Perinne

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n Jalasjärven toimikunta järjestää keskiviikkona 8.10. klo 19 Jalasjärven kirkossa Viimeisen iltahuudon.

– Tilaisuus on kaikille avoin. Siihen voivat osallistua kaikki, joita asia koskettaa, perinnetoimikunnan puheenjohtaja Erkki Tukeva kutsuu.
Perinnetoimikunta päätti jo hyvissä ajoin, että viimeisen sotaveteraanin menehdyttyä järjestetään tilaisuus, jolla kunnioitetaan koko veteraanisukupolvea.
Viimeinen jalasjärveläinen sotaveteraani saateltiin haudan lepoon keväällä. Viimeinen lotta kuoli lokakuussa 2024. Pikkulottia on edelleen elossa. Viimeinen iltahuuto on kunnianosoitus koko sodan kokeneelle sukupolvelle, rintamalla ja kotirintamalla.

Tilaisuus toteutetaan yhdessä Jalasjärven kappeliseurakunnan kanssa. Tilaisuuden musiikista huolehtivat esimerkiksi Jalasjärven Soittokunta ja Jalasjärven veteraanikööri.
Jalasjärvellä on laaja sankarihautausmaa kirkkomaalla. Jalasjärveläisiä sotilaita kaatui talvi- ja jatkosodassa yhteensä 444 miestä. Luku on suurimpien joukossa kaikkiin silloisiin kuntiin verrattuna. Oikeastaan vain karjalaispitäjissä, muutamassa isossa maalaiskunnassa ja maan suurimmissa kaupungeissa luvut olivat korkeampia.

– Meillä on laaja sankarihautausmaa, mikä velvoittaa ylläpitämään perinnettä. Se kertoo, että me emme ole unohtaneet, Matti Kohtamäki sanoo.
Kohtamäki oli Jalasjärven sotaveteraanit ry:n viimeinen puheenjohtaja ennen yhdistyksen lakkauttamista. Kohtamäki johtaa Jalasjärven veteraanikööriä, joka esiintyy Viimeisessä iltahuudossa. Jalasjärven väestömäärä oli sodan aikana yli 14 000 asukasta. Sotilaat taistelivat enimmäkseen jalkaväessä, mikä selittää suuren uhriluvun. Jokaisella paikkakunnalla oli sotavuosina oma kohtalonhetkensä. Jalasjärvellä se oli Kiteen taistelu heinäkuussa 1941.

Perinnetoimikunta on ottanut sydämen asiakseen säilyttää ja ylläpitää jalasjärveläistä veteraaniperinnettä. Toimikunta järjestää vuosittain aktiivisesti useita erilaisia tapahtumia.

Terhi Rintala
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n
Jalasjärven toimikunnan sihteeri

Neuvostoliiton suurhyökkäys kesäkuussa 1944 mursi suomalaisten etummaiset puolustuslinjat. Raskaiden torjuntataistelujen jälkeen aseet laskettiin 4. syyskuuta. Rauha oli virallisesti määrätty alkamaan 4. syyskuuta, mutta sodan äänet vaikenivat monin paikoin vasta 5. syyskuuta 1944.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ovat muistaneet joka vuosi rauhan saapumista laskemalla seppeleen aakkosjärjestyksessä vuorollaan maakunnan jokaiselle sankarihautausmaalle. Tänä vuonna vuorossa oli Lehtimäen kaunis sankarihautausmaa.

Rauhaa kannattaa vaalia

Eversti evp. Jari Mäenpää kertasi jatkosodan muistotilaisuudessa sotaan johtaneita tapahtumia aloittaen hienosti: ”Arvoisat kuulijat, olemme kokoontuneet tähän Lehtimäen kauniille sankarihautausmaalle muistelemaan rauhaa ja tässä nimenomaisessa tapauksessa jatkosodan tulituksen päättymistä vuonna 1944.”

Paikalle saapuneet kuulijat saivat maltillisen tyylin omaavalta Mäenpäältä erittäin hyvän kertauksen sotahistoriasta. Oli hienoa kuunnella entisen ammattiupseerin selkeää ja johdonmukaista esitystä sodan juurisyistä, ilman tämän ajan tiedotusvälineistä tuttua kiihkoa ja paatosta. Mainituista johtuen Jari Mäenpään puhe oli omiaan tekemään kunniaa rauhan muistoa vaalivaan tilaisuuteen. ”Voimme olla varsin kiitollisia kaikesta siitä, mitä varhemmat sukupolvet ovat maamme ja sen itsenäisyyden eteen tehneet” – Eversti evp. Mäenpää totesi päättäen puheensa.

Arvokas kunnioittava tilaisuus

Pienen pitäjän sankarihautausmaalla järjestettyä muistotilaisuutta oli tullut seuraamaan ilahduttavan monta paikallista sanan kuulijaa. Sotasukupolven uhrauksia isänmaan eteen ei ole unohdettu. Sotaveteraanien ja sankarivainajien mittaamattoman arvokkaan työn muistoa vaalivat seurakunnan ja reserviläisjärjestöjen lisäksi myös perinnetyöhön keskittyvä sotien 1939-1945 perinneyhdistys. Alajärven Reserviläisten asettama kunniavartio konepistooleineen sankarihautausmaan patsaan molemmin puolin, muistutti konkreettisesti muistotilaisuutta seuraamaan tullutta yleisöä siitä, että jokainen sukupolvi on vuorollaan vastuussa isänmaan puolustamisesta.

Reserviläisyydessä vaalitaan rauhaa

Seppeleenlaskijana toiminut Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki kiteytti muistotilaisuuden päätyttyä reserviläisyyden hienosti: ”Reserviläisyydessä vaalitaan rauhaa, ja paras tae ulkoisia uhkia vastaan on vahva reservi, joka vaalii sodan uhreja ja päättymistä, ei sen syttymistä.”

Allekirjoitan tämän kiteytyksen 100%:sesti.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Jatkosodan päättymisen muistohetki löytyy videotallenteena:

Radiomessut ovat jo vuosia koonneet veteraanisukupolven edustajia radion ääreen ja nuorempien sukupolvien edustajia myös paikan päälle kirkkoon.

Etelä-Pohjanmaan veteraaniväen radiomessu on Seinäjoella Lakeuden Ristissä sunnuntaina 21.9.2025 kello 10 (radiointi: Radio Dei, 89,4 MHz). Tällä kertaa vietetään erityistä juhlaa, kun messun yhteydessä siunataan käyttöön Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen tammenlehvälippu. Messun päätteeksi on seppeleenlasku Veteraanikivellä sekä kirkkokahvit Lakeuden Ristissä.

Messun liturgina toimii Arja Peltoketo. Jaakko Antila saarnaa ja toimittaa lipun käyttöönoton. Anssi Pyykkönen toimii kanttorina ja Anna Saaristo avustavana pappina. Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kortesniemi lähettää seppelpartion. Seinäjoen Perinnekuoro laulaa johtajanaan Marika Ahonen. Messussa avustaa Perinneyhdistyksen vastuunkantajia.

Lämpimästi tervetuloa kirkkoon tai radion äärelle!

Sotien 1939-1945 Lapuan paikallistoimikunta järjesti 3.8.2025 Hirvijärvijuhlan jo toisen kerran jatkaen Lapuan Sotaveteraanien aloittamaa perinnettä. Tänä vuonna teemana olivat Lapuan lotat ja haluttiin erityisesti muistaa vielä Lapualla asuvia kolmeatoista pikkulottaa, joista paikalle olikin saapunut neljä.

Viime vuonna teemana oli sotasukupolven perinne ja nuoret ja juhlapuhujina olivatkin nuorisovaltuutetut Aaro Leppänen ja Oskari Koivisto.

