Reilu vuosi sitten aloitettu valmistelu reserviläisten iän nostaminen 60 vuodesta 65 ikävuoteen eteni siihen tahtiin, muutos astui voimaan jo kuluvan vuoden alusta.
Iän nostamisella haluttiin turvata riittävän suuri reserviläisarmeijan koko, sekä vanhimpien reserviläisten osaamisen hyödyntäminen erilaisissa erityisosaamista vaativissa tehtävissä. Jossain vaiheessa osa virheellisesti sekoitti tämän ikärajan liittyvän myös reserviläisjärjestöihin, mutta näin ei kuitenkaan ole.
Reserviin kuuluvat varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneet, eikä siihen kuulumiseen liity jäsenmaksua vaan sen valtio ”tarjoaa”. Reserviläisjärjestöön kuuluminen edellyttää sen sijaan kunniajäseniä lukuun ottamatta jäsenmaksun maksamista, jolloin yleensä ollaan jonkin paikallisen yhdistyksen jäsen ja kuulutaan myös edelleen johonkin piiritason reserviläisyhdistykseen, sekä valtakunnalliseen liittoon.
Suurimmat reserviläisten liitot ovat Reserviläisliitto, johon kuuluu reilu 50 000 jäsentä ja Suomen Reserviupseeriliitto, johon kuuluu jäseniä noin puolta edellistä vähemmän. Osa henkilöistä saattaa olla jäsenenä toki useammassakin yhdistyksessä. Läheskään kaikki 870 000 henkilön reserviin kuuluvat eivät näin ollen ole reserviläisjärjestöjen jäseniä. Reserviläisliiton jäseneksi voi kuulua myös sellaisia jäseniä, jotka eivät ole suorittaneet varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta, eivätkä näin ollen välttämättä kuulu myöskään reserviin. Reserviläisjärjestöistä eroaminen on huomattavasti helpompaa kuin reservistä eroaminen, sillä eroilmoitus tai jäsenmaksun maksamatta jättäminen johtaa reserviläisyhdistyksen jäsenyydestä luopumiseen, kun taas reservistä eroaminen edellyttää toimia aluetoimiston kanssa.
Reserviläisjäsenen jäsenmaksu koostuu karkeasti kolmesta osuudesta. Näistä ensimmäinen on liiton osuus, josta on kosmeettisesti eroteltu myös kaikille jäsenille toimitettavan jäsenjulkaisun ”Reserviläinen” lehtimaksu. Toisena, piirin osuudesta, johon saattaa myös olla eroteltuna lehtimaksu piirin lehden osalta, sekä yhdistyksen osuudesta.
Etelä-Pohjanmaan reserviläispiireissä ei erillistä lehtimaksua kerätä, sillä tämä sähköinen ”Lakeuden maanpuolustaja” toimitetaan reserviläispiirien jäsenistä erikseen nimetyn toimikunnan toimesta ja jossa päätoimittajana toimii piirien toiminnanjohtaja. Uutisia, juttuja, raportteja, jne. toivotaan kaikilta jäsenyhdistyksiltä ja ne saa helpoiten näkyviin toimittamalla tekstin ja mahdolliset kuvat toiminnanjohtajalle. Kuvien puutteen takia juttua ei kannata jättää lähettämättä, sillä toiminnanjohtajalla on myös valmiudet kuvittaa juttuja, kuten tämänkin kirjoituksen yhteydestä voi todeta.
Tämänhetkisessä maailmantilanteessa maanpuolustukseen ja kokonaisturvallisuuden edistämiseen liittyen reserviläistoiminnasta puhuttaessa, en tiedä onko oikein edes kysyä, että mitä minä saan? Vai pitäisikö se pikemminkin olla, että mitä voin antaa?
Tämä on monitahoinen kysymys, jossa piilee samanlainen väärinymmärryksen vaara kuin alussa mainitsemaani reserviin ja reserviläisjärjestöön kuulumisessa. Kun tarkastelemme tätä reservin kannalta, niin periaatteellisella tasolla jo vannomamme sotilasvala velvoittaa toimimaan isänmaan parhaaksi omien kykyjen mukaan. Ja toisaalta on annettu ja saatu lupaus toimia osana joukkoa täyttäen annetut tehtävät loppuun saakka niin kauan, kun voimia on. Reserviläisjärjestöön kuuluminen on puolestaan enemmän aatteellinen tuki asialle, jossa liittojen tehtävänä on toimia aatteellisen järjestön edunvalvojana ja sitä kautta myös tukea taloudellisesti jäsentensä reserviläistaitojen ylläpitoa ja kehittämistä. Tavoitteita edesautetaan kaikilla kolmella edellä esitetyllä tasolla, valtakunnallisella liiton tasolla, alueellisella piiritasolla sekä paikallisella yhdistystasolla.
Ihmisten vapaa-ajasta käydään kovaa kilpailua ja jokainen täyttää omansa henkilökohtaisen elämäntilanteensa, mieltymystensä ja arvojensa mukaan. Yhdistykset pyörivät vapaaehtoispohjalta ja saavat jäsenmaksuista yleensä pienimmän osan, joka hätinä riittää nykyisiin tilimaksuihin, kun taas organisaatiopuussa ylöspäin mentäessä palkatun henkilöstön määrä lisääntyy ja osuus jäsenmaksusta. Palkattu henkilöstö on perusteltu silloin, kun he pystyvät helpottamaan vapaaehtoisten työmäärää ja tuottavat lisäarvoa jäsenille, mutta jos jäsenet ovat vain sitä varten, että saadaan palkat maksettua, ilman että työn vaikutukset tuntuvat jäsenille, niin herää kysymys onko liitto jäseniä varten vai jäsenet liittoa varten?
Hyvä lukija, koska olet jaksanut lukea tähän saakka, toivoisin sinulta taustastasi riippumatta, että vastaat linkissä olevaan kyselyyn, jolla halutaan selvittää odotuksia reserviläisyhdistyksille paikallisella, piirin ja valtakunnallisella tasolla sekä sille saako jäsenmaksulleen riittävästi katetta. Kyselyyn vastataan nimettömänä ja se auttaa kehittämään toimintaa toivottuun suuntaan.
Linkki kyselyyn: https://forms.gle/J3Q73JX1xZfZncVdA
Aurinkoista ja kokonaisturvallisuutta edistävää kevään jatkoa!
Antti Iivari
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry