Yhtenäinen reservi

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry ja Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry muodostavat yhteistoiminnallisen Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit nimisen kokonaisuuden.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Reserviläispiireillä on yksi yhteinen työntekijä, toiminnanjohtaja, joka vastaa muun muassa kummankin yhdistyksen käytännön toiminnan pyörittämisestä päivittäisessä arjessa eli muun muassa varusteiden lainaamisesta jäsenyhdistyksille, kummankin yhdistyksen rahaliikenteestä, valmistelee sääntömääräiset vuosikokoukset ja kummankin hallitusten kokoukset, sekä valmistelee ympärivuoden erilaisia tilaisuuksia messuista konsertteihin ja urheilutapahtumista seppeleenlaskuihin.

Monet tilaisuudet ovat avoimia myös yhdistyksiin kuulumattomille. Kummallakin yhdistyksellä on omat hallituksensa, mutta toimikunnat, jotka muun muassa suunnittelevat osaltaan tilaisuuksia, valitsevat edustusurheilijoita ja huolehtivat Lakeuden Maanpuolustajaan uutisia, ovat yhteiset, eli niihin kuuluu jäseniä molemmista yhdistyksistä ympäri maakuntaa. Vaikka jäsenmäärät Reserviläispiirillä ja Reserviupseeripiirillä eroavat merkittävästi toisistaan, osallistuvat kumpikin yhdistys kustannuksiin toistaiseksi yhtä suurilla osuuksilla. Lisäksi kulujen kattamiseen osallistuu Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry, joka puolestaan saa rahoituksensa tukikomppania yrityksiltä tukimaksun muodossa, josta vastineeksi yrityksen edustajat pääsevät muun muassa vuosittain vierailemaan Puolustusvoimien yksiköihin ja varuskuntiin.

Paikalliset reserviläisjärjestöt

Reserviläistoiminnassa on suuria paikkakuntakohtaisia eroja, mutta eroja on myös, miten saman paikkakunnan reserviläisyhdistykset tekevät yhteistyötä. Löytyy paikkakuntia, joissa reserviläisjärjestöllä on lähes täysin oma ja itsenäinen toimintansa ja vastaavasti upseereilla omansa, löytyy paikkakuntia joissa toisella yhdistyksellä on vireää toimintaa ja toisella ei toimintaa käytännössä lainkaan. Löytyy paikkakuntia, joissa reserviläiset ja reserviupseerit kuuluvat samaan yhdistykseen ja on paikkakuntia, joissa on omat itsenäiset yhdistyksensä, mutta toiminta on yhteistä. Etelä-Pohjanmaan piirin alueelta löytyy kaikkia edellä lueteltuja versioita. Esimerkiksi meillä Isossakyrössä toimintatapa on viimeisenä mainittu. Yhdistämiskeskustelua ei ole käyty vakavasti, koska olemme nähneet, että kahdessa yhdistyksessä on kaksinkertainen määrä ”velvoitettavia” hallituksen jäseniä ja siten myös yhdistysaktiiveja kaiken kaikkiaan. Meillä Isossakyrössä on todettu, että samalla järjestelyvaivalla pystytään palvelemaan molempien yhdistysten jäseniä, joten miksi tehdä turhaan kaksinkertaista työmäärää. Esimerkiksi vaikka kummankin yhdistyksen hallitustoiminta on itsenäistä, on sääntömääräiset kokoukset pidetty samana iltana, johon on pyydetty vierailevia alustajia ajankohtaisista reserviläisiä kiinnostavista asioista ennen varsinaisten kokousten alkua. Tämän keväisessä kokouksessa oli yhteensä 30 osallistujaa, mitä voi pitää kohtuullisena määränä pienelle paikkakunnalle arki-iltana. Yhteinen järjestäminen myös samalla sparraa veljesyhdistystä, sillä ainahan vähän pitää leikkimielisesti kilpailla ja vertailla kumpi saa omia jäseniään enemmän liikkeelle. Riippumatta yhteistyön tasosta useimmilla paikkakunnilla kunniakäynnit lienevät kuitenkin toteutettu yhteisesti.

Meillä Isossakyrössä ollaan vielä onnekkaassa tilanteessa sen osalta, että yhdistysten hallituksiin saadaan vapaaehtoisia, mutta tiedän että koko piirin alueella ei olla yhtä onnekkaassa tilanteessa ja pahimmillaan toiminta on yksittäisen tai muutaman henkilön varassa. Ihmisten vähäisestä vapaa-ajasta kilpailee nykyisin monet tahot ja siksi ei ole ollenkaan itsestään selvää, että uusia hallituslaisia aina löytyy.

Vaikka miehistö, aliupseerit ja upseerit muodostavat yhtenäisen reservin, niin osalle on tärkeää kuulua nimenomaan sotilaskoulutuksensa mukaiseen reserviläisjärjestöön eli esimerkiksi RUK:n käyneenä kuulua nimenomaan reserviupseeriyhdistykseen. Mielestäni on tärkeää, että jokaiselle halukkaalle löytyy sellainen yhdistys ja porukka, johon tuntee identifioituvansa.

Reserviupseeriliitossa on valmisteltu uusia jäsenmalleja ”kuolevien” yhdistysten tilalle ja toiveeni on, että sen sijaan että luopuisi kokonaan jäsenyydestään, niin parempi olisi liittyä esimerkiksi naapurikunnan upseeriyhdistykseen tai sitten paikkakunnalla toimivaan reserviläisjärjestöön. Vaikka jälkimmäisessä vaihtoehdossa jäsenmaksun keräävä liitto vaihtuu, niin pidän tärkeämpänä, että pidetään kuitenkin reserviläistoiminta näkyvänä ja aktiivisena paikkakunnalla.

Mikäli koet että haluaisit mukaan reserviläistoimintaan, mutta omalta paikkakunnalta ei löydy siihen toivottua vaihtoehtoa, ole yhteydessä Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien toiminnanjohtajaan Jani Syväseen ja etsitään sinullekin sopiva yhdistys.

Antti Iivari
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry