Lakeuden Maanpuolustaja

Uutiset

Reserviläisliiton piiri-info järjestettiin kevätkokouksen yhteydessä

Julkaistu

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n sääntömääräinen kevätkokous järjestettiin Seinäjoella maanantaina 11. toukokuuta klo 18:30 piiritoimiston tiloissa osoitteessa Impivaarantie 25. Paikalle saapui luokkatilan täydeltä vapaaehtoisen maanpuolustuksen vakavia harrastajia.

Reserviläisliiton piiri-info

Reserviläisliitto on tehnyt kuluneen kevään aikana vierailuja valtakunnan Reserviläispiireihin piiri-infon tiimoilta. Tällä kertaa paikaksi valikoitui edellä sovitun mukaisesti Etelä-Pohjanmaa. Ennen kevätkokousta järjestettyyn piiri-infoon saapuivat Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen ja järjestöpäällikkö Suvi Salo. Piiri-infon alussa käytiin läpi yleisiä järjestöasioita ja maanpuolustusrekisteriasioita järjestöpäällikkö Suvi Salon toimesta. Vankka kokemus järjestökentässä toimimisessa näkyi Suvi Salon puheenvuorossa ja vastaukset eteläpohjalaisten yhdistystoimijoiden kysymyksiin tuli kuin apteekin hyllyltä.

Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen kävi omassa puheenvuorossaan läpi Reserviläisliiton edunvalvonta-asioita ja liiton strategiaa. Myös Minna Nenonen sanavalmiina varsinaissuomalaisena selvisi eteläpohjanmaan kysymysmyllystä kiitettävin arvosanoin. Muutamia varsin hyviä kehitysideoitakin tarjoiltiin yhdistystoimijoiden suunnasta liittotasolle. Kynä kävi ja Minna merkitsi muistikirjaan uusia ideoita liiton toiminnan kehittämiseksi. Reserviläisliiton tarjoama piiri-info oli paikallaan ja tarjosi hyvän tietopaketin paikalle saapuneille. Muistelimme järjestöpäällikkö Suvi Salon kanssa, että edellisestä Etelä-Pohjanmaalla järjestetystä piiri-infosta taitaa olla viitisen vuotta. On hyvä asia, että vuorovaikutteinen keskustelutilaisuus saadaan sopivin väliajoin myös tänne läntiselle maanpuolustusalueelle.

Reserviläisliiton voimakaksikko pääsi yllättämään toiminnanjohtaja Jani Syväsen positiivisesti luovuttaessaan Syväselle ennen piiri-infon alkua Reserviläisliiton erikoisluokan ansiomitalin nro 231 ansioista vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Kuva: Marko Pänkälä
Reserviläisliiton järjestöpäällikkö Suvi Salo esittelemässä jäsenpalveluita. Kuva: Jani Syvänen
Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen esitteli liiton ajankohtaiskatsauksen.
Kuva: Jani Syvänen
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien toiminnanjohtaja Jani Syvänen luovutti piiri-infon pitäjille Minna Nenoselle ja Suvi Salolle Lakeuden Maanpuolustaja T-paidat, sekä legendaariset Isänmaalliset runokirjat. Kuva: Marko Pänkälä

Muistamisia ja palkitsemisia

Ennen virallisen kevätkokouksen alkua muistettiin tasavuosia täyttäneitä piirihallituksen jäseniä Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin standaareilla. Eteen kutsuttiin Lapuan Reserviläisten puheenjohtaja Jari Ulvila, joka täytti 60 vuotta viime vuoden loppupuolella. Lisäksi piirin standaari myönnettiin Kurikan Reserviläisten sihteerille Marko Taipalukselle, joka täytti tämän vuoden alkuvuodesta 50 vuotta. Marko Taipalus oli estynyt saapumaan kevätkokoukseen, joten Kurikassa asuva piirin puheenjohtaja Jarmo Koskela lupasi ottaa standaarin henkilökohtaisen luovutuksen vastuulleen.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Jarmo Koskela luovutti piirin standaarin hallituksen jäsen Jari Ulvilalle. Kuva: Jani Syvänen

Vuoden yhdistys

Vuoden yhdistys kilpailu käytiin uudistetulla pisteytyksellä kahdessa sarjassa. Tällä kertaa kilpailussa painotettiin teeman mukaisesti järjestön näkyvyyttä positiivisesti. Ison yli sadan jäsenten yhdistyksen sarjan voitti melko reilulla pisteylivoimalla ansaitusti Lapuan Reserviläiset. Lapuan yhdistys on tehnyt erittäin ansiokasta työtä kentällä järjestäen monipuolisia tapahtumia ja osallistuessaan useiden isojen festivaali- ja ilmailutapahtumien järjestelyihin järjestyksenvalvontatehtävissä. Reserviläisyys ja järjestyksenvalvonta sopivat hyvin yhteen ja tuovat yhdistyksen näkyvyyttä esiin oikeassa paikassa eli siellä missä tapahtuu ja on kävijöitä. Pienempien yhdistysten alle sata jäsentä, käytiin kohtuu tasaväkinen kamppailu, jossa Jurvan Reserviläiset veivät voiton. Jurvan Reserviläiset ovat olleet mallikelpoisesti järjestäjinä useissa viime vuonna järjestelyissä tapahtumissa. Ampumatoiminta korostuu selvästi pienemmän, mutta pippurisen yhdistyksen toiminnassa.

Isot yhdistykset (yli 100)
1. Lapuan Reserviläiset 14044 pist.
2. Isonkyrön Reserviläiset 8943 pist.
3. Ylihärmän Reserviläiset 4867 pist.

Pienet yhdistykset (alle 100)
1. Jurvan Reserviläiset 1665 pist.
2. Alahärmän Reserviläiset 1528 pist.
3. Etelä-Pohjanmaan Reserviläisnaiset 724 pist.

Jari Ulvila vastaanotti Lapuan Reserviläisten puheenjohtajana kunniakirjan. Kuva: Jani Syvänen
Timo Laiteenmäki vastaanotti Jurvan Reserviläisten puheenjohtajana kunniakirjan.
Kuva: Jani Syvänen

Prosenttiammuntakilpailu

Prosenttiammuntakilpailun tulokset ilmoittivat toimintakalentereissa 8 yhdistystä 23 toimintalomakkeen palauttaneesta. Isonkyrön Reserviläiset ovat ottaneet aimo harppauksen kuluneen vuoden aikana ja siirtyneet, niin sanotusti kevyestä sarjasta raskaaseen, merkittävän jäsenkasvun myötä. Kyröölääset ovat kovia ”pyssyttelemään”, oli sitten kyseessä ecoaims -ammunta, ilma-aseammunta tai ruutiaseammunta, niin kuula hiihtää. Suveneeri voitto Isonkyrön Reserviläisille tässä lajissa.

Historiaakin tehtiin. Etelä-Pohjanmaan Reserviläisnaiset ovat viime vuonna olleet aktiivisesti liikkeellä ecoaims -asein ja käyneet radalla ampumassa pienoispistoolilla. Etelä-Pohjanmaan Reserviläisnaisilla on yhdistyksessään valittu ampumavastaava, joten ampuminen on systemaattista ja koordinoitua. Reserviläisnaiset eivät aikaisemmin ole saavuttaneet ykkössijaa tässä kilpailussa, mutta kisassa saavutettu voitto tulee varmasti lisäämään motivaatiota ammuntaa kohtaan, tarjoten kovan vastuksen tuleviksi vuosiksi miesvoittoisille yhdistyksille.

Isot yhdistykset, yli 100 jäsentä
1. Isonkyrön Reserviläiset 88,29 %
2. Ylihärmän Reserviläiset 50,30 %
3. Laihian Reserviläiset 46,30 %

Pienet yhdistykset, alle 100 jäsentä
1. Etelä-Pohjanmaan Reserviläisnaiset 38,71 %
2. Isojoen Reserviläiset 34,48 %
3. Jurvan Reserviläiset 22,37 %

Jari Viertola vastaanotti Isonkyrön Reserviläisten puheenjohtajana kunniakirjan. Kuva: Jani Syvänen
Sari Pirttimäki vastaanotti Etelä-Pohjanmaan Reserviläisnaisten puheenjohtajana kunniakirjan.
Kuva: Jani Syvänen
Piirin kevätkokous oli hyväntuulinen ja runsaslukuinen. Kuva: Jani Syvänen

Sujuva ja hyvähenkinen kokous

Piirin puheenjohtaja Jarmo Koskela oli kokouksen parhaiten pukeutunut mies. Kaikki värit harkittua. Kuva: Jani Syvänen

