Perinne

Vaasassa juhlistettiin kaatuneitten muistopäivää kaksikielisellä Jumalanpalveluksella Vaasan kirkossa. Kirkkoväki otti vastaan kielekkeisen valtiolipun sekä lippulinnan kirkkoon ja Jumalanpalveluksen päätteeksi lähetettiin seppelpartiot sankarihaudoille lippulinnan saattamana.

Vaasan vanhalla hautausmaalla seppele laskettiin 1939-1945 muistomerkille, laskijat kapteeni Juhani Viitala apunaan luutnantti Katri Ala-aho. 1918-vuoden muistomerkille sekä Ruotsalaisten vapaaehtoisten muistomerkille seppeleet laski vääpeli Jussi Vainionpää. Veteraani- ja kansalaisjärjestöt kunnioittivat paitsi sankarihautaa, myös mm. Jääkäripatsasta kukkalaitteella.

Vaasan upea lippulinna osallistui juhlallisuuksiin, tänä vuonna lippulinnassa oli 20 lippua.

Juha Ala-aho
Puheenjohtaja
Vaasan Reserviläiset ry

Aurinkoinen sää helli kaatuneitten muistopäivän viettoon 18.5.2025 Törnävän sankarihautausmaalle saapuneita isänmaan ystäviä. Tilaisuus alkoi kunniakäynnillä ja seppeleenlaskulla sankarihautausmaalla ja jatkui kaatuneitten muistopäivän tilaisuudella Törnävän isossa kappelissa.

Liput saapuivat partiolaisten kantaman Suomen lipun perässä lippulinnana, jonka perässä seurasivat seppeleenlaskijat. Ensimmäistä kertaa tässä järjestyksessä. Entisen Seinäjoen seurakunnan kirkkoherran Jukka Salon johdolla liput asettuivat paikoilleen ja Seinäjoen Perinnekuoro johtajanaan Veli-Matti Hyvönen esitti laulun Oi kallis Suomenmaa.

Seinäjoen seurakunnan kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Pirjo Aittoniemen puheessa korostui kaatuneitten muistopäivän historia ja päivän aikaisemmat nimet ja viettotavat. Seppeleenlaskuun osallistuivat: Kaatuneitten Omaiset, Puolustusvoimat, Seinäjoen kaupunki ja seurakunta, veteraani- ja maanpuolustusjärjestöt sekä Lakeuden Perinneyhdistys ry.

Yhteisesti lauletun virren 577 jälkeen liput poistuivat ja hieman sen jälkeen kunniavartion asettaneet Seinäjoen Reserviupseerikerho ry:n ja Seinäjoen Reserviläiset ry:n m58 sonnustautuneet ja miekoin varustautuneet reserviläiset poistuivat kunniatehtävästään.

Sankarihautausmaalta siirryttiin puistokäytäviä pitkin isoon kappeliin, jossa aluksi laulettiin virsi 462 Soi kunniaksi Luojan kanttori Päivi Kankainen-Martiskaisen säestämänä. Seinäjoen seudun kaatuneitten omaiset ry:n hallituksen puheenjohtaja Timo Fors toivotti muistopäivän tilaisuuden osallistujat tervetulleiksi. Puheessaan hän toi esille kunnioituksemme niitä kohtaan, jotka ovat antaneet suurimman mahdollisen uhrin isänmaamme puolesta. Sotilasarvo: sankarivainaja – on korkein sotilasarvo.

– Suomen historia on täynnä hetkiä, jolloin kansamme on joutunut puolustamaan oikeuttaan elää vapaana ja itsenäisenä. Talvi- ja jatkosodan vuosina tuhannet miehet ja naiset antoivat kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet voisivat elää rauhassa ja rakentaa parempaa tulevaisuutta. Meidän tehtävämme on pitää huolta siitä, että heidän muistonsa ja perintönsä eivät koskaan unohdu, hän muistutti.

Musiikkiesityksestä vastasi Trio Girls´Voice säestäjänään Laura Sundell. Valitettavasti triosta oli kaksi jäsentä sairastunut eli Linnea Yli-Kokkila esitti yksin kappaleet Täällä Pohjantähden alla (säv. Petri Laaksonen ja san. Turkka Mali) sekä On Hetki (säv. ja san. Rauno Lehtinen)

Juhlapuheen piti kenraalimajuri evp Jorma Ala-Sankila. Puheen alkuosa käsitteli kaatuneitten muistopäivän historiaa alkaen sen ensimmäisestä viettämisestä toukokuussa 1940. Silloin kansakuntamme suri erityisesti talvisodassa kaatuneita. Silloin ei tiedetty, että seuraavien viiden vuoden sodat vaatisivat vielä lähes kolminkertaisen uhrin. Niistä viimeisen eli Lapin sodan päättymisestä tuli tänä keväänä kuluneeksi 80 vuotta. Näissä sodissa yhteensä yli 95 000 suomalaista menetti henkensä.

Hän myös muistutti, ettei sodan sukupolvi vain taistellut – se myös rakensi. Sodan jälkeen tämä maa nousi jaloilleen: rakennettiin koteja, tehtaita, kouluja ja lopulta hyvinvointiyhteiskunta, jossa jokaisella on ollut mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen. Se on perintö, josta saamme olla todella ylpeitä – mutta josta seuraa myös vastuu.

– Täällä Seinäjoella – kaupungissa, joka sodan jälkeen kasvoi vahvasti ja nousi tämän maakunnan keskukseksi – näkyy myös se Suomi, jonka sotasukupolvi taistelullaan ja työllään auttoi säilyttämään. Täällä on ollut vapaus tehdä valintoja sekä mahdollisuus tehdä työtä ja yrittää. Ilman sotien raskasta hintaa, se tuskin olisi ollut mahdollista, hän muistuttaa.

Lopuksi hän lausui meille kaikille velvoittavat sanat: Annetaan hiljaisuuden puhua niiden puolesta, joiden ääni vaikeni sodassa. Pidetään heidän muistonsa elävänä – ei vain tänään, vaan jokaisena päivänä, jolloin saamme elää vapaassa Suomessa.

Seuraavana oli vuorossa Kaatuneitten Omaisten Liiton ansiomerkkien jako. Nytkään kaikki ansiomerkkien saajat eivät sairauksien takia päässeet paikalle. Liiton hopeiset ansiomerkit saivat Anni Mäyry ja Kaarina Puska. Merkit luovuttivat Timo Fors ja Kaisu Saavalainen.

Virren 574 Oi kaunis synnyinmaamme jälkeen kappalainen Sanna Alander piti hartaustilaisuuden. Rukouksena oli psalmi 91 Korkeimman suojelus, joka kertoo tulevasta ansasta ja enkelin siipien suojasta ja kuinka se voi olla rauhan välikappale. Tilaisuus päätettiin Seinäjoen Perinekuoron lauluesityksiin Virsi Synnyinmaalle (san. Mikko Laulainen, säv. Väinö Viitasalo) ja Pienet kukkivat kummut (san. ja säv. Ragnar Nyholm).

Timo Sysilampi
Seinäjoen Reserviläiset

Kiistelty sotasankari, Mannerheim-ristin ritari, jatkosodan jälkikurimuksessa tuomittu maanpetturi ja Vietnamin sodan sankarivainaja Lauri Törni katosi 60 vuotta sitten. Vuoren rinteeseen syöksyneen helikopterin ja sen miehistön jäänteet löytyivät vasta vuonna 1999.

Suomen sotien jälkeen Yhdysvaltain armeijaan lähtenyt ja nimensä vaihtanut Larry A. Thorne haudattiin vuonna 2003 sotilaallisin kunnianosoituksin Arlingtonin sotilashautausmaahan Yhdysvalloissa. Lauri Törni syntyi Viipurissa 1919.

Museo Wanhan Veteraanin Törni/Thorne vaihtuva näyttely on Haminassa 17.5. – 28.9.2025. Lauri Törnin koko sotilasuran rinnalla näyttely nostaa aiempaa tarkemmin esille hänen katoamistaan Vietnamin viidakkoon ja turmapaikan löytäneen retkikunnan työtä. Törnin vaiherikasta sotatietä ja elämää havainnollistaa haminalaisen keräilijä Jari Heikkilän uutta aineistoa sisältävä kokoelma.

Etsintäretkikunnassa mukana ollut sotahistorioitsija ja Törni-kirjailija Kari Kallonen esitelmöi näyttelyn avajaispäivänä lauantaina 17.5. klo 14. RUK:n Maneesissa. Hän puhuu Törnistä ja myös muista Indokiinassa taistelleista suomalaisista, joista Kallonen julkaisi uunituoreen kirjan Suomalaiset sotilaat Vietnamin sodassa. Haminaan saapuu myös Törnin etsintäryhmässä mukana ollut Tapio Anttila, ja miehet kertovatkin, kuinka tavallinen kansalainen voi Vietnamissa kavuta vuorella sijaitsevalle onnettomuuspaikalle tänäkin päivänä.

Esitelmätilaisuus Törnistä on osa samana päivänä pidettävää Haminan Museokadun kauden avajaisia. Kaupunginmuseoon, RUK-museoon ja Wanhaan Veteraaniin, sekä niiden tapahtumiin Museokadulla on tuolloin vapaa pääsy.

Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus ja museo Wanhan Veteraanin perusnäyttely esittelee kattavasti Suomen rauhanturvaamisen historiaa vuodesta 1956 nykypäivään. Lisätietoja www.rvpk.fi sekä

Vesa Kangasmäki
Toiminnanjohtaja
Rauhanturvaamisen ja Veteraanityön Perinnekeskus
Wanha Veteraani
vesakangasmaki@gmail.com
040 158 8115

Kari Kallonen
Sotahistorioitsija
kari.j.kallonen@gmail.com
040 517 0659

Terho Ahonen
Tiedottaja
Wanha Veteraani
terhoahonen2@gmail.com
040 504 0293

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen hallituksen kokous järjestettiin 13. toukokuuta Hotelli Fooningin tiloissa Hyllykalliolla. Hallituksen pöydällä oli päätettävänä muun muassa perinneyhdistykselle hankittavaan järjestölippuun liittyvät asiat.

Keskiviikkoisena iltapäivänä Hotelli Fooningin kokoustiloihin saapui kiitettävä määrä hallituksen edustajia. Kyseessä oli perinneyhdistyksen järjestämiskokous ja työjärjestyksessä päätettävänä merkittäviä yhdistyksen toimintaan liittyviä asioita.

Ennen varsinaisen kokouksen aloittamista puheenjohtaja Pertti Kortesniemi toi hallitukselle suru-uutisen hallituksen jäsenen Aarre Löytömäen poisnukkumisesta. Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen hallituksen jäsen, hiippakuntapastori Jaakko Antila piti muistopuheen Aarre Löytömäen perinneasioiden eteen tekemästä uutterasta työstä, lausuen myös lohduttavia sanoja kristityille luvatusta jälleennäkemisestä.

”Tekin tunnette nyt tuskaa, mutta minä näen teidät vielä uudelleen, ja silloin teidän sydämenne täyttää ilo, jota ei kukaan voi teiltä riistää.”  Joh. 16:22

Muistopuheen jälkeen perinneyhdistyksen hallitus piti hiljaisen hetken pois nukkuneen jäsenen kunniaksi.

Standaarin luovutus

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kortesniemi luovutti kokoustilaisuudessa perinneyhdistyksen pöytästandaarin viisi vuotta jatkuneesta aktiivisesta työstä yhdistyksen tiedotuksen hoidossa Jani Syväselle. Standaari oli alun perin tarkoitus luovuttaa 22.3.2025 järjestetyssä vuosikokouksessa, mutta huomionosoituksen saaja oli estynyt saapumaan tuolloin sairastumisen vuoksi tilaisuuteen.

