• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Piirikirjoitukset

Yhtenäinen reservi

Julkaistu 15.4.2025

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry ja Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry muodostavat yhteistoiminnallisen Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit nimisen kokonaisuuden.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Antti Iivari

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Reserviläispiireillä on yksi yhteinen työntekijä, toiminnanjohtaja, joka vastaa muun muassa kummankin yhdistyksen käytännön toiminnan pyörittämisestä päivittäisessä arjessa eli muun muassa varusteiden lainaamisesta jäsenyhdistyksille, kummankin yhdistyksen rahaliikenteestä, valmistelee sääntömääräiset vuosikokoukset ja kummankin hallitusten kokoukset, sekä valmistelee ympärivuoden erilaisia tilaisuuksia messuista konsertteihin ja urheilutapahtumista seppeleenlaskuihin.

Monet tilaisuudet ovat avoimia myös yhdistyksiin kuulumattomille. Kummallakin yhdistyksellä on omat hallituksensa, mutta toimikunnat, jotka muun muassa suunnittelevat osaltaan tilaisuuksia, valitsevat edustusurheilijoita ja huolehtivat Lakeuden Maanpuolustajaan uutisia, ovat yhteiset, eli niihin kuuluu jäseniä molemmista yhdistyksistä ympäri maakuntaa. Vaikka jäsenmäärät Reserviläispiirillä ja Reserviupseeripiirillä eroavat merkittävästi toisistaan, osallistuvat kumpikin yhdistys kustannuksiin toistaiseksi yhtä suurilla osuuksilla. Lisäksi kulujen kattamiseen osallistuu Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry, joka puolestaan saa rahoituksensa tukikomppania yrityksiltä tukimaksun muodossa, josta vastineeksi yrityksen edustajat pääsevät muun muassa vuosittain vierailemaan Puolustusvoimien yksiköihin ja varuskuntiin.

Vahvin Reserviläinen SM-kilpailut vuonna 2023 Ylihärmässä. Kuva: Pasi Lindroos
Lakeuden Maanpuolustajain Tuen tukikomppaniayrittäjiä kovapanosammuntoissa Lohtajalla 2024. Kuva: Jani Syvänen
TURVA25 -maanpuolustustapahtuma Seinäjoen Ideaparkissa. Kuva: Jani Syvänen

Paikalliset reserviläisjärjestöt

Reserviläistoiminnassa on suuria paikkakuntakohtaisia eroja, mutta eroja on myös, miten saman paikkakunnan reserviläisyhdistykset tekevät yhteistyötä. Löytyy paikkakuntia, joissa reserviläisjärjestöllä on lähes täysin oma ja itsenäinen toimintansa ja vastaavasti upseereilla omansa, löytyy paikkakuntia joissa toisella yhdistyksellä on vireää toimintaa ja toisella ei toimintaa käytännössä lainkaan. Löytyy paikkakuntia, joissa reserviläiset ja reserviupseerit kuuluvat samaan yhdistykseen ja on paikkakuntia, joissa on omat itsenäiset yhdistyksensä, mutta toiminta on yhteistä. Etelä-Pohjanmaan piirin alueelta löytyy kaikkia edellä lueteltuja versioita. Esimerkiksi meillä Isossakyrössä toimintatapa on viimeisenä mainittu. Yhdistämiskeskustelua ei ole käyty vakavasti, koska olemme nähneet, että kahdessa yhdistyksessä on kaksinkertainen määrä ”velvoitettavia” hallituksen jäseniä ja siten myös yhdistysaktiiveja kaiken kaikkiaan. Meillä Isossakyrössä on todettu, että samalla järjestelyvaivalla pystytään palvelemaan molempien yhdistysten jäseniä, joten miksi tehdä turhaan kaksinkertaista työmäärää. Esimerkiksi vaikka kummankin yhdistyksen hallitustoiminta on itsenäistä, on sääntömääräiset kokoukset pidetty samana iltana, johon on pyydetty vierailevia alustajia ajankohtaisista reserviläisiä kiinnostavista asioista ennen varsinaisten kokousten alkua. Tämän keväisessä kokouksessa oli yhteensä 30 osallistujaa, mitä voi pitää kohtuullisena määränä pienelle paikkakunnalle arki-iltana. Yhteinen järjestäminen myös samalla sparraa veljesyhdistystä, sillä ainahan vähän pitää leikkimielisesti kilpailla ja vertailla kumpi saa omia jäseniään enemmän liikkeelle. Riippumatta yhteistyön tasosta useimmilla paikkakunnilla kunniakäynnit lienevät kuitenkin toteutettu yhteisesti.

”Sama kaiku on askelten!”
Etelä-Pohjanmaan maanpuolustusjärjestöjen lippulinna Puolustusvoimain valtakunnallisessa paraatissa Seinäjoella 4.6.2018. Kuva: Puolustusvoimat

Meillä Isossakyrössä ollaan vielä onnekkaassa tilanteessa sen osalta, että yhdistysten hallituksiin saadaan vapaaehtoisia, mutta tiedän että koko piirin alueella ei olla yhtä onnekkaassa tilanteessa ja pahimmillaan toiminta on yksittäisen tai muutaman henkilön varassa. Ihmisten vähäisestä vapaa-ajasta kilpailee nykyisin monet tahot ja siksi ei ole ollenkaan itsestään selvää, että uusia hallituslaisia aina löytyy.

Vaikka miehistö, aliupseerit ja upseerit muodostavat yhtenäisen reservin, niin osalle on tärkeää kuulua nimenomaan sotilaskoulutuksensa mukaiseen reserviläisjärjestöön eli esimerkiksi RUK:n käyneenä kuulua nimenomaan reserviupseeriyhdistykseen. Mielestäni on tärkeää, että jokaiselle halukkaalle löytyy sellainen yhdistys ja porukka, johon tuntee identifioituvansa.

Reserviupseeriliitossa on valmisteltu uusia jäsenmalleja ”kuolevien” yhdistysten tilalle ja toiveeni on, että sen sijaan että luopuisi kokonaan jäsenyydestään, niin parempi olisi liittyä esimerkiksi naapurikunnan upseeriyhdistykseen tai sitten paikkakunnalla toimivaan reserviläisjärjestöön. Vaikka jälkimmäisessä vaihtoehdossa jäsenmaksun keräävä liitto vaihtuu, niin pidän tärkeämpänä, että pidetään kuitenkin reserviläistoiminta näkyvänä ja aktiivisena paikkakunnalla.

Mikäli koet että haluaisit mukaan reserviläistoimintaan, mutta omalta paikkakunnalta ei löydy siihen toivottua vaihtoehtoa, ole yhteydessä Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien toiminnanjohtajaan Jani Syväseen ja etsitään sinullekin sopiva yhdistys.

Antti Iivari
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry

Kategoriassa: Artikkeli, Piirikirjoitukset

Etelä-Pohjanmaa aloittaa Reserviläisliiton 70-vuotisjuhlat

Julkaistu 16.1.2025

Reserviläisliitto täyttää tänä vuonna 70 vuotta ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri aloittaa juhlavuoden arvokkaalla tavalla, Mannerheim-muistomerkin paljastuksella. Mikä olisikaan parempi tapa juhlistaa merkkivuotta?

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki

Reserviläisliiton juuret ovat tiiviisti kiinni Suomen sotilasperinteissä, joihin Mannerheimin rooli Suomen puolustusvoimien kehittäjänä ja itsenäisyyden turvaajana kuuluu kiinteästi. Hänen perintönsä näkyy välillisesti koko maanpuolustusajattelussa, jota liitto edistää.

