Piirikirjoitukset

Tämä on käynyt mielessäni, kun nykymenoa seuraan. Koronan alkuvaiheessa vaikeammin ymmärrettävä asia oli ihmisten into hamstrata vessapaperia. Myös kuivatuotteiden ja säilykkeiden ostaminen lisääntyi. Vessapaperissa kuitenkin kyse oli selkeästi jostain paniikkiliikkeestä, ei niinkään pitkälle tähtäävästä toiminnasta.

Koronan jatkumona alkoi Ukrainan sota ja silloin tuli tutuksi kotivara. Ilman paniikkia. Kotivarasta kansalaisille ohjeistettiin niin, että on syytä olla vettä ja ruokaa koko perheen tarpeisiin ainakin 72 tunniksi.

Samassa yhteydessä kehotettiin tarkistamaan, onko varautumisen taso riittävä esim. sähkö- ja vesikatkojen varalta sekä suojautumisen osalta. Nyt meille on jatkumona tulossa energiakriisi. Eli meitä näyttää uhkaavan pitkittyvä sähköpula missä sähköverkkoyhtiöt kannustavat asiakkaitaan sähkön säästöön. Tällä mahdollisesti vältettäisiin kiertävät sähkökatkot. Kaikki tämä reilussa 2.5 vuodessa.

Kotivara, sähkö, vesi, suojautuminen, tartuntataudit, muut neuvot ja ohjeet ovat olleet olemassa jo ennen kriisejä. Murheena on ollut tähän asti vain esimerkiksi sähkön osalta se, kun itse tuli ostettua sähköä 5.5 snt/kwh hintaan ja naapuri maksaa vain 4.6 snt/kwh.

Tämä kaikki ja viimeaikaiset kriisit yhteenlaskettuna ei ole ihme, että reserviläisjärjestöjen jäsenmäärä on kasvanut räjähdysmäisesti. Viimeistään nyt kansalaiset haluavat varautua muullakin tavoin kuin vessapaperilla. Tässä onkin yhdistyksillä haastetta vastata uusien jäsenien odotuksiin.

Lopuksi Aleksis Kiven Nummisuutareista sitaatti:
”Vastoinkäymisiä on meille alati tarjona, siitä ei kysymystä; harmaa halla viljas menettää taitaa, mutta sekoita silloin kaarnaa leipääsi ja raivaa vielä enemmän soita ja maita. Te’e työtä ja säästä ja käytä itses aina kuin rehellinen mies, niin kaikki viimein päättyy hyvin.”

Mika Mäki
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry

Yhdistys muodostuu jäsenistöstään. Suomessa jokaisella kansalaisella on perustuslain takaama oikeus kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdistyksen toimintaan. Näin ollen yhdistyksen on jollakin tavalla tehtävä itsensä merkitykselliseksi yksittäisille ihmisille, jotta heille ylipäätään pystytään perustelemaan jäsenyyden tarkoitus ja heidät saadaan houkuteltua jäseneksi.

Jäsenmäärän ylläpitäminen onkin nykyisin monen järjestön haastava tehtävä. Näin on tilanne myös Reserviupseeriliitolla ja sen jäsenyhdistyksillä, eli paikallisilla reserviupseerikerhoilla. Koska reserviupseeriyhdistyksen jäseneksi pääsee vain reserviupseeritutkinnon suorittanut henkilö, on potentiaalisten jäsenten joukko lähtökohtaisestikin rajattu.

Tilastot kertovat tässä varsin karua faktaa: Ensinnäkin uusien reserviupseerien koulutusmäärä on pienentynyt 1960-luvun huippuvuosista, jolloin reserviupseereiksi koulutettiin vuosittain jopa yli 3500 miestä. Nykyisin koulutettavia, miehiä ja naisia, on noin 1350 – 1400 /vuosi.

Toiseksi: Jäsenistöstä suuren osan muodostavat tällä hetkellä ns. suuriin ikäluokkiin kuuluvat henkilöt. Seuraavien vuosikymmenien aikana he tulevat vääjäämättä siihen ikään, että nk. luonnollinen poistuma vaatii veronsa; paraskaan upseeri ei elä ikuisesti. Ei siis ole mikään ihme, että jäsenmäärä useimmissa kerhoissa laskee ja tulevaisuus näyttää hiipuvalta, ellei jotain muutosta asiaan saada aikaan.

Toisaalta jäsenpotentiaaliakin olisi kyllä olemassa. Tarkkoja tilastoja asiasta ei ole, mutta joidenkin arvioiden mukaan parhaimmillaankin vain noin yksi kolmasosa piirin alueen reserviupseereista kuuluu paikallisiin kerhoihin. Suurissa kaupungeissa suhteellinen osuus on vielä pienempi. Niinpä jos haluamme nostaa, tai edes säilyttää jäsenmäärämme, olisi liittoon vielä kuulumattomat reserviupseerit saatava mahdollisimman tarkasti mukaan jäsenistöön.

Tässä kohdassa haluan nostaa esille erään kirjahyllystäni löytyvän kirjan. Hankin nimittäin pari vuotta sitten Pohjalainen –nimisen teoksen, joka ei kuitenkaan kerro entisestä vaasalaisesta sanomalehdestä, vaan saman nimisestä rintamalehdestä, joka ilmestyi sotavuosina 1942-1944. Sitä julkaisi aikoinaan Etelä-Pohjanmaan läntisen suojeluskuntapiirin alueella perustettu JR 58. Kirja on kokonaisuudessaan mielenkiintoista selattavaa, mutta tässä siitä erityisesti yksi asiaan liittyvä huomio.

Rintamalehdessä mainitaan Reserviupseeriliitto kahdessa kohdassa. Ensimmäinen kerta on 20.10.1943 julkaistusta numerosta. Silloin uutisoidaan reserviupseereille avatusta mahdollisuudesta liittyä Suomen reserviupseeriliiton jäseneksi rintamaolosuhteissa. Ilmoittautumiskaavakkeita jaettiin ja ne kehotettiin palauttamaan valistusupseereille. Teksti päättyy jylhästi: ”Kaikkien reservin upseerien kunniavelvollisuus on liittyä omaan ammattiliittoonsa, joka jatkuvasti tulee ajamaan heidän etujaan.”

Se toinen maininta onkin sitten vajaan kuukauden päästä 16.11.1943. Silloin saatiin uutisoida joukko-osastosta liittyneen Reserviupseeriliittoon 51 uutta jäsentä ja voitiin todeta: ”Tästä lähtien kuuluvat reservin upseerimme sataprosenttisesti omaan liittoonsa.” Mahtava tulos!

Aivan tuohon sadan prosentin osuuteen kuin JR 58 rintamalla vuonna 1943 emme kyllä taida ikinä päästä; tai jos pääsemme, niin minä syön vanhan verikauhani; mutta olkoon tämä kannustuksena kaikille jäsenhankintaa suorittaville henkilöille.

Etsikää potentiaaliset jäsenet, perustelkaa heille jäsenyyden merkitys niin, että he katsovat tarkoituksenmukaiseksi tehdä valinnan liittyä jäseniksi.

Pidetään reserviupseeriasia edelleen kunniavelvollisuutenamme!

Tuomas Taivalmaa
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry

Nyt pandemian aikana meillä on hieman taipumusta synkistellä asioita. Tässä yhteydessä liikunnan merkitystä ei voi väheksyä. Liikunnalla on tutkitusti lukuisia hyviä vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Alleviivaan tässä kirjoituksessa nimenomaan liikunnan lukuisia hyviä vaikutuksia psyykkiseen terveyteen.

Säännöllisellä liikunnalla mieliala kohenee, ajatukset terävöityvät, stressin tunne kevenee ja nukut paremmin. Myös hyvä uni edistää tutkitusti fyysistä ja henkistä terveyttä. Säännöllisellä kohtuu tehoisella liikunnalla on siis muitakin edullisia vaikutuksia kuin hyvä kenttäkelpoisuus, ehkä voimme kenttäkelpoisuudessakin alleviivata hyvää psyykkistä terveyttä.

Aluevaaleissa on puhuttu myös yhdistystoimijoista. Tässä yhteydessä onkin syytä muistuttaa ettemme unohda reserviläisyhdistyksiä puhuttaessa tahoista, jotka ovat olleet luomassa hyvinvointia. Reserviläisyhdistyksillä on yhtenä ajatuksena ylläpitää kenttäkelpoisuutta, eli terveyden edistämistä eri nimellä.