Juhlapuheen piti Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja Merja Nieminen. Lapuan paikallistoimikunnan jäsen Leena Qvick kertoi pikkulottien toiminnasta Lapualla.

Puheenvuoron käyttivät myös pikkulotta herastuomari Anna-Liisa Leikkola sekä Etelä-Pohjanmaan Lottaperinneyhdistyksen puheenjohtaja Paula Sihto ja varapuheenjohtaja museoneuvos Marja-Liisa Haveri-Nieminen. Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen tervehdyksen juhlaan toi puheenjohtaja Pertti Kortesniemi.

Raimo Luomanen
Sotien 1939-1945 Lapuan paikallistoimikunta

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys kerää tietoja maakunnassa sijaitsevista Pro Patria -tauluista. Tiedot kerätään perinneportaaliin, josta löytyy jo runsaasti valokuvattuja Pro Patria -tauluja sijaintitietoineen. Pro Patria -tauluja on taltioitu tällä hetkellä noin 300kpl mutta taltioitavaa on vielä paljon.

Pro Patria-tauluissa kyse on suomalaisesta perinteestä, joka sai alkunsa välittömästi talvisodan jälkeen. Tuolloin koulujen ja seurantalojen seinille kiinnitettiin marmoritauluja, joihin oli kaiverrettu sodassa kaatuneiden oppilaiden nimiä syntymä- ja kuolinvuosineen. Myöhemmin myös eri yhteisöt seurakunnista jopa tehtaisiin alkoivat noudattaa kyseistä tapaa omien sankarivainajien muiston vaalimiseen.

Kun myöhemmin kouluja lakkautettiin ja niissä sijaitsevia Pro Patria -tauluja siirrettiin muihin paikkoihin, on niitä kadonnut, päätynyt varastoihin, tai jopa kaatopaikoille. Varmasti aika moni meistä on kulkenut jossain Pro Patria -taulujen ohi tietämättä, että kyseessä on kallisarvoisesta perinnöstä.

Jokainen Pro Patria -tauluun kaiverrettu nimi pitää sisällään yhden aivan liian aikaisin päättyneen elämän. Jokaisen nimistä ansaitsee tulla muistetuksi ja heidän tarina kuulluksi sillä, samoin kuin sankarihautausmaillamme lepäävät hautakivet, muistomerkit ja patsaat ovat konkreettinen muistutus siitä, miten kovan hinnan meitä edeltävät sukupolvet joutuivat vapautemme puolesta maksamaan.

Pro Patria on latinaa ja tarkoittaa isänmaan puolesta. Tuo hengen maksanut hinta on aivan liian kallisarvoinen unohdettavaksi tai itsestäänselvyytenä otettavaksi.

♦ ♦ ♦

Vieraile perinneportaalissa ja katso mitä tauluja on jo kuvattu Etelä-Pohjanmaan alueelta. Perinneportaalin Pro Patria -välilehdelle pääset TÄSTÄ!

Pro Patria -tauluja kaivataan vielä erityisesti Laihialta, Kortesjärveltä, Vimpelistä, Jurvasta, ja Peräseinäjoelta. Jos tiedät omalta paikkakunnaltasi missä tauluja on, ota niistä kuva ja lähetä ne osoitteeseen: epveteraaniperinne.tiedotus@gmail.com tai WhatsApp -viestinä numeroon 0400-768245.

Kun lähetät taulujen kuvia, ilmoita siinä taulun sijaintipaikka ja paikkakunta ja kuvaajan nimi. Nimesi julkaistaan vain luvallasi, joten mainitse siitä viestissäsi. Nimesi jää näin tärkeään, historialliseen keräilykohteeseen.

KIITOS!

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Vieraile myös sivuillamme epveteraaniperinne.fi

facebook.com/ epveteraaniperinne
instagram.com/ epveteraaniperinne
youtube.com/ epveteraaniperinne