Kuten historiaa tuntevat tietävät, Ylihärmässä sijaitsi tammisunnuntaina 1918 itsenäisen Suomen ja Mannerheimin päämaja. Viitasalon kaupassa annettiin tuolloin taistelukäsky, jonka mukaan venäläiset varuskunnat tuli riisua aseista ja sotilaat saatella kotimatkalle. Ajatellaanpa tuota tilannetta: itsenäisessä Suomessa oli venäläisiä sotilaita ja varuskuntia, meillä täällä Etelä-Pohjanmaalla muun muassa Lapualla, Seinäjoella ja Ylistarossa. Ajatelkaapa, jos vastaava tilanne olisi tänä päivänä, venäläiset varuskunnat sotilaineen samoissa pitäjissä. Yllättäisikö sinut, jos saisimme vastaavan taistelukäskyn? Minua se ei yllättäisi, odottaisin sitä luultavasti ”puuhun sidottuna”.

Nyt haluamme korjata yhden epäkohdan: Ylihärmästä, tammisunnuntain päämajapaikkakunnalta, on tähän asti puuttunut Mannerheim-muistomerkki.

SA-kuva – Sotamarsalkka Mannerheim tarkastaa esikuntakomppanian Rätykylässä 1941.

◊ ◊ ◊

Kutsumme teidät lämpimästi Mannerheim-muistomerkin paljastustilaisuuteen lauantaina 25.1.2025

Tervetuloa!

Mika Mäki
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry

Kategoriassa: Artikkeli, Piirikirjoitukset

Toimintakyvyn ja varautumisen taitojen ylläpitoa

Julkaistu 10.12.2024

Tätä kirjoittaessani elämme vuoden pimeintä aikaa itsenäisyyspäivän aattona. Valoisan ajan lyhyys saa tuntemaan olon kiireiseksi, kun pimeässä monet hommat jää kotipihassakin tekemättä.

Sami Kuntola on Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry:n 2. varapuheenjohtaja.

Tämä tunne tulee myös työpaikalla, vaikka siellä ollaankin yleensä kellon, eikä valoisuuden mukaan paikalla tai etähommissa. Olemme nykyisin jatkuvasti tavoitettavissa ja monenlaisia yhteydenpitoon tarvittavia kanavia pitää seurata. Niiden kautta tulee koko ajan uutta informaatiota ja kommentoitavaa tai kantaa otettavaa. Usein huomaa, vaikka miten hyvin olisi kalenteroinut päivänsä, että se ei todennäköisesti toteudu kuin osittain, niin kuin oli tarkoitus. Muutos onkin nykypäivän normaalia, johon on sopeuduttava ja toimittava sen mukaan.

Monenlaista uutista koskien esimerkiksi Ukrainaa tulvii monista eri lähteistä ja asiaa koskevia asiantuntijoita tuntuu putkahtelevan koko ajan lisää. Mikä on sitten luotettavaa tietoa sen varmaan jokainen joutuu loppujen lopuksi itse arvioimaan. Yhteiskuntamme on vahvasti riippuvainen sähköstä tietoliikenteestä.

Sähkön kantaverkon ja sähköasemien lähistöllä on tehty havaintoja epämääräisistä autoilijoista ja droneista. Tietoliikenteen mastoihin ja maan sekä meren alla sijaiseviin kaapeleihin on tapahtunut outoja vahinkoja. Historian tapahtumia on myöskin pyritty maalaamaan naapurimaamme toimesta uusiksi. Vaikuttamista tapahtuu siis monin keinoin – mutta geopoliittinen tilanne saa meidät varmasti jonkin verran myös yliajattelemaan. Joillekin asioille on puhtaasti luonnollisiakin selityksiä ns. oikeita vahinkoja.