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin kevätkokoukseen valittiin puheenjohtajaksi Jarmo Koskela ja sihteeriksi Jani Syvänen. Puheenjohtaja Koskela naputteli kokouksen esityslistan kohdat järkähtämättömällä ammattitaidolla. Kevätkokouksessa oli läsnä hyvä ja vuorovaikutteinen henki. Paikalle saapuneet maakunnan maanpuolustajat, miehet ja naiset jaksoivat kuunnella seikkaperäisen 15 sivuisen toimintakertomuksen piirin edellisen vuoden toiminnasta. Toimintakertomukseen lisättiin muutama maakunnallinen tapahtuma, jotta historian tutkijoilla riittäisi aikanaan hämmästeltävää siitä, miten ihmeessä nämä ovat ehtineet kaikki tehdä. Kaikesta kirjatusta voi päätellä, että toiminta piirissä on tasokasta ja sitä on runsaasti. Ammuntaa, liikuntaa, hengellistä- ja perinnetyötä sopivassa suhteessa. Siitä on vapaaehtoinen maanpuolustus tehty.

Parhaimmat onnittelut kaikille palkituille ja hyvää kesää!

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Etelä-Pohjanmaan yrittäjät, mukana tekemässä turvallisempaa tulevaisuutta

Julkaistu

Etelä-Pohjanmaalla tehdään merkittävää työtä vapaaehtoisen maanpuolustuksen eteen, ja nyt alueen yrittäjillä on erinomainen mahdollisuus olla siinä mukana.

Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry:n puheenjohtaja Mika Mäki

Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry (LMPT) on jo vuodesta 1970 lähtien toiminut keskeisenä varainhankinnan tukipilarina alueen reserviläisjärjestöille. Sen tehtävänä on vahvistaa sekä Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin että Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin toimintaedellytyksiä erityisesti taloudellisesti. Taustalla on yksinkertainen mutta tärkeä ajatus: pelkkä maanpuolustustahto ei riitä, tarvitaan myös konkreettisia resursseja. Tässä kohtaa yrityksillä on mahdollisuus astua esiin.

Yrityksille luonteva tapa osallistua

LMPT:n tukikomppania tarjoaa yrityksille matalan kynnyksen tavan osallistua merkitykselliseen toimintaan. Jäsenyys ei ole pelkkä tukimuoto, vaan se tuo mukanaan myös mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja ajankohtaisen turvallisuustiedon saamiseen. Tukikomppanian jäsenille järjestetään vuosittain tutustumismatka puolustusvoimien yksikköön. Päivän aikana pääsee kuulemaan asiantuntijoiden katsauksia turvallisuuspoliittisesta tilanteesta sekä näkemään käytännössä, millaista maanpuolustustyötä Suomessa tehdään.

Puolustusvoimien turvallisuustilannekatsaus yrittäjille Parolassa. Kuva: Jani Syvänen
Tukikomppaniayrittäjyys avaa ovia tutustumiskohteisiin, joihin tavallisilla matkaajilla ei ole pääsyä. Kuva: Jani Syvänen
Tutustumiskohteina ovat maa-, meri- ja ilmavoimat. Kuva: Jani Syvänen

Alueen elinvoimaa ja turvallisuutta tukemassa

Puolustusvoimista löytyy mm. mielenkiintoisia simulaattoreita. Kuva: Jani Syvänen

Etelä-Pohjanmaa tunnetaan vahvasta isänmaallisuudestaan. Samalla alue on kohdannut haasteita, kuten varuskuntatoiminnan muutoksia. Näissä olosuhteissa reserviläistoiminnan näkyvyys ja aktiivisuus korostuvat entisestään. Paikalliset reserviläisyhdistykset tarjoavat toimintaa niin kunta- kuin maakuntatasolla. Ne ylläpitävät osaamista, yhteishenkeä ja valmiutta, mutta toiminta ei pyöri ilman rahoitusta. Juuri tässä tukikomppania tekee työnsä näkyväksi. Se yhdistää isänmaallisen arvopohjan ja käytännön tuen.