Valkoisella pohjalla vihreät tammenlehvät

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n hallituksen kokouksessa käsiteltiin yhtenä tärkeänä kohtana yhdistykselle hankittavaa järjestölippua ja siihen liittyviä yksityiskohtia. Järjestölippu on mahdollista hankkia eri laatuisin kangasvaihtoehtoineen ja erilaisia valmistustapoja käyttäen. Puheenjohtaja Kortesniemi esitteli saamansa tarjoukset eri vaihtoehdoista, jonka jälkeen hallitus oli yksimielinen käynnistettävän järjestölipun hankinnan suhteen. Valittu laadukas kangaslaatu ja käsityönä tehtävä valmistustapa korostaa syvää kunnioitusta veteraanien perintöä kohtaan.

Tammenlehvän Perinneliiton lipun pohjaväri on valkoinen, tyylitelty vihreä tammenlehvä varjoineen erottuu vaaleasta pohjasta selkeänä elementtinä. Lipun pohjaväri valkoinen symboloi puhtautta sekä alkua ja uuden luomista. Tammi symboloi antiikin mytologioissa järkkymätöntä voimaa ja kansalaishyveitä kuten rohkeutta ja urheutta. Suomessa tammenlehvästä tuli myös veteraanisukupolven yhteinen tunnus, ja he ovat kantaneet hopeista tammenlehvää rintapielissään 1980-luvulta lähtien. Tammenlehvän Perinneliiton lipun symbolit pohjaavat vahvasti sotasukupolven perintöön ja kolmeen käymäämme sotaan.

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kortesniemellä on laaja verkosto valita todella tasokkaita luennoitsijoita kuukausiluennoille. Tällä kertaa Seinäjoen Elinkeinotalolle 6. toukokuuta saatiin tamperelainen Mikko Tyni, jolla on sukujuuria Alahärmässä.

Tietokirjailija Mikko Tyni on perehtynyt Mannerheimin suojajoukkoihin todella perusteellisesti. Hän vain kertoi, että kutakuinkin kaikki asiaan liittyvät dokumentoinnit poltettiin Kärkölässä, siksi aineiston koonti on ollut kuin sirpaleiden kokoamista. Näillä luennoilla hän on saanut vielä lisätietoa jälkipolvilta ja aineisto näin täydentyy edelleen.

Aluksi turvamiehistö koostui luotettavista suojeluskuntalaisista ylioppilaista, myöhemmin poliiseista ja viimein neljään eri kenttään sijoittuvista lähes tuhannen hengen organisaatiosta. Marskin toive oli ehdoton, heidän piti olla naamioituneena näkymättömiksi, toisin sanoen esim. autonkuljettajiksi. Marskilla oli kaksi autoa, joita hän vaihteli henkivartioryhmän auton kanssa niin, etteivät muut tienneet, kummassa autossa hän oli.

Hitlerin vierailu Päämajassa pidettiin niin salassa, etteivät turvamiehetkään tienneet siitä kuin päivää ennen. Mikkeli tunnetaan sodan ajan Päämajapaikkana, mutta alueelle pudotetut desantitkaan eivät olleet saaneet sitä selville, koska heidän etsintänsä suuntautui Hauholle.

Sodan loppuvaiheessa marsalkkamme joutui murhayrityksen kohteeksi. Venäjälle muuttanut opettaja Karl Alexsander Vahter ja virolainen Alexander Pylsy varustettiin tähän tehtävään. Myrkytys oli eräs keino saada Marsalkka hengiltä. Meidän vastavakoilu sai asian selville ja näin suunnitelma estettiin.

Kiitollisten runsaiden kuulijoiden puolesta!

Esko Petäjä
Isokyrö