Reserviläisurheiluliiton jäsenyhdistysten jäsenmäärä on noin 75000. Se on merkittävä määrä. E-P:n alueella on n. 4500 jäsentä reserviläisyhdistyksissä mukaan luettuna upseerit ja reserviläiset. Heillä on valmiuksia liikunnan lisäksi esim. poikkeusolojen paikallisiin tehtäviin. Eri yhdistyksissä paikalliset toimijat tuntevat alueensa asukkaat melko hyvin ja tietävät toimintansa muodot parhaiten. Eli kilvoitellaanko, harrastetaanko kuntoliikuntaa vai otetaanko avunpyyntö/palvelutehtäviä vastaan.

Tullaan kohtaan mutta. Tätä ilosanomaa on aina mukava toistaa, mutta kuinka moni reserviläisyhdistys saa kaupungilta euromääräisiä avustuksia/tukia? Niitä mitä esim. urheiluseurat, kyläyhdistykset ja erilaiset kulttuuriyhdistykset saavat? On erilaisia yleisavusavustuksi, kohdeavustustuksia yms. kaupungista riippuen.

Nyt meillä reserviläisillä on taas yksi parhaita hetkiä saada uusia jäseniä vaaliteltoilta. Ehdokkaat ovat nyt kaikkien kavereita.

Mika Mäki
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry

Reserviläisliitolla oli mahdollisuus antaa lausunto valtioneuvoston puolustusselonteosta. Lausunnon antajat olivat kovin tyytyväisiä käynnistään valtioneuvostossa ja heille jäi kuva siitä, että tunne oli molemminpuolista.

Liitto toteaakin, että uudessa selonteossa oli useita reserviläisiä koskevia linjauksia, jossa on otettu hyvin huomioon asevelvollisuuden, vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja maanpuolustustahdon ylläpitämiseen liittyvät kehitystarpeet. Nostan selonteosta esiin paikallispuolustuksen, jonka uudistamista pidetään erittäin tervetulleena.

Paikallispuolustuksen kehittäminen osana koko maan kattavan sotilaallisen suorituskyvyn kokonaisuudessa, on Reserviläisliiton mielestä pitkään odotettu muutos ja erittäin tervetullut linjaus selonteossa. Reserviläiskentän siviilissä hankittu osaaminen, paikallistuntemus ja reserviläisten monipuolinen käyttö eri tehtävissä on hyvä kehityssuunta paikallispuolustuksessa.

Viranomaisyhteistyö ja yhteiskunnan tukemiseen liittyvät tehtävät mahdollistavat myös reservin käytön. Liitto haluaa erityisesti korostaa sitä, että muutoksen yhteydessä on pidettävä huolta riittävistä kertausharjoitusmääristä, jotta taataan joukkojen valmiuden ja suorituskyvyn ylläpito.

Paikallispuolustusuudistuksen myötä reserviläisen tehtäväpolkua voidaan konkreettisesti kuvata uudessa 2022─2024 Reservin kehittämissuunnitelmassa yhteistyössä Puolustusvoimien, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja jäsenjärjestöjen kanssa. Muutoinkin selonteossa esiin tulleiden kehitystarpeiden jalkauttamiseen on kiinnitettävä huomiota.

Paikallispuolustusuudistus ja uusi laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta mahdollistavat paremmin reserviläisen kehittymismahdollisuuksia ja nousujohteisen tehtäväpolun rakentamisen. Edelleen on lisättävä naisten kouluttautumismahdollisuuksia ja laajennettava kutsuntoja koskemaan koko ikäluokkaa.

Laajentamiselle perusteluna olisi se, että yhteiskunnassa yksi ikäluokka tavoitettaisiin tällä menettelyllä. Ei-asevelvollisten kohdalla kutsuntatilaisuus voisi olla kevyempi menettely, kuten infotilaisuus tai vastaava. Jäädään odottamaan uudistuksia ja tartutaan mahdollisuuteen kehittyä ja rakentaa nousujohteinen tehtäväpolku.

Lopuksi, tänä vuonna Reserviläisyhdistykset veivät Kansallisena veteraanipäivänä pienen lahjan jokaiselle veteraanille. Tarkoituksena oli lahjan lisäksi viedä hieman hyvää mieltä aikana, jolloin kokoontumiset on rajoitettu minimiin. Seuraavaksi voimme käydä muistamassa kunniakansalaisia itsenäisyyspäivänä, minä ainakin aion käydä, vielä kun voi.

Kunnioittamisesta voi puhua kauniisti, mutta vielä tärkeämpää on toimia kunnioittavasti.

Mika Mäki
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri