlasta katsottavissa:

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Reserviläispiirin syyskokouksen alustus sai väen liikkeelle

Julkaistu 28.10.2026

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin syyskokous järjestettiin Impivaarantien toimitiloissa 26. lokakuuta kello 18:30 alkaen. Ennen varsinaista kokousta kuultiin Lion Defence Team ry:n Martti Mäki-Jouppilan esitelmä – Näkökulmia nykysodankäyntiin, havaintoja Ukrainasta.

Piirin vuosikokouksien alkuun on ollut vuosittain tapana pyytää jokin sopiva alustus maanpuolustusrajapinnassa. Maanpuolustukseen liittyviä aiheita ja esityksiä on kuultu vuosien mittaan hyvinkin erilaisia laidasta laitaan.

Nykysodankäynnin muutos kiinnosti

Tällä kertaa vuorossa oli esitelmä, jonka aihe sai kiinnostuneet reserviläiset liikkeelle laajasti. Martti Mäki-Jouppilan rauhallinen asiantunteva tyyli kertoa vakavista asioista vakuutti kuulijat. Sotaa läheltä seuranneella esitelmöijällä oli runsaasti tietoa ja näkemystä siitä, miten nykysodankäynti on muuttanut radikaalisti muotoaan, verrattuna toisen maailmansodan aikaiseen taistelutapaan. Moni asia on nykyään sodassa toisin ja varautumisessa siihen pahimpaan tulee kiinnittää täysin erilaisiin uhkiin huomiota kuin ennen. Mäki-Jouppilan esitelmä oli hyvä ja mielenkiintoinen avaava katsaus, eikä siinä ollut vähimmissäkään määrin eri medioista tuttua kiihkoa tai paasaamista. Painavaa faktaa lyötiin pöytiin 45 minuutin ajan, jonka jälkeen yleisö sai esittää kysymyksiä. Kysymyksiä piisasi ja vastaukset tulivat kuin apteekin hyllyltä. Pitkään kokemukseen perustuva tietämys on kovaa valuuttaa kunnian kentillä.

Martti Mäki-Jouppilan rauhallinen asiantunteva esitystapa vakuutti kuulijat. Kuva: Jani Syvänen
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien toiminnanjohtaja Jani Syvänen luovutti Martti Mäki-Jouppilalle piirin saunamittarin kiitoksena esitelmästä todeten, että kuumiin paikkoihin tottunut mies löytää mittarille varmasti sopivan paikan. Kuva: Jari Viertola

Koskela jatkaa puheenjohtajana

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Jarmo Koskela. Kuva: Jani Syvänen

Syyskokouksen yksi merkittävä kohta on valita piirille puheenjohtaja seuraavaksi toimikaudeksi. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Jarmo Koskela on hoitanut kuluvan toimikauden hallituksen kipparin pestiä jämerästi ja vastuullisesti. Vastuullisen tehtävän ammattitaitoinen hoitaminen vakuutti paikallaolijat, sillä syyskokous vahvisti Koskelan puheenjohtajuuden seuraavalle kaudelle 2027 täysin yksimielisesti. Jarmo Koskela kiitti syyskokousväkeä saamastaan luottamuksesta todeten, että tinkimätön työ alueemme vapaaehtoisen maanpuolustuskentän eteen jatkuu.

Syyskokouksen alustusesitys kiinnosti laajasti reserviläisiä ja aiheeseen liittyviä kysymyksiä esitettiin runsaasti. Kuva: Jani Syvänen

Valintoja piirihallitukseen

Toimiva aktiivinen piirihallitus on järjestön päätöksenteon selkäranka. Yhdistyksien piirihallituksen jäseniä muistutettiin syyskuun alkupuolella siitä, että sääntöjen mukaan koko piirihallitus on erovuoroinen. Uusi piirihallitus vahvistetaan syyskokouksessa. Yhdistysten toivottiin ilmoittavan mahdollisuuksien mukaan yhdistysten hallituksien tekemiä valintoja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin piirihallituksen varsinaisiksi jäseniksi ja varajäseniksi kaudelle 2027 etukäteen sähköpostitse tai viimeistään ilmaisemalla valitut edustajat syyskokouksessa. Sääntöjen mukaisesti piirihallitukseen voidaan valita enintään 35 varsinaista edustajaa. Vuoden 2027 piirihallitukseen vahvistettiin 24 piirihallituksen varsinaista jäsentä ja heille varaedustajat. Ne yhdistykset, jotka eivät ilmoittaneet edustajiaan piirihallitukseen, voivat osallistua piirihallituksen kokouksiin osallistumisoikeudella, ilman äänioikeutta.

Hyvähenkinen kokous

Syyskokous sujui hyvässä hengessä ja työjärjestyksen kohdat käsiteltiin tarkasti, mutta kivuttomasti yksimielisyyden vallitessa. Sääntöjen mukaisesti, työjärjestyksessä sille varatussa paikassa, käsiteltiin myös hallituksen jäsenen piirille tekemä kirjallinen esitys. Esitys koski Reserviläisliiton ja Reserviupseeriliiton tämän vuotisessa maaottelumarssissa menestyneiden yhdistysten palkitsemista. Syyskokous hyväksyi tehdyn esityksen yksimielisesti ja päätti palkita esityksen mukaisesti kolme aktiivisinta marssissa menestynyttä yhdistystä rahapalkinnoin. Piiri maksaa taloudellisena tukena Ylihärmän Reserviläisille 200€, Isonkyrön Reserviläisille 50€ ja Kauhavan Reserviläisille 50€. Kirjallisessa esityksessä toivottiin palkitsemisen jatkossa lisäävän piirin sisällä yhdistysten innokkuutta järjestää matalan kynnyksen marssitapahtumia jäsenistölle.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirillä on ollut tapana myös palkita syyskokouksessa maaottelumarssin kovin yksilösuorittaja eli alueemme kilometreiltään kovimman marssituloksen tehnyt mies tai nainen. Tänä vuonna palkitseminen kaatui valitettavasti maaottelumarssin järjestäjän ilmoitukseen siitä, että marssiin osallistuneiden nimet ja heidän kirjatut marssisuoritukset ovat nykykäytännön mukaisesti GDPR -tietosuoja-asetuksen alaisia tietoja.

Jäin pohtimaan, onko tästä lähin urheilukilpailuissakin siten, että vain kilpailujen tuomari tietää kuka voitti, muttei uskalla sitä ääneen yleisölle kertoa? Uutisointi voisi jatkossa siis olla muotoa, että eräissä juoksukilpailuissa voitti henkilö, joka oli ensimmäisenä maalissa. Nykysodankäynti muuttuu kovaa kyytiä, samoin kuin haavoittuva yhteiskunta uusine sääntöineen. Jokainen pohtikoon itse, onko kehityksen suunta aina hyvää vai huonoa.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Pohjanmaan Rauhanturvaajien perinteinen YK:n päivän juhlatilaisuus kokosi rauhanturvaajat Kurikkaan

Julkaistu 27.10.2026

Pohjanmaan Rauhanturvaajat ry:n perinteistä YK:n päivän juhlatilaisuutta vietettiin Kurikassa 23.10.2026. Tilaisuus kokosi yhteen rauhanturvaajia kunnioittamaan palveluksessa menehtyneen rauhanturvaajaveli Risto Latva-Hakunin muistoa, vaalimaan yhteisiä perinteitä ja tapaamaan tuttuja vuosien varrelta.

Kuva: Tero Eklund

Ilta käynnistyi kokoontumisella Kurikan hautausmaalle. Jo 52. kerran järjestetyssä muistotilaisuudessa kunnioitettiin YK:n rauhanturvatehtävissä Suezin alueella 14.2.1974 menehtyneen rauhanturvaajaveljen muistoa seppeleenlaskulla. Hautausmaakäynnin jälkeen ilta jatkui kahvituksen merkeissä Hotelli Kurikassa.

