Lakeuden Maanpuolustaja

Artikkeli

Reserviläisinfo -webinaari

Julkaistu

Reserviläisinfo -webinaari 23.3.2021 klo: 17.00–21.00
Webinaari on pohjalaismaakuntien reserviläisille ja jäsenjärjestöille suunnattu infotilaisuus, jossa käsitellään seuraavat aiheet: Reservin koulutusjärjestelmä-, reserviläisen koulutuspolut POHMPP alueella, paikallispuolustus- ja paikallisjoukot reserviläiselle sekä POHMPP:n koulutustarjonta vuodelle 2021.

Tapahtuman esitelmät toteuttaa POHMPP valmiuspäällikkö Toni Puutio.

Webinaari soveltuu ensisijaisesti kaikille aiheesta kiinnostuneille pohjalaismaakuntien reserviläisille ja on maksuton.

Ressukuva / Pasi Lindroos

Webinaariin osallistuminen edellyttää ilmoittautumista MPK:n koulutuskalenterin kautta 21.3 klo: 23.59 mennessä https://koulutuskalenteri.mpk.fi/Koulutuskalenteri/Tutustu-tarkemmin/id/154064

Webinaari järjestetään MS Teams sovelluksella ja toimitamme osallistumislinkin ja tarkemman ohjeistuksen webinaariin hyväksytyille viimeistään maanantaina 20.3. HUOM! ilmoittauduthan MS Teams palaveriin omalla nimelläsi, jolloin kokoukseen hyväksyminen nopeutuu.

Webinaariin voi lähettää kysymyksiä etukäteen osoitteeseen toni.puutio@mpk.fi aiheista joihin toivot vastauksia. Ennakkoon lähetettyihin kysymyksiin pystymme valmistautumaan paremmin ja asia kyetään käsittelemään laadukkaammin. Kaikki esitetyt kysymykset käsitellään anonyymisti.

Reserviläisinfo -webinaari 23.3.2021
Sisältö:
Klo: 16.30 POHMPP henkilöstö hyväksymässä kurssilaisia
Klo: 17.00 Reservin koulutusjärjestelmä ja reservin koulutuspolut / POHMPP
Klo: 17.45 tauko
Klo: 18.00 Paikallispuolustus- ja paikallisjoukot reserviläiselle
Klo: 18.45 tauko
Klo: 19.00 POHMPP:n koulutustarjonta vuodelle 2021
Klo: 19.45 tauko
Klo: 20.00 Keskustelua: Ennakkokysymykset ja muut esitelmässä esille nousseet ajankohtaiset asiat
Klo: 21.00 Lopetus

Yhteystiedot: Valmiuspäällikkö Toni Puutio 0401773414 toni.puutio@mpk.fi

Nettiseminaari 200 vuoden takaa Haminasta

Julkaistu

Keisarillinen Suomen kadettikoulu aloitti Haminassa 5.3.1821. Gustaf Mannerheimin sotilasura alkoi vuonna 1882 Haminan kadettina. Aiheista pidetään webinaari, verkkoseminaari netissä lauantaina 6. maaliskuuta tasan päivä ja 200 vuotta Suomen suuriruhtinaanmaan sotilasoppilaitoksen aloitusta myöhemmin.

Wanhan Veteraanin samana päivänä avattavia näyttelyjä syventävä webinaari alkaa kello 12. Kärkeen kuullaan ja nähdään puolustusministeri Antti Kaikkosen tervehdys. Haminan kadettikoulu on merkittävä osa Suomen upseerikoulutuksen historiaa. Sen parhaita panoksia käytettiin vielä vuosikymmeniä myöhemmin viime sotiemme taisteluissa.

Webinaaria voi seurata maksutta internetissä kukin omalla verkkolaitteella vaikkapa kotisohvalta. Linkki suoraan lähetykseen ja heti sen jälkeen sama painike tallenteeseen sekä ohjelma löytyvät Wanhan Veteraanin nettisivuilta www.rvpk.fi.

Toinen näistä Wanhan Veteraanin näyttelyn Haminan kadeteista herää henkiin webinaarissa. Hän vaihtaa huuli pyöreänä keskustelukuvaelmassa ajatuksia upseerikoulutuksen muutoksesta Suomessa 200 vuotta nuoremman Santahaminan nykykadetin kanssa. Kuva Terho Ahonen

Koronan takia yleisöä ei voida ottaa paikalle. Keskusteluun luennoista voi osallistua helposti chatin kautta. Pääesitelmän pitää prikaatikenraali evp. Pentti Airio.

Haminan webinaari ja näyttelyt ovat Keisarillisen kadettikoulun 200-vuotisjuhlavuoden avaustapahtuma. Järjestelyissä on mukana myös Kadettikunta ry, sen Etelä-Kymen kadettipiiri.

Kadettikoulu 200 vuotta, Mannerheim taiteen innoittajana ja rauhanturvaamisen -näyttelyt ovat alkuun auki Wanhassa Veteraanissa Haminassa koronaohjein viikonloppuisin la-su kello 10-16.

Lisätietoja webinaarista:
Wanhan Veteraanin seminaarikoordinaattori, everstiluutnantti evp. Kimmo Hakanen
kimmohakanen@gmail.com, 040 584 1384

Lisätietoja näyttelyistä:
Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja, eversti evp. Vesa Kangasmäki
vesakangasmaki@gmail.com, 040 158 8115

Tiedotusterveisin Terho Ahonen, Wanhan Veteraanin tiedottaja,
terhoahonen2@gmail.com, 040 504 0293

Webinaarin ohjelma:

Jouko Siljamäki in Memoriam

Julkaistu

Maanpuolustushenkinen musiikkimies
Opettaja Jouko Siljamäki kuoli Seinäjoen keskussairaalassa 27.11.2020. Hän oli 81-vuotias, syntynyt Teuvan Norinkylässä 2.3.1939.

Siljamäki syntyi Kaarlo ja Milja Siljamäen perheeseen toisena lapsena. Yhteensä perheeseen syntyi kahdeksan lasta. Vanhemmat olivat innokkaita nuorisoseuralaisia, jonka liikkeen keskeinen ajatus oli kehittää nuorista hyviä ihmisiä ja kunnon kansalaisia. Joukosta todella kasvoi tällainen ihminen. Hän oli äärimmäisen kohtelias kaikille, vaatimaton ja itseään korostamaton. Muiden tarpeet menivät hänen omien tarpeittensa edelle.

Vanhemmat kannustivat lapsiaan opintielle ja Joukokin jatkoi opintojaan Teuvan kunnallisesta kokeilukeskikoulusta Raahen opettajaseminaariin. Koko 37-vuotisen opettajauransa hän teki Teuvalla aloittaen sen Luovankylässä ja siirtyen viiden vuoden jälkeen Norin koulun johtajaopettajaksi. Hän halusi kasvattaa oppilaistaan ennen kaikkea hyväkäytöksisiä, oikeudentuntoisia ja toiset huomioon ottavia.

Siljamäki teki kaikkensa Norinkylän hyvinvoinnin eteen myös vapaa-ajalla. Hän kannusti lapsia liikunnan pariin, valmensi heitä ja toimi itse hyvänä esimerkkinä. Hän antoi pianotunteja, johti kuoroja, esiintyi laulaen ja soittaen erilaisissa tilaisuuksissa ja oli ahkera kökkämies. Isänsä tavoin hänet valittiin kihlakunnanoikeuden lautamieheksi ja oli tässäkin tehtävässä lähes 20 vuotta saaden herastuomarin arvonimen.

Maanpuolustushengen siemenen Siljamäki sai käytyään armeijan Mikkelissä 1961-62. Reservin kapteenina hän toimi mm. reserviupseerikerhon ja sotaveteraaniyhdistyksen puheenjohtajana sekä järjesti yli 10 vuotta paikallista sotaveteraanikeräystä. Hän toimi aloitteentekijänä sotaveteraanien haastatteluiden tallentamiselle ja oli vuonna 2017 paljastetun JR 58:n muistomerkin suunnitteluryhmässä ja rahankerääjänä. Näistä ansioistaan hän sai Suomen Reserviupseeriliiton kultaisen ansiomerkin ja Veteraanivastuu ry:n kultaisen ansioristin.

Musiikki oli Siljamäelle tärkeä osa elämää lapsuudesta elämän loppuun asti. Hän lauloi mm. Jussikuorossa, esiintyi yksin ja yhdessä sisarustensa kanssa sekä soitti klarinettia Teuvan soitinyhtyeessä ja Etelä-Pohjanmaan evankelisessa puhallinorkesterissa. Jouko oli syvästi uskovainen ja hänestä huokui sisäinen rauha sekä luottamus Taivaan Isään. Avioliitto Sinikka-puolison kanssa tarjosi Joukolle elämän hienot ja onnelliset vuodet viimeiset kolme vuosikymmentä.

Ryhdikäs ja hieno ihminen jätti jälkeensä hyvän elämän opit useille sukupolville.

Elina Varamäki ja Erkki Siljamäki
Kirjoittajat ovat Jouko Siljamäen oppilas ja serkun tytär sekä serkku

”Himmetä ei muistot saa” – Suunnittele Etelä-Pohjanmaan veteraaniperinneyhdistykselle logo!

Julkaistu

Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys julistaa kaikille avoimen logokilpailun. Kilpailu alkaa maanantaina 1.3.2021 ja loppuu perjantaina 21.5.2021 klo 17.00.

Kilpailun säännöt
Logon tulee olla osallistujan itse suunnittelema ja suunnittelijan tulee omistaa sen kaikki tekijänoikeudet. Kilpailun osallistuja luovuttaa kaikki logon tekijänoikeudet Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistykselle.

Yhdistyksellä on oikeus muuttaa kilpailun voittanutta logoa yhdessä sen suunnittelijan kanssa. Logosta tulee yhdistyksemme virallinen tunnus, jota käytetään hallinnossa, viestinnässä ja huomionosoituksissa.

Kilpailuun osallistuvalle työlle ei aseteta ennakkorajoituksia. Toivomme kuitenkin logoon Etelä-Pohjanmaan ja Suomen värejä, eli sinistä ja valkoista. Muitakin värejä voi käyttää.

Kilpailuun osallistuvat logot lähetetään sähköpostitse osoitteella: epveteraaniperinne@gmail.com

Palkinnot:
1. sija 300€ + kunniakirja
2. sija 200€
3. sija 100€

Tuomariston puheenjohtajana toimii kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko. Tuomaristoon kuuluvat myös sotaveteraani ja sotainvalidi Veikko Vuolteenaho sekä yhdistyksen viestintäryhmän jäsenet Irja Pesonen, Marko Hakala, Timo Fors, Juha Rinnekari, Jani Syvänen ja Teppo Ylitalo.

”Veteraaniperinteen vaaliminen ja välittäminen seuraaville sukupolville on tärkeää. Uudessa maakunnallisessa yhdistyksessä tätä tehdään yhdessä, järjestörajat ylittäen. Tervetuloa mukaan ideoimaan. Himmetä ei muistot todellakaan saa.” – Paula Risikko

 

Vanhaa symboliikkaa ja mitaleja inspiraation lähteeksi.

Yhdistys
Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys on vuonna 2020 perustettu alueellinen veteraaniperinneyhdistys. Se on perustettu yhdistämään nykyisiä veteraaniperinteen toimijoita ja ottamaan vastuu alueellisesta perinnetyöstä Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja Laihialla.

Hoidamme ja vaalimme sotien 1939–1945 ja sotasukupolven perinteitä ja arvoja Tammenlehvän Perinneliiton periaatteiden mukaisesti. Toimimme alueellisen perinnetyön koordinoijana ja toteuttajana sekä ylläpidämme yhteenkuuluvuutta ja isänmaallista henkeä.

Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksessä ovat mukana alueen kaikki veteraanijärjestöt sekä keskeiset maanpuolustus- ja perinnetoimijat.

Lisätietoja kilpailusta antaa Juha Rinnekari, p. 040 830 7123

Teppo Ylitalo
Puheenjohtaja
Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys

Rakuunarykmentin perustamisen vuosipäivä Seinäjoella

Julkaistu

Rakuunarykmentin perustamisen vuosipäivää vietettiin sunnuntaina 28.2.2021 klo 15.00 seppeleenlaskun merkeissä Rakuunakivellä Seinäjoella.

Rakuunakivi muistuttaa nykyisen kampusalueen kupeessa itsenäisen Suomen ensimmäisen joukko-osaston, Uudenmaan Rakuunarykmentin perustamisesta. Seppeleen laskivat Rakuunakilta ry:n E-P:n Eskadroonan puheenjohtaja Kalervo Välimaa ja kunnallisneuvos Harry Wallin.

Seinäjoen kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen toi kunnallisneuvos Harry Wallin. Kuva: Jari Asu

Seinäjoen kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen tuonut kunnallisneuvos Harry Wallin totesi puheessaan:

-Tälle paikalle nousi Uudenmaan Rakuunarykmentti ratsaille 27.2.1918 Carl Gustav Emil Mannerheimin komentamana itsenäisen Suomen ensimmäisenä joukko-osastona. Rakuunakiven pystyttivät Ratsuväen vuosipäivänä 7.9.1974 Etelä-Pohjanmaan rakuunat ja Seinäjoen Sotilaspiirin kilta.

Suomi oli ennen Talvisotaa maatalousvaltainen maa, jossa hevonen oli sekä maa- ja metsätaloudessa välttämätön apu. Vuonna 1939 oli maassamme vajaat 400 000 hevosta. Hevosten merkitystä sota-aikana korostaa se, että samaan aikaan Suomessa oli vain noin 53 000 autoa. Puolustusvoimien palvelukseen otettiin sodan aikana siviilistä noin 72 000 hevosta ja ne saattoivat olla omistajilleen hyvinkin rakkaita.

Seppeleenlaskutilaisuuden aloitus- ja päätössanat lausui Rakuunakilta ry:n E-P:n Eskadroonan sihteeri Jari Ojala. Seppeleen laskivat Rakuunakilta ry:n E-P:n Eskadroonan puheenjohtaja Kalervo Välimaa ja kunnallisneuvos Harry Wallin. Kuva: Jari Asu

– Talvisodan aikana menehtyi 7 200 hevosta. Huhtikuussa 1940 aloitettiin hevosten kotiuttaminen, sillä niitä tarvittiin kipeästi alkavan kevään kylvötöihin. Hevosten rooli oli tärkeä. Hevoset olivat kaluston, ampumatarvikkeiden, muonan, kenttäkeittiöiden ja tykistön kuljetusta varten. Raskasta tykkiä vetämään tarvittiin kahdeksan hevosta.

Hevosten merkitys oli sekä talvi- että jatkosodassa puolustusvoimiemme liikkuvuudelle täysin ratkaiseva. Millään sen ajan moottoriajoneuvolla ei olisi voitu korvata hevosta maastossa, sillä juuri maastoliikkuvuudessa hevonen oli ylivoimainen.

Lopuksi hän muisteli Seinäjoelle 3.8.1997 pystytetyn Suomenhevonen – sotahevonen patsaan saamisen merkitystä.

Timo Sysilampi