Perinne

Eilen kansallisena veteraanipäivänä pidettiin Isonkyrön kirkossa Isonkyrön veteraanijuhla. Tilaisuus oli hieno, koska samassa yhteydessä vietettiin partiolippukunta Vainion Vesojen partiokirkkoa.

Jumalanpalveluksen aluksi partiolaisten kuoro esiintyi, sen jälkeen normaalit kirkonmenot. Kolehdin keräsivät partiolaiset.

Veteraanipäivän juhlapuheen piti kotiseutuneuvos Väinö Pollari ja sen jälkeen luettiin seppelnauhat, jonka jälkeen lippukulkue järjestäytyi kirkon keskikäytävälle Sankarihaudoille siirtymiseen jälkeen seppelpartiot laskivat seppeleet sankarihautausmaan karhupatsaalle, Asevelihautausalueen patsaalle ja Karjalaan jääneiden muistomerkille.

Tässä muodossa järjestetty Veteraanipäivän juhla oli Isossakyrössä ensimmäinen, koska oli sunnuntai ja samaan aikaan partiokirkko. Väkeä kirkossa oli todella paljon ja veteraanien perinnetyön yksi tärkeimmistä asioista on siirtää veteraanien perintöä nuoremmille – erilaisten kokemusten kautta se onnistuu.

Veteraanipäivää Isossakyrössä on vietetty alusta (1987) lähtien ja perinne jatkuu.

”Hoivatkaa, kohta poissa on veljet
Muistakaa, heille kallis ol’ maa
Kertokaa lasten lapsille lauluin
Himmetä ei muistot koskaan saa”

Jaakko Pukkinen
Isonkyrön Reserviläiset

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 80-vuotta Lapin sodan päättymisestä. Lapin sota vaiettu sota. Seinäjoen Sotilaspiirin Kilta järjestää kiltamatkan Lappiin. Voimme sanoa että matka on osa I. Matkamme keskittyy lähinnä sodan alku- sekä ratkaisutapahtumiin ja kohteisiin.

Matkanjohtajana toimii komkapt (evp) Mikko S Säntti sekä evl (evp) Yrjö-Juhana Lehtonen. Matkan aikana on kerrontaa Lapin sodasta. Tauot kuljettajan mukaan.
Matkustamme H Ranta yhtiön bussilla. Kuljettajana toimii Kimmo Piirto.

Torstaina 5.6.

Matkamme alkaa Kurikasta Seinäjoen kautta kohti pohjoista. Kurikka-Seinäjoki-Lapua-Kauhava-Ylivieska-Oulainen-Oulu-Kemi-Tornio-Rovaniemi-Pudasjärvi. Saavumme illalla majoitukseen Tornion Peräpohjolan opistolle Joentaloon. Majoitus kahden hengen huoneissa, sisältäen aamiaisen.

Perjantaina 6.6.

Aamiainen. Päivä alkaa luennolla Joentalossa, jolla on oma paikkansa Lapin sodan historiassa. Päivän oppaana ja asiantuntijana toimii FM, historoitsija, tietokirjailija Mika Kulju. Hänen kanssaan vietämme koko päivän Tornion seudulla. Suensaaren kaupunki kierros, päivällisen (omakustanne) jälkeen lähdemme kierrokselle Tornion alueelle. On syytä varautua ”jalkautumiseen” varustuksen osalta. Päivä pitää sisällään mm Kiviranta-Voljakkala-Liakka-Alaraumo-Heikkurinsaari-Pirkkiö ja paljon muuta ohjelma on noin 7 tunnin mittainen.

Mahdollisesti voimme käydä myös Haaparannan puolella, mikäli mahdollista. Matkaamme yöksi Rovaniemen Misiin (Moritz-tukikohta), olemme siellä 2 yötä Majatalo Misissä 2- 3 hengen huoneissa, sisältää aamiaisen. Sauna , mahdollinen iltapala (omakustanne) Kellonajasta riippuen vielä Saksalaisten tukikohdan esittely Moritz Edvard Kulppi Majatalon isäntä.

Lauantaina 7.6.

Aamiaisen jälkeen lähdemme Lapin Aluetoimistolle Someronharjulle, jossa kerhokapinetti on varattu 09.00-11.00. Mauri Lilja pitää lyhyen aluetoimiston esittelyn. Päivän oppaamme maj (evp) Eero Pajala jatkaa luennolla johdatus Rovaniemi jatkosodassa ja Lapin sodan kierrokselle. Lähdemme kierrokselle jonka tavoitteena on hahmottaa Saksan asevoimien ryhmitykset Rovaniemen alueella jatkosodan aikana. Rovaniemen takaisin valtaus, tuho, raivaustoiminta ja jälleenrakentamisen aika.

Lapin sodan vaikutus kaupunkilaisten elämää. Kohteita mm. 20. vuoristoarmeijan esikunnan entinen ryhmitysalue ja kohteita. Luftlotte 5.Esikunta/komentopaikka. Rovaniemen lentotukikohta jäänteet. Saksalaisten sotilashautausmaa Norvajärvellä. Rovaniemen jälleen rakentaminen, muistomerkki brief-hetki. Päivän päätteeksi siirtyminen Misiin sauna, mahdollinen iltapala (omakustanne)

Mahdollisuus myös tutustua alueeseen maastossa. Yhdessä oloa ja illanviettoa.

