Perinne

Juhlavuotta vietetään myös Seinäjoella Suojeluskunta- ja lottamuseossa näyttelyiden muodossa. Helmikuussa 24.2. avaamme verkossa Etelä-Pohjanmaan lotat 100 vuotta -näyttelyn.

Valokuvat kertovat eteläpohjalaisista lotista, jotka ovat huolehtineet esimerkiksi muonituksesta, postinhoidosta, lääkinnästä tai ilmavalvonnasta. Lotta Svärd -järjestön paikallistoimintaan sekä lottien työhön on mahdollisuus syventyä kotisohvalta käsin, sillä kokonaisuus avautuu museon verkkosivujen kautta.

Suojeluskunta- ja lottamuseossa tehdään tällä hetkellä korjaustöitä ja museo on suljettuna vielä maaliskuussa. Kun museo jälleen avautuu 10.3, avaamme verkkonäyttelyn lisäksi Lotta Svärd 100 vuotta -näyttelyn, jossa voit tutustua tarkemmin järjestön historiaan sekä eteläpohjalaisten lottien tärkeään työhön.

Valokuvat johdattavat vierailijan lottien maailmaan, jossa tulevasta ei ole tietoa. Työtä tehdään oman maan puolesta, vaikka ilmahälytykset, ankarat pakkaset ja yöt pommisuojassa ovat arkipäivää ja työt eivät tekemällä lopu.

Tutustu miten eteläpohjalaiset naiset ovat selvinneet ja auttaneet poikkeuksellisina aikoina. Lotta Svärd -järjestön myötä on avustusjärjestöille syntynyt vankka pohja, joka näkyy myös tässä päivässä. Haluammekin herättää näyttelyiden avulla ajatuksia siitä, mitä voimme oppia voimanaisiltamme. Entä jos apuasi tarvitaan nyt?

Helmikuussa 24.2. avaamme verkossa Etelä-Pohjanmaan lotat 100 vuotta -näyttelyn.
linkki: https://tarinasoitin.fi/eplotat

Lotta Svärd 100 vuotta 10.3.2021 – 31.1.2022, Suojeluskunta- ja lottamuseo, Seinäjoki

Korjaustöistä johtuen kannattaa tarkistaa ajantasaiset aukioloajat ennen vierailua. Ne löytyvät museon verkkosivuilta www.seinajoki.fi/museo

Sanna Kattelus
intendentti

Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys julistaa kaikille avoimen logokilpailun. Kilpailu alkaa maanantaina 1.3.2021 ja loppuu perjantaina 21.5.2021 klo 17.00.

Kilpailun säännöt
Logon tulee olla osallistujan itse suunnittelema ja suunnittelijan tulee omistaa sen kaikki tekijänoikeudet. Kilpailun osallistuja luovuttaa kaikki logon tekijänoikeudet Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistykselle.

Yhdistyksellä on oikeus muuttaa kilpailun voittanutta logoa yhdessä sen suunnittelijan kanssa. Logosta tulee yhdistyksemme virallinen tunnus, jota käytetään hallinnossa, viestinnässä ja huomionosoituksissa.

Kilpailuun osallistuvalle työlle ei aseteta ennakkorajoituksia. Toivomme kuitenkin logoon Etelä-Pohjanmaan ja Suomen värejä, eli sinistä ja valkoista. Muitakin värejä voi käyttää.

Kilpailuun osallistuvat logot lähetetään sähköpostitse osoitteella: epveteraaniperinne@gmail.com

Palkinnot:
1. sija 300€ + kunniakirja
2. sija 200€
3. sija 100€

Tuomariston puheenjohtajana toimii kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko. Tuomaristoon kuuluvat myös sotaveteraani ja sotainvalidi Veikko Vuolteenaho sekä yhdistyksen viestintäryhmän jäsenet Irja Pesonen, Marko Hakala, Timo Fors, Juha Rinnekari, Jani Syvänen ja Teppo Ylitalo.

”Veteraaniperinteen vaaliminen ja välittäminen seuraaville sukupolville on tärkeää. Uudessa maakunnallisessa yhdistyksessä tätä tehdään yhdessä, järjestörajat ylittäen. Tervetuloa mukaan ideoimaan. Himmetä ei muistot todellakaan saa.” – Paula Risikko

 

Yhdistys
Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys on vuonna 2020 perustettu alueellinen veteraaniperinneyhdistys. Se on perustettu yhdistämään nykyisiä veteraaniperinteen toimijoita ja ottamaan vastuu alueellisesta perinnetyöstä Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja Laihialla.

Hoidamme ja vaalimme sotien 1939–1945 ja sotasukupolven perinteitä ja arvoja Tammenlehvän Perinneliiton periaatteiden mukaisesti. Toimimme alueellisen perinnetyön koordinoijana ja toteuttajana sekä ylläpidämme yhteenkuuluvuutta ja isänmaallista henkeä.

Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksessä ovat mukana alueen kaikki veteraanijärjestöt sekä keskeiset maanpuolustus- ja perinnetoimijat.

Lisätietoja kilpailusta antaa Juha Rinnekari, p. 040 830 7123

Teppo Ylitalo
Puheenjohtaja
Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys

Rakuunarykmentin perustamisen vuosipäivää vietettiin sunnuntaina 28.2.2021 klo 15.00 seppeleenlaskun merkeissä Rakuunakivellä Seinäjoella.

Rakuunakivi muistuttaa nykyisen kampusalueen kupeessa itsenäisen Suomen ensimmäisen joukko-osaston, Uudenmaan Rakuunarykmentin perustamisesta. Seppeleen laskivat Rakuunakilta ry:n E-P:n Eskadroonan puheenjohtaja Kalervo Välimaa ja kunnallisneuvos Harry Wallin.

Seinäjoen kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen tuonut kunnallisneuvos Harry Wallin totesi puheessaan:

-Tälle paikalle nousi Uudenmaan Rakuunarykmentti ratsaille 27.2.1918 Carl Gustav Emil Mannerheimin komentamana itsenäisen Suomen ensimmäisenä joukko-osastona. Rakuunakiven pystyttivät Ratsuväen vuosipäivänä 7.9.1974 Etelä-Pohjanmaan rakuunat ja Seinäjoen Sotilaspiirin kilta.

Suomi oli ennen Talvisotaa maatalousvaltainen maa, jossa hevonen oli sekä maa- ja metsätaloudessa välttämätön apu. Vuonna 1939 oli maassamme vajaat 400 000 hevosta. Hevosten merkitystä sota-aikana korostaa se, että samaan aikaan Suomessa oli vain noin 53 000 autoa. Puolustusvoimien palvelukseen otettiin sodan aikana siviilistä noin 72 000 hevosta ja ne saattoivat olla omistajilleen hyvinkin rakkaita.

– Talvisodan aikana menehtyi 7 200 hevosta. Huhtikuussa 1940 aloitettiin hevosten kotiuttaminen, sillä niitä tarvittiin kipeästi alkavan kevään kylvötöihin. Hevosten rooli oli tärkeä. Hevoset olivat kaluston, ampumatarvikkeiden, muonan, kenttäkeittiöiden ja tykistön kuljetusta varten. Raskasta tykkiä vetämään tarvittiin kahdeksan hevosta.

Hevosten merkitys oli sekä talvi- että jatkosodassa puolustusvoimiemme liikkuvuudelle täysin ratkaiseva. Millään sen ajan moottoriajoneuvolla ei olisi voitu korvata hevosta maastossa, sillä juuri maastoliikkuvuudessa hevonen oli ylivoimainen.

Lopuksi hän muisteli Seinäjoelle 3.8.1997 pystytetyn Suomenhevonen – sotahevonen patsaan saamisen merkitystä.

Timo Sysilampi

Kymmenvuotias Rauno kantaa polttopuita sotasairaalaan. Pommien putoillessa äiti ja sisko selviytyvät täpärästi. Kuusivuotias Sirkka leikkii pihapiirissä, kun poliisi saapuu tuomaan järkyttävää viestiä. Myöhemmin iloa tuovat ulkomailta saadut harvinaiset hedelmät. Auliksen aika kuluu luonnon helmassa. Päiviin mahtuu kovaa työntekoa mutta myös monenlaisia leikkejä kaverien kanssa. Muun muassa tällaista oli suomalainen lapsuus sota-aikana ja viime sotien jälkeen.

Yhteisvastuukeräys alkaa sunnuntaina 7. helmikuuta. Vuonna 2021 keräyksen tuotolla autetaan taloudellisista vaikeuksista kärsiviä ikäihmisiä Suomessa ja kehittyvien maiden kriisialueilla. Aina ei ehkä tule muistaneeksi, että Suomessakin useimpien ikäihmisten lapsuutta ovat leimanneet kriisi ja kriisiajasta toipuminen. Joillakuilla lapsuuden vaikeat lähtökohdat näkyvät edelleen vanhuudessa.

Sodan ja yhteisvastuun lapset -verkkoaineistossa kolme sota-ajan lasta eri puolilta Etelä-Pohjanmaata muistelee lapsuuttaan. Muistoissa näkyvät lapsuusajan tragediat ja raskaskin yhteisen vastuun kantamisen velvollisuus mutta samalla monet arjen ilot. Tutustu Raunon, Sirkan ja Auliksen muistoihin täällä: https://issuu.com/julkaisu60100/docs/yhteisvastuu_2021?fr=sMzgyNjIzNjY4NzQ

Yhteisvastuukeräykseen osallistumalla voit auttaa niitä, joiden lapsuutta sota varjosti ja joiden vanhuutta se varjostaa tänäänkin. Sota-ajan lasten muistot kertovat yhteisvastuusta ja innostavat siihen. Aikanaan he kantoivat raskasta vastuuta. Nyt on aika kantaa Yhteisvastuuta ikäihmisten hyväksi. Ohjeita keräykseen osallistumiseen löytyy täältä: https://www.yhteisvastuu.fi/lahjoita/

Sodan ja yhteisvastuun lapset on toteutettu Lapuan hiippakunnan ja Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistyksen yhteistyönä.

Jaakko Antila
hiippakuntapastori