• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Perinne

Sankaruutensa täyteen määrään mitanneita älkäämme unohtako

Julkaistu 2.11.2026

Kuluvan lokakuun neljäs sunnuntai. Ilmajoen seurakuntakeskuksen Jaakko-sali. Ilma lämmin, liki pilvinen, tuulenvireinen. Väki kokoontunut unohtumattomien muistojen äärelle: Ilmajoen Kaatuneitten Omaiset ry:n 80-vuotisjuhla tällä päivämäärällä.

Tervehdyssanoissaan yhdistyksen puheenjohtaja Heleena Keihänen valotti yhdistyksen syntytaustaa, sekä luonnehti yhdistyksen aikaisempaa ja nykyistä toimintaa. Hänen puheessaan korostui se, mikä on yhdistyksen jatkuvuuden kannalta olennaista: sankarivainajien ja heidän omaistensa asian levittäminen yleiseen tietoisuuteen.

Juhlaan saapunutta väkeä. Kuva: Jani Syvänen
Tervehdyssanat lausui Ilmajoen Kaatuneitten Omaisten puheenjohtaja Heleena Keihänen.
Kuva: Jani Syvänen

Kirkkoherra Rami Niemi tarkasteli puheessaan talvi- ja jatkosotaa niin sotaan joutuvan, elämänsä miehuutta aloittavan nuorukaisen, kuin käytyjä sotia historiallisena tapahtumana tutkistelevan kasvavan nuoren näkökulmasta. Mitä ajattelivat rintamalle joutuvat talojen pojat? Määräys ohitti kaiken muun: oli lähdettävä. Historian traagisia tapahtumia dokumenteista selaten ollaan pyhän asian äärellä, eikä tämä pyhyys saa unohtua. Taivaallinen varjelus kaiken yllä.

Kaatuneitten Omaisten Liitto ry:n toiminnanjohtaja Nina Harjulehto onnitteli 80-vuotista yhdistystä, joka syntyi vain hiukan myöhemmin kuin valtakunnallinen liitto. Sekä yhdistyksen että liiton synnyn taustalla oli sotaleskien – 30000 – ja sotaorpojen – 55000 – asemasta huolehtiminen. Valtakunnallinen organisaatio on tukenut ja ohjannut paikallisyhdistyksiä. Perustetut sotien 1939-45 perinneyhdistykset ovat ottamassa kaatuneitten omaisten yhdistysten asiaa hoitaakseen.

Ilmajoen seurakunnan tervehdyksen esitti kirkkoherra Rami Niemi. Kuva: Jani Syvänen
Kaatuneitten Omaisten Liiton tervehdyksen juhlaan toi toiminnanjohtaja Nina Harjulehto.
Kuva: Jani Syvänen

Yhdistyksen historiikissaan Antti Välimäki keskittyi yhdistyksen toiminnan taka- ja nykyvuosien kohokohtiin, mm. sankaripatsaan sekä muistopaaden ja opastetaulun aikaansaamiseen, ynnä muistojulkaisujen kokoamisen vaiheisiin.

”Sankarivainajat vapautemme hinta” oli Timo Forsin vahvan kuvin höystetyn esityksen aihe. Tuli havainnollisesti ilmi viime sotiemme uhrien määriä eri pitäjissä. Toiset porukat joutuivat kovempiin paikkoihin kuin toiset. Mutta kukaan rintamalla ollut ei voinut välttyä sodan traagisuuden kokemukselta. Fors havainnollisti sotavainajien kuljetusta rintamalta kotiseurakuntaan. Tuntolevy tuntomerkkinä, puuarkku, lottien raskas uurastus. Muualla päin maailmaa rintamalla kaatuneet yleisesti saatettiin joukkohautaan.

Ilmajoen Kaatuneitten Omaisten varapuheenjohtaja Antti Välimäki teki kattavan luotauksen yhdistyksen historiaan. Kuva: Jani Syvänen
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen varapuheenjohtaja Timo Fors piti koskettavan esitelmän sankarivainajien matkasta isänmaan multiin. Kuva: Jani Syvänen
Juhlassa palkitut. Kuva: Jani Syvänen

Kaatuneitten Omaisten Liitto ry oli myöntänyt hopeisen ansiomerkin Jaakko Tapiolle, Esko Peltomäelle, Helinä Mäki-Välkkilälle ja Tarja Mäkiniemelle, sekä kultaisen Pentti Kivimäelle, Antti Välimäelle, Heleena Keihäselle, Irja Mansikkamäelle ja Samuli Niinistölle. Ansiomerkit ojennettiin saajille. Yhdistystä onnittelivat Kaatuneitten Omaisten Liitto (toiminnanjohtaja Nina Harjulehto) sekä Ilmajoen kunta (valtuuston puheenjohtaja Esa Niemistö).

Maria ja Tarja Mäki-Latvala esittivät juhlatilaisuudessa useita kauniita musiikkiesityksiä.
Kuva: Jani Syvänen

Valoisaa ja herkkää musiikkia esittivät Tarja ja Maria Mäki-Latvala. Salin pehmeässä akustiikassa sointuivat erityisesti Mikael Nybergin ”Paimenpoika”, Petri Laaksosen ”Valon hymni” ja ennen kaikkea Lasse Heikkilän ”Vaarivainaan kannel”.

Runebergin Maamme-laulu yhteisesityksenä kruunasi juhlatilaisuuden. Sankarivainajien muisto elää.

Antti Välimäki
Varapuheenjohtaja
Ilmajoen Kaatuneitten Omaiset ry

Videotallenne juhlasta katsottavissa:

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Pohjanmaan Rauhanturvaajien perinteinen YK:n päivän juhlatilaisuus kokosi rauhanturvaajat Kurikkaan

Julkaistu 27.10.2026

Pohjanmaan Rauhanturvaajat ry:n perinteistä YK:n päivän juhlatilaisuutta vietettiin Kurikassa 23.10.2026. Tilaisuus kokosi yhteen rauhanturvaajia kunnioittamaan palveluksessa menehtyneen rauhanturvaajaveli Risto Latva-Hakunin muistoa, vaalimaan yhteisiä perinteitä ja tapaamaan tuttuja vuosien varrelta.

Kuva: Tero Eklund

Ilta käynnistyi kokoontumisella Kurikan hautausmaalle. Jo 52. kerran järjestetyssä muistotilaisuudessa kunnioitettiin YK:n rauhanturvatehtävissä Suezin alueella 14.2.1974 menehtyneen rauhanturvaajaveljen muistoa seppeleenlaskulla. Hautausmaakäynnin jälkeen ilta jatkui kahvituksen merkeissä Hotelli Kurikassa.

Perinteinen tapahtuma tarjoaa tärkeän mahdollisuuden pysähtyä muistamaan rauhanturvaamistehtävissä palvelleita ja menehtyneitä sekä vaalimaan rauhanturvaajien yhteistä historiaa. Illan aikana käytiin lämminhenkisiä keskusteluja, muisteltiin menneitä palveluskokemuksia ja vaihdettiin kuulumisia hyvässä seurassa.

Tilaisuuden yhteydessä jäsenistölle kerrottiin myös tulevista tapahtumista ja suunniteltiin yhteistä toimintaa tuleville kuukausille.

Pohjanmaan Rauhanturvaajilla pitkä historia

Pohjanmaan Rauhanturvaajien historia ulottuu vuoteen 1968, jolloin yhdistys perustettiin Seinäjoella Pohjanmaan Sinibarettien nimellä. Vuonna 2018 yhdistys juhli 50-vuotista taivaltaan. Vuosikymmenten aikana toiminta on kehittynyt ja laajentunut, ollen tällähetkellä kärkipäässä alueyhdistysten suuruusluokassa koko suomessa, mutta sen ytimessä on säilynyt sama ajatus: rauhanturvaajien yhteenkuuluvuuden vahvistaminen, palveluskokemusten vaaliminen ja kaverista / veljestä huolehtiminen.

Kuva: Tero Eklund

Yhdistyksen toiminta-alue kattaa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan, sekä varsinkin viime vuodet on nuoria rauhanturvaaja taustaisia eri puolelta suomea hakeutunut Pohjanmaan Rauhanturvaajien aktiiviseen toimintaa mukaan. Pohjanmaan Rauhanturvaajat kokoaa yhteen eri aikakausina kansainvälisissä rauhanturva- ja kriisinhallintatehtävissä palvelleita henkilöitä baretin väristä riippumatta. Toimintaan kuuluvat muun muassa erilaiset esillä olot ja tapahtumat yhteistyössä puolustusvoimien kanssa, jossa tiedotetaan mm. kriisinhallintatehtäviin liittyen, hakeutumisiin, rekrytointeihin, sekä jäsenasioissa. Joka vuotuiset vertaistuki -ja jäsenillat, koulutus- ja kilpailutapahtumat, ampumatoiminta sekä yhteiset tilaisuudet, joissa ylläpidetään rauhanturvaajaperinteitä ja vahvistetaan yhteishenkeä.

Kuva: Tero Eklund

Pohjanmaan Rauhanturvaajien toiminnassa muistaminen ja perinteiden siirtäminen seuraaville sukupolville ovat tärkeässä asemassa. YK:n päivän juhlatilaisuus Kurikassa on tästä hyvä esimerkki: vuosikymmeniä jatkunut perinne tuo rauhanturvaajat yhteen kunnioittamaan menneitä, kohtaamaan nykyisiä palvelustovereita ja rakentamaan yhteyttä tulevaisuuteen.

Veljeys, muistaminen ja yhdessä tekeminen ovat edelleen Pohjanmaan Rauhanturvaajien toiminnan kantavia arvoja.

Kaveria ei jätetä – ei kotona eikä kaukana!

Tero Eklund
PohmRT PJ

Video: Aki Ruotsala

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Kuinka säilyä inhimillisenä ihmisenä sodassa?

Julkaistu 19.10.2026

Sotien 1939-1945 Lapuan paikallistoimikunta järjesti yhdessä Lapua Seuran lottakahvilan ja Kosolantalon kanssa luentotilaisuuden Lapualla sunnuntaina 18. lokakuuta.

Tutkija ja tietokirjailija Jenni Kirves.
Kuva: E. Laukkonen

Tutkija ja tietokirjailija Jenni Kirves luennoi tekemänsä tutkimuksen pohjalta ja esitteli uusimman kirjansa Ihmisenä sodassa.

Luento oli innostavalla tavalla esitetty, ei ollut vaarana tarkkaavaisuuden herpaantuminen. Kirja on vielä aloittamista vaille luettuna, mutta päätoimittajan pyynnöstä nostan tähän muutaman mieleen jääneen havainnon.

Ensinnäkin tutkijan johtopäätös nykynuorista. Samanlaisia velikultia ovat nyt kuin silloinkin, eikä Kirves hetkeäkään epäile, etteivätkö tämän päivän nuoret olisi siellä jossain selvinneet ja täyttäneet paikkansa aivan kuin tekivät nuoret 80 vuotta sitten.

Tutkija Jenni Kirveen johtopäätös nykynuorista oli, että samanlaisia velikultia ovat nyt kuin silloinkin. Kuva: E. Laukkonen

Hyvä oivallus oli myös määritelmä, mitä se isänmaanrakkaus nuorukaiselle oli. Se oli vastuunkantoa asetoverista tai jos oli jo naimisissa ja lapsia, niin perheestä. Juhlapuheiden isänmaallisuus ja propaganda oli lähinnä vitsailun aihe. ”Ne on eri miehet kun puhuu ja eri kuin tekee”, määritteli viisi vuotta sotinut kahteen kertaan haavoittunut isänikin, alikersantti, jonka natsat tuli ansioista taistelussa, eikä aliupseerikoulussa.

Lapua-Seuran puheenjohtaja Johanna Ikola ojentamassa kiitokseksi tietokirjailija Jenni Kirveelle ruusuja. Kuva: E. Laukkonen

Pahimpia pelättäviä asioita asioita oli, ettei vain jäisi kitumaan. ”Ei mahaan, ei mahaan” sanoo Eero Kuoppala YouTube-videolla. Vangiksi tai saarroksiin joutuminen ja aseen menetys eli avuttomuuden tunne olivat myös painajaisunien aiheita.

Pahimmat traumat jäivät vieressä olleen asetoverin kaatumisesta ja jos oli tappanut lähietäisyydeltä. Näitä traumoja ei pureta puheella, ne on iskostuneet kroppaan ja lientyy vain tekemällä.