Sunnuntai 8.6.

Aamiaisen jälkeen paluumatka Pudasjärven kautta, jossa Lapinsota varsinaistesti alkoi 15.09.1944. Paluu samaa reittiä kotiin.

Matkan kustannukset majoitus 3 yötä aamiaisella 2-3 hengen huoneissa 150,00€/henkilö.

Muut kustannukset matkan bussilla, opaspalkkiot
A) jos lähtijöitä 25 (70,00€/hlö) yhteensä matka 220,00€
B) jos lähtijöitä 30 (60,00€/hlö) yhteensä matka 210,00€
C) jos lähtijöitä 35 (50,00€/hlö) yhteensä matka 200,00€

Voi tiedustella myös yhden hengen huone mahdollisuutta. Matkavakuutus tulee olla jokaisella henkilökohtainen. Mukana tulee olla henkilötodistus tai passi.

Sitovat ilmoittautumiset 30.4.2025 mennessä: miskasantti@gmail.com

Ilmoitat seuraavat tiedot:
Nimi täydellinen, syntymäaika , osoite, sähköposti osoite, puhelinnumero.

SEINÄJOEN SOTILASPIIRIN KILTA RY

Hallitus

Lähde mukaan ainutlaatuiselle tutustumismatkalle. Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry järjestää päiväretken Lahden sotilaslääketieteelliseen museoon lauantaina 3.5.2025.

Matka suuntautuu Seinäjoelta Vehoniemen automuseoon Kangasalle, jossa tutustuminen museoon. Omakustanteinen ruokailu jossain matkan varrella.
Matka jatkuu Lahden Hennalaan sotilaslääketieteelliseen museoon jossa tutustumme kotiseutuneuvos Seppo Toivosen johdolla museoon.

Museokäynnin kustantaa yhdistys.

Matkaan lähdetään 3.5.2025 klo 08:00 Hyllykallion Prisman länsipäästä (kaupungin puoleinen pääty) Kivimäen tilausliikenteen linja- autolla.
Matka on kaikille avoin. (ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen) Kutsu koskee myös avecia. Matkalle otetaan 35 ensiksi ilmoittautunutta. Ilmoittautuminen päättyy 20.4.2025.

Matkan hinta 50€/henkilö
tilinumero: FI78 5419 0120 3806 09 (matkan voit maksaa myös linja-autossa)

Sitovat ilmoittautumiset (ilmoita myös puhelinnumerosi) sähköpostitse osoitteeseen oide@netikka.fi
Lisätietoja matkasta antaa:
Jari Ojala p. 0443346670

Tervetuloa mukaan mainiolle matkalle!

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Kauhajoen reserviupseeriyhdistys ry ja Kauhajoen reserviläiset ry yhteistyössä Kauhajoen seurakunnan kanssa, järjestivät torstaina 13. maaliskuuta talvisodan päättymisen 85-vuotispäivän muistoa kunnioittavan tapahtuman Kauhajoen kirkossa. Erityisen tapahtumasta teki myös se, että jokaiselle sankarivainajan ristille, oli oma kynttilänlaskija. Kaikkiaan se tarkoitti yhteensä 368 henkilöä kolmella Kauhajoen hautausmaalla.

Tapahtuman suunnittelu alkoi vuoden alussa ja aloituspalaverin lisäksi kokoonnuttiin nelisen kertaa eri kokoonpanoilla suunnittelemaan ja harjoittelemaan. Kynttilänlaskijoina toimivat paikallisten yhdistysten henkilöitä sekä yksityishenkilöitä, joiden ”liikekannallepano” onnistui helposti. Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli opettavainen reserviläisille myös suunnittelun ja toteutuksen näkökulmasta, tapahtumassa oli yli kaksikymmentä reserviläistä eri tehtävissä. Seurakunnan kanssa yhteistyö oli saumatonta.

Täsmälleen klo 19:00 Suomen lippu saapui vanhemman lippu-upseerin, everstiluuntantti (evp) Esa Saariston johdolla sisään kirkkoon. Samanaikaisesti Kauhajoen Veteraanikuoro lauloi Risto Ala-Ikkelän johtamana ja Helena Ala-Prinkkilän säestämänä Finlandian. Täpötäydessä Kauhajoen kirkossa ihmiset seisoivat ja katsoivat lipun siirtymistä pitkin kirkon käytävää alttarille, kapteeniluutnantti (evp) Rauno Lehtisen toimiessa lipunkantajana ja kapteeni (evp) Kari Lehtimäen nuorempana lippu-upseerina. Kirkossa oli helppo aistia liikutus ja isänmaallinen tunnelma.

Tilaisuuden läpiviennistä vastasi ansiokkaasti kirkkoupseerina toiminut yliluutnantti (res) Lari Marjamäki. Hän kutsui aluksi Kauhajoen reserviupseeriyhdistyksen puheenjohtajan, majuri (res) Tomi Nevanpään toivottamaan kirkkokansan tervetulleeksi. Tervetulopuhetta varten hän oli lukenut Kauhajoen sankarivainajista kirjoitettua teosta: Että meillä olisi vapaus. Kirjasta otetuilla esimerkeillä ja tiedoilla kävi puheesta hyvin selväksi, mikä oli vapautemme hinta.

Puheenvuoron ja virren jälkeen, lääninrovasti ja kirkkoherra Jouko Ala-Prinkkilä keskusteli tapahtuman kunniavieraan, 103-vuotiaan sotaveteraani Aarne Lassilan kanssa. Alttarilla tuoduissa tuoleissa istunut kaksikko jutteli sodanajasta ja sen jälkeisistä tapahtumista lämminhenkisesti. Syvän hiljaisuuden ja kunnioituksen vallassa kirkossa olleet ihmiset saivat paljon ajattelemisen aihetta. Lassilan tarinasta voi lukea lisää https://lakeudenmaanpuolustaja.fi/101-vuotiaan-sotaveteraani-aarne-lassilan-elamanohje-puhutteli

Seuraavaksi Kauhajoen Veteraanikuoro esitti laulun; Meille pohjoinen Suomi on kallehin maa, jonka jälkeen valmistauduttiin kynttilöiden viemiseen sankarihautausmaille. Kaikki 368 kynttilää olivat valmiiksi sytytetty jo ennen tilaisuuden alkua, ja ne odottivat hakijoitaan kauniina kynttilämerenä alttarin edessä. Ensimmäiseksi kirkkoupseeri antoi komennon seppeleiden viejille mennä noutamaan seppeleet alttarilta. Seuraavaksi lippuvartio alkoi siirtymään alttarilta keskikäytävän kautta kohti ulko-ovea, perässä seuraten seppelpartiot. Pääkirkon seppelettä kantoi Nevanpää ja seppelpartioon kuului Lassilan ja Ala-Prinkkilän lisäksi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lasse Hautala ja kirkkovaltuuston puheenjohtaja Tuomas Koivuniemi. Nummijärven kyläkirkon seppelettä kantoi Osmo Perkkiö ja Kauhajärven kyläkirkon Asko Ojala.

Tarkasti etukäteen suunnitellun kynttilänlaskijoiden ohjaamisesta ja saattamisesta vastasi sisätiloissa yliluutnantti (res) Kari Tampsi apunaan iso määrä reserviläisiä. Ulkona ihmisten ohjaamisista paikoilleen ristien eteen vastasi alikersantti (res), Kauhajoen reserviläisten tuore puheenjohtaja, Joni Kalmari apunaan vänrikki (res) Juha Ala-Harja. Aluksi Nummijärven kyläkirkon 24 ja Kauhajärven kyläkirkon kymmenen kynttilänlaskijaa noutivat kynttilänsä ja siirryttyään ulos, muodostaen kynttiläkujan. Seuraavana kynttilänsä noutivat he, jotka halusivat laskea kynttilän sukulaisensa haudalle. Heitä oli reippaasti yli viisikymmentä kaikkiaan 334 henkilöstä. Rauhallisesti penkkiriveittäin ohjattuna, kaikki loput kynttilänlaskijat saatettiin ulos ja risteille.

Ulkona veisattiin ensin virren ”Sun kätes Herra voimakkaan” ensimmäinen säkeistö. Sen jälkeen laskettiin Nevanpään ja Lassilan toimesta seppele Pro Patria muistomerkille, jolle oli kunniavartio asetettuna sekä Suomen lipun lippuvartio muistokiven vieressä. Kirkkoupseeri komennolla, laskettiin yhtä aikaa kaikki 334 kynttilää lyhtyihin ristien eteen. Hiljaisen hetken jälkeen, laulettiin Maamme-laulun ensimmäinen säkeistö, joka kuului muutaman asteen rapeassa talvi-illassa upeasti. Lopuksi kirkkoupseeri lähetti kyläkirkkojen seppeleet ja kynttilät matkaan, jossa ne laskettiin sankarihaudoille omassa lyhytkestoisemmassa tapahtumassaan. Myös näille kirkoille, oli asetettu kunniavartiot.

Suomen lipun poistumisen jälkeen, risteillä olevat ihmiset siirtyivät ohjattuna pois sankarihaudoilta. Tilaisuuden virallinen osuus oli päättynyt. Valtava määrä ihmisiä jäi vielä kirkon edustalle keskustelemaan toistensa kanssa tapahtumasta. Tunteet olivat pinnassa ja yhteisöllisyys käsin kosketeltavaa. Tämä oli sitä, mitä sankarivainajien ja veteraanisukupolven sekä itsenäisyyden kunnioittamisen lisäksi tapahtumalta tavoiteltiin. Tässä onnistuttiin jopa odotukset ylittävästi.

Tomi Nevanpää
Puheenjohtaja
Kauhajoen Reserviupseerikerho