• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Artikkeli

Vahvin Reserviläinen -kilpailu – Sotilaallista voimailua lakeuksilla

Julkaistu 10.8.2019

Reserviläiset saavat vihdoin omat ensimmäiset koskaan järjestetyt sotilaalliset voimailukilpailut, kun miehistä ja naisista otetaan mittaa leikkimielellä, mutta tosissaan kuluvan elokuun viimeisenä päivänä Ylihärmässä.

Taustaa ajatuksen syntymiselle
Idea kilpailun järjestämiseksi sai alkunsa noin puolitoista vuotta sitten, kun mietin jotain uutta räväkkää jäsenhankintatempausta, sellaista joka mahdollisesti kiinnostaisi mahdollisimman laajaa katsojakuntaa ja innostaisi nuoria liittymään reserviläisjärjestöihin. Ajatus kamppailu-urheilutapahtumasta hautui mielessä, eikä vähiten varmaankaan allekirjoittaneen oman voimailu- ja kamppailulajitaustan vuoksi.

Ajatus konkretisoituu
Reserviläisurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen tiedusteli noin vuosi takaperin toiminnanjohtajien neuvottelupäivillä paikalle kokoontuneilta reserviläisjärjestöjen toiminnanjohtajilta uusia ideoita kilpailuiksi tai liikuntamuodoiksi reserviläistoimintaan. Vanhat mietteet jäsentyivät päässäni ja lamppu syttyi. Esitin, että koska Etelä-Pohjanmaa on perinteisesti vahvaa kamppailulaji ja voimailualuetta, Etelä-Pohjanmaa voisi ottaa pilottina järjestääkseen ensimmäiset Suomen Vahvin Reserviläinen -kilpailut. Ajatus sai kannatusta kollegoilta ja Risto Tarkiainen piti ajatusta erinomaisena.

Tuumasta toimeen
Piirihallitusten kokoontuessa myöhemmin Seinäjoella kerroin hallituksille esittämästäni uudesta lajista ja sen käyttöönotosta ensimmäisenä Etelä-Pohjanmaalla. Ajatus sai kannatusta sekä Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin, että Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin hallituksissa. Heitin pallon piirihallitusten edustajille: Kuka ottaa ensimmäiset ”Reserviläisturnajaiset” paikkakunnallaan järjestelyvastuulleen?

Järjestäjää ei tarvinnut kauan etsiä, sillä nopeiten käsi nousi Ylihärmän Reserviläisten puheenjohtaja Mika Mäeltä, eikä varmasti vähiten hänelläkään siksi, että entisenä voimannostajana Mikalla oli hyvä käsitys siitä mitä kilpailujen järjestäminen vaatii.

Nuijaa pöytään ja Vahvin Reserviläinen työnimeä kantava tapahtuma toteutetaan Ylihärmässä kesällä 2019.

Tapahtumapaikka
Alettiin ideoimaan yhteistyössä Mikan kanssa kilpailujen sisältöä ja mietittiin missä päin Ylihärmää kilpailu olisi parhain toteuttaa. Asiaa ei tarvinnut miettiä kauan, kun kilpailupaikaksi valikoitui Härmän Kuntokeskus. Sijainti on maantieteellisesti mitä loistavin, lisäksi Kuntokeskuksen monipuoliset palvelut mahdollistavat kilpailujen laajamittaisen toteuttamisen. Heidän tontiltaan löytyy iso asfalttikenttä, peseytymismahdollisuudet, ruokahuolto sekä majoitusta kauempaa kilpailua seuraamaan tai kisaamaan tulleille. Loistava paikka ja luonteva valinta, sillä onhan kuntokeskuksella eli kuntsarilla takanaan jo muutenkin vuosien maanpuolustusmyönteinen yhteistyö reserviläisjärjestöjen kanssa sekä jäsenyys Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry:ssä.

Harkituin askelin
Ensimmäisiä yhteistyöpalavereita otettiin maastotiedustelun merkeissä raikkaassa pakkassäässä alkuvuodesta 2019. Paikalla tuolloin oli isoja pensselin liikkeitä vetämässä kolmikko Mäki, Syvänen ja Vainio. Pasi Vainio toimii Härmän Kuntokeskuksen myyntijohtajana. Ajatukset ja ideat sinkoilivat ja osuivat yksiin. Runkoajatus oli syntynyt.

Iltaohjelmaa
Tapahtumaa kehitettiin pääsääntöisesti kukin tahoillaan, mutta mainittu trio kokoontui aina tarvittaessa yhdessä miettimään seuraavia askelmerkkejä. Keväällä virisi ajatus laajentaa kilpailutapahtuman yhteyteen myös illanvietto live -musiikin merkkeissä kuntokeskuksen ravintolasaliin. Paikalla oli tuolloin myös ravintolapäällikkö Anna-Leena Hietamäki. Keskustelujen jälkeen musiikkitarjonnaksi valittiin kovamaineinen ja kuuluisa rokkitrio Melrose pääkaupunkiseudulta. Huikea bändi ja lavaenergisyydestään kuuluisana loistavaa lääkettä tulevaan syksyyn. Sattuipa vielä niinkin sopivasti, että kyseessä on kysytyn bändin ainut tänä vuonna Etelä-Pohjanmaalle sijoittuva keikka.

Melrosen tyylinäytettä videon muodosta löytyy TÄSTÄ

Bändin kuulumisia
Otin yhteyttä Melrose -bändin keulahahmoon Tokelaan ja kyselin kuulumisia.
Kitaristi/laulaja veisteli tarinaa seuraavasti:

”Käynnissä oleva keikkakesä on ollut mahtava, koska joka viikonloppuna on ollut kaksi keikkaa säännöllisesti. Mukavaa kun on rutiinia ja aina tietty rytmi viikolle. Myöskin keikkakunto on tästä johtuen kova ja bändi on tiukassa iskussa. Runsas musisointi on myös aiheuttanut jonkin asteista riffien ja sanoitusten hahmottelua kotioloissa, voi olla että joku päivä tehdään vielä levyäkin.

Melrose – Aulava Rock 1986

Yksi merkittävimpiä keikkamuistoja liittyy Aulava Rock festareihin, joka oli ensimmäinen musafestari missä tuli ikinä käytyä. Oltiin faijan kanssa viikon mittaisella fillariretkellä ja yksi etappi oli faijan lapsuuden koti Alavudella. Käytiin katsastamassa tilukset ja moikkaamassa sukulaiset, illalla mentiin festareille. Elettiin kasarin alkua, olin 14-15 -vuotias. Olin samoihin aikoihin jo perustanut bändin ja opettelin soittamaan, joten musiikki kolisi lujaa. Bluesounds oli mystinen ja kiehtova. J.Karjalainen oli just julkaissut ekan levynsä ja se oli Länsimäen Nuorisotalolla voimasoitossa, joten matsku oli entuudestaan tuttua. Tykkäsin hitosti, niinkuin myös päälavalla rokanneesta Ronski Gangistä. Bassari tuli kovalla äänenpaineella rintalastaan, se oli vaikuttavaa.

Eput ja Mikko Alatalo ei ollut niinkään mun juttu, mutta kokonaisuudessaan olin aika otettu kokemuksesta ja kuinka ollakaan noin viisi vuotta myöhemmin Melrosen ensimmäinen festarikeikka oli… Jep jep, Aulava Rockissa.

Ei kai tässä muuta kun nähdään kisojen jälkeen ja rokataan menemään!

Terveisin Tokela”

Lavaenergisyydestään tunnettu Melrose ei säästele. Kuva: Bobby Nieminen

Vahvin Reserviläinen tapahtuman -ohjelma 31.8.2019
Klo 09:00 kilpailuun osallistujien vastaanotto ja punnitus Anssin Jussin Areenalla.
Klo 10:00 kilpailun avauslaukaus. Napuen perinne ja tykit -ryhmä ampuu näyttävän avauslaukauksen Napuen taistelussa käytetyn tykkimallin mukaan valmistetulla 1700-luvun mustaruutitykillä.
Klo 10:05 kilpailun avaussanat Kauhavan kaupunginjohtaja Markku Lumio
Klo 10:15 kilpailu aloitetaan sotilasajoneuvojen vetopisteellä, maastokuorma-auton ja maastohenkilöauton veto samanaikaisesti asfalttikentällä vierekkäin. Nopeiten 20m matkan sotilasajoneuvoa vetänyt voittaa sarjansa.
Klo 14:00 kilpailu jatkuu tykkien nostopisteellä. Naiset nostavat 76mm tykin aisaa ja miehet 105mm tykin aisaa samanaikaisesti vierekkäin. Eniten yhtäjaksoisia toistoja minuutissa tehnyt voittaa sarjansa.
Klo 16:00 kilpailu jatkuu ammuslaatikoiden lavauspisteellä. Naiset ja miehet kilpailevat samanaikaisesti ammuslaatikoita kantaen. Nopeiten laatikot lavannut voittaa sarjansa.
Klo 18:00 palkintojen jako
Klo 19:00 DJ soittaa musiikkia Härmän Kuntokeskuksen ravintolasalissa.
Klo 23:00 LIVE – Rock ’n rollin ikiliikkuja Melrose esiintyy Kuntokeskuksen ravintolasalissa. (liput 15e) Liput kätevästi verkkokaupasta -> TÄSTÄ
Klo 01:30 tilaisuus päättyy

Tapahtuman juontaa sulavasanainen Mika Peltoniemi

Ohjelman aikataulutus on alustava ja tarkennetaan tarvittaessa.

Tapahtumaan on vapaa pääsy!

Vahvin Reserviläinen -kilpailu avataan Napuen tykkiryhmän toimesta suoritetulla näyttävällä mustaruutitykin laukauksella.

Sinustako Vahvin Reserviläinen?
Vahvin Reserviläinen on voimailun muoto, jossa kilpailijat mittelevät voimiaan erilaisissa sotilaallisista teemoista muodostetuissa lihasvoimaa vaativissa lajeissa. Osassa maksimaalista lihasvoimaa mittaavissa lajeissa koetellaan myös kilpailijoiden peruskuntoa ja henkistä kestävyyttä.

Kenttätykki105 H 61-37 ottaa miehistä mittaa maastavedon muodossa.

Lajit:
1. Sotilasajoneuvon veto
a. Kilpailija vetää ajoneuvoa köysillä 20m matkan mahdollisimman nopeasti. Paikalla on
maastokuorma-auto sekä maastohenkilöauto. Kilpailu toteutetaan kaksintaistelu
periaatteella. (miehet maastokuorma-auto, naiset maastohenkilöauto)

2. Tykinnosto
a. Maastaveto tykin aisoihin kiinnitetyllä tangolla, jossa kahvat tykin putken suuntaisesti.
Kilpailutuloksen ratkaisee samalla kuormalla minuutissa tehtyjen yhtäjaksoisten toistojen määrä.
(miesten tykki isompi 150kg, naisten tykki pienempi 75kg) Tykkien painot säädetään
lisäpainojen avulla soveltuviin painoihin)

3. Ammuslaatikoiden lavaus
a. Neljä eri painoista ammuslaatikkoa (naisilla 3) nostetaan kevyimmästä painavimpaan
trukkilavan päälle mahdollisimman nopeasti. Ammuslaatikot sijoitetaan 5m päähän
lavoissa. (M) 40kg, 60kg, 80kg ja 100kg (N) 20kg, 30kg, 40kg ja 50kg

Sarjat:
1. Vahvin Reserviläinen (Naiset)
a. Kevytsarja -60kg
b. Keskisarja -75kg
c. Raskassarja +75kg

2. Vahvin Reserviläinen (Miehet)
a. Kevytsarja -80kg
b. Keskisarja -100kg
c. Raskassarja +100kg

Painoluokallisissa kilpailuissa urheilija punnituttaa itsensä ennen kilpailun alkua ja hänen painonsa tulee olla vaa’alla tasan painoluokan paino tai sen alle (esim. miesten kevyessä sarjassa 80.0kg tai alle). SM-kilpailuihin voi osallistua kuka tahansa, joka on Reserviläisliiton tai Reserviupseeriliiton jäsen. Jäseneksi on mahdollista liittyä viimeistään kilpailupäivänä ennen punnitusta täyttämällä kilpailun vastuuvapauslomake, sähköinen jäsenhakemuskaavake ja hyväksyttämällä se reserviläisliiton ylläpitämään järjestelmään. Huom! Viime hetken ilmoittujalla tulee olla omat kilpailuvarusteet. Reserviläisliiton tai Reserviupseeriliiton jäsenkortti esitetään punnituksen yhteydessä pl. uudet jäsenet, jotka eivät ole jäsenkorttia vielä saaneet. HUOM! Puolustusvoimat myöntää kilpailijoille rinnasteisen kertausharjoitusvuorokauden!

Reserviläinen liity jäseneksi TÄSTÄ!
Reserviupseeri liity jäseneksi TÄSTÄ!

Kenttätykki 76K02 SKP ottaa naisista mittaa maastavedon muodossa.

Kilpailuvarusteet
Kilpailussa käytetään M05 varustusta seuraavasti:
Maastotakki M05
Maastohousut M05
T -paita (SA) tai soveltuva muu oliivin värinen esim. järjestöpaita (ei mainospaita)
Varsikengät M05 tai soveltuva muu musta sotilasjalkine, jota voidaan pitää yleisesti hyväksyttynä.
Sotilaspäähine, baretti (aselajikohtaisesti), lippalakki tai muu jota voidaan pitää yleisesti hyväksyttynä.

Omat varusteet sallitaan ed. kuvatusti, mikäli kilpailijalta ei löydy itseltään varusteita asiasta tulee mainita ilmoittautumismenettelyn (alla) yhteydessä.

Hellekelillä kilpailijoilla varsikengät, maastohousut, t-paita ja sotilaspäähine. Viileämmällä kelillä lisäksi maastotakki.

Nyrkkisääntö asialliseen kilpailupukeutumiseen, mikä kelpaa varusmiespalveluksessa kelpaa varmasti myös kisoissa. Ei siis hassun hauskoja vieraan vallan sotilaspäähineitä, vaikka se hauskalta jutulta vaikuttaisikin.

Kuvassa näkyvä materiaali tulee tutuksi kisan aikana kilpailijoille.

Ilmoittautuminen kilpailuun
Ilmoittautuminen suoritetaan osoitteeseen: vahvinressu@gmail.com

Ilmoittautumiset otetaan vastaan ilmoittautumisjärjestyksessä ja pidätetään mahdollisuus rajoittaa osallistujamäärää, mikäli kilpailijoiden määrä kasvaa niin suureksi, että kilpailua ei ole mahdollista toteuttaa aikataulun mukaisesti.

Kilpailuun pyydetään ilmoittautumaan 23.8.2019 mennessä.

Ilmoittautumisen yhteydessä täydennetään seuraavat kohdat:

1. Nimi
2. Syntymäaika
3. Yhdistys
4. Puhelinnumero
5. Paikkakunta
6. Sarja
7. Varustetarpeet (tämä kohta tyhjäksi, mikäli omat ym. varusteet löytyy)
Varsikengät (koko)
Maastopuku (koko)
T-paita (koko)
Lippis (koko)

Huom! Lähtökohtaisesti SA -varusteet menee suunnilleen näin:
160-170cm M -kokoisen kilpailijan valinta on 650-750
160-170cm L -kokoisen kilpailijan valinta on 652-752
170-180cm XL -kokoinen kilpailijan valinta on 754 tai 854
180-190cm XXL -kokoinen kilpailijan valinta on 856 tai 956

SA -varusteilla on taipumusta sopia hyvin tai hyvin huonosti.
Käyttäkää harkintaa varustetilauksessa ja ainahan on mahdollista, että haluttua kokoa ei ole syystä tai toisesta saatavana. Hyvän varusteistuvuuden takaamiseksi suositellaan omien varusteiden käyttöä aina mahdollisuuksien mukaan.

Sotilasajoneuvoja vedetään köydellä asfalttikentällä ”vetoloosseista” käsin.

Kilpailussa sallitut varusteet
Kilpailujen kolmella eri suorituspaikalla saa käyttää omia hanskoja. Hanskat voivat olla nahkaa tai muuta materiaalia, kilpailijan oman parhaan katsomuksen mukaisesti. Kun kysymyksessä on suojavaruste, hanskojen materiaali- ja värimaailman ei tarvitse istua täydellisesti sotavarusteisiin.
Hanskoja ei ole tarjota järjestävän tahon puolesta, mutta toisaalta myös paljain käsin kilpaileminen on sallittua, kilpailijan niin halutessa.

Magnessiumin käyttö on sallittua suorituspaikoilla ja painonostovöitä saa käyttää vapaasti merkistä ja mallista riippumatta.

Tapahtumassa muuta
Härmän Kuntokeskuksen Anssi Jussin Areenalla tuolloin myös sotilaskotisisarien myyntipiste ja MPK:n EKO-AIMS ammutusta sekä Pelastuslaitoksen kalustoesittelypiste. Lisäksi Napuen perinne ja tykit -ryhmän suorittama avauslaukaus 1700- luvun mallisella mustaruutitykillä on varmasti mieleenjäävä kokemus.

Toivotan kaikki lämpimästi tervetulleeksi reserviläisten voimailutapahtumaan ja kilpailun jälkeen rentoutumaan hyvän live -musiikin tahdissa.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit
Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki
www.epresp.fi
www.facebook.com/eprespiirit
p. 050 594 9617

Kategoriassa: Artikkeli, Kilpailu, Tapahtumat, Uutiset

Reserviläispyöräily lähestyy – Leppoisaa pyöräilyä hyvässä porukassa Lapualla

Julkaistu 9.8.2019

Perinteinen Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin järjestämä pyöräilytapahtuma järjestetään tänä vuonna Lapualla 24.8. Polkupyörämarssi sopii kaikenikäisille nuorista vanhempiin. Etenemistahti on leppoisa ja taukoja pidetään riittävästi.

Pyöräilytapahtuman lähtö- ja maalialue on keskustassa ja noin 40 kilometrin mittainen reitti kulkee tyypillisessä lapualaisessa peltomaisemassa Tiistenjoen suunnalla.