Varsinkin pitkän asemasotavaiheen aikana tärkeitä olivat porukkahengen kannalta kaverit, joiden taidot olivat aivan muualla kuin sotilaallisissa taidoissa. Tilannehuumorintaju, laulutaidot jne.

Luento synnytti vilkkaan keskustelun. Vahva kirjasuositus ja jos on tilaisuus päästä kuuntelemaan itse esitys, niin älkää toiste päästäkö tilaisuutta ohi.

Raimo Luomanen
Puheenjohtaja
Sotien 1939-1945 Lapuan paikallistoimikunta

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Harmaat pirut käänsivät Viron vapaussodan suunnan

Julkaistu 12.10.2026

Ylihärmän Päämajassa kuultiin 7. lokakuuta historiantutkija, filosofian tohtori ja dosentti Jussi Niinistön esitys hänen Harmaat pirut -kirjansa aiheesta. Tilaisuus keräsi salin täyteen historiasta kiinnostunutta yleisöä. Jussi Niinistö kertoi suomalaisista vapaaehtoisista, joiden panos Viron itsenäisyyden puolustamisessa jäi Pohjan Poikien varjoon.

Teoksen kansi. Kuva: Mika Mäki

Niinistön teos nostaa esiin suomalaisen sotahistorian vähemmän tunnetun luvun, I Suomalaisen Vapaajoukon vaiheet Viron vapaussodassa vuosina 1918–1920. Joukko tunnettiin bolševikkien keskuudessa nimellä harmaat pirut.

Suomalaisten vapaaehtoisten ratkaiseva panos

Viron vapaussodan alku loppuvuonna 1918 oli vaikea. Puna-armeijan hyökkäys eteni nopeasti, ja vastaitsenäistynyt Viro oli joutunut vakavaan vaaraan. Suomesta lähtenyt vapaaehtoisjoukko ei ollut kooltaan suuri, mutta sen saapuminen Viroon juuri oikealla hetkellä oli ratkaisevan tärkeää. Vapaaehtoiset toivat puolustajille kipeästi kaivattua lisävoimaa ja vahvistivat uskoa siihen, että Viron itsenäisyys voitiin pelastaa.

Historiantutkija, filosofian tohtori ja dosentti Jussi Niinistö esittelee kirjaan liittyvää aineistoa. Kuva: Asno Peltola

Suomesta Viroon lähteneistä vapaaehtoisista muistetaan tavallisesti parhaiten Pohjan Pojat. Heidän rinnallaan taisteli kuitenkin myös I Suomalainen Vapaajoukko, joka saapui Viroon kärkiosastona ruotsalaisen majuri Martin Ekströmin johdolla.

Joukon maine rakentui rohkeiden ja nopeiden sotatoimien varaan. Tammikuussa 1919 harmaat pirut osallistuivat Narvan valtaukseen, jossa onnistunut koukkausoperaatio ja määrätietoinen hyökkäys vaikuttivat ratkaisevasti taistelun lopputulokseen.

Narvan valtausta on verrattu Kaarle XII:n samassa kaupungissa suuressa Pohjan sodassa saavuttamaan voittoon. Molemmissa tapauksissa määrätietoisesti johdettu hyökkääjä onnistui lyömään lukumäärältään huomattavasti vahvemman puolustajan.

Sodan jälkeen edessä kotiinpaluu

Kun Viron itsenäisyyden puolustaminen oli edennyt tavoitteisiinsa ja maan rajat oli saavutettu, vapaaehtoisjoukon sisäiset ongelmat alkoivat korostua. Kurittomuus vaikeutti toiminnan jatkamista, ja lopulta joukko oli kotiutettava.

Viron vapaussota päättyi Tarton rauhaan helmikuussa 1920. Rauhansopimuksessa Neuvosto-Venäjä tunnusti Viron itsenäisyyden.

Harmaiden pirujen tarina jäi pitkäksi aikaa vähemmälle huomiolle, vaikka joukon sotatoimilla oli merkitystä Viron itsenäisyyden puolustamisessa. Niinistön kirja palauttaa tämän vapaaehtoisjoukon osaksi Suomen ja Viron yhteistä sotahistoriaa.

Kirjan esittelytilaisuus keräsi salin täyteen historiasta kiinnostunutta yleisöä. Kuva: Mika Mäki
Yleisön oli helppo kuunnella selkeää ja johdonmukaista esitystä. Kuva: Mika Mäki

Teoksen arvoa lisää runsas aikalaiskuvitus, joka avaa näkymän vapaaehtoisten toimintaan ja aikakauden tapahtumiin. Mukana on myös aiemmin julkaisemattomia kuvia, jotka täydentävät kuvaa suomalaisten taistelijoiden vaiheista Virossa.

Jussi Niinistön vierailu Ylihärmän Päämajassa tarjosi yleisölle mahdollisuuden tutustua tähän historiaan tutkijan oman työn kautta. Samalla se muistutti Suomen ja Viron itsenäisyystaistelujen läheisestä yhteydestä ja niistä suomalaisista vapaaehtoisista, joiden panos on jäänyt tunnetumpien sotajoukkojen varjoon.

Niinistön kerronta oli selkeää ja johdonmukaista. Tutkijana hän pitäytyi siinä, mistä lähteet antoivat varman tiedon. Tämä varmuus ja perusteellinen historian tuntemus tekivät vaikutuksen Ylihärmän Päämajan kuulijoihin. Kiinnostus näkyi myös konkreettisesti, sillä Harmaat pirut -kirjat vietiin tilaisuudessa niin sanotusti käsistä.

Mika Mäki
Puheenjohtaja
Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Sodan kallista hintaa muisteltiin Nurmossa

Julkaistu 30.9.2026

Neuvostoliiton suurhyökkäys kesäkuussa 1944 mursi suomalaisten etummaiset puolustuslinjat. Raskaiden torjuntataistelujen jälkeen aseet laskettiin 4. syyskuuta. Rauha oli virallisesti määrätty alkamaan 4. syyskuuta, mutta sodan äänet vaikenivat monin paikoin vasta 5. syyskuuta 1944.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ovat muistaneet joka vuosi rauhan saapumista laskemalla seppeleen aakkosjärjestyksessä vuorollaan maakunnan jokaiselle sankarihautausmaille. Tällä kertaa vuorossa oli Nurmon kaunis enkelipatsaan suojelema sankarihautausmaa.

Enkelipatsaan suojelema Nurmon sankarihautausmaa. Kuva: Jani Syvänen

Sotaa seuraa aina rauha

Muistohetken juhlapuhujaksi oli kutsuttu professori Kari Hokkanen. Hokkasen rauhallista puhetta oli miellyttävää kuunnella. Hokkanen kertasi puheessaan historiaa kiteyttäen viisaasti: ”Eihän sota koskaan ole päämäärä. Sen päämäärä on sotaa seuraava rauha. Sota on joskus väistämätön, mutta aina on syytä tehdä kaikki mahdollinen, että se voitaisiin välttää. Menettämättä kuitenkaan arvokkainta; Isänmaan ja sen kansalaisten vapautta, oikeutta elää rauhassa. Jokaisen sodan tärkeimmän opetuksen tulisi olla, ettei se saisi enää koskaan toistua.”

Professori Kari Hokkanen. Kuva: Jani Syvänen

Muistohetkeen saapuneet kuulijat saivat maltillisen tyylin omaavalta Hokkaselta hyvän kertauksen myös maamme poikkeuksellisesta tavasta tuoda kaatuneiden
ruumiit tai niiden jäännökset oman kotiseurakunnan hautausmaalle, yleensä arvokkaalle paikalle lähelle kirkkoa perustettuun erityiseen sankarihautausmaahan.

Oli hienoa kuunnella selkeää ja johdonmukaista esitystä sodan kalliista hinnasta ilman tämän ajan tiedotusvälineistä tuttua ajankuvalle ominaista kiihkoa ja paatosta. Kari Hokkasen rehellinen puhe oli omiaan tekemään kunniaa rauhan muistoa vaalivaan tilaisuuteen.

”Hyvät kuulijat, tämä päivä, syyskuun neljäs on päivä, jolloin jatkosodan aselepo päätti viimeisen verenvuodatuksen idän suunnalla. Sieltä hyökkääjä oli vuosisatojen aikana tullut monta kertaa ja olihan sinnekin useamman kerran hyökätty, viimeksi hakemaan hyvitystä talvisodan vääryydestä, kuten jatkosodan nimikin kertoo. Jo 82 vuoden ajan on itärajamme saanut olla rauhan raja epäilemättä siunaukseksi sen kummallekin puolelle.” – Hokkanen totesi.

Muistohetkeä kunnioittamaan saapunutta yleisöä. Kuva: Jani Syvänen
Muistohetken juonnosta vastasi Jussi Juurakko. Kuva: Jani Syvänen
Nurmon Veteraanien kööri esiintyi johtajanaan Päivi Kankainen-Martikainen. Kuva: Jani Syvänen
Pastori Tarja Takala-Luostarinen piti seurakunnan hartauden. Kuva: Jani Syvänen

Kunnioittava tilaisuus

Nurmon sankarihautausmaalla järjestettyä muistotilaisuutta oli tullut seuraamaan ilahduttavan monta kuulijaa. Sotasukupolven uhrauksia isänmaan eteen ei ole unohdettu. Nurmon sankarihautausmaalle on siunattu 147 nurmolaista, valtaosin nuoria miehiä, joiden elämä katkesi isänmaata puolustettaessa. Paikalla olivat sotaveteraanien ja sankarivainajien mittaamattoman arvokkaan työn muistoa vaalimassa seurakunnan ja reserviläisjärjestöjen lisäksi myös perinnetyöhön keskittyvä Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistys. Seppeleet laskettiin Nurmon sankarihautausmaan enkelipatsaalle Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien ja Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen toimesta. Lisäksi Nurmon kappeliseurakunta laski oman seppeleensä Karjalaan jääneiden muistomerkille. Seinäjoen reserviläisjärjestöjen asettama kunniavartio sankarihautausmaan enkelipatsaan molemmin puolin muistutti konkreettisesti siitä, että jokainen sukupolvi on vuorollaan vastuussa isänmaan puolustamisesta.

Kunniavartiossa Kai Nieminen ja Jorma Ala-Hiiro. Lippu-upseerina Jarkko Ojaniemi. Liput Harri Kivistö ja Timo Fors. Kuva: Jani Syvänen
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien seppeleen laskivat Hannu Juutti ja Mika Lammila.
Kuva: Jani Syvänen
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen seppeleen laskivat Pertti Kortesniemi ja Kari Maunula. Kuva: Jani Syvänen

Totuimme rauhaan

Juhlapuhuja professori Kari Hokkanen päätti puheensa toivoen siunausta ja rauhaa maallemme ja kansallemme. ”Totuimme ajatukseen, että niin on aina oleva. Tänään tiedämme, että niin ei välttämättä olekaan. Samalla kun osoitamme kunnioitusta ja kiitollisuutta täällä lepääville isänmaan ja lähimmäistensä puolesta kalliin henkensä antaneille sankareille, toivomme Kalervo Kallion sankaripatsaan nimen sanoin siunausta ja rauhaa maallemme ja kansallemme.” – totesi Kari Hokkanen päättäen puheensa.

Sellaista siunausta ja rauhaa, varmasti meistä jokainen tässä ajassa toivoo.
Kiitos kaikille tilaisuuteen monin eri tavoin osallistuneille.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Videotallenne muistotilaisuudesta on katsottavissa:

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

  • Sivu 1
  • Sivu 2
  • Sivu 3
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 54
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Maanpuolustusväen linnanjuhlat kohta ovella
  • Aktiivista toimintaa jo 70 vuoden ajan
  • Matkakertomus ja ajatuksia
  • Sankaruutensa täyteen määrään mitanneita älkäämme unohtako
  • Reserviläispiirin syyskokouksen alustus sai väen liikkeelle

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

marras 17
17:00 - 18:00

Marraskuun kuukausiluento – Sotilaskoulutus 1930-luvulla

marras 20
20 marraskuun @ 15:00 - 21 marraskuun @ 15:00

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien ilma-asemestaruuskilpailut Ähtärissä

marras 20
17:00 - 18:30

Etelä-Pohjanmaan Lottaperinne ry:n syyskokous

marras 21
21 marraskuun @ 10:00 - 23 marraskuun @ 16:00

Lapuan joulunavausmessut

marras 23
18:00 - 19:30

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry:n syyskokous

Näytä kalenteri

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·