Perinteinen tapahtuma tarjoaa tärkeän mahdollisuuden pysähtyä muistamaan rauhanturvaamistehtävissä palvelleita ja menehtyneitä sekä vaalimaan rauhanturvaajien yhteistä historiaa. Illan aikana käytiin lämminhenkisiä keskusteluja, muisteltiin menneitä palveluskokemuksia ja vaihdettiin kuulumisia hyvässä seurassa.

Tilaisuuden yhteydessä jäsenistölle kerrottiin myös tulevista tapahtumista ja suunniteltiin yhteistä toimintaa tuleville kuukausille.

Pohjanmaan Rauhanturvaajilla pitkä historia

Pohjanmaan Rauhanturvaajien historia ulottuu vuoteen 1968, jolloin yhdistys perustettiin Seinäjoella Pohjanmaan Sinibarettien nimellä. Vuonna 2018 yhdistys juhli 50-vuotista taivaltaan. Vuosikymmenten aikana toiminta on kehittynyt ja laajentunut, ollen tällähetkellä kärkipäässä alueyhdistysten suuruusluokassa koko suomessa, mutta sen ytimessä on säilynyt sama ajatus: rauhanturvaajien yhteenkuuluvuuden vahvistaminen, palveluskokemusten vaaliminen ja kaverista / veljestä huolehtiminen.

Kuva: Tero Eklund

Yhdistyksen toiminta-alue kattaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan, sekä varsinkin viime vuodet on nuoria rauhanturvaaja taustaisia eri puolelta suomea hakeutunut Pohjanmaan Rauhanturvaajien aktiiviseen toimintaa mukaan. Pohjanmaan Rauhanturvaajat kokoaa yhteen eri aikakausina kansainvälisissä rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä palvelleita henkilöitä baretin väristä riippumatta. Toimintaan kuuluvat muun muassa erilaiset esillä olot ja tapahtumat yhteistyössä puolustusvoimien kanssa, jossa tiedotetaan mm. kriisinhallintatehtäviin liittyen, hakeutumisiin, rekrytointeihin, sekä jäsenasioissa. Joka vuotuiset vertaistuki -ja jäsenillat, koulutus- ja kilpailutapahtumat, ampumatoiminta sekä yhteiset tilaisuudet, joissa ylläpidetään rauhanturvaajaperinteitä ja vahvistetaan yhteishenkeä.

Kuva: Tero Eklund

Pohjanmaan Rauhanturvaajien toiminnassa muistaminen ja perinteiden siirtäminen seuraaville sukupolville ovat tärkeässä asemassa. YK:n päivän juhlatilaisuus Kurikassa on tästä hyvä esimerkki: vuosikymmeniä jatkunut perinne tuo rauhanturvaajat yhteen kunnioittamaan menneitä, kohtaamaan nykyisiä palvelustovereita ja rakentamaan yhteyttä tulevaisuuteen.

Veljeys, muistaminen ja yhdessä tekeminen ovat edelleen Pohjanmaan Rauhanturvaajien toiminnan kantavia arvoja.

Kaveria ei jätetä – ei kotona eikä kaukana!

Tero Eklund
PohmRT PJ

Video: Aki Ruotsala

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

  • Sivu 1
  • Sivu 2
  • Sivu 3
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 120
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Maanpuolustusväen linnanjuhlat kohta ovella
  • Aktiivista toimintaa jo 70 vuoden ajan
  • Matkakertomus ja ajatuksia
  • Sankaruutensa täyteen määrään mitanneita älkäämme unohtako
  • Reserviläispiirin syyskokouksen alustus sai väen liikkeelle

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

marras 17
17:00 - 18:00

Marraskuun kuukausiluento – Sotilaskoulutus 1930-luvulla

marras 20
20 marraskuun @ 15:00 - 21 marraskuun @ 15:00

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien ilma-asemestaruuskilpailut Ähtärissä

marras 20
17:00 - 18:30

Etelä-Pohjanmaan Lottaperinne ry:n syyskokous

marras 21
21 marraskuun @ 10:00 - 23 marraskuun @ 16:00

Lapuan joulunavausmessut

marras 23
18:00 - 19:30

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry:n syyskokous

Näytä kalenteri

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·