Marssi toteutetaan sotilaalliseen tapaan yhtenäisenä osastona Puolustusvoimien polkupyörillä ja maastopuvuissa. Marssi alkaa kokoontumisella, varustamisella ja alkupuhuttelulla klo 1000. Lähtö tapahtuu klo 1045. Varusteet on mahdollista vastaanottaa jo klo 0900 alkaen.

Tervetuloa osallistumaan ja tekemään yhdessä hyvän mielen pyöräilytapahtumaa!

HUOM! PV myöntää tapahtumasta reserviläisille yhden rinnasteisen kertausharjoitusvuorokauden. Jälki-ilmoittautuminen paikan päällä ei ole mahdollista, koska varusteet ja tarjoilu on tilattu ilmoittautumisten perusteella.

Ilmoittaudu mukaan 18.8. mennessä: TÄSTÄ (alle 18-vuotiaat: TÄSTÄ)

Kategoriassa: Artikkeli, Tapahtumat, Uutiset

”Ikinä ei pidä luovuttaa, vaan pitää yrittää ja tehdä loppuun asti.” – Asepalvelus naisten silmin

Julkaistu 7.8.2019

”Minä lupaan ja vakuutan kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä,
olevani Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen. Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta.

Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, sen laillista valtiojärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa. Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tai maan valtiojärjestyksen kumoamiseksi, tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa.

Joukkoa, johon kuulun sekä paikkaani siinä, en jätä missään tilanteessa, vaan niin kauan kuin minussa voimia on, suoritan saamani tehtävän loppuun.

Lupaan käyttäytyä kunnollisesti ja ryhdikkäästi, totella esimiehiäni, noudattaa lakeja ja asetuksia sekä säilyttää hyvin minulle uskotut palvelussalaisuudet. Tahdon myös asetovereitani kohtaan olla suora ja auttavainen. Milloinkaan en sukulaisuuden, ystävyyden, kateuden, vihan tai pelon vuoksi enkä myöskään lahjojen tai muun syyn tähden toimi vastoin palvelusvelvollisuuttani.

Jos minut asetetaan esimiesasemaan, tahdon olla alaisiani kohtaan oikeudenmukainen, pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan, olla heidän neuvonantajanaan ja ohjaajanaan sekä omasta puolestani pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä.

Kaiken tämän minä tahdon kunniani ja omantuntoni mukaan täyttää.”

” Jokaisella on oma tehtävä intissä ja sodassa. Jos joku ei hoida hommiaan, hävitään taistelu. Jos hävitään taistelu, voidaan hävitä sota. Jos näet maalin, tunnista se ja ammu sitä. Jos voit ampua sitä, voit tuhota sen. Jos voit tuhota sen, olette lähempänä tavoitetta. ” -Panssarimies Salonen

Nyt aloittaneet, juuri kotiutuneet ja jo aikaa sitten reserviin siirtyneet naiset. Esitän teille kysymyksen; mitä maanpuolustus teille merkitsee? Mitä ajattelette Suomen puolustuskyvystä ja koulutuksesta poikkeusoloihin? Ja ennen kaikkea miksi hakeuduitte vapaaehtoisena asepalvelukseen? Tai vaihtoehtoisena tätä lukeville miehille, miksi naiset haluavat puolustaa Suomea siinä missä tekin? Näitä kysymyksiä voitte miettiä lukiessanne tätä juttua, joka sisältää kokemuksia naisilta jotka lähtivät vapaaehtoisesti asepalvelukseen.

Mielipiteitä naisista intissä on varmasti yhtä monta, kuin on reserviläistä, kouluttajaa ja kanssapalvelijaa. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus. Ikuinen puheenaihe. Miksi? Onko se uusi asia? Ei? Onko siinä jotain ihmeellistä? Kyllä ja ei. Mielipiteet naisista ja naisista armeijassa jakautuvat hyvin monelle eri alalle. Toisten mielestä armeijaan pitäisi ottaa vain miehiä, toisten mielestä naisilla pitäisi olla oma palvelus, joidenkin mielestä näin on hyvä. Todella moni palvellut henkilö, jonka kanssa olen asepalvelusasioista puhunut, on sanonut naisten olemisen palveluksessa hienoa. Kuitenkin useat ovat sitä mieltä, että tiettyihin aselajeihin ja koulutusohjelmiin ei naisia tulisi ottaa. Perusteluja kysyessäni vastaus on yleensä; ”Vaikka olisi kuinka kova nainen, niin tietyt koulutushaarat ovat niin raskaita, että ei naisen fysiikka kestä sitä ja kun se pettää, niin hän on vain hidastamassa ryhmän toimintaa.” Tosi juttu.

Vaihtoehtoja on paljon, urheilukoulusta normaaliin asepalvelukseen ja sen moninaisiin linjoihin sekä erikoisrajajääkäreistä laskuvarjojääkäreihin. Missään ei kielletä naisia hakeutumasta erikoisjoukkoihin, mutta fakta asia on se, että siellä täytyy olla kova. Pääsykokeista kotiutumiseen. Missään kohtaa ei saa hellittää. Tai silloin käy yllä mainitsemani ”ryhmän hidastaminen”. Ennen palvelusta on tehtävä niin sanotusti perse ruvella töitä ja palveluksen aikana vielä enemmän. ”Pää” ei saa pettää missään kohtaa, sillä kun pää pettää, pettää myös kroppa. Tämä pätee myös ”normipalveluksessa”. Siellä saa haastaa itseään äärirajoille saakka ja vain taivas on rajana. Useat naiset, joiden kanssa olen jutellut, joiden tiedän hakeneen erikoisjoukkohaussa yllä mainitsemiin sekä muihin erikoisjoukkoihin, ovat tällä hetkellä maanpuolustuskorkeakoulussa. Osa heistä on valmistunut jo luutnantiksi. He pyysivät tuomaan jutussani julki sen, että he, yhtä lailla kuin valtaosa kaikista naisista laittoivat itsensä kunnolla likoon ”normi” palveluksen aikana ja saivat maanpuolustustahdon syttymään niin kirkkaaksi, että ovat nyt ammattisotilaita. Kaksi heistä sanoivat minulle, että uskovat nyt että jos he olisivat päätyneet palvelemaan erikoisjoukkoihin, eivät he olisi nyt tuossa pisteessä ja tuossa työssä.

Tein kyselyn naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta intin käyneille naisille sekä vertailun vuoksi kyselyn asepalveluksesta, miehille. Kyselyyn saatiin vastauksia huima määrä, kiitos siitä vastaajille. Seuraavaksi avaan kyselystä saatuja vastauksia ja kokemuksia teille. Sivuan myös omaa palvelustani parhaani mukaan.

Miten se käytännössä menee? Naisilla on eri majoitustuvat ja pesutilat, kuntotesteissä on helpotuksia, joissain aselajeissa, mutta muuten mennään miesten kanssa samassa ja samoilla viivoilla. Onko se helppoa? Kyllä ja ei. Mikä siitä tekee helppoa tai vaikeaa? Motivaatio. Miksi naiset ovat useasti motivoituneempia armeijassa kuin miehet? Koska he hakevat sinne vapaaehtoisesti. Tämän ”liirumlaarumin” ovat varmasti kaikki aiheesta kiinnostuneet tienneet siitä saakka, kun asepalvelukseen pääsi naisia.

Kaavio Puolustusvoimat

Valtaosa vastanneista naisista palveli ja palvelee maavoimissa. Myös ilmavoimissa, sekä merivoimissa palvelleita naisia löytyy jonkin verran. Myös valtaosa palveli koko 347 vuorokauden ajan. Suurin osa kyselyyn vastanneista naisista kävi sotilaspoliisikoulutuksen eri prikaateissa ympäri Suomen. Joukkoon saatiin myös taistelupelastajia, sekä viestialiupseereita, sotilaskuljettajia, pioneereja ja pari tarkka-ampujaa. Kirjo ”sotaväkeen” koulutetuista naisista on siis laaja.

Miten naiset kokevat asepalveluksen?

”Se miten hyvin naiset on otettu armeijaan mukaan, on hienoa. Enkä ainakaan itse ole minkäänlaista syrjintää havainnut. Armeijan käyneitä/käyviä naisia arvostetaan paljon.”

”No siis olihan se aivan suosta käydä puskapissalla talvella. Kuuluu käsky; aikaa viisi minuuttia ja siinä hetken tuumailtuani totesin, että en ehdi edes vaatteita ottamaan tarvittavaa määrää pois…”

Kysyin kyselyssäni mieleenpainuvimpia inttimuistoja sekä hyvällä että huonolla tavalla. Vastauksia tuli kahdenlaisia. Fyysinen kunto sekä henkiset haasteet. Suurimpana haasteena usealle oli siviili sekä sotilaselämän yhteensovittaminen ja vieläkin valitettavasti jonkin verran esiintyvät syrjintätapaukset, sekä ennakkoluulot. Syy, miksi tein kyselyn, enkä kirjoittanut juttua vain ja ainoastaan omien kokemuksieni pohjalta oli se, etten itse missään kohtaa kokenut minkäänlaista syrjintää tai ennakkoluuloja. Lähes kaikki lehtijutut, mitä olen naisien vapaaehtoisesta asepalveluksesta lukenut, ovat käsitelleet tai sivunneet syrjintää, kiusaamista tai epätasa-arvoista kohtelua palveluksessa, joten en koe tarvetta jatkaa samaa linjaa tässä. On ikävää, että vielä on ahdasmielisiä henkilöitä, jotka kiusaavat ja sorsivat naisia tai muita jotka ovat palveluksessa. En ymmärrä miksi niin tehdään, sillä loppujen lopuksi poikkeusolojen aikana kaikki samaan aikaan koulutetut toimivat samoissa ryhmissä ja samalla tavoitteella. Puolustavat isänmaata.

Fakta juttuhan on se, että kaikilla ei ole samat vahvuusalueet. Joku voi olla MM -tason ampuja, toinen ei ole koskaan koskenut aseeseen. Jonkun vahvuus on elektroniset laitteet, toisen ajoneuvot. Joku voi olla niin kovakuntoinen, että 20 kilometrin pikamarssi täysvarustuksessa sotaharjoituksen jälkeen taittuu alta aikayksikön, eikä tunnu missään. Toinen taas rakastaa valokuvaamista ja löytää paikkansa varusmiesvalokuvaajana. Silti edellistä lausetta sivuten, jokaiselle löytyy oma paikka armeijassa. Siellä pyritään löytämään kaikkien vahvuudet ja kouluttamaan sellaisiin tehtäviin, minkä henkilö osaa tai on oppinut palveluksen aikana. Esimerkkinä, jos ei osaa ampua opetuksesta huolimatta 150 metrin radalla tauluun, ei häntä laiteta tarkka-ampujaksi. Tai jos henkilö vihaa viesti- sekä elektronisia laitteita, hänen sijoittamistaan ELSO :on tai viestikomppaniaan pyritään välttämään.

”Jos tuntuu ettet elämässäsi joskus pärjää, punnerra silloin lisää.”

Hyvinä asioina palvelleille on jäänyt mieleen kaikkein raskaimmat harjoitukset henkisesti ja fyysisesti, jotka sillä hetkellä ovat tuntuneet aivan sysipaskalta. Harjoitukset, jossa moni mieskin on täysin piipussa, siirtymisiä on kymmeniä kilometrejä, henkinen paine on kova, yleensä sataa vettä, lunta tai jotain muuta epämääräistä. Kannettavana on oman varustuksen lisäksi ryhmäkohtaisia materiaaleja. Liikutaan kävellen, juosten tai hiihtämällä. Pienikokoisilla naisilla jalkojen mitta ei riitä normaaliin marssivauhtiin, vaan siinä kun muut ottavat yhden askeleen, itse ottaa helposti kaksi tai kolme. Onko edellä mainitsemissani asioissa syytä armeijakielellä sanottuna nillittää? Ei. Olenko itse kuullut valitusta aiheesta? Hyvin vähän. Miksi näin? Koska naiset lähtevät vapaaehtoisesti suorittamaan asepalvelusta sekä heillä on mahdollisuus päättää 45 vuorokauden kuluessa, jäävätkö he palvelemaan vai lähtevätkö kotiin. 45 aikana saa kokea ensimmäisen harjoituksen eli ”leirin”. Näiden 45 vuorokauden jälkeen siellä on oltava ja jos homma ei enään sen jälkeen nappaa, niin siitä ei voi syyttää kuin itseään. Sen jälkeen naiset luetaan asevelvollisiksi.
Myös fyysisen kunnon ollessa huono, voin sanoa että palveluksesta tulee raskas.

Muistan aina kouluttajani sanat; ”Jos teillä on hyvä fyysinen toimintakunto, pää kestää paremmin. Jos vedätte munkkeja sotkussa illat pitkät ja näpytätte pleikkaria, niin ei oo sydän ainut mikä pettää ylämäessä marssittaessa. Järjestys missä teidän kroppa alkaa pettää, tulette huomaamaan; on kunto, pää ja kroppa. Ja pää yleensä ensimmäisenä. Mutta jos pää kestää, niin siihen paskaan turtuu ja vaan menee eteenpäin. Menkää lenkille.”

” Koko vuosi oli mahtava, huikea ja nautin kaikista hetkistä. Jopa niistä kun vitutti ja otti päähän aivan suunnattomasti. Mutta se osaltaan miten hyviä ystäviä tarttu mukaan, miten hyvin tutustu ihmisiin ja ymmärsi että lyhyessä ajassa ne oppi tunteen mut niin hyvin ja mä ne, se toistemme kannustaminen, uskominen toisiin ja toisten auttaminen”

Halusin kysyä myös konkreettisia esimerkkejä yksittäisistä harjoituksista ja muistoista, jotka ovat jääneet mieleen. Koin itse vastauksia lukiessani niitä kuuluisia ”flashbäckejä” ja vesi silmissä nauroin ja mietin, mitä itse olisin kysymykseen vastannut.

Henkilökohtaisesti omaan palvelukseeni mahtui laidasta laitaan kokemuksia. Mieleenpainuvimpana lämpötilaerot. Oman palvelukseni aikana lämpötila ulkona vaihtui yhteensä noin 65 astetta. Kuumimmat ja kylmimmät päivät olivat tietenkin silloin, kun olimme harjoituksissa. Näki ja sai itse kokea Suomen kaikki vuodenajat märästä, kylmästä syysaamusta päälle 30 asteen helteiseen kesäpäivään, sekä keväisestä loskapaskasta reilun -30 asteen pakkaspäivään. Puhumattakaan yöstä. Oppi konkreettisesti kerrospukeutumisen merkityksen, ”liike on lääke” ja sen surullisenkuuluisan ”juo vettä ja vaihda sukat” sanonnan pohjimmaisen merkityksen. Myös sotilasvala oli elämäni yksi hienoimpia kokemuksia.

Hienoin harjoitus oli omassa palveluksessani yhteistoimintaharjoitus, jossa prikaati jaettiin kahtia, puolustavaksi ja hyökkääväksi valtioksi ja sitten mentiin neljä päivää putkeen. ”Tilanne” oli koko ajan päällä ja unta sai enemmän tai vähemmän. Sai oikeasti johtaa ryhmäänsä ja oppi kantapään kautta, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei. Oppi oman ryhmänsä vahvuudet. Irtaantumista meillä tuli useita kilometrejä ja sai kirjaimellisesti juosta kieli vyön alla joka suuntaan. Laukauksia ammuttiin tuhansia ja kasi -liivit toimivat hyvin.

Seuraavaksi hieman lainauksia muilta naisilta ja konkreettisia esimerkkejä harjoituksista, jotka ovat heille jääneet mieleen.

”Taipalsaaressa, taisteluammunta harjoitus. Monta päivää menoa putkeen, raskaita ammuntoja, pitkiä päiviä. Kuuma kesäpäivä, kaikki tst-varusteet päällä. Pahin kaikista ammunnoista oli joukkueenhyökkäysammunta.”

”Asemaanajoharjoitukset yleisesti. Pitkiä päivä ja raskaita haupitseja. Hermot oli kireällä ja tekemistä riitti, onneksi tiiviin yhteishengen avulla jaksoi pitkälle.”

”JOJÄ eli johtamisjärjestelmäharjoitus. Alussa harjoitusta tuntu, että mikään ei suju eikä saada tehtaviä toteutettua. Siirtymisiä oli paljon lyhyessä ajassa, joihin oli vaikea saada motivaatiota. Loppuun kuitenkin motivaatio joukolle jostain puhkui ja hommat tehtiin paremmin. Ei ollu kun suunta ylöspäin ja pettymyksistä ja epäonnistumisista opittiin!”

”Oman johtajakauteni Vuosangan ampuma- ja taisteluharjoitus. 10 päivää siellä. Vastasin itse viestiyhteyksistä asemissa ja harjoituksen aikana vaihdettiin melkein joka päivä asemia. Palautetta tuli alaisten toiminnasta nimenomaan johtajalle eli minulle. Alaiset eivät olleet motivoituneita tekemään ja otin siitä joka päivä syyt niskoilleni. Toimin myös torjuntajoukkueessa sekä uusien asemien tiedustelussa. Vastasin myös jos yöllä yhteydet katkesivat jostain syystä. Harjoitus oli henkisesti raastava, mutta siitäkin selvittiin! Enkä vaihtaisi kokemusta mihinkään.”

Pitäisikö naisia olla enemmän armeijassa? Mitä sanoisit palvelukseen lähtevälle?

Valtaosa on sitä mieltä, että naisia pitäisi olla suurempi prosentti armeijassa. Siellä oppii paljon hyödyllisiä taitoja sekä siviilielämään, että poikkeusoloihin. Maailmankatsomus avartuu ja oppii arvostamaan yksinkertaisia asioita, joita moni pitää itsestäänselvyytenä. Hyvinä esimerkkeinä suihku, ruoka ja uni. Oppii myös tulemaan toimeen kaikkien ihmisten kanssa. Myös niiden joista ei niin välitä. Armeijasta saa sellaisia ystäviä, joita ei muualta saa ja ryhmähenki on käsittämättömän hienoa. Kaikki koetaan siellä yhdessä huonoista hetkistä hyviin. Monet olivat myös sitä mieltä, että jos motivaatio on kohdillaan, niin armeijaan. Turha sinne on lähteä ”katselemaan”, vain viettämään mukavaa välivuotta tai ”hakemaan täppiä CV.hen” puhumatta henkilökohtaisista somepostauksista. Jokaisen armeijaan lähtevän vapaaehtoisen ja asevelvollisen tulisi pitää mielessä se, että jos niin sanotusti paska osuu tuulettimeen, sinne lähdetään. Siinä kohtaa ei kysellä, onko lapsia tai pelottaako, vaan silloin mennään tekemään se mitä on sotilasvalassa luvattu. Tämän kun pitää mielessä armeijaan lähtiessä ja motivaatio on kohdillaan niin ei voi tulla kuin loistavaa jälkeä. Myös aikaisemmin mainitsemaani fyysistä kuntoa kannattaa treenata ennen palvelukseen astumista ja palveluksen aikana, sillä se helpottaa huomattavasti.

Armeija avaa myös paljon uusia ovia tulevaisuudelle. Moni on jäänyt töihin ns. ”kesäkessuksi”, toiset ovat hakeneet kadettikouluun, rajavartijan peruskurssille tai muuhun sotilaalliseen tai puolisotilaalliseen ammattiin, minne ei ilman asepalvelusta ole mahdollista päästä. Myös se, miten hyvin suorittaa palveluksen, vaikuttaa tuleviin työ- ja koulupaikkohin. Kyllä. Työnantaja voi soittaa työhaastattelun jälkeen palveluspaikkaasi ja kysellä hieman sinusta!

”Pää pystyyn ettei kruunu putoo!

Tulkitsemalla kyselyyn vastanneita naisia, sekä omien inttikokemuksieni perusteella uskallan sanoa, että oli elämäni paras ja paskin vuosi samaan aikaan. Minulla ja muilla palvelleilla naisilla. En vaihtaisi päivääkään, mutta jos tietäisin mitä on luvassa, suhtautuisin asioihin eri tavalla ja lähtisin viisaampana palvelukseen.

”Ottakaa oikea asenne sitä kohtaan jo alusta alkaen. Varusmiespalvelus on vain kerran elämässä ja siitä kannattaa ottaa kaikki irti. Kun lähtee reippain ja avoimin mielin, tekee sen mitä käsketään, yrittää aina parhaansa, sekä muistaa pitää pilkkeen silmäkulmassa, pääsee jo pitkälle.”

Loppujen lopuksi, asenne ratkaisee aina.

Jenna N

Kategoriassa: Artikkeli, Uncategorized, Uutiset

Wanhalla Veteraanilla rohkaiseva alkukesä, näyttelyjen aukioloa jatkettu syyskuun loppuun

Julkaistu 6.8.2019

Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanhan Veteraanin ensimmäisen kokonaisen näyttelykesän alku Haminassa on ollut rohkaiseva. Varsinkin alkusyksyyn painottuva ryhmäkysyntä johti perinnekeskusta jatkamaan Lauri Törni 100 vuotta ja suomalaisen Waffen-SS vapaaehtoispataljoonan näyttelyjen aukioloa yleisölle yhdellä kuukaudella syyskuun loppuun saakka.

Kesä-heinäkuun kävijämäärät ja tiedossa olevat alkusyksyn ryhmät ennakoivat Wanhan Veteraanin sisäänajokesän maksavien kävijöiden määrän nousevan noin 6000 henkeen.

– Siihen uusi museo voi olla tyytyväinen. Vie oman aikansa ennen kuin uutena toimijana hyvää palautetta saanut tarjontamme tunnetaan. Alku on hyvä, Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja Vesa Kangasmäki sanoo.

Lauri Törni kirjallisuusseminaari Haminan Raatihuoneella lauantaina 10.8.2019

Lauri Törni-kirjallisuusseminaari Haminan Raatihuoneella elokuun 10. päivänä antaa vielä lisävauhtia kesän vaihtuville näyttelyille.

Kirjallisuusseminaarissa Lauri Törnin kiehtovuudesta kirjojen päähenkilönä avaavat näkemyksiään tietokirjailija Kari Kallonen ja kirjailija Esa Sirén. Molempien laajaa Törni-tuotantoa käsitellään varmasti myös seminaarin keskusteluosassa, jota vetää kriisinhallintaveteraani, ex-kansanedustaja Markku Pakkanen. Seminaariin on vapaa pääsy ja tilaisuus alkaa klo 12.00.

Tulevat näyttelyt

Wanhan Veteraanin rauhanturvaamisen pysyvä perusnäyttely saa marraskuun alusta tuekseen talvikauden vaihtuvan näyttelyn. Suurelle yleisölle pitkälti tuntemattoman näyttelyn aihe on ”Suomen kansa kerää, uhraa ja taistelee – sotien 1939-45 aikainen vapaaehtoinen talkoo- ja varainkeräystoiminta”.

– Sotahistorian harrastaja ja tietokirjailija J-P Alanderin keräämä kattava aihekokoelma tulee ensimmäistä kertaa julkisesti nähtäville. Näyttely on erittäin mielenkiintoinen ja se on auki yleisölle marras-maaliskuussa viikonloppuisin ja ryhmille aina sovittaessa, näyttelypäällikkö Ismo Flink kertoo.

Kesän 2020 vaihtuvan näyttelyn teemana Wanhassa Veteraanissa on varsinkin Suomen talvisodan menestykseen ratkaisevasti vaikuttaneet Suojeluskunta- ja Lotta Svärd järjestöt.

”Wanha Veteraani Aarne Kähärä” Suomen nuorimpiin SS-vapaaehtoisiin kuulunut Aarne Kähärä tutustui Wanhaan Veteraaniin kesäkuussa näyttelypäällikkö Ismo Flinkin opastamana. Kähärä tunsi Lauri Törnin. Kuva Terho Ahonen

Lisätietoja:

www.rvpk.fi
Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja Vesa Kangasmäki
vesakangasmaki@gmail.com, puhelin 040 158 8115

Wanhan Veteraanin näyttelypäällikkö Ismo Flink
ismo.flink@hotmail.com, puhelin 050 534 6225

Terho Ahonen
Wanhan Veteraanin tiedottaja
terhoahonen2@gmail.com
040 504 0293

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

”Kohti kurssia, mars!”

Julkaistu 25.7.2019

”Herätys. Hiljainen hälytys”, kuiskaa ääni pimeässä. Nousen nopeasti ylös ja alan pukeutumaan vauhdikkaasti. Muutama on jo ehtinyt teltasta ulos, kun vielä etsin aseeni lipasta. Viimein minäkin pääsen juoksemaan kohti poteroita ja hyppään yhteen niistä odottamaan jatkokäskyjä. Metsässä vallitsee hiljaisuus.

Olimme Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen järjestämillä Sotilaan perustaidot naisille -kursseilla viime elokuussa ja helmikuussa. Niiden avulla tutustutaan varusmiespalveluksen alkeisiin, kuten puhutteluun ja metsässä yöpymiseen. Kurssit on suunnattu erityisesti naisten vapaaehtoista palvelusta harkitseville, mutta myös muut kiinnostuneet ovat tervetulleita.

Teresa (vas) ja Anniina (oik) onnellisena rynkyt kourassa kohti kurssin ensimmäistä metsäyöpymistä.
Taustaa

Muutama vuosi sitten Anniina ja Teresa istuivat Seinäjoen Rautatieläisten Soittokunnan riveissä ja kuulivat, että oltiin perustamassa MPK Pohjanmaan soittokuntaa. Silloin Anniinalla heräsi kysymys: ”Mikä on MPK?” Hän selvitti asian ja löysi MPK:n kurssikalenterin. Eikä aikaakaan, kun Anniina oli ilmoittautunut naisille suunnatulle ammuntakurssille Ouluun. Muutama kuukausi sen jälkeen hän osallistui jo seuraavalle MPK:n kurssille. Anniina houkutteli ystävänsä Teresan mukaan toimintaan ja he päätyivät yhdessä Parolannummelle Sotilaan perustaidot naisille 1 -kurssille ja myöhemmin vastaavalle talvikurssille.

Poteron naamiointia. Kuva MPK Hattulan koulutuspaikka Facebook sivuilta.
SPTN 1 – elokuu 2018

Viikonlopun aikana tapahtui paljon. Kurssilaiset jaettiin tupiin ja saimme käyttöömme M05 -varustuksen sekä deaktivoidut aseet. Perjantaina opeteltiin talon tavoille ja majoittauduttiin kasarmille. Lauantaina pääsimme osallistumaan sekä sulkeisiin että kokeilemaan ilmakiväärillä ja laseraseilla ampumista. Iltapäivästä siirryimme maastokuorma-autolla metsään seuraavaa yötä varten. Pystytimme puolijoukkueteltat ja harjoittelimme asemissa toimimista sekä ensiaputaitoja. Yöllä pidimme teltat lämpöisenä ja kiersimme ulkona vartiossa tunnin vuoroissa. Sunnuntaiaamuna tuli hiljainen hälytys ja pääsimme kokeilemaan opittuja asioita käytännössä. Aamupäivällä palasimme marssien takaisin kasarmille ja huolsimme ja palautimme varusteet.

Teresa pääsi testaamaan hypotermiapussia. Kuva MPK Hämeen Facebook sivuilta.
SPTN 3 – helmikuu 2019

Kurssin aluksi osallistujille jaettiin talvivarustus. Tällä kertaa emme saaneet aseita, sillä niitä koskevaa lakiuudistusta ei oltu vielä käsitelty. Illalla pääsimme testaamaan puolustusvoimien viestintävälineitä ja harjoittelemaan trangian käyttöä sekä majoittauduimme jälleen kerran kasarmille. Toisena päivänä valmistimme suurimman osan ruoistamme itsenäisesti meille jaetuista sissimuonapakkauksista. Tutustuimme talviolosuhteissa toimimiseen, esimerkiksi hypotermiapussin käyttöön ja ahkion oikeaoppiseen pakkaamiseen. Siirryimme maastoon hiihtäen. Perillä meitä odotti kova urakka, sillä lapioimme lumen pois telttojen paikoilta. Pääsimme kokeilemaan käytännössä kenttäpuhelimen asentamista ja toimintaa. Pidimme yöllä huolta kamiinasta sekä vartioimme ulkona kahden tunnin vuoroissa. Sunnuntaina purimme leirin ja hiihdimme takaisin kasarmille. Kurssi päättyi jälleen varusteiden huoltoon ja palautukseen.

Teresa ja Anniina kokkaamassa itselleen ruokaa trangioilla. Tällä kertaa oli vuorossa kananuudelia ja tonnikalaa.
Mitä opimme? Mitä hyötyä kursseista on?

Kurssit antoivat hyvän pohjan naisten vapaaehtoista palvelusta varten. Opimme esimerkiksi ryhmässä toimimista, perusselviytymistaitoja sekä kuria ja järjestystä. Näin jälkeenpäin ajateltuna opimme myös periksiantamattomuutta ja nopeaa reagointia annettuihin käskyihin. Kurssien ilmapiiri oli kannustava ja hyvähenkinen – kaikki osallistujat olivat täysillä mukana.

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 104
  • Sivu 105
  • Sivu 106
  • Sivu 107
  • Sivu 108
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 122
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Lakeuden Maanpuolustajan kesäkuun 2025 henkilökuvassa Olavi Kuoppamaa
  • Mannerheim-ristin ritarin kersantti Eino Mallilan muistomerkki paljastetaan juhlavin menoin Laihialla
  • Grillin äärellä keittiömestarin opissa
  • Lapualla tämän kesän tappavin yömarssi
  • Ylihärmässä vietettiin historiallista hetkeä Puolustusvoimien lippujuhlan päivänä

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan

  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa

  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!

  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä

Tapahtumat

There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·