Talvisota muistetaan erityisen vaikeista talviolosuhteista, jotka olivat vuosina 1939–1940 vuosisadan kylmimmät, sekä ”talvisodan hengestä”, joka yhdisti pienen kansakunnan ponnistelemaan yhdessä selviytymisensä puolesta. Kansa pysyi yhtenäisenä ja kesti vaikeat sota-ajat. Talvisodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle noin kymmenesosan maa-alueistaan.
Sodan alkaminen oli yllätys suomalaisille. Myös miestappiot olivat pienelle maalle merkittävät. Sodassa kaatui 25 904 miestä ja haavoittui 43 557. Kansakunnan kestävyyttä voimakkaasti koetellut talvisota päättyi 105 päivää myöhemmin Moskovan rauhansopimukseen. Talvisodan jälkeen kansan yhtenäisyys lisääntyi ja maamme puolustusvoimia alettiin voimakkaasti kehittämään.
Talvisodan päättymisestä 84 vuotta
Talvisodan päättymisestä tuli keskiviikkona 13. maaliskuuta kello 11:00 kuluneeksi 84 vuotta. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja alueen maanpuolustusyhdistykset ovat perinteisesti muistaneet 105 päivää kestäneen sodan päättymistä Seinäjoen seurakunnan tukemana puhein ja seppeleen laskuin Seinäjoen Lakeuden puiston Taipale-Vuosalmi –patsaalla sekä Törnävän sankarihautausmaalla.
Keväinen auringonpaiste ja tilaisuuden arvokkuus sai satapäisen yleisön kunnioittamaan talvisodan sankareiden muistoa. Erityisen ilahduttavaa oli huomata jälleen kerran nuorten koululaisten saapuminen lähikouluista opettajiensa johdolla seuraamaan perinteisiin vahvana nojaavaa muistohetkeä.
Perinteisen muistohetken juonnosta vastasi Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien Hengellisen- ja Perinnetoimikunnan puheenjohtaja Jani Latva-Nikkola. Seinäjoen Perinnekuoro lauloi jylhästi kaksi isänmaallista kappaletta kuoronjohtaja Veli-Matti Hyvösen johdolla. Havuseppeleitä laskettiin perinteisesti kaksin kappalein, toinen Taipale-Vuosalmi –patsaalle ja toinen Törnävän sankarihautausmaalle. Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin vpj Raimo Rintamäki ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin vpj Jarmo Koskela laskivat seppeleen Taipale-Vuosalmi –patsaalle. Perinneaktiivit Jari Ojala ja Olavi Rantanen Seinäjoen Reserviläistä laskivat puolestaan seppeleen Törnävän sankarihautausmaalle.
Sodan kasvot
”Sodan kasvoja tarvitaan. Niitä tarvitaan, jotta inhimillisyys voisi säilyä. Ne, jotka ovat halunneet sotaa, ovat usein kuvanneet suuria ihmisjoukkoja tai tehokkaita sotakoneita, eivät yksittäisiä kasvoja, koska kasvot muistuttavat sodan mittaamattomasta hinnasta. Kasvoja tarvitaan nyt myös sotiemme historiasta kertomiseen, kun ajallinen etäisyys on jo pitkä. Kasvot kertovat sodasta toisella tavalla kuin pelkät nimet ja vuosiluvut. Ne tuovat tapahtumat lähelle yhä tänään.” – muotoili hiippakuntapastori Jaakko Antila puheessaan osuvasti paikalle saapuneen yleisön kuunnellessa hiljaa ja vakavana hyvin valmisteltua puhetta.
Taipale-Vuosalmi patsaalle oli asetettu myös kunniavartio. Kunniavartiossa olivat vuosien kokemuksella uljaat vartiomiehet asianmukaisineen varusteineen. Miehet lumipuvuissaan Jussi Mylläri Seinäjoen Reserviupseerikerhosta ja Marko Pänkälä Seinäjoen Reserviläisistä.
Muistohetken jälkeen paikalle saapuneet kutsuttiin Lakeuden Ristin eteistilaan kahvitarjoiluun, jonka tarjoamisesta vastasi tällä kertaa J Rinta-Joupin autoliike.
Parhaimmat kiitokseni kaikille tilaisuuteen monin eritavoin osallistuneille henkilöille ja tahoille.
Sota koskettaa kaikkia ja jättää aina jälkensä jokaiseen sodassa olleeseen, kaikuen myös kotirintamalle. Siksi raskaista sotavuosista pitää voida puhua ja ottaa opikseen. Sotien jälkeinen perinnetyö on ensiarvoisen tärkeää juuri nyt, kun veteraanisukupolvet ovat poistumassa vahvuudesta.
”Himmetä ei muistot koskaan saa!”
Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit
Muistohetken videotallenne on katsottavissa: