• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Perinne

Kenttäpostia talvisodan Kiviniemestä 8.12.1939: Juoksuhaudan ja korsun tunnelmia viikon taisteluiden jälkeen

Julkaistu 1.12.2020

Isäni Aarne Latvala palveli talvisodassa ilmajokelaisen Aallon patteriston tulenjohtueessa tulenjohtajan radistina. Hän kirjoitti etulinjasta Vuoksen rannalta äidilleni Kiikerinkylään lähes joka päivä. LMP:n päätoimittajan Jani Syväsen pyynnöstä valitsin tällä kertaa yhden kirjeistä, jossa kerrotaan silloisen naapurin Aaro Huhdan kaatumisesta viikko talvisodan alkamisen jälkeen. Mitään kirjeestä muuttamatta, mitään poistamatta.

Aarne Latvalan alkuperäinen Kiviniemen korsussa kirjoittama 80 vuoden haalistuttama kirje, joka on yksi Matti Latvalan puhtaaksi kirjoittamista talvisodan kenttäposteista.

”Tulilinjalla 8/12 -39

Rakkaat kultani!

Nyt koetan taas kirjoittaa, kun en eilen voinut ollenkaan lähestyä. Nyt pitäisi välttämättä nukkua. kun on hiukan vapaata. Emme ole tällä viikolla saaneet nukkua juuri nimeksikään, korkeintaan 2-3 tuntia vuorokaudessa.

Olemme nyt jo kohta viikonpäivät katsoneet ryssää silmästä silmään rantaa pitkin 100 metrin läheisyydestä. Olemme pääpuolustuslinjan edessä, enää koski on vain välissä. Siitä räjäytimme pari mahtavaa siltaa niiden edestä. Siitä ne nyt yrittivät koko voimallaan rynnätä tavalla tai toisella läpi. Oli meillä eilen sellainen päivä, etten olisi luullut omalle kohdalleni sattuvan.

Heti aamulla, kun päivä alkoi sarastaa, alkoi tulla kranaatteja aivan satamalla. Olin juuri lähtenyt tästä korsustamme eräälle toiselle paikalle ja otin kaikki tavarani mukaan pyörän päälle, että se oli verraten painava lasti. Pääsin juuri eräälle aukealle, kun sade alkoi, painuin maihin ja koetein uudelleen, mutta aina vain täytyi painaa itseään maihin. Toista tuntia oli minulta kulunut siinä maassa. Olin aivan varma jo viime hetkeni olevan siinä. Joka puolella vain muutaman metrin päähän putosi aivan yhtenään pommeja, joiden sirpaleet viuhuivat ylitseni hipoen takkni selkää ja rapisten kypärääni eli siihen rautalakkiini. Olin kuin kovassa myrskyssä, jossa vaatteet yritettiin riistää yltä. Joka hetki tuntui lähtöni tulevan, ja johon myös valmistauduin. Lopuksi läksin juoksemaan syöksyen ja lopulta pääsin tänne korsuun, joka jonkin verran kestää tuota tulta.

Kyllä siinä vain rivoinkin mies tunnusti, että se on korkeimman suoja, jossa olemme, kun kukaan ei edes haavoittunut, vaikka koko vuorokauden kesti moista menoa. Ja sama näyttää nyt olevan. Emme ole kuulleet muista menetyksistä, kuin kaksi hevoosta eilen tuolla kaukana perässä oli kaatunut.

Nyt juuri tuli yllättävä suruviesti. Aaro Huhta, jonka kanssa eilen makasin siinä sateessa sai juuri tiedustelumatkallaan kuulan ohimoonsa tullen toisesta ulos. Siihen jäi urhea kaveri hangelle makaamaan. Hän oli kunnon sotilas. En tiedä, miten kauan ne meitä samoja miehiä pitävät täällä edessä. Tämä on sitä elämän raskainta hommaa, mutta kestäneet olemme ainakin tähän saakka. Joka ainoa minuutti saa olla sillä mielellä, että voi tulla lähtökin. Kuulat vinkuu jatkuvasti ohi, mutta eiväthän ne satu, kun eivät ole sattuakseen. Niin tuumasi Aarokin, kun eilen rinnan makasimme kentällä. Jumalalle täällä täytyy vain avunpyyntönsä anoa. Se on ainoa pelastus, joka voi saada ihmeitä aikaan.

Niin se pakettikin tuli toissa yönä, ja se oli mulla mukana myös maatessani kentällä, kyllä sekin oli ravassa. Siellä oli se kypärän alunenkin Se oli kyllä tervetullut, mutta mulla sattui jo sellainen olla. Hain sen tuolta tuhoutuneesta kaupasta, sellaisen lentäjämallisen hiihtolakin. Vänrikki Saunamäki pyysi sitä ja annoin sen hänelle.

Ei tarvitse nyt lähettää mitään paketteja, sillä niitä ei saa täällä pysymään juostessa mukana. Kirje tuo parhaan terveisen, jos sen saa. Ei yhtään tiedä, koska on viimeinen kirje, jonka kirjoitan, mutta koeta kestää siellä. Kirjoitan kyllä viimeiseni, kun vain on tilaisuutta.

Toivon sinulle ja pojalleni onnellista tulevaisuutta siinäkin tapauksessa, että minä jään. Koeta huolehtia Antistamme. Sano terveiset myös isälleni ja äidilleni ja muille omaisille. Sinua ja Anttia Rakkaitani tervehtien, miehesi ja isäsi Aarne.”

Tulenjohtueen korsun paikka, josta kirjeet on kirjoitettu on nykyään paikallisen asukkaan perunakuoppa, Matti Kullas näyttää. Kuva: Matti Latvala

Kävimme kahdeksan vuotta sitten Kiviniemen maisemissa Vuoksen rannalla kuvaamassa Kimmo Sorkon Kiviniemen Lukko” – kirjaa varten talvisodan taistelupaikkoja. Koordinaattien ja paikannuslaitteen avulla löysimme mm. tulenjohtueen korsun paikan, josta kirjeet on kirjoitettu. Nykyään siinä on paikallisen asukkaan perunakuoppa, joka näkyy vihreänä kumpuna taustalla koiran vahtiman aitauksen takana.

Matti Latvala

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uncategorized, Uutiset

Kevät- ja syyskokous päätti nimenmuutoksesta

Julkaistu 20.11.2020

Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset pidettiin Seinäjoen kaupungintalolla 19.11.2020. Kokoukseen osallistui 49 jäsentä.

Kokouksen avasi puheenjohtaja Tapani Tikkala, joka esitti tervehdyspuheessaan katsauksen kuluneen vuoden tapahtumiin. Yhdistyksen jäsenkehitys on ollut koronasta huolimatta voimakasta, sillä vuoden aikana on liittynyt 146 uutta jäsentä ja yhdistyksen kokonaisjäsenmäärä on nyt 828. Vuoden aikana on kuollut 16 jäsentä, heidän mukana kaksi yhdistyksemme kunniajäsentä: Eino Mäntylä ja Anja Jouppila. Poismenneiden muistoksi pidettiin hiljainen hetki.

Seinäjoen kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilän tervehdyksen jälkeen jaettiin kaikki vuoden 2020 huomionosoitukset.

Kuva: Jari Asu
Huomionosoitukset

Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja, kenraalimajuri Kalervo Sipi on myöntänyt päivämäärällä 16. toukokuuta 2020 Sinisen Ristin tunnustukseksi osallistumisesta Vapaussodan Perinneliiton toimintaan ja vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön vapaussoturiperinteen hengessä seuraaville henkilöille:

Myyntiedustaja Timo Fors
Metsätalousinsinööri Jaakko Liinamaa
Ekonomi Kaj Mäkelä
Insinööri Martti Mäkinen
Komentajakapteeni evp Mikko Säntti
Maanviljelijä Heikki Tarkkanen
Automaatioinsinööri Petri Åkerman

Kuva: Jari Asu

30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi yhdistys on uusinut huomionosoitusjärjestelmänsä ja tilaisuudessa jaettiin uudet huomionosoitukset ensimmäisen kerran.
Kunniapuheenjohtaja Antero Maunulan poismenon yhteydessä vuonna 2014 yhdistyksen hallitus mietti tapaa, miten eversti Maunulan pitkä ja ansiokas työ yhdistyksessä voitaisiin jättää jälkipolvien tietoisuuteen. Asia jäi tuolloin hautumaan ja nyt se sai ensiesiintymisensä, yhdistyksen korkein huomionosoitus, Antero Maunula kunniakilpi nro 1, myönnetty yhdistyksen vuosipäivänä, päivämäärällä 4.6.2020, luovutettiin Erkki J. Hautalalle.

Kuva: Jari Asu

Yhdistys otti keväällä käyttöön myös oman jäsenmerkin, jonka jokainen yhdistyksen jäsen voi lunastaa itselleen. Jäsenmerkistä on valmistettu huomionosoitus, kultainen jäsenmerkki, joka voidaan myöntää tunnustuksena merkittävästä työstä yhdistyksen hyväksi. Jäsenmerkkiä seuraa myös kunniakirja. Kultainen jäsenmerkki on yhdistyksen toiseksi arvokkain huomionosoitus.
Kultainen jäsenmerkki luovutettiin seuraaville:

Jari Asu
Esko Hakulinen
Erkki J. Hautala
Erkki Honkala
Juhani Mattila
Kaj Mäkelä
Heikki Pakari
Veli Suvanto
Tapani Tikkala
Harri Yli-Rahnasto

Kuva: Jari Asu

Vuoden maineteko kunniakirja Nro 1 myönnettiin 4.6.2020 tunnustuksena merkittävästä työstä yhdistyksemme hyväksi Jari Asulle ja vuoden yhdyshenkilö kunniakirja Nro 1 samana päivänä Mika Mäelle. Puheenjohtaja luovutti kunniakirjat heille.

Kuva: Jari Asu

Kunniajäsen Tuomo Kotkaniemelle ja eversti Jorma Jokisalolle luovutettiin yhdistyksen standaari.

Kuva: Jari Asu

Puheenjohtaja Tapani Tikkalalle luovutettiin 4.6.2020 myönnetty Pro Traditione Militare -ansiomerkki no: 31 ansioista sotilasperinteiden edistämiseksi.

Kuva: Jari Asu
Kokous ja henkilövalinnat

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin komentajakapteeni evp Mikko Säntti. Kokouksessa käsiteltiin kevätkokousasioina vuoden 2019 toimintakertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto. Hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille myönnettiin tili- ja vastuuvapaus. Syyskokousasioissa käsiteltiin ja vahvistettiin vuoden 2021 toimintasuunnitelma.

Vuoden 2021 johtoajatuksella ”Perinteitä ei jätetä” yhdistys haluaa kannustaa perinnetietouden välittämistä perheen sisällä ja sukupolvelta toiselle. Tavoitteena on kasvaa vuoden aikana yli 1000 jäsenen yhdistykseksi hankkimalla puolisot, lapset ja lastenlapset perheineen yhdistyksemme jäseniksi. Jäsenistöä kannustetaan terveelliseen liikuntaan, yhteisöllisyyteen sekä yhteistyöhön mm. keväällä järjestettävällä Lakeuden maakuntamarssilla.

Kuva: Jari Asu

Jäsenmaksu päätettiin säilyttää 15 €:na. Lisäksi vahvistettiin tulo- ja menoarvio sekä tehtiin henkilövalinnat.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelle kolmivuotiskaudelle Tapani Tikkala (Vaasa). Erovuoroiset hallituksen jäsenet Jari Asu (Seinäjoki), Erkki Hautala (Kauhajoki) ja Veli Suvanto (Lapua) valittiin uudelleen. Muut hallituksen jäsenet ovat Esko Hakulinen (Seinäjoki), Erkki Honkala (Seinäjoki), Juhani Mattila (Vimpeli) ja Harri Yli-Rahnasto (Kauhavan Alahärmä). Toiminnantarkastajaksi valittiin Simo Viitaniemi (Seinäjoki) ja varalle Turo Jaakkola (Kauhajoki).

Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry

Kokous hyväksyi yksimielisesti yhdistyksen nimenmuutosesityksen ”Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry”. Nimenmuutokseen oli useampia syitä. Nykyinen nimi on ollut arkikäytössä aivan liian pitkä ja vaikeasti muistettava. Se ei ole mahtunut lomakkeilla nimelle varattuun tilaan ja nimeä on joutunut väkisin lyhentämään. Uutta nimeä on helppo käyttää markkinoinnissa, se on helppo muistaa ja ennen kaikkea se kuvaa paremmin yhdistyksemme toimintaa ja toiminta-aluetta. Lakeuden kutsu -jäsenkirjan myötä sana lakeus on tullut tutuksi jäsenistölle.

Monikkomuodosta: Yhdistyksemme säännöt uudistettiin vuonna 2014, jolloin perinnetyö kirjattiin kattamaan ajanjakso Suomen itsenäistymisestä sotien jälkeiseen jälleenrakentamiskauteen saakka. Käytännössä näin oli menetelty jo koko yhdistyksen toimita-ajan.

Uusi nimi otetaan käyttöön sen jälkeen, kun Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt nimenmuutoksen.

Eversti Jorma Jokisalosta kunniajäsen

Yhdistyksen hallitus esitti kokoukselle, että eversti Jorma Jokisalo kutsutaan yhdistyksen kunniajäseneksi. Eversti Jorma Jokisalo on toiminut hallituksen jäsenenä vuodet 2010 -2018, joista puheenjohtajana vuodet 2011 – 2017. Lisäksi hän on ollut Vapaussodan Perinneliiton hallituksen jäsen vuosina 2011 – 2018 ja liiton varapuheenjohtaja vuodet 2013 – 2018. Uudelle kunniajäsenelle luovutettiin kehystetty kunniakirja.

Kuva: Jari Asu
Lakeuden Maakuntamarssi 24.4. – 9.5.2021

Legendaarisesta Suomi – Ruotsi maaottelumarssista tulee kuluneeksi ensi keväänä 80 vuotta. Kävelykilpailu järjestettiin 4. – 25. toukokuuta 1941, jolloin miesten kävelymatka oli 15 km ja naisilla, tytöillä sekä pojilla 10 km. Suomi voitti Ruotsin ylivoimaisesti: Suomella 1 507 111 suoritusta ja Ruotsilla 943 952 suoritusta.

Yhdistyksemme haastaa yhdessä muiden järjestöjen kanssa eteläpohjalaiset kaupunkien ja kuntien asukkaat 24.4. – 9.5.2021 välisenä aikana marssimaan samassa hengessä kuin 80 vuotta sitten. Marssin nimi on siten LAKEUDEN MAAKUNTAMARSSI 2021.

Jotta tapahtuma olisi mahdollisimman helppo järjestää, jokaisen suorituksen pituus on 10 km ilman aikavaatimusta. Marssiin voi osallistua jokainen ennen vuotta 2011 syntynyt kunnassa asuva henkilö. Marssin säännöt ovat muilta osin soveltaen samat kuin 80 vuotta sitten: ainoastaan yksi suoritus henkilöä kohden ja suorituksen aikana ei saa juosta. Sen sijaan kävelysauvoja voi käyttää. Marssiin osallistuminen on ilmaista.

Kuva: Jari Asu

Marssitapahtumat järjestetään kunnittain. Toimihenkilöinä ovat yhdistyksemme ja tempaukseen osallistuvien yhteisöjen jäsenet, kukin omalla paikkakunnallaan.

Marssitapahtumaan osallistuvissa kunnissa pyritään saamaan myös koulut mukaan. Kuntakohtainen paremmuus ratkeaa laskemalla paikkakunnan osallistujamäärä prosentteina, verrattuna paikkakunnan asukaslukuun tilanteessa 31.12.2020. Marssikilpailun voittaneelle kunnalle luovutetaan kunniakirja yhdistyksemme vuosipäivänä 4.6.2021.

Yhdistyksemme painattaa tapahtumaa varten marssikortit vuoden 1941 perinteitä mukaillen sekä suunnittelee marssimerkin, jonka marssijat voivat lunastaa heti suorituksensa jälkeen.

Maakuntamarssin tavoitteena on lisätä perinnetietoutta sekä järjestöjen välistä yhteistyötä ja tunnettavuutta, kiinnittää huomiota kunnosta ja terveydestä huolehtimiseen (varsinkin nykyisenä korona-aikana) sekä mahdollistaa paikkakuntakohtainen itsetunnon kohottaminen esivanhempiemme hengessä ”Muistathan, että olet kuntamme marssiedustaja”.

Tapani Tikkala
Puheenjohtaja
Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Etelä-Pohjalaista veteraaniperinnettä ja sotahistoriaa jälkipolville

Julkaistu 9.10.2020

Vuonna 2011 julkaistu JR23:n rykmenttihistoriakirja LAURILAN VERIKOIRAT sai suuren suosion täällä Etelä-Pohjanmaalla. Vuosien aikana teosta on tiedusteltu usein. Vuosi sitten heräsi ajatus uuden täydennetyn painoksen julkaisemisesta. Koska uutta ennen julkaisematonta aineistoa, kuvia ja tekstiä oli löydetty runsaasti. Sen liitti alkuperäisteokseen kirjoittaja tietokirjailija Kimmo Sorko.
LAURILAN VERIKOIRAT 2:ssä on 180 lisäsivua eli nyt 2.5 kg sotahistoriaa!

Täysin uutta on II-Pataljoonan Komentajan kapteeni/majuri Veikko Järvisen laajat muistelmat, jotka hän kirjoitti 1940 -1942, II-Pataljoonan osuus kun jäi ensimmäisessä kirjassa materiaalipuutteen vuoksi erittäin vajavaiseksi. Nyt myös lisättiin haavoittuneiden luettelo sekä runsaasti uusia rintamakuvia Taipaleelta ja Vuosalmelta, uusia karttoja sekä entistä tarkempaa selvitystä tukikohtien rakenteesta ja linnoitustöistä Talvisodan Taipaleessa, lisäksi avataan hiukan Rykmentin Komentajan henkilöhistoriaa.

Kirja tuotetaan omakustanteena ja sitä painetaan ainoastaan pieni noin 500 kpl painos ja hinta asettuu 60 euron tienoille. Kirja tulee myyntiin viimeistään 20.10.2020.
Kirja tulee myyntiin ainakin Etelä-Pohjanmaan kirjakauppoihin.

Raimo Kallioniemi
raimo.kallioniemi(at)gmail.com
0400-565026

 

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Vuosien 1939-45 sotien E-P:n piirin perustetun perinneyhdistyksen allekirjoitustilaisuus

Julkaistu 3.9.2020

Lauantaina 22.08.2020 allekirjoitettiin E-P:n perinneyhdistyksen perustamisasiakirja jokaisen piirihallitukseen valitun nimikirjoituksella.

Kokouksessa järjestäydyttiin niin, että varapuheenjohtajaksi valittiin Lasse Rajamäki Kauhavalta, sihteeri-rahastonhoitajaksi Pertti Kortesniemi Seinäjoelta ja arvottiin hallituksen erovuoroiset jäsenet.

Kuvassa kaikki kokouksessa mukana olleet. (Anssi Kuusela videoyhteydellä) Kuva: Esko Petäjä

Puheenjohtaja Teppo Ylitalo antoi viisaasti jäsenten kertoa ensin jäsenten omia vahvuuksiaan ja sen jälkeen valittiin eri valiokuntiin puheenjohtajat ja jäsenet. Oli upeata huomata, miten paljon erilaista osaamista hallituksen jäsenistä löytyi.

Kuvassa perustamisasiakirjan allekirjoittaneet. Kuva: Esko Petäjä

Tiedotusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Juha Rinnekari Isostakyröstä, talousvaliokunnan Lasse Rajamäki Kauhavalta ja työvaliokunnan puheenjohtajaksi Teppo Ylitalo Jämsänkoskelta.

Tämän päivän tekniikkaa oli tarpeen toteuttaa myös tässä kokoontumisessa, koska Anssi Kuuselan osallistuminen oli videoyhteyden varassa, koska hän ei fyysisesti voinut osallistua allekirjoitustilaisuuteen.

Kokoukseen saapui monipuolinen joukko osaajia. Kuva: Esko Petäjä

Toiminnasta keskusteltiin laajasti, varsinkin tiedotus ja varainhankinta puhuttivat pitkään. E-P:n Reserviläispiirien tj. Jani Syvänen lupasi apuaan kotisivujen päivitykseen.

Suurella innostuksella lähdetään perinnetyöhön Etelä-Pohjanmaalla!

Esko Petäjä E-P:n sotaveteraanipiirin pj.

 

 

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Reserviläispyöräilijät marssitauolla: Aallon patteriston perinnetoimikunnan vieraina

Julkaistu 25.8.2020

Puolensataa Seinäjoen reserviläispyöräilijää sai aimo annoksen perinnetietoa marssitaukonsa aikana Aallon patteriston perinnetalolla Ilmajoella elokuun viimeisenä sunnuntaina. Tauko ei mennyt hukkaan. Siitä pitivät huolen perinnetoimikunnan hallituksen esittelijät.

Pyöräilijät ajoivat perinnetuvan pihaan sotilasmestareiden Jarmo Koskelan ja Marko Pänkälän johdolla parijonoon järjestäytyneinä. Pihakoivun alle katettiin kevyt kenttälounas, jona aikana aaltolaisten puheenjohtaja Pentti Alanko kertoi toimikunnan taustoista ja tavoitteista. Tehtävänä on vaalia Ilmajoella sotien aikana perustetun tykistöpatteriston perinteitä. Opintomatkoja toimikunnan jäsenet tekevät vuosittain taannoisille sotatantereille ulkomaita myöden.

Marko Pänkälä valvoo silmä tarkkana joukkueen tuloa ja järjestäytymistä
perinnetalolle. Kuva: Matti Latvala
Kevyt kenttälounas puiden varjossa oli poikaa pyörämaratonin energiaksi. Kuva: Matti Latvala

Hallituksen jäsen Asko Heikkilä antoi pihaan ryhmittyneelle joukolle tukevan annoksen tykistötietoa rekvisiittanaan kolme tykkiä, joilla isämme sotien aikana olivat ansiokkaaasti torjuneet vihollista talvisodan puolustustaisteluissa, tukeneet hyökkäystä jatkosodan aikana vanhalle rajalle sekä torjuntavoittoa Tali-Ihantalan kunniakkailla kentillä.

Sotahistoriaa havaintokarttojen äärellä

Puolisatapäinen reserviläisjoukko ei suinkaan kerralla mahtunut tupaan perinne-esineitä, kirjallisuutta ja seinälle kiinnitettyjä karttoja tutkimaan. Puolijoukkueen ryhminä reserviläiset kuuntelivat keskittyneesti Asko Heikkilän seikkaperäisiä tilannekatsauksia karttojen ääressä. Faktatietoja niihin on saatu Martti Ulkuniemen kirjasta ”Tykistö taistelussa”, patterinpäällikkö Ilmari Talvitien päiväkirjoista, isien kertomuksista ja säilyneistä sotakirjeistä. Niitä on talossa tutkittavina.

Asko Heikkilä esitteli Aallon patteriston käyttämää tykkikalustoa talon pihamaalla: 76 K 02, 75 K 17 ja 105 H 37. Kuva: Matti Latvala

Sotahistoriaa huokuu jo perinnetalo itsessään. Patteristossa palvelleet sotilaat olivat hirret veistäneet rintamalla kaatuneen aseveljensä perheen asumukseksi Könnille, josta se siirrettiin 1983 nykyiselle paikalleen. Hirsissä taistelijoiden jälkeläiset voivat nähdä seinissä oman isänsä 80 vuotta sitten veistämät kirveenjäljet. Perinne-esineet talon sisällä ovat myös veteraanien keräämiä jälkeläisten nähtäviksi.

Asko Heikkilä kertoi karttojen ääressä seikkaperäisesti Aallon patteriston liikkeistä sotien aikana.Kuva: Matti Latvala

Vierailut ovat aidointa perinnetyötä

Perinnetoimikunnan tärkein tehtävä on kunniakkaan sotahistoriamme esittely. Siinä mielessä Seinäjoen reserviläispyöräilijät olivat erittäin tervetulleita vierailjoita talossa. Onhan heidän mielenkiintonsa aitoa jo heidän harrastuksestaan lähtien reserviläisinä. Hyväkuntoinen pyöräiljäjoukko näytti olevan suureksi osaksi seniori-ikäisiä, mutta joukossa oli useita työelämässä edelleen puurtavia aktiiveja mukana myös puolentusinaa armeijan käynyttä nuorta naista.

Hyväkuntoinen joukko perinnetuvan edustalle kokoontuneena. Kuva: Matti Latvala
”Pyörille mars” tehosi kurinalaisesti ja marssi jatkui. Kuva: Matti Latvala

Seinäjoen reserviläisten sihteeri Marko Pänkälä lupaili, että yhdistyksen hallituksen kanssa tullaan myöhemmin tutkimaan vielä tarkemmin perinnetalon antia. Ilmajoen musiikkijuhlien väliaikoina talossa on pistäytynyt runsaasti valtakunnan silmäätekeviä eduskunnan puhemiestä sekä kenraaleita myöden. Samoja henkilöitä on talossa käynyt myöhemminkin näyttöaikoja sopien.

Pänkälän sotilaallisella komennolla ”pyörälle nouse” vierailjat jatkoivat 42 kilometrin mittaista marssiaan pari piirua sotahistoriatietoa rikkaampina.

Matti Latvala

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 37
  • Sivu 38
  • Sivu 39
  • Sivu 40
  • Sivu 41
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 49
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Seinäjoen Reserviläiset linjasivat tulevaa
  • Talvisodan päättymisen muistopäivän kunniakäynnillä pidetty puhe puhutteli
  • Ranskan miehitysvuodet 1940-1944
  • Valta vaihtui Vaasassa
  • Lentokoneonnettomuudet järkyttivät Ylihärmän seutua 1930-luvulla

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan

  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa

  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä

  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!

  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·