Yhteistyöllä enemmän

LMPT toimii kevyellä hallinnolla, mutta sen vaikutus alueen maanpuolustustyöhön on merkittävä. Hallituksen jäsenet ovat aktiivisesti mukana hankkimassa uusia tukijoita, ja nyt katse kääntyy erityisesti yrityksiin. Yritysjäsenyys on viesti. Haluamme olla mukana turvaamassa yhteiskuntaa ja tukemassa paikallista toimintaa. Samalla se on investointi verkostoihin, tietoon ja alueen tulevaisuuteen.

Yrittäjä, nyt on oikea hetki lähteä mukaan!

Mika Mäki
Puheenjohtaja
Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry

Reserviupseeripiirin kevätkokouksessa palkittiin aktiivisia

Julkaistu

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin kevätkokous järjestettiin piiritoimiston tiloissa 4.5.2026 klo 18:00. Ennen varsinaista kokousta ja sääntömääräisiä asioita, suoritettiin perinteiseen tapaan maakunnan aktiivisimpien kerhojen palkitseminen pokaalein ja kunniakirjoin.

Kortesjärven Reserviupseerikerhon edustaja ei ollut paikalla, mutta kunniakirja toimitetaan Kortesjärvelle. Kuva: Jani Syvänen

Prosenttiammunta on Suomen Reserviupseeriliitto ry:n, Reserviläisliitto ry:n ja Reserviläisurheiluliitto ry:n järjestämä kilpailu, jonka tarkoituksena on ampumaharrastuksen kohottaminen ja järjestötoiminnan aktivoiminen kerhoissa ja yhdistyksissä.

Jokaisesta 10 laukausta vuoden aikana ampuneesta jäsenestä saa yhden suorituksen prosenttiammuntaan, kultakin vain yksi kirjaus per vuosi. Prosenttiammunta nimensä mukaisesti suhteutetaan ampujien ja yhdistyksen kokonaisjäsenmäärän perusteella.

Prosenttiammuntatuloksensa vuoden 2025 osalta ilmoitti 8 kerhoa 14:sta lomakkeen jättäneestä. Vuoden 2025 kerhojen välisen prosenttiammuntakilpailun kunniakirja:

Pienet kerhot, alle 50 jäsentä

1. Kortesjärven Reserviupseerikerho 100,00 %
2. Ylistaron Reserviupseerikerho 53,19 %
3. Kuortaneen Reserviupseerikerho 23,53 %

Isot kerhot, yli 50 jäsentä

1. Ähtärin Reserviupseerikerho 78,38 %
2. Isonkyrön Reserviupseerikerho 64,41 %
3. Kurikan Reserviupseerikerho 54,72 %

Isojen kerhojen paras prosenttiampuja oli Ähtärin Reserviupseerikerho. Kunniakirjaa vastaanottamassa kerhon puheenjohtaja Juhani Luodeslampi. Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Antti Iivari luovuttamassa kunniakirjaa. Kuva: Jani Syvänen

Vuoden Mallikerho

Mallikerhovalinnan ratkaisi kerhojen täyttämien toimintalomakkeiden eri osa-alueista saama kokonaispistemäärä.

Pienten, alle 50 jäsentä, kerhojen parhaat olivat:

1. Ylistaron Reserviupseerikerho 1325 pist.
2. Kortesjärven Reserviupseerikerho 743 pist.
3. Kuortaneen Reserviupseerikerho 670 pist.

Vuoden mallikerho pienten yhdistysten sarjassa oli Ylistaron Reserviupseerikerho. Kunniakirjaa ja pokaalia vastaanottamassa Ylistaron Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Raimo Rintamäki. Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Antti Iivari luovutti tunnustukset.
Kuva: Jani Syvänen

Isojen, yli 50 jäsentä, kerhojen parhaat olivat:

1. Isonkyrön Reserviupseerikerho 16080 pist.
2. Kurikan Reserviupseerikerho 9381 pist.
3. Ähtärin Reserviupseerikerho 7518 pist.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien toiminnanjohtaja Jani Syvänen luovutti vuoden mallikerho kunniakirjan Isonkyrön Reserviupseerikerhon puheenjohtajalle Antti Iivarille. Kuva: Anssi Ämmälä
Vuoden mallikerho isojen kerhojen sarjassa on Isonkyrön Reserviupseerikerho. Kerhon monipuolinen aktiivisuus ja vuonna 2025 järjestetyt useat tapahtumat tekivät pistekaulaa muihin kerhoihin nähden. Kuva: Anssi Ämmälä

Kevätkokouksen puheenjohtajaksi valittiin Arttu Latvala Kurikasta ja sihteeriksi piirien toiminnanjohtaja Jani Syvänen. Kokouksen puheenjohtaja Latvala naputteli nuijaa käyttäen esityslistan asiat kokenein ottein. Kevätkokouksen sääntömääräisiä tärkeimpiä työjärjestyksen kohtia ovat yhdistyksen tilinpäätöksen esittely, toiminnantarkastajien lausuntojen toteaminen, sekä vastuuvapauden myöntäminen hallituksen jäsenille ja muille vastuuvelvollisille. Mainitut kohdissa tilipäätös, sekä muu yhdistyksen harjoittama toiminta todettiin olevan toiminnantarkastajien antaman toiminnantarkastuskertomuksen mukaisesti yhdistyslain edellyttämällä tasolla.

Varsinaisen kokouksen päätteeksi keskusteltiin yhteisesti tulevista tapahtumista. On hienoa huomata, että eri puolilla maakuntaa on aktiivista toimintaa ja useita kesän aikana järjestettäviä tapahtumia. Myös piirin nimikkouistimet, logolla varustetut lippalakit ja ns. piirin patchit kävivät kaupaksi kokousväen keskuudessa.

Kurikan Reserviupseerikerhon Arttu Latvala hoiti kokouksen puheenjohtajan pestin ammattitaidolla. Kuva: Jani Syvänen
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin 1. vpj Raimo Rintamäki esitteli talousasioita.
Kuva: Jani Syvänen

Perinteitä kunniottaen

Tällä kertaa jo useiden vuosien ajan kaavamaisesti esitetty kysymys säästettiin varsinaisen kokouksen ulkopuolelle. Tätä pitkää perinnettä nauttiva epätietoisuuden sokaisema hämmennys koski tänäkin vuonna, niin kuin kaikkina muinakin vuosina, toimintakertomuksesta puuttuneita sotilasarvoja. Yhdistyksen toimintakertomus on vapaamuotoinen asiakirja, jossa tulee esittää laissa ja muissa säännöksissä edellytetyt tiedot, kuten yhdistyksen toiminnan kehitys ja keskeiset tapahtumat tilikaudella. Taloudellinen asema ja tuloksen muodostuminen, sekä olennaiset taloudelliset tunnusluvut. Toimintakertomus ei ole henkilörekisteri, eikä siinä mainittujen henkilöiden ansioluettelo.

Nykyisessä maailmantilanteessa jopa valtiovalta kannustaa käyttämään tervettä harkintaa siinä, millaisten tietojen julkaiseminen on maanpuolustuksen kannalta järkevää. Kehotan kaikkia lukijoita pohtimaan edellä mainittua sotilasarvoihin liittyvää asiaa muun muassa siltä kannalta, millaisia asioita esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kannattaa kertoa.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Veteraanien rosvopaistitilaisuus Härmän kylpylässä

Julkaistu

Veteraanien rosvopaistitilaisuus järjestettiin Härmän kylpylässä huhtikuun 27. päivänä. Tilaisuus oli samalla Kauhavan kaupungin kansallisen veteraanipäivän juhlatilaisuus. Tuota edelsi uudelleen sijoitetun Mannerheim-muistomerkin paljastaminen ja seppeleenlasku Pihkahovisäätiön kiinteistölle Härmän Kylpylän taakse.

Perinne rosvopaistijuhlan järjestämisestä on aloitettu vuonna 1992 näyttelijä Leo Lastumäen ideoimana. Lastumäen ideasta otti kopin hänen ystävänsä, nyt eläkkeellä oleva lentopurseri Kalevi Rönnkvist. Rönnkvist lähti toteuttamaan tätä tehtävää yhdessä muiden Finnairin lentävän henkilöstön ja yhteistyötahojen kanssa. Sama tilaisuus on nyt järjestetty reilut 30 vuotta ja ympäri suomea on tilaisuuksia ollut yli 400.

Rosvopaisti ”kuopan” pohjalla oli betonilaattoja. Kuva: Mika Mäki
Rosvopaistitulta vartioivat Asko Peltola, Juhani Hänninen ja Mika Mäki. Kuva: V-M Keskinen
Finnairin miehet tulisuoja-asuissaan. Kuva: Mika Mäki

Näiden juhlahetkien onnistumiselle lyötiin ensimmäiset tahdit kuitenkin edeltävänä yönä. Rosvopaistin valmistukseen tarvitaan tuntien kestävää isoa avotulen tekoa. Piipahdin seuraamaan ja rupattelemaan yöllä klo 3.00 jälkeen tulivartiossa olleita rauhanturvaajia. Tehtävää suorittivat Asko Peltola, Juhani Hänninen ja Mika Mäki. Vartiotehtävät olivat heille tuttua työtä YK-tehtävistä jo Libanonin ja Namibian ajoilta. Näille aktiivireserviläisille homma oli tärkeä ja mieluisa. Mäki kertoikin, että yön aikana poltettiin viisi kuutiota halkoja riittävän hiilloksen saamiseksi rosvopaistin kypsentämiseen.

Kello kuuden aikoihin saapuivat Finnairin miehet tulisuoja-asuissaan ja aloittivat varsinaisen kypsennysvaiheen. ”Kuopan” pohjalla oli betonilaattoja ja siihen asetettiin metalliverkko, jonka päälle laitettiin lihapaketteja 100kg edestä. Ne peitettiin hiilloksella kaivinkoneen kauhalla ja sen päälle vielä kivituhka. Kypsentämisvaihe kesti n. 6 tuntia. Sitten hauta auki ja herkullinen tulos nähtiin aikanaan lautasella.

♦ ♦ ♦

Virallisen ohjelman klo 12.00 aloitti Mannerheim-muistomerkin paljastustilaisuus Härmän Kylpylän takana. Tilaisuus alkoi seppeleenlaskulla, jonka suoritti Porin prikaatin komentaja prikaatinkenraali Jami Virta ja Ylihärmän Reserviläisistä Mika Mäki. Kunniavartiossa muistomerkin vierellä seisoivat Porin prikaatin varusmiehet. Juhlavaa hetkeä säestivät haitareilla Veikko Ahvenainen ja Carita Nordlund.

Tilaisuus alkoi seppeleenlaskulla. Kuva: V-M Keskinen
Tapio Liinamaan puhe muistomerkillä. Kuva: V-M Keskinen

Tämän jälkeen Pihkahovisäätiön hallituksen puheenjohtaja Tapio Liinamaa piti puheen muistomerkillä, jossa mm. valotti muistomerkin siirtoon liittyviä seikkoja nyt tänne Pihkahovisäätiön kiinteistölle. Edellisen sijoituspaikan kiinteistö oli yllättäen jouduttu myymään ja siirto nykyiselle paikalle tuli ajankohtaiseksi. Täältä sille löytyi edelleenkin arvoisensa paikka.

Puheessaan Liinamaa kertasi Mannerheimiin ja Tammisunnuntaihin 1918 liittyviä tapahtumia. Uuteen paikkaan liittyy myös vahvoja sotahistoriallisia kaikuja. Pihkahovi nimitystä käytettiin yhdestä keskeisestä korsusta Taipaleenjoella talvisodassa ja se oli tuttu paikka siellä taistelleille ylihärmäläisjoukoille. Tuohon korsuun on viitattu usein heidän muistellessa tuota sota-aikaa. Liinamaa siteerasi myös Mannerheimin lähettämää kiitosviestiä Ylihärmän urheille rintamamiehille, jotka Taipaleenjoella ja Vuosalmella antoivat merkittävän panoksensa sotatoimien onnistumiselle tuolla rintamalla.

♦ ♦ ♦

Klo 13.00 alkavaan Rosvopaisti- ja Kauhavan kaupungin veteraanijuhlaan oli kutsuttu veteraanien lisäksi heidän puolisonsa, sotalesket, lotat, pikkulotat, sotilaspojat ja rintamapalvelustunnuksen saaneet. Heidän avustajansa olivat myös tervetulleita. Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan sotilaskotisisaret olivat kutsuttujen joukossa. Tämä Kauhavan kaupungin veteraanijuhla järjestettiin yhteistyössä Pihkahovisäätiön, Ylihärmän Reserviläisten ja Finnairin lentävän henkilöstön kanssa. Tilaisuuden juonsivat purseri Kalevi Rönnkvist ja Kaupungin hyvinvointipäällikkö Heli Luoma. Juhlapuheita pitivät Porin prikaatin komentaja prikaatinkenraali Jami Virta ja Kauhavan kaupunginjohtaja Vesa Rantala. Kutsuja oli lähetetty 250 ja paikalla väkeä taisi olla lähemmäs 300.

Juhlapuhetta pitämässä Porin prikaatin komentaja prikaatinkenraali Jami Virta. Kuva: Liina Hautanen
Erkki Liikasen lupsakan karjalaispojan tyylillä esitetyt kappaleet saivat hymyn huulille katsojissa. Veikko Ahvenainen säestämässä. Kuva: V-M Keskinen

Juhlapuheitten jälkeen kohotettiin alkumaljat prikaatinkenraali Virran johdolla. Sitten päästiin, ehkä päivän odotetuimpaan hetkeen eli rosvopaistiruokailuun, jonka kirkkoherra Jyrki Jormakka siunasi ensin. Ruokailussa avustivat ja tarjoilivat Finnairin lentävän henkilöstön lisäksi Porin prikaatin varusmiehet ja lähialueen reserviläiset. Pitkän kypsytyksen saanut rosvopaisti sai runsaasti kiitosta juhlayleisöltä ja kyllähän se oli suunmukaista myös allekirjoittaneelle. Jälkiruokakahvit ja konjakit kuuluvat myös päivän menuuseen.

Tilaisuudessa muisteltiin myös sota-aikoja ja palkittiin paikallisen yläkoulun 9-luokkalaisten kirjoituskilpailun parhaita aiheesta ”Minun Isänmaani”. Mannerheim-taulut ja 100 euron stipendit saivat Jonne Ekola ja Eerika Aalto.

Ruokailussa avustivat ja tarjoilivat Finnairin lentävän henkilöstön lisäksi Porin prikaatin varusmiehet ja lähialueen reserviläiset. Kuva: Liina Hautanen
Edustusta lottapuvussa. Kuva: Liina Hautanen
Kutsuja rosvopaistitapahtumaan oli lähetetty 250kpl. Kuva: Liina Hautanen
Maestro Eino Grön lentoemäntien kanssa yhteiskuvassa. Kuva: Liina Hautanen

Päivän viihteellisessä osuudessa päästiin kuulemaan Eino Grönin ikivihreitä kappaleita, jotka innoittivat myös tanssijoita parketille. Erkki Liikasen lupsakan karjalaispojan tyylillä esitetyt kappaleet saivat hymyn huulille katsojissa. Sota-aikaan Liikanen oli itsekkin joutunut evakkoon Kauhajoelle. Haitarilla esityksiä säestivät Veikko Ahvenainen ja Carita Nordlund.

Omassa puheenvuorossaan Pihkahovisäätiön toimitusjohtaja Jan-Erik Hagfors kiitteli yhteistyötahoja tästä tapahtumasta ja lupaili ehkä jatkoakin ensivuonna. Aika näyttää, toteutuuko se. Tilaisuus päättyi Finnairin lentävän henkilöstön yhteislauluun Veteraanin iltahuuto kappaleella.

♦ ♦ ♦

Kello 18:00 alkoi Härmän Kylpylän auditoriossa sotahistorioitsija ja Keskisuomalaisen toimittajan Pauliina Ylitalon luento: ”Lottapuvussa haudatut – talvi-ja jatkosodan kaatuneet naiset”. Paikalle oli saapunut mm. monta pikkulottaa, koska olivat samaan aikaan kuntoutuksessa talossa.

Sodissamme kentälle kaatuneet Lotat, kuten kaatuneet miehetkin on aina pyritty toimittamaan takaisin kotipitäjäänsä hautausta varten. Tämä ainutlaatuinen tapa ei ole käytössä missään päin muualla maailmassa kuin suomessa. Lottia ja kentälle kaatuneita miehiä on siis kohdeltu tasa-arvoisesti sodan aikana. Lottia olisi voitu haudata myös sankarihautaan, mutta useimmiten heidät haudattiin omaisten toivomuksesta omiin sukuhautoihinsa. Tapana oli, että lottaa saattelivat hautaan arkkua kantaen toiset lotat.

Pauliina Ylitalon luento: ”Lottapuvussa haudatut – talvi-ja jatkosodan kaatuneet naiset”
Kuva: V-M Keskinen
Pauliina Ylitalon luento keräsi hyvin kuulijoita paikalle. Kuva: V-M Keskinen

Luennolla Ylitalo otti esille muutamia tapauksia kuvin ja tallennetuin koostevideoin. Nämä kuvat ja dokumentit sisälsivät tietoa kuolinilmoitusten muodossa tai niistä oli olemassa erillisiä ilmoituksia sen ajan lehtitiedoissa. Kaatumisen hetket ja syyt oli kirjattu ylös normaaliin tapaan myös senhetkisissä palveluspaikoissa.

Sodan päätyttyä valvontakomission lakkauttaessa lottajärjestön tämä yhdenvertaisuus jollakin lailla katosi pikkuhiljaa. Olihan lottajärjestön toiminta sodan jälkeen kielletty puheenaihe. Sodissa käyneitten miesten ja lottien arvostus ei enää ollutkaan tasa-arvoista. Nykypäivänä tuo tilanne on kuitenkin palautunut. Ylitalo on tekemässä tästä aiheesta väitöskirjaa tulevana vuonna ja myös kaatuneitten lottien matrikkelikirjaa. Sodissamme kaatui kaikkiaan 403 lottaa.

Reserviläiset Asko Peltola ja Veli-Matti Keskinen osallistuivat rosvopaistitapahtuman järjestelytehtäviin. Kuva: Liina Hautanen

♦ ♦ ♦

Illalla laskiessani siniristilippua taloyhtiön tangosta mietin, että olipa melkoinen veteraanipäivän kattaus takana. Hienoja hetkiä yli vuorokauden mittaisessa aikajanassa. Se oikeastaan alkoi jo sunnuntai jumalanpalveluksen jälkeen suoritetulla seppeleenlaskulla kunniavartiossa sankarihaudoilla veteraanikuoron laulua kuunnellen. Tuolla jo asetettiin pienoisliput sankarihaudoille kirkkoväen toimesta veteraanipäivää kunnioittamaan. Sanoisin, että ainutkertaista. Toivottavasti joskus saan olla vielä jossain samansuuntaisessa mukana.

Mukana ollut

Veli-Matti Keskinen
Lakeuden Maanpuolustajan toimituskunta

Veteraanipäivä Isossakyrössä

Julkaistu

Asemiesmuseon ja Tykkipuiston aikaisempina vuosina tapahtunut esittely kuudesluokkalaisille, esiteltiin tänä vuonna ensimmäisen kerran yläkoulun seitsemäsluokkalaisille.

Kuljetuskustannukset säästyivät, kun yläkoululta voitiin tulla kävellen esiteltäville kohteille. Erkki Hölsö, Juha Savinainen ja Raimo Suhonen toimivat asiantuntijaoppaina taas kerran. Illalla kunnan järjestämään juhlaan oli saatu upea esitelmöitsijä Timo Fors. Oli ihmeellistä, kuinka hiljaiseksi hän sai runsaan kuulijakunnan, olihan monella osallistujalla kokemus lähiomaisen rintamalla kaatumisesta.

Yläkoulun seitsemäsluokkalaiset tutustuivat Asemiesmuseoon ja
Tykkipuistoon Erkki Hölsön, Raimo Suhosen ja Juha Savinaisen johdolla. Kuva: Esko Petäjä
Lukion kulttuuriryhmän musiikkiesitys. Kuva: Esko Petäjä
Erinomaisen luennon pitänyt Timo Fors Seinäjoelta (Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen varapj.) aiheenaan Sankarivainajat, vapautemme hinta. Kuva: Esko Petäjä
Juhlasta lähetettiin seppelpartiot sankarihaudalle, asevelihaudalle ja Karjalaan jääneiden muistomerkeille. Kuva: Esko Petäjä

Kunnallisneuvos Jaakko Pukkinen lausui tervehdyssanat, joissa hän valotti veteraanipäivän syntyä. Musiikkiesityksistä vastasivat veljekset Miika Rinta-Korkeamäki ja Rami Rinta-Korkeamäki, sekä lukion kulttuurilinjan opiskelijat musiikinopettajansa Susanna Porasen johdolla. Järjestelyistä vastasi kunnan kulttuurivastaava Krista Pollari, kahvituksesta vastasivat oppilaat yläkoulusta.

Tilaisuuden jälkeen moni jäi vielä keskustelemaan Timo Forsin kanssa, luento oli todella liikuttanut.

Kiitollisuudella
Esko Petäjä