Vallitseva maailmantilanne on ohjannut meitä varautumaan mahdollisiin haasteisiin – esimerkiksi sähkökatkoihin tai siihen, ettei kännykällä yhteydet toimi. Joku on varautunut aggregaatilla, ja kuivamuonalla. Työpaikoilla väestönsuojat on tarkastettu ja toimintaa uhka- ja hätätilanteissa harjoiteltu. Omasta toimintakyvystä huolehtiminen liikkumalla ja esimerkiksi luonnossa selviytymisen taitoja harjoittelemalla on keino parantaa omaa ja lähimmäisten selviytymistä haastavissa olosuhteissa.

Kuten alussa mainitsinkin myöhäissyksyn pimeyden – se haastaa tuota oman toimintakyvyn ja varautumisen taitojen ylläpitoa. Haasteeseen löytyy kuitenkin keino ja se on yhteisöllisyys. Etelä-Pohjanmaan piirissä paikallisten reserviupseeri- ja reserviläisyhdistysten sekä maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kautta on usealla paikkakunnalla valmiuteen liittyvää ohjelmaa sisältäen ammuntaa, liikkumista eri muodoissa – jopa koulutuksia varautumisesta hybridivaikuttamiseen.

Kurikan sankarihautajaiset 9.11.2024. Kuva: Timo Fors

Yhdessä tekemisellä ja saadaan paljon enemmän aikaan kuin yksin – joukossa on voimaa ja heikkoina hetkinä kaverit kannustavat toisiaan eteenpäin – ”kaveria ei jätetä”.
Sain kunniatehtävän olla Kurikassa ”kotiin palanneen” sankarivainajan hautajaisissa lippuairueen vanhimpana – syvä kunnioitus valtasi mielen sankarivainajia ja veteraaneja kohtaan.

Tämän kirjoituksen päätteeksi totean, että itsenäisyyspäivä on joka päivä – ja sitä juhlitaan Itsenäisyyspäivänä!

Hyvää itsenäisyyspäivää ja joulun odotusta!

Näillä sanoilla tervehtii Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin
2. puheenjohtaja, reservin majuri Sami Kuntola

Kategoriassa: Artikkeli, Piirikirjoitukset

Hyvää loppuvuotta reserviläiset!

Julkaistu 27.10.2024

Vuosi 2024 on saapunut myöhäissyksyyn ja on aika pysähtyä hetkeksi miettimään kuluvaa vuotta ja jo tulevaakin. Kysymyksiä löytyy menneestä ja tulevasta, mutta löytyykö niihin vastauksia? Jäikö jotain haaveiltua tekemättä tänäkin kesänä? Olisiko pitänyt ehtiä enemmän, pystyä parempaan?

Jari Hellinen on Etelä-Pohjanmaan
Reserviläispiiri ry:n 2. varapuheenjohtaja.

Tuskin meistä kukaan saa aikaan kaikkea haluamaansa, mutta silti on hyvä olla haaveita ja tavoitteita. Monenlaisia haasteita on kohdattu tänäkin vuonna ja varmasti kohdataan myös jatkossa. On taloudellisia huolia, terveys voi reistailla, kaikenmoiset uhkakuvat voi rasittaa mieltä.

Synkkyyteen ei silti pidä vaipua, aina on onnistumisen iloa ja riemua. Joskus ovat toki pieniäkin asioita, mutta silti positiivisia!

Kuuluminen yhteisöön on ollut ja on monelle suuri eteenpäin työntävä voimavara. Reserviläisjärjestöt ovat erittäin hyvä esimerkki tällaisesta yhteisöstä. Ottakaamme mallia veteraanien perinteestä ”kaveria ei jätetä”. Meillä on paljon muutakin opittavaa veteraanien asenteesta elämään.

Veteraanien asenteesta elämään on paljon opittavaa. SA-kuva.
Joulu ja sen tuomat kiireet voivat kuormittaa.
Reserviläisten joulutulet on kaikille avoin tapahtuma.

