Lakeuden Maanpuolustaja

Artikkeli

Lisää Liikettä -dokumentti julkistettu

Julkaistu

Suomen maanpuolustuksen runko muodostuu reserviläisistä. Tehokas reservi edellyttää fyysisesti toimintakykyisiä reserviläisiä, ja jokainen reserviläinen on vastuussa oman toimintakykynsä ylläpitämisestä.

Niko Väistön ohjaamassa dokumentissa seurataan reserviläisiä, jotka osallistuvat Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja Puolustusvoimien yhteisen Lisää Liikettä -hankkeen projektiin, jossa mitataan ja pyritään parantamaan reserviläisten fyysistä toimintakykyä.

Dokumentin kuvaukset alkoivat syksyllä 2019, mutta kevään 2020 COVID-19 -pandemia muutti suunnitelmia ja esiin nousi uusi kysymys: kuinka ylläpitää ja kehittää toimintakykyä kun jokainen on pakotettu toimimaan yksin?

Dokumenttiprojektin tavoitteena on herättää keskustelua reserviläisten roolista ja vastuusta, fyysisestä ja henkisestä toimintakyvystä, ja näiden ylläpitämisestä ja kehittämisestä.

Hyvää Tammisunnuntain muistopäivää!

Julkaistu

Suomen suhteet Venäjään joutuivat uuteen vaiheeseen maaliskuussa 1917, kun Venäjän keisari Nikolai II syöstiin valtaistuimelta. Valtaan noussut ns. väliaikainen hallitus ilmoitti kunnioittavansa Suomen suuriruhtinaskunnan perustuslaillista asemaa ja peruutti laittomassa järjestyksessä syntyneet määräykset. Suomalaiset eivät olleet yksimielisiä miten maata olisi jatkossa kehitettävä. Eripuraisuus tuli ilmi keväästä 1917 järjestetyissä lakoissa ja toistuvissa mielenosoituksissa. Mielenosoittajilla oli usein tukenaan venäläistä sotaväkeä, joka oli radikalisoitunut Venäjän vallankumouksen seurauksena. Suomeen sijoitetut venäläissotilaat olivat vallankumouksen huumassa surmanneet kymmenittäin upseerejaan.

Vuodesta 1917 tuli kaiken kaikkiaan väkivaltainen. Maassa tehtiin lukemattomia omavaltaisia kotitarkastuksia ja omaisuuden ryöstöjä. Veritekoihin syyllistyivät niin maassa olleet venäläissotilaat kuin suomalaisetkin. Yleinen lain kunnioitus ja turvallisuus alkoi olla suuressa vaarassa. Tämä johtui suurelta osin siitä, että Suomessa ei ollut omaa järjestysvaltaa. Monin paikoin poliisi oli pantu kansanjoukkojen päätöksillä viralta maaliskuun vallankumouksen jälkeen, kun poliisin oli katsottu edustaneen ”vanhaa valtaa”. Omaa sotaväkeä Suomella ei ollut. Porvoon lähistöllä Saksanniemen tilalla syyskuun puolivälissä 1917 aloittanut noin 170 miehen ratsupoliisiyksikön koulutus keskeytyi 17.11. Helsingin työväen järjestyskaartin hyökkäyksen seurauksena. Noin kahden viikon kuluttua poliisikoulun toimintaa käynnistettiin Lappajärvellä ja Järjestyslipustoksi nimetty osasto osallistui tammisunnuntaina venäläisten aseistariisuntaan Kauhavalla, Lapualla ja Seinäjoella. Järjestyslipuston nimi muutettiin 27.2.1918 Uudenmaan rakuunarykmentiksi.

Suomen senaatti ryhtyi tammikuussa 1918 toimiin maan sisäpoliittisen tilanteen rauhoittamiseksi. Se pyysi eduskunnalta valtuuksia ”lujan järjestysvallan” luomiseksi. Eduskunta myönsi valtuudet 12. tammikuuta. Valtuus tarkoitti hallituksen käskyvallassa olevan järjestysvallan, poliisin ja armeijan, luomista. Jalasjärvellä aloitettiin sotilaallisesti koulutetun poliisijoukon, Suomen Tasavallan Vartioston, kouluttaminen.

