• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Tapahtumat

Reserviläisliiton juhlavuoden huipennusta vietetään huhtikuussa Helsingissä

Julkaistu 20.3.2025

Reserviläisliiton 70-vuotisjuhlavuoden päätapahtumat eli koko kansan maanpuolustustapahtuma ja jäsenistön iltajuhla järjestetään lauantaina 26.4.2025 Helsingissä. Juhlallisuuksiin ovat tervetulleita kaikki liiton jäsenet.

Huhtikuussa vuonna 1955 paikallisten reservinaliupseeriyhdistysten keskusjärjestöksi perustettu ja 1990-luvun puoliväliin asti nimellä Reservin Aliupseerien Liitto toiminut Reserviläisliitto juhlii tänä vuonna 70-vuotista taivaltaan. Juhlavuoden kantavana teemana on Reservissä voima.

Suomen suurimman maanpuolustusjärjestön juhlavuotta vietetään läpi vuoden sekä valtakunnallisesti että paikallistasolla reserviläispiireissä ja -yhdistyksissä. Juhlavuoden valtakunnalliset päätapahtumat järjestetään Helsingissä lauantaina 26. huhtikuuta.

Kuva: Reserviläisliitto

Maanpuolustustapahtuma

Viikonlopun juhlallisuudet aloittaa koko kansan maanpuolustustapahtuma, joka järjestetään Helsingin Kansalaistorilla, keskustakirjasto Oodin kupeessa klo 10–16. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Kuva: Reserviläisliitto

Tapahtuman keskiössä ovat paikan päälle toimintaansa esittelemään saapuvat viranomaiset, maanpuolustusjärjestöt ja muut liiton yhteistyökumppanit ja sidosryhmät. Tapahtumassa voi mm. tutustua Puolustusvoimien kalustoon ja eri maanpuolustusjärjestöjen toimintaan, nauttia Liikkuvan sotilaskodin antimista ja käydä määrittämässä oman veriryhmänsä Veripalvelun Verenluovutusbussissa.

Kuva: Yle

Kansalaistorin lavaohjelma pitää sisällään mm. pikkulotan ja Ylen Naissotilaat-sarjasta tuttujen henkilöiden haastatteluja. Lisäksi päivän aikana kuullaan Kaartin soittokunnan musiikkia sekä arvovaltaisen vieraan juhlapuhe.

Iltajuhla

Kansalaistorilla järjestetyn maanpuolustustapahtuman jälkeen liiton jäsenistöllä on mahdollisuus osallistua ainutlaatuiseen iltajuhlaan Sokos Hotel Presidentissä. Iltajuhla alkaa klo 18 rennon, mutta arvokkaan illallisen merkeissä ja jatkuu alakerran yökerhossa SUPREME-yhtyeen tahdissa yön pikkutunneille asti. Juhlaan ovat tervetulleita Reserviläisliiton jäsenet aveceineen. Juhlan pukukoodi on juhlapuku ja kunniamerkit tai tumma puku ja kunniamerkit.

Illalliskortteja on myynnissä 70 euron hintaan Eventiossa 7.4. asti. Reserviläisliitto on myös varannut Sokos Hotel Presidentistä liiton jäseniä varten huonekiintiön, johon voi tehdä huonevarauksia 29.3. klo 18 asti.

Kuva: Reserviläisliitto

Reserviläisliiton varapuheenjohtaja ja juhlavuoden työryhmän puheenjohtaja Lotta Nissi on iloinen siitä, että huhtikuun juhlaviikonloppu on suunniteltu nimenomaan jäsenet sekä muut maanpuolustuksesta kiinnostuneet kansalaiset huomioon ottaen.

– Liiton juhlavuoden keskiössä ovat jäsenet ja kaikki muutkin maanpuolustuksesta kiinnostuneet kansalaiset, sillä ilman heitä liitto ei olisi seissyt näin vahvalla pohjalla jo seitsemää vuosikymmentä. Suomen maanpuolustuksen perustana on vahva maanpuolustustahto sekä maanpuolustustyötä tekevät ja tukevat yksilöt, ja juuri heitä ja heidän kanssaan meidän on syytä juhlia. Toivottavasti nähdään mahdollisimman monen jäsenen sekä yhdistys- ja piiritoimijan kanssa huhtikuussa Helsingissä!

Ohjeet pääjuhlan illalliskorttien ostamiseen ja huonevarausten tekemiseen sekä lisätietoja koko kansan maanpuolustustapahtumasta ja siinä mukana olevista organisaatioista löydät juhlavuoden omilta verkkosivuilta osoitteesta www.reservilaisliitto.fi/juhlavuosi/

Reserviläisliitto

Kategoriassa: Artikkeli, Tapahtumat, Uutiset

Kiinnostaako oma ja asuinalueen turvallisuus?

Julkaistu 10.2.2025

Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos antaa tähän hyvät edellytykset suojelualueiden toiminnan muodossa. Suojelualueiden toiminta perustuu pelastuslakiin ja on osa pelastuslaitoksen varautumista.

Toiminta kattaa koko Etelä-Pohjanmaan maakunnan ja on sisällöltään väestönsuojelua. Suojeluhenkilöstö koostuu vapaaehtoisista maanpuolustushenkisistä ja turvallisuutta arvostavista alueen asukkaista. Vaikka kyseessä on pelastuslaitoksen lakisääteinen tehtävä, on se myös väylä asukkaiden omaan varautumiseen ja osa kokonaisturvallisuutta.

Suojelupiirin ja -lohkon päällikön koulutus Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella

Pelastusopisto järjestää yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen kanssa ao. alueen suojelupiirin ja -lohkon johtotehtäviin koulutusta tiistaina 18.2. – keskiviikkona 19.2.2025 Seinäjoella paloaseman tiloissa, osoitteessa Palovahti 3, Seinäjoki.

Koulutus on osallistujille maksuton ja sisältää ruokailun ja kahvit. Matkakuluja ei korvata, joten suositellaan ”kimppakyytejä”.

Kurssin tavoitteena on, että koulutettavat:

  • perehdytetään suojelualueiden toiminnan tarkoitukseen, ymmärtävät suojelualueiden toimintaperiaatteet ja toimintaympäristön huomioimisen valmiuden suunnittelussa.
  • saavat valmiuksia johtaa vastuualueellaan olevan alueen valmiuden kehittämistä, ja tilanteen aikaista toimintaa sekä perehtyvät viranomaistoimintaan liittyviin toimivaltuuksiin suojelualuetoiminnassa ja tiedostavat salassapitovelvoitteet.

Koulutukseen osallistuvien on ilmoittauduttava viimeistään 13.2. sähköpostitse palopäällikkö Juha Turkulaiselle: juha.turkulainen@hyvaep.fi, puh. 0400 616 620.

Kurssille voidaan ottaa noin 30 henkilöä ja valituille ilmoitetaan sähköpostilla 14.2.

Koulutuksia tullaan jatkamaan tarpeen mukaan. Mikäli asia kiinnostaa, mutta ei onnistu näin lyhyellä varoitusajalla, niin siitäkin on hyvä ilmoittaa seuraavien kurssitarpeiden määrittelyä varten.

Kategoriassa: Artikkeli, Tapahtumat, Uutiset

Törni/Thorne-näyttely Haminassa – sotasankarin katoamisesta 60 vuotta

Julkaistu 27.1.2025

Kiistelty Marskin ritari, jatkosodan jälkikurimuksessa tuomittu maanpetturi ja Vietnamin sodan sankarivainaja Lauri Törni katosi 60 vuotta sitten. Suomesta Yhdysvaltain armeijaan lähtenyt ja nimensä vaihtanut sotasankari Larry A. Thorne on haudattu vuonna 2003 Arlingtonin sotilashautausmaahan.

Suomen talvi- ja jatkosotien sankari Lauri Törni
SA-kuva

Suomen talvi- ja jatkosotien sankari Lauri Törnin ajolähtö punaisen vallan Suomesta alkoi, kun jatkosodan rauhanehtojen mukaan Saksasta tuli Suomen vihollinen. Törnille ei löytynyt upseerivakanssia Suomen vapaaehtoisesta SS-pataljoonasta Saksassa kesällä 1941. Hän sai sodan ajan suomalaisen sotilaan korkeimman huomionosoituksen Mannerheim-ristin heinäkuussa 1944. Isänmaan miehenä jatkosodan päätyttyä syyskuussa 1944 mahdollisen Neuvostoliiton miehityksen varalta hän värväytyi vastarintakoulutukseen Saksaan. Tapahtumien kulku vei hänet siellä hetkeksi rintamalle.

Palattuaan monen mutkan kautta Suomeen hänet otettiin kiinni maanpetoksesta. Punaisen valtiollisen poliisin aikana se johti syytteeseen ja kuritushuoneeseen vuonna 1947. Pako Turun lääninvankilasta, kiinnijäänti Oulussa ja 1948 presidentti J.K. Paasikiven armahdus ehdolliseen vapauteen vei Törnin Ruotsin ja Venezuelan kautta Yhdysvaltoihin. Vuoden 1954 alussa Lauri Törni värväytyi Yhdysvaltain armeijaan. Larry A. Thornen nimellä hän sai vuonna 1955 maan kansalaisuuden. Toisella Vietnamin sodan palveluskerralla hän katosi ja menehtyi helikopteriturmassa lokakuussa 1965. Hänen maalliset jäänteet löytyivät 1999.

Lauri Törni alias Larry A Thorne oli esikuvahahmo Robin Mooren paljon myyneen Vihreät baretit -kirjan päähenkilölle. Se taas päätyi valkokankaalle 1968 Vihreät baretit-elokuvassa. Siinä Thornen hahmoa näytteli John Wayne.

Museo Wanhan Veteraanin toinen vetovoimatekijä ensi kesänä Haminassa on tuhansien kriisinhallintaveteraanien ja varusmiesten tuntema panssaroitu miehistövaunu Pasi. Sitähän Euroopan maat kilvan Suomen puolustusteollisuudelta nyt tilaavat. Wanha Veteraani uudistaa yleisön pyynnöstä Törnistä kertovan vaihtuvan näyttelyn ensi kesänä. Mannerheim-ristin ritarin n:ro 144 hahmo ja sotilasura Suomessa, Saksassa ja Yhdysvalloissa kiehtovat yhä. Suomessa ei ole Lauri Törni -museota.

Kaivauskuva Vietnamin etsinnöistä, JTF Vietnam, kuva Juha Saxberg:
Turmakopterin kaivauksissa viidakon vuorenrinteessä oli mukana Lauri Törnin sisarenpoika Juha Rajala (oik).

Museon ensimmäisenä kesänä 2019 Törni-näyttelyä kävi katsomassa 6 000 vierasta. Silloin vielä tuntemattoman museon kävijälukua ei ole edelleenkään ylitetty.
Törni/Thorne-näyttely painottuu nyt sotasankarin katoamiseen ja kaatumiseen helikopteriturmassa Vietnamissa lokakuussa 1965 sekä turmapaikan etsintöihin. Kopterin ja miehistön jäänteet löytyivät viidakosta vuorenrinteestä vasta vuonna 1999. Lauri Törni syntyi Viipurissa vuonna 1919.

Etsintäretkikunnassa oli mukana viisi suomalaista, muun muassa sotahistorioitsija Kari Kallonen. Näyttelyssä tuodaan esiin retkikunnan vaikeaa työtä Vietnamin vuoristossa valokuvin ja esinein. Törnin pitkää sotatietä ja myös katoamisen jälkeisiä vaiheita näyttelyssä havainnollistaa haminalaisen keräilijä Jari Heikkilän uutta aineistoa sisältävä kokoelma. Näyttelyyn voi tutustua paitsi seinätauluissa ja vitriineissä myös virtuaalisesti tietokonenäytöllä.

Helikopterin tunnistusnumerot, H34 parts, kuva Juha Saxberg:
Törnin turmapaikalta löytyivät selkeät helikopterin tunnistusnumerot liki 34 vuotta vuoreentörmäystä myöhemmin.

Näyttelykauden avajaisissa lauantaina 17.5. järjestetään Wanhan Veteraanin tarjontaa syventävä seminaari. Kari Kallonen muun muassa kertoo Törnin etsintäretkestä valokuvin ja videoin.

– Lahjoitan kesän vierailijoiden kesken arvottavaksi pienen palan Törnin turmakopteria ja luodin kärjen, jotka toin repussani viidakosta. Tauluun liitetään aitoustodistus, Kallonen kannustaa.

Panssari Sisu vientimenestys

Osana viime vuonna uudistettua rauhanturvaamisen perusnäyttelyä Wanha Veteraani juhlii miehistönkuljetusajoneuvo Panssari Sisun, Pasin, tuotannon 40-vuotisuutta. Suomen puolustusteollisuuden ajankohtainen vientituote on päivän sankarina Pasin nimipäivänä perjantaina 30. toukokuuta.

Kuva Ensio-Pasista Wanhassa Veteraanissa, kuva Terho Ahonen:
Suomen nykyisen puolustusteollisuuden lippulaivan ensimmäinen Panssari-Pasi,
sarjanumero Ps 675-1 seisoo museo Wanhan Veteraanin pihassa Haminassa.

Pasin elokuussa 1984 puolustusvoimille valmistuneet ensimmäiset XA-180 -mallit lähtivät valkoisiksi maalattuina rauhanturvatehtäviin Libanoniin. Sarjanumero Ps 675-1 toimitettiin YK-koulutuskeskukseen Niinisaloon koulutusvaunuksi. Se nimettiin käyttöönottotilaisuudessa rauhanturvaajakenraali Ensio Siilasvuon mukaan Ensio-Pasiksi.

– Siilasvuon nimikkovaunu on nykyisin Wanhan Veteraanin pihassa katoksen alla. Pasin päivillä esitellään myös vaunun myöhempiä puolustusvoimien käytössä olevia malleja, mahdollisesti aivan viimeisintä 6×6 -versiota myöten, Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja, eversti evp. Vesa Kangasmäki kertoo.

Panssarisuojaa olisi tarvittu jo 14.2.1974

Keskustelu rauhanturvaajien panssaroiduista ajoneuvoista nousi esiin jo ainakin loka-marraskuun vaihteessa 1973. Silloin Suomi kokosi Niinisalossa Suezille Jom Kippur -sotaa rauhoittamaan UNEF II -operaatioon lähetettävää YKSV 1 -valmiuspataljoonaa. Sen koulutettu miehistö saatiin juuri ja juuri kokoon. Sen sijaan Puolustusministeriön YK-toimistossa pelätty tilanne puuttuvista ajoneuvoista tuli väistämättä eteen. Valmiuspataljoonalle valtio ei ollut osoittanut määrärahoja hankkia kuljetuskalustoa, ei varsinkaan miehistölle suojaa antavia panssaroituja ajoneuvoja.

YKSV 1:n komentajaksi nimetty eversti Reino Raitasaari sanoi pataljoonan perustamiskiireiden keskellä Ilta-Sanomien 30.10.1973 julkaisemassa ”Panssariautot vasta paperilla” -jutussa muun muassa seuraavaa:

”YK-joukoilta puuttuu ajoneuvoja, puuttuu viestikalustoa. Suomalaisten joukkojen määrävahvuuteen kuuluu muun muassa 15 panssariautoa ja 15 miehistönkuljetusvaunua. Mutta vain paperilla.”

Karu tilanne tuli eteen varsin pian. YKSV 1 pataljoonan johdon Suezilla allekirjoittamassa helmikuun 1974 tilannekatsauksessa viitataan 14.2.1974 kahteen peräkkäiseen 20 minuutin välein tapahtuneisiin miinaonnettomuuksiin. Niissä osallisina olivat lyhyt Land Rover maastoauto ja Sisu A-45, myös ”protoksi” kutsuttu maastokuorma-auto. Autojen hyttien peltilattian suojana panssarimiinoja vastaan oli vain muutama pieni hiekkasäkki. Suora lainaus tilannekatsauksesta:

”Miinojen räjähdyksissä kuoli kaksi henkilöä ja ja haavoittui kuusi henkilöä, joista neljä vaikeasti. Menetykset olivat seuraus YKSV 1:n määrävahvuuteen kuuluvien panssaroitujen kuljetusajoneuvojen p u u t t u m i s e s t a (viimeinen sana oli tekstissä korostettu harvennettuna)”.

Proto 14.2.1974, kuva Puolustusvoimat:
Sisu A-45 maastokuorma-auton oikean pyörän alla Egyptissä Suezilla 14.2.1974 räjähtänyt panssarimiina johti hytissä istuneiden rauhanturvaajakersanttien Risto Latva-Hakunin ja Risto Majasaareen kuolemaan. Kuljettaja ja lavalla kopin takana seisoneet kaksi miestä saivat vakavia vammoja. Takalaitaa vasten istunut lääkintämies selvisi lievin vammoin.

Pasit käyttöön 1984

Asia alkoi edetä vasta 1980-luvun alussa, kun puolustusministeriö käynnisti tarjouspyynnön panssaroiduista miehistönkuljetusajoneuvoista Suomen puolustusvoimien käyttöön. Vuoden 1983 lopulla puolustusministeriö valitsi Oy Sisu-Auto Ab:n XA-180 Pasin uudeksi panssaroiduksi miehistönkuljetusajoneuvoksi. Ensimmäiset vaunut menivät syksyllä 1984 Libanoniin suomalaisten rauhanturvaajien käyttöön. Niistä ensimmäinen sarjanumero Ps 675-1 toimitettiin YK-koulutuskeskukseen Niinisaloon. Santahaminassa 17.8.1984 pidetyssä Pasien käyttöönottotilaisuudessa Ensio Siilasvuon ohella oman nimikkovaunun sai Suezilla ja Siinailla YKSV 1-6:n komentajana toiminut eversti Reino Raitasaari. Hänen paljon käytetyn lempinimen mukaan vaunu sai nimen Reka. Se laivattiin Libanoniin UNIFIL-operaatioon saman vuoden lokakuussa, yli kymmenen vuotta Suezin miinaan ajojen jälkeen.

Ensio-Pasi Hämeenkankaalla, kuva Martti Tikka:
Ensio-Pasi oli rauhanturvaajien koulutuskäytössä reilut kymmenen vuotta syksystä 1984 lähtien. Vaativa ajoharjoittelurata Niinisalon Hämeenkankaan hiekkaharjuissa antoi tuntumaa operaatioalueiden ajourista aavikoilla.

Kaksipäiväisessä Pasi-tapahtumassa ovat mukana Patria Finland ja Reserviupseerikoulu. RUK järjestää yleisölle, veronmaksajille Pasi-ajeluita varuskunnan alueella. Museon Camp Hamina -majoitustukikohdassa voi yöpyä ja saunoa sekä nauttia messiravintolan palveluita suoraan ”pelipaikalla” – harvinaista herkkua museossa. Wanhan Veteraanin näyttelyt ovat auki 17.5 – 28.9.2025 ti-su 10-16.

Lisätietoja Wanhasta Veteraanista www.rvpk.fi

Vesa Kangasmäki
Toiminnanjohtaja
Rauhanturvaamisen ja Veteraanityön Perinnekeskus
Wanha Veteraani
vesakangasmaki@gmail.com
040 158 8115

Kari Kallonen
Sotahistorioitsija
kari.kallonen@netti.fi
040 517 0659

Terho Ahonen
Tiedottaja
Wanha Veteraani
terhoahonen2@gmail.com
040 504 0293

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Tapahtumat

Tonttupolku itsenäisyyspäivän teemalla

Julkaistu 4.12.2024

Perinteinen Piirin joulunavaus ja joulurauhan julistus Seinäjoella Törnävän alueella 1. joulukuuta keräsi väkeä alueelle komeat 3500 henkeä.

Isänmaalliseen tyyliin koristeltu joulupuu. Kuva: Elena Mikkilä

Yhdistyksemme osallistui johtokunnan voimin nyt kolmannen kerran tapahtumaan järjestämällä myyjäiset/arpajaiset jäsenemme Elena´s Photographyn toimitilan välittömässä läheisyydessä. Samalla jaoimme tietoutta maanpuolustukseen liittyvistä asioista etenkin jäsenemme Helena Huhtalan toimesta, joka toimii myös MPK:n kouluttajana.

Tällä kerralla saimme olla myös mukana yhtenä koko perheen tonttupolku-pisteenä. Läheiseen itsenäisyyspäivään liittyen rastin tehtävänä oli värittää Suomenlippu lippunauhaan kiinnitettäväksi. Noin sata lasta suurella innolla toteuttivat kyseisen tehtävän saaden tarran tehtävälomakkeeseensa liitettäväksi suoritetusta tehtävästä. Lopputuloksena komeasti Suomenlipuilla koristeltu joulukuusi!

Pirkko Sysilampi
Etelä-Pohjanmaan reserviläisnaiset ry

Joulukuusen Suomenlippu -koristeen värittäminen oli lapsille mieluista puuhaa.
Kuva: Pirkko Sysilampi
Reserviläisnaiset yhteiskuvassa vasemmalta lukien: Helena Huhtala, Pirkko Sysilampi, Kaisu Norrbacka ja Elena Mikkilä. Kuva: Elena Mikkilä

Kategoriassa: Artikkeli, Tapahtumat, Uutiset

Isänmaallinen maanpuolustuskonsertti Seinäjoella

Julkaistu 13.11.2024

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Seinäjoen Reserviläisjärjestöt järjestävät yhteistyössä isänmaallisen maanpuolustuskonsertin Seinäjoen kampustalon Seinäjoki -salissa sunnuntaina 24. marraskuuta klo 15 alkaen.

Frans Emil Sillanpää

”Mitä lieneekin aarteita Suomessa, toki kallehin on vapaus” – kirjoitti Frans Emil Sillanpää marssilauluun. Sillanpään marssilaulu on isänmaallinen sota-aikana 1940 syntynyt marssilaulu, joka on edelleen suosittu muun muassa varusmiesten marsseilla. Sen on säveltänyt Aimo Mustonen. Teksti perustuu Frans Emil Sillanpään aiemmin vuonna 1939 tekemään runoon. Nuo jylhät 85 vuotta sitten kirjoitetut sanat herättävät tänäkin päivänä voimakkaita ajatuksia kansakunnan vapauden merkityksestä. Ajassa, jossa sotien pauhu kantautuu tahtomatta salaman tavoin viestimien välityksellä meidän jokaisen arkeen.

MPK Pohjanmaan soittokunta esiintyy 24.11.2024 klo 15 alkaen Seinäjoen kampustalolla tarjoillen isänmaallista musiikkia talvisodasta jatkosotaan. Soittokuntaa johtaa kapellimestari Arto Panula. Solistina toimii Tero Parkkinen. Konsertin juontaa Jaakko Antila.

Liput 10€ (käteismaksu) / omakustanteinen kahvi väliajalla.

Lämpimästi tervetuloa isänmaalliseen konserttiin kampustalolle!

Tulostettava käsiohjelma löytyy TÄSTÄ!

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Tapahtumat, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Sivu 2
  • Sivu 3
  • Sivu 4
  • Sivu 5
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 16
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Pertti Kortesniemestä tasavallan 91. sotakamreeri
  • Lakeuden Maanpuolustajan tammikuun 2026 henkilökuvassa Tero Paasikas
  • Piirihallitukset järjestäytyivät Seinäjoella
  • Sankarihautajaiset Kuortaneella 16.1.1940
  • Liikkumattomuus rappion alku

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan

  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa

  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä

  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!

  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

huhti 11
10:00 - 19:00

TURVA26 – maanpuolustustapahtuma Seinäjoella

huhti 13
18:30 - 20:00

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n piirihallituksen kokous 3/2026

huhti 27
18:00 - 19:30

Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry:n vuosikokous

touko 4
18:00 - 19:30

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry:n kevätkokous

touko 11
18:30 - 20:00

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n kevätkokous

Näytä kalenteri

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·