Joulukin lähestyy ja se aiheuttaa joillekin omat paineensa. Omiaan niitä on lisäämään muun muassa kaupallisen joulun yhä aikaisempi alkaminen. Ainakaan itselleni ei kaupat onnistunut luomaan minkään sortin joulumieltä, kun asettivat joulunamut myyntiin jo syyskuun puolivälissä.

Meillä reserviläisillä on omat tapahtumamme näin loppuvuodesta. On syyskokoukset, itsenäisyyspäivän vastaanottajaiset, itsenäisyyspäivän paikalliset juhlat kunniavartioineen, joulutulet, eikä toki sovi unohtaa joulunkaan kunniavartioita. Kokoukset ovat toki joillekin ”puolipakkopullaa”, mutta järjestöt eivät toimi, vaikkapa ilman hallitusta ja näihinhän valitaan jäsenet syyskokouksissa. Onnea ja menestystä kaikille jäseniksi valituille tulevallekin vuodelle!

Nämä muut tapahtumat on monelle todella mieleenpainuvia, jopa unohtumattomia. Voin lämpimästi suositella meitä kaikkia osallistumaan edes kerran kunniavartioon, vaikkapa jouluna. Veikkaanpa, ettei se jää ainoaksi kerraksi.

Joulutulia soisi järjestettävän useammalla paikkakunnalla alueellamme. Seurakunnan saa melko helposti mukaan tapahtuman järjestelyihin. Eikä pidä unohtaa tulien ”mainosarvoa” maanpuolustustyöllemme, onhan tämäkin tapahtuma avoin kaikille kansalaisille.

Jouluaaton kunniavartioon osallistuminen on mieleenpainuva kokemus.
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien pitkät perinteet omaava itsenäisyyspäivän vastaanotto järjestetään jälleen 5.12.2024 ravintola Almassa Seinäjoella.

Tähän lopuksi voi antaa vahvan osallistumissuosituksen myös 5. joulukuuta hotelli-ravintola Almassa vuosittain järjestettäviin itsenäisyyspäivän vastaanottajaisiin. Kyseessä on hieno ja arvokas juhla upeassa miljöössä, sekä hyvässä seurassa.

Leppoisaa alkavaa talvea ja nähdään tulevissa tapahtumissa!

Jari Hellinen
2. varapuheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry

Kategoriassa: Artikkeli, Piirikirjoitukset

24.2.2022?

Julkaistu 25.9.2024

Pienet on murheet meillä Suomessa! Kaikki varmasti tietävät vastauksen otsikon kysymykseen. Venäjä aloitti massiivisen hyökkäyksen monelta suunnalta Ukrainaan. Pommitukset olivat massiiviset, kuten Venäjän sotastrategiaan kuuluu. Pommitetaan piittaamatta siviiliuhreista.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin
1. varapuheenjohtaja Raimo Rintamäki

Sama oli tapahtunut Tšetšeniassa aikaisemmin. Tämä sota oli alkanut jo vuonna 2014, jolloin Venäjä miehitti Itä -Ukrainan ja valloitti helposti Krimin alueen. Venäjän tavoite oli muutamassa päivässä marssia juhlakulkueessa Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan, mutta toisin kävi ja sota ja hirveät pommitukset jatkuvat tänäkin päivänä. Slava Ukraina, Kunnia ukrainalaisille. He halusivat pitää itsenäisyytensä ja ovat suurelta osalta valmiita uhraamaan oman henkensä maansa puolesta.

Jälkiviisaina voimme kysyä, miksei odotettavissa olevaan hyökkäykseen osattu valmistautua aikaisemmin ja paremmin?

Vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta avainasemassa

Oletettavasti meilläkin oli sama tilanne vuonna 1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Uskon, että yksi vapaaehtoinen toiminta pelasti osaltaan Suomen itsenäisyyden. Se on suojeluskunta.  Tähän toimintaan osallistui merkittävä joukko suomalaisia nuoria miehiä.  Kunnia kuuluu myös suurelta osalta Lotta Svärd -järjestölle. Oli aikuisia lottia ja pikkulottia. He kaikki halusivat pyyteettömästi palvella Suomea.

Molemmat järjestöt toimivat myös meidän maakunnassa. Niin myös kotikunnassani Ylistarossa. Vaikka armeijan varustaminen oli poliittisista syistä jätetty hunningolle, niin kansamme oli siihen aikaan yhtenäinen ja halusi puolustaa maataan. Oma isäni on syntynyt 1920, joten hän ei joutunut talvisotaan. Hän aloitti armeijan 1940 ja seisoi rivissä jatkosodan alkaessa 21-vuotiaana. Hän palveli JR6:ssa konekiväärikomppaniassa, kersanttina. Hän selvisi sodasta ehjänä. Vatsassa oli sirpale, joka oli kotiloitunut, jota ei poistettu.

Valitettavasti en lapsena paljon kysellyt sodasta häneltä. Eikä hän siitä mitään olisi meille kakaroille kertonut. Mutta kun meille kokoontui aika usein veteraaneja, niin joukossa oli miehiä, jotka kertoivat juttuja sodasta ja omista kokemuksista sodassa. Olisi silloin pitänyt kysellä enemmän. Muistan vaan, että meidän tupa oli aina noina iltoina täynnä tupakansavua.

SA-kuva: Konekivääriampujat

Mitä me reserviläiset nyt tehdään?

Dokumenttielokuva Särkisyrjän taisteluista. Kuva: Matin-Tupa

Meitä velvoittaa antamamme sotilasvala. Kaikki lukijat sen tietävät. Meillä Ylistarossa tehdään hyvää yhteistyötä Ylistaron Reserviupseerikerhon ja Ylistaron Reserviläisten välillä.

Meille ylistarolaisille tärkeä muistopäivä on 19. heinäkuuta, joka on Särkisyrjän taistelun muistopäivä. Taistelu käytiin 17.-19.7.1941 hyökkäysvaiheen alettua. Ylistarosta kaatui taistelun aikana 43 nuorta miestä. He ovat haudattuna Ylistaron sankarihautausmaalle muiden yli 300 sankarin joukkoon. Ylistaro koki valtavan menetyksen sodassa. Yleensä Särkisyrjän taistelun muistotilaisuus vietetään sankarihautausmaalla. Tänä vuonna tehtiin poikkeus.

Kulttuuripersoona Anssi Luoma. Kuva: Matin-Tupa

Meillä on sellainen kulttuuripersoona, nimeltään Anssi Luoma. Hänen perheensä on pyörittänyt Matin-Tupa -nimistä elokuvateatteria vuodesta 1952 alkaen ja jatkuu edelleen. Hän on tehnyt dokumentin taistelusta haastattelemalla taisteluun osallistuneita veteraaneja.

On muuten hieno dokumentti, jota katsoessa ei nukuttanut. Järjestimme yhteisesti kaikille ilmaisen esityksen. Aluksi epäilin, että ei taida tulla väkeä mutta, kun saavuimme vaimon kanssa paikalle hieman ennen näytöksen alkua, ei tahtonut löytyä autolle parkkipaikkaa. Tupa oli täynnä! Paikalla oli toista sataa miestä ja naista. Puupenkeillä oli muutama paikka vapaana. Itse olin todella tyytyväinen tähän menestykseen. Aihe selvästi yhdistää ylistarolaisia ja muualle muuttaneita.

Mitäs muuta me reserviläiset teemme?

On kunniavartioita jne. Reserviläiset järjestävät ammuntaa Järvirannan metsästysmajan ampumaradalla, mutta kuinka monessa paikassa tällainen porukka tekee palveluksen seurakuntalaisille? Meillä on hautakivitalkoita, eli suoristamme tilauksesta hautakiviä. Olemme saaneet valtavasti kiitosta tästä toiminnasta. Toiminta jatkuu jälleen ensi kesänä. Kannattaa muuallakin harkita tällaista talkoilua. Kyllä siitä tulee mukavasti rahaa kerhoille. Meille voi tulla kesällä tutustumaan tekniikkaan, nimittäin, ei se ihan helppoa ole. Ongelma on meilläkin se, että porukka alkaa vanheta ja uusia tulee harvoin aktiiviseen toimintaan. Toivotan kaikille hautakivitalkoisiin osallistuneille terveyttä, että saadaan homma hoidettua myös ensi kesänä.

Ylistaron reserviläisjärjestöjen hautakivien oikaisun talkooporukka. Kuva: Esa Perttu

Mielipide voi muuttua

Aloitin kirjoittamisen Ukrainasta. Tein silloin takinkäännöksen, joka minulle harvinaista. Olin ollut Natoon liittymisen vastustaja. Kannatin vain Suomen omaa puolueetonta vahvaa maanpuolustusta. 24.2.2022 muutin mielipiteeni ja aloin uskomaan Natoon. Tunnustan! Meillä on nyt sitten vahva tuki ja ilmeisesti turva Venäjän uhkaa vastaan, mutta tämä ei poista oman armeijan merkitystä. Saattaapa tuoda vielä vaikeita tilanteita suomalaisille. Meillä on pitkä raja naapurimme kanssa. Toivon tietysti, että joku kaunis päivä sota Ukrainassa loppuu ja voidaan palata edes lähelle normaalia naapurimaiden olemista. Talouden kannalta olisi hyvä, jos tilanne rauhoittuisi. Venäjää voi kaikesta huolimatta pitää suurvaltana ja merkittävänä markkina-alueena Suomen teollisuudelle.

Medialukutaito

Seuraan päivittäin Ukrainan tapahtumia ainakin Facebookista ja muista tiedotusvälineistä. Olen todennut, että pitää osata katsoa ainakin Facebookin videoklippeihin, että menetyksiä tulee paljon ukrainalaisillekin. Sodassa kuolee armotta, niin hyökkääjiä kuin puolustajiakin. Eli pitäisi nähdä totuus kaikessa viestinnässä. Toivottavasti kenellekään ei tule mieleen sodan ihannointi näistä videoklipeistä. On ymmärrettävä, että kysymys on propagandasta. Omista tappioista ei tiedoteta.

Huomio kaikki reserviläiset!

Elämme muutoksen aikaa ja meidän velvollisuus on tarkkailla ympäristöämme kriittisissä paikoissa. Suomessa on jo epäilyjä hybridivaikuttamisesta ja on varauduttava mahdollisiin tihutöihin. Uskon, että me reserviläiset voimme ikään katsomatta tarkkailla mitä kotiseudullamme tapahtuu. Kuitenkaan ei kannata alkaa panikoida, meillä on kaikki hyvin. Ainakin on tällä hetkellä.

Raimo Rintamäki
1. varapuheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry

Kategoriassa: Artikkeli, Piirikirjoitukset

  • Sivu 1
  • Sivu 2
  • Sivu 3
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 6
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Varautumispäivä Kuortaneella
  • Tulta toukokuussa, naiset!
  • Laihian Reserviläiset pystyttivät puolijoukkueteltan päiväkotilapsille
  • Vaasassa juhlistettiin kaatuneitten muistopäivää
  • Kaatuneitten muistopäivä Seinäjoella

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan

  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa

  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!

  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä

Tapahtumat

touko 24
10:00 - 18:00

Vapaussodan Perinneliiton kesäpäivä

touko 28
All day

RESUL ammuntasuunnistus Alahärmässä

touko 29
29 toukokuun - 1 kesäkuun

RESUL Four Day March

kesä 7
All day

Reserviläisammunnat kivääri (palvelusase) PM (RA1 ja RA2) Kauhava

kesä 10
All day

Cooperin testi Seinäjoella

Näytä kalenteri

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·