Vapaustaistelun valmistelut olivat alkaneet jo jääkäriliikkeen syntyessä. Ymmärrettiin, että itsenäinen ja vapaa Suomi olisi mahdollinen vain, jos vieras miehittäjä kyettäisiin karkottamaan maasta. Tämä peruste säilyi keskeisenä olojen muuttumisesta huolimatta. Punakaarteissa seurattiin hallituksen toimia tarkasti. Siellä haluttiin toimia ennen kuin hallitus saisi joukkonsa järjestettyä ja koulutettua. Punakaarteissa pelättiin pitkän sotilaskoulutuksen saaneiden jääkärien kotimaahan paluuta. Punakaartien olisi toimittava vallankumoukseen päästäkseen nopeasti, johon punakaartien johtoa patistivat myös Pietarissa valtaa käyttäneet bolsevikit.

Tammisunnuntaina kulminoituivat niin kapinallisen punakaartin kuin hallituksen joukkojenkin toiminta toisaalta pääkaupungissa ja muualla Etelä-Suomessa, toisaalta Etelä-Pohjanmaalla.

Kapinahallitukseksi perustettiin kansanvaltuuskunnaksi kutsuttu elin, jonka johdossa oli kansanedustaja ja entinen eduskunnan puhemies Kullervo Manner. Punakaarteista muodostettu yhtenäinen Suomen punakaarti, jonka johtoon oli nimetty toimittaja Eero Haapalainen, nosti sunnuntain ja maanantain välisenä yönä 27. – 28.1.1918 Helsingin työväentalon torniin punaisen lyhdyn vallankumouksen alkamisen merkiksi. Kaikki virastot ja valtion laitokset määrättiin otettavaksi kapinallisten haltuun ja senaattorit määrättiin vangittaviksi. Senaattorit Heikki Renvall, E.Y. Pehkonen ja Alexander Frey ehtivät kuitenkin lähteä viime hetkellä Helsingistä Vaasaan. He joutuivat kokemaan konkreettisesti vapaussodan alkuhetket Munakan seisakkeen ja Ylistaron aseman välillä ns. Peränevalla, Vöyrin koulun oppilaiden ja Ylistaron suojeluskuntalaisten suistaessa venäläisten sotilasjunaksi oletetun postijunan kiskoilta.

Ylistaron Peränevalla 28.1.1918 suistettu ”senaattorijuna”. Tapani Tikkalan arkisto

Samanaikaisesti käynnistyi myös Suomen Senaatin antama tehtävä kenraali Mannerheimin johtoon määrätyille lähinnä suojeluskunnista muodostetuille joukoille palauttaa maahan järjestys ja riisua aseista venäläinen sotaväki. 103 vuotta sitten ei ollut kokoontumisrajoituksia. Suojeluskuntalaiset kerääntyivät Etelä-Pohjanmaalla sankoin joukoin kirkonkylien liepeille odottamaan hetkeä, jolloin saataisiin lupa aloittaa venäläisten varuskuntien aseistariisunta. Hallituksen joukkojen ylipäällikkö Mannerheim siirtyi rekikyydissä Vaasasta Ylihärmään, jossa hän määräsi Pohjanmaan venäläisten varuskuntien aseistariisunnan aloitettavaksi yöllä 28.1.1918. Ensimmäisenä aloitettiin Laihialla illalla 27.1., jossa Hulmin kasarmin ensimmäinen valtausyritys kuitenkin epäonnistui. Venäläisten rakuunoiden vastahyökkäyksessä kuoli viisi suojeluskuntalaista, joista nuorin oli ainoastaan 15-vuotias. Venäläiset riisuttiin aseista Lapualla ja Seinäjoella ja pian tämän jälkeen muutkin Etelä-Pohjanmaan venäläisvaruskunnat antautuivat ja luovuttivat aseensa hallituksen joukoille.

Hulmin kasarmin valtauksessa vangitut venäläissotilaat suojeluskuntalaisten vartioimina Laihian Nuorisoliiton pihamaalla Jakkulassa. Tapani Tikkalan arkisto

1918 tammikuun 27. päivä oli sunnuntai, josta syystä sitä on totuttu kutsumaan tammisunnuntaiksi. Venäläisten varuskuntien aseistariisunnan aloitusajankohta Etelä-Pohjanmaalla tammisunnuntaina 1918 on ollut Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n tärkein vuosittainen juhla vuodesta 1994 lähtien. Tammisunnuntain maakunnallisia muistojuhlia on järjestetty 22 eri paikkakunnalla. Tämän vuoden tammisunnuntaina Kauhavalle pidettäväksi valmisteltu muistojuhla jouduttiin siirtämään koronarajoituksista johtuen vuodella eteenpäin. Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry:ksi nimensä muuttaneen yhdistyksen hallitus laskee tammisunnuntaina seppeleet yhdistyksen ensimmäisen puheenjohtaja Reino Pernaan haudalle Kauhavalla sekä yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Antero Maunulan ja vuoden 1918 sankarihaudalle Seinäjoella.

Tammisunnuntain maakunnalliset muistojuhlat ovat Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry:n tärkein vuotuinen tapahtuma. Puheenjohtaja Tapani Tikkala lähettää seppelpartiot Isossakyrössä tammisunnuntaina 26.1.2020. Kuva Jari Asu

Menneiden sukupolvien muistoa kunnioittaen uskomme, että siniristiliput saavat aina liehua Suomen yllä vapaan maan tunnusmerkkeinä. Toivotan hyvää tammisunnuntain muistopäivää!

Tapani Tikkala
Puheenjohtaja
Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry

”Naiset turvallisuuden eturivissä”

Julkaistu

Jutun otsikko on suora lainaus Naisten Valmiusliiton sivuilta. Itseään liitto luonnehtii näillä sanoin: ”Naisten Valmiusliitto ry on valtakunnallinen yhteistyöjärjestö, joka on perustettu vuonna 1997. Liitto yhdistää 10 naisten vapaaehtoista maanpuolustus- ja turvallisuustyötä tekevää jäsenjärjestöä, joissa toimii yli 100 000 naista. Liiton tarkoituksena on kehittää naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia koulutuksen kautta sekä lisätä naisten mahdollisuuksia toimia poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi. Liiton toiminta ei ole sotilaallista.”

Vuonna 2021 on Naisten Valmiusliiton Vaasan alueneuvottelukunnan vuoro yhdistää voimansa ja ”emännöidä” toista vuoden suurista valtakunnallisista NASTA-harjoituksista. NASTA-harjoituksia liiton sivuilla luonnehditaan näin: ”NASTA-harjoitukset ovat Naisten Valmiusliiton organisoimia, naisille kohdennettuja valmiusharjoituksia, jotka toteutetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kursseina Puolustusvoimien tuella. Harjoitusten päämääränä on lisätä osallistujien arjen turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä tietoja ja taitoja sekä valmentaa naisia toimimaan erilaisissa johto- ja kouluttajatehtävissä.” Harjoituksen toteutuksesta ja kouluttamisesta vastaavat vapaaehtoiset naiset ja osallistujat ovat ympäri maata tulevia, turvallisuudesta kiinnostuneita naisia. Parhaimmillaan harjoituksiin on osallistunut yli 300 naista.

Jotta pääsemme vuoteen 2021, on katsottava harjoituksen johtajan muistiinpanoja melkein vuosi taaksepäin, sillä kuten kaikki suuret harjoitukset, on suunnittelu aloitettu jo kauan ennen varsinaista harjoitusviikonloppua.

NASTA-harjoitus 2021, harjoituksen johtajan muistiinpanot
Vuoden alkupuolella, tarkemmin ottaen helmikuussa Vaasan alueneuvottelukunnon kokouksessa Vaasassa valitaan vuoden 2021 harjoituksen johtajaksi kaksi ehdokasta ja varajohtajaksi yksi. Valinta siirtyy Naisten Valmiusliiton hallitukselle. Helmikuun lopulla hallitus valitsee Vaasan alueneuvottelukunnan alueen NASTA-harjoituksen johtajaksi Maria Luodeksen (Maanpuolustusnaistenliitto, Etelä-Pohjanmaan piiri) ja varajohtajaksi Marjo Kauppisen (Etelä- ja Keski-Pohjanmaan reserviläispiirit).

Maaliskuussa korona ottaa globaalin niskalenkin. Harjoitukseen rekrytoidaan maalis-huhtikuun aikana ahkerasti etäyhteyksiä ja puskaradiota hyödyntäen harjoitustoimistojen päälliköitä. Toukokuussa on tiedossa toimistopäälliköksi Mari Rintala (Palokuntanaiset), Päivi Sorjonen (Palokuntanaiset) koulutustoimiston päälliköksi ja Maarit Siukola (Maanpuolustusnaistenliitto) huoltotoimiston päälliköksi. Päälliköt yhdessä johtajien kanssa muodostavat harjoituksen johtoryhmän. Lisäksi johtoryhmään kuuluu Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhonen. Harjoituksen päivämääriksi varmistuu 17 – 19.9.2021.

Samaan aikaan savolaislähtöinen kurssin varajohtaja oli syöksynyt syvälle murresanojen maailmaan ja tutkimaan Pohjalaisuuteen kuuluvia graafisia elementtejä. Helavyöt ja komiat sanat vaihtoivat hiusten väriä aavistuksen hailakammaksi, mutta kesäkuun alussa julkaistiin johtoryhmän hyväksyttäväksi harjoituksen logo ja nimi: FRISKI. Nimen taustalla on naisten yhteinen tahto ja voima. Jokainen harjoitukseen osallistuva nainen voi kokea olevansa viikonlopun ajan voimakas eli friski. Myöhemmin Naisten valmiusliiton hallitus vahvisti kokouksessaan ehdotetun nimen ja valitsi luoduista logoversioista harjoitukseen käyttöön otettavan logon.

Keskikesä lomailtiin ja elokuussa palattiin takaisin sorvin ääreen. Johtoryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa vanhan lentosotakoulun alueelle Kauhavalle. Naisten Valmiusliitto kävi keskustelua yhdessä alueneuvottelukunnan kanssa harjoituksen järjestämispaikasta, kisassa olivat mukana em. Kauhava ja Lohtajan harjoitusalue. Liiton hallitus hyväksyi myöhemmin lentosotakoulun alueen harjoituksen toteutuskentäksi.

Syksyn kääntyessä kohti loppua ja ensimmäisten lumien tipahdellessa maahan, kiristyi jälleen myös koronarajoitukset. Vuoden 2020 molemmat NASTA-harjoitukset jouduttiin perumaan ja johtoryhmä kokousti kiltisti etäyhteyksin, valmistautuen JohdaNASTA I – kurssin toteuttamiseen. Harjoituksen varajohtaja toimii JohdaNASTA I ja II kurssinjohtajana ja luonnollisesti tehtäviin kuului myös harjoitustilojen ja muonan varmistaminen. Käytiinpä sitä jopa Ilmajoen lääkintävarikolla katsastamassa tilat ja varattiinpa pitopalvelukin, mutta jälleen korona päätti toisin ja JohdaNASTA I järjestettiin joulukuun puolessavälissä etänä. Samalla kokoontui ensimmäistä kertaa harjoituksen toimistojen tiimit kokonaisuudessaan mm. tiedotusvastaava, turvallisuusvastaava, majoitusvastaava jne. JohdaNASTA-kurssikokoinaisuuden tarkoituksena on harjoituksen lähestyessä kouluttaa ja valmentaa harjoituksen johtoa ja päälliköitä heidän omaan tehtäväänsä. Viimeinen JohdaNASTA III onkin FRISKI2021.

Kaiken kaikkiaan vuoden 2020 aikana pidettiin kymmenkunta etäkokousta harjoitukseen liittyen. Friskin johtajat mm. päivittivät alueneuvottelukunnalle säännöllisesti harjoituksen ajankohtaiset asiat ja lähitulevaisuuden tapahtumat. Lisäksi kurssinjohtajat ovat viimeistelleet kurssikuvauksia, jotka ovatkin jo nähtävillä MPK:n koulutuskalenterissa ja hyödyntäneet aktiivisesti etäyhteyssovelluksia.

Vuosi 2021 on alkanut samoissa merkeissä, mihin vuosi 2020 päätettiin ennen joululomalle siirtymistä. Koulutustoimisto on jo ehtinyt kokoustaa ja toimiston päälliköt puurtavat kurssinjohtajille ohjeistusta sekä kirjoittavat historiikkia harjoitukseen liittyen.

Lokikirjan sivuja julkaistaan vuoden kuluessa tiuhempaan tahtiin ja pidetään suuri yleisö tietoisena, mitä taustalla tapahtuu ennen h-hetkeä. Lisäksi kevään aikana valmistaudutaan kesäkuussa järjestettävään JohdaNASTA II, joka toteutetaan Kauhavalla tilanteen salliessa. Tuolloin tiimien jäsenet ottavat jo enemmän vastuuta omasta roolistaan, pohtien myös johtajuutta ja yhteistyön merkitystä näin suuressa harjoituksessa. Kesäloma hengähdetään ja valmistaudutaan yhteiseen ponnistukseen, joka huipentuu syyskuun 17–19.päivä.

Tervetuloa mukaan jokainen yli 16-vuotias, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta, turvallisuudesta ja kansalaistaidoista kiinnostunut nainen katsomaan, oppimaan ja innostumaan, olemaan vahva.

Tervehtien ja kurssijohtajan muistiinpanoja mukaillen,
Marjo Kauppinen, FRISKI2021 -harjoituksen varajohtaja

 

Reserviläisliiton uusi jäsenryhmä ampumaharrastajille

Julkaistu

Vuoden 2021 alusta lähtien Reserviläisliiton jäsenillä on mahdollisuus liittyä uuteen ampumaharrastajien jäsenryhmään. Taustalla on vanhanmallisen Reserviläisten ampumaturvan päättyminen vakuutuskauden päättyessä 31.1.2021. Muutos on seurausta Finanssivalvonnan uusista määräyksistä.

Uuteen jäsenryhmään voi liittyä niin, että jäsenmaksulaskun yhteydessä maksaa vapaaehtoisen toimintaturvamaksun, joka on tänä vuonna 35 €. Jäsen saa tällä muun muassa ampumaharrastuksen toimintaturvan sekä erikoisetuja.

Jäsenmaksulaskut postitettiin jäsenille tammikuun lopulla. Ne jäsenet, jotka ovat tilanneet E-laskun, menee automaattisesti vain pelkkä jäsenmaksu. Mikäli nämä jäsenet haluavat myös toimintaturvan, tulee se erikseen maksaa. Ohje maksamisesta löytyy osoitteesta www.reservilaisliitto.fi/toimintaturva.

Jäsenyys uudessa jäsenryhmässä antaa osallistumisoikeuden Reserviläisliiton, Reserviläisurheiluliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton liitto-, piiri- ja yhdistystason kilpailu- ja muihin tapahtumiin, joissa ammunta on keskeisessä roolissa, sekä Puolustusvoimien tai muiden tahojen yhteisiin tapahtumiin, joissa vaaditaan vakuutusturvaa.

Tähän jäsenryhmään kuuluvat saavat myös ampumaharrastukseen liittyviä merkittäviä erikoisjäsenetuja. Yksi jäsenetuja tarjoava yritys on Brownells, jolla on erittäin laaja valikoima asealan eri tuoteryhmiä. Brownells toimii Suomessa verkkokaupan välityksellä ja sillä on isot varastot Yhdysvalloissa ja Saksassa. Nettikauppa löytyy osoitteesta www.brownells.fi.

Toinen uudelle jäsenryhmälle erikoisetuja tarjoava yritys on Oulun Ase. Yritys tarjoaa reserviläisille tarkoin valikoituja aseita, asetarvikkeita ja patruunoita. Oulun Ase toimii tällä hetkellä verkossa sekä Kempeleen kivijalkamyymälässä osoitteessa Planeettatie 5. Nettikauppa löytyy osoitteesta www.oulunase.fi. Reserviläisliitto julkistaa talven ja kevään aikana uusia, rahanarvoisia erikoisjäsenetuja uudelle jäsenryhmälle.

Uuteen jäsenryhmään liittyneet saavat maaliskuussa postitse uuden jäsenkortin, jolla jäsenet voivat todistaa ampumaharrastuksen toimintaturvan voimassaolon. Kortin mukana tulee jäsenetuihin liittyvä kirje sekä ensimmäinen etukoodi.

Antti Pynttäri
Reserviläisliitto

Keisarillinen Haminan kadettikoulu kaatui suomalaiseen isänmaallisuuteen

Julkaistu

Wanhan Veteraanin verkkoseminaari ja näyttely tuovat esiin 200-vuotista upseerikoulutusta ennen ja nyt. Venäjän keisarillinen Suomen kadettikoulu aloitti toimintansa 5. maaliskuuta 1821. Tasan yksi päivä ja 200 vuotta myöhemmin se herää hetkeksi henkiin synnyinsijoillaan Haminassa yleisölle avoimessa Wanhan Veteraanin webinaarissa, verkkoseminaarissa. Myös Haminan kadetti Gustaf Mannerheim on kuvassa mukana taiteilijoiden innoittajana.

Haminan kadettikoulun perustamisen juhlavuoden avaustapahtumassa lauantaina 6. maaliskuuta peilataan upseerikoulutuksen eroavaisuuksia ennen ja nyt monelta kantilta.

– Upseerikoulutuksen 200-vuotisen kehityskaaren käytännön muutoksista kuullaan yksityiskohtia silloisen Haminan kadetin ja nykyisen Santahaminan kadetin vuoropuhelukuvaelmassa, seminaarikoordinaattori, everstiluutnantti evp Kimmo Hakanen kertoo.

Eroavaisuudet historiajanalla lähtevät tietysti palvelusasuista, viikko-ohjelmasta, koulutuksen kestosta, mutta myös aatteellisesta tasapainoilusta.

– Venäläisen sotakoulun tavoitteet ja suomalaisten nuorten kadettien runebergiläinen isänmaallisuus eivät lopulta mahtuneet saman katon alle. Muun muassa siksi Haminan kadettikoulu lopetettiin vuonna 1903, Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja, eversti evp Vesa Kangasmäki tarkentaa.

Keisarillisen Suomen kadettikoulun rakennusmiljöötä Haminassa ennen päärakennuksen tulipaloa 1887. Vasemmalla kaksikerroksinen esikuntarakennus, maneesi, yhdyskäytävä päärakennukseen ja ”Kanakoppi”. Uusi päärakennus rakennettiin vanhan taakse. Kuva Haminan kaupunginmuseon kokoelmista.

Webinaarissa Wanhan Veteraanin tiloissa alustajina on neljä alansa asiantuntijaa. Pääluennon, Keisarillinen Suomen kadettikoulu Haminassa, pitää prikaatikenraali, evp Pentti Airio. Kadettikoulun johtaja, eversti Teemu Nurmelan aihe on Upseerikoulutus Suomessa vuonna 2021.

Haminan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, historian opettaja Titta Erkkilä esittelee kaupunkia sotilashistorian näkökulmasta. Metsänhoitaja Juha Levonen puolestaan tekee selkoa Mannerheimista taitelijoiden innoittajana.

Puolelta päivin alkavan verkkoseminaarin kesto on kolme tuntia. Markku Pakkasen juontamaa tilaisuutta yleisö voi seurata omilla verkkolaitteillaan maksutta suorana ja osallistua keskusteluun Wanhan Veteraanin nettisivuilla www.rvpk.fi. Webinaari on myöhemmin katsottavissa tallenteena samasta osoitteesta.

Samana päivänä 6.3. klo 10. avataan koronarajoitukset huomioiden myös Wanhan Veteraanin vuoden 2021 näyttelyt. Ne ovat kaksiosainen vaihtuva näyttely Keisarillinen Suomen kadettikoulu Haminassa 1821-1903; kadetti Mannerheim – Suomen marsalkka ja tasavallan presidentti taiteilijoiden innoittajana sekä samaan aikaan nähtävissä oleva Rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan perusnäyttely.

Kuva Haminan kadettikoulun uudesta päärakennuksesta, nykyinen RUK:n päärakennus, ja sen vieressä ”Kanakopista” ajoittuu vuosiin 1898-1903. Marssiharjoituskuva on Haminan kaupunginmuseon kokoelmista.

Näyttelyt ja seminaari liittyvät paitsi Haminan kadettikoulun 200-vuotisjuhlavuoteen myös Kadettikunnan 100-vuotisjuhlavuoteen. Koronasattumaa on RUK:n 100-vuotisjuhlien siirtyminen tälle vuodelle kesäkuuhun.

Koronasyistä avausseminaarin toteutus vain virtuaalisena ja itse näyttelyt ovat Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanhan Veteraanin järjestelyvastuulla. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat Haminan kaupunki, Maanpuolustuskorkeakoulu, Maasotakoulu / RUK, Kadettikunta ja Etelä-Kymen kadettipiiri.

Wanhan Veteraanin näyttelyiden aukioloajat 2021:
6.3. – 16.5. la-su klo 10-16, 18.5. – 19.9 ti-su klo 10-16 ja 25.9. – 28.11.2021 la-su klo 10-16. Ryhmille tilauksesta, myös muulloinkin.

Lisätietoja:
Keisarillinen kadettikoulu -näyttelyosa sekä yleisesti Wanhasta Veteraanista
Toiminnanjohtaja, eversti evp Vesa Kangasmäki
vesakangasmaki@gmail.com, 040 158 8115

Mannerheim taiteilijoiden innoittajana ja myös Rauhanturvanäyttely
Näyttelypäällikkö, sotilasmestari evp Ismo Flink
sgmmilitariaoy@hotmail.com, 050 534 6225

sekä verkkoseminaarista
Seminaarikoordinaattori, everstiluutnantti evp Kimmo Hakanen
kimmohakanen@gmail.com, 040 584 1384

www.rvpk.fi