• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Artikkeli

Sovelletun kiväärin kurssi Kauhavalla

Julkaistu 10.6.2018

Sovelletun kiväärin 2 kurssille 14.–15.4.2018 oli ilmoittautunut 16 reserviläistä ympäri suomea. Kaksipäiväisellä ampumakurssilla ensimmäisenä päivänä opeteltiin kohteensuojausammuntataitoja ja seuraavana päivänä testattiin reserviläiskiväärin käyttötaito. Testissä mitataan reserviläisen taitoja käyttää kivääriä vaihtelevissa tilanteissa mitä voisi arvella kohdetta suojaavalle osastolle tulevan vastaan. Ampumatkat testissä ovat 150 metristä kolmeen metriin ja jokaisesta laukauksesta saadaan aika ja pistemäärä. Erilaisia tehtäviä on 11 ja jokaiselle ampumasuoritteelle on määritelty ihanneaika, jonka alle pitää ampua saadakseen tuloksen.

MPK:n ampumakurssit tarpeellisia reserville
Allekirjoittaneen sydäntä lämmitti, kun näin erään kurssilaisen päivityksen sosiaalisessa mediassa. Päivityksessä oli kuva ampumaradalta ja seliteteksti: Viimeksi näissä hommissa -92 ja heti nyt uudelleen. Uskoisin että ampumiskurssit paikkaavat hyvin kertausharjoitusmäärästä johtuvaa vähäistä ammuntakokemusta. Kauhavan reserviläiset yrittävätkin tarjota reserviläisille mahdollisuutta parantaa asekäsittelytaitoja järjestämällä ampumakilpailuita, ampumaratavuoroja ja tekemällä ampumakursseja yhdessä MPK:n Kauhavan koulutus- ja tukiyksikön kanssa.

Kanalintumetsältä samalle viivalle erikoisjoukkojen kanssa
Kurssilaisten toimimista seuratessa ei voinut kuin ihmetellä, miten pienellä koulutusmäärällä löytyy kansainvälisenkin vertailun kestävä aseenkäyttötaito suomalaisella reserviläisellä. Ilmeisesti vanha totuus, että kaikki ammunta kehittää ampumataitoa, oli näkyvissä myös tässä tapahtumassa. Kysyin kurssin alusta asti kiitettävällä tasolla ampuneelta kurssilaiselta millaista taustaa hänellä on aseenkäytössä, ilmeni että pääasiassa metsästysaikaan kahdestaan koiran kanssa.

Miehet lumipenkalla
Kuluneena vuotena on vietetty mm. Puolustusvoimien 100-vuotisjuhlia, Vimpelin sotakoulua on muistettu ja tuntuu, että tämä on ollut koulutuksen muistamisen juhlaa. Historian kirjoja katsellessa on tullut vastaan kuvia reserviläisistä, jotka ovat maanneet lumisella penkalla kivääri kädessään. Tämän kuvan uuden painoksen olisi voinut ottaa kurssin aikana Kauhavan Hopiavuoressa. Maanpuolustus – mitä se vaatii? Monesti on riittänyt luminen penkka ja oma ase. Tämä on hyvä myös muistaa tulevaisuudessa, kun eduskunta käsittelee asedirektiiviä, joka pahimmillaan rampauttaa reserviläisen taitotason vaikeuttaessaan omien aseiden hankintaa.

Juha Härkönen

Kategoriassa: Artikkeli, Kilpailu

Puolustusvoimien lippujuhlan satavuotisjuhlaparaati 4.6.2018

Julkaistu 4.6.2018

Sata vuotta sitten juuri itsenäiseksi julistautunut valtiomme perusti omat Puolustusvoimat. Alussa joukkoja tarvittiin poistamaan maasta vieraan valtion joukkoja, mutta varsin pian turvaamaan myös laillisen hallituksen (senaatin) toimintaa. Vuoden 1918 alussa puolustusvoimien esikunta toimi marsalkka Mannerheimin johdolla Seinäjoella puolentoista kuukauden ajan. Tuolloin Seinäjoella perustettiin myös Reserviupseerikoulu. Lippujuhlaa juhlitaan marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä.

”PARANNUSTA VALLITSEVAAN TURVALLISUUSTILANTEESEEN EI ITÄMEREN ALUEELLA OLE LÄHIAIKOINA LUVASSA”

Paraatikatselmuksen yhteydessä pitämässään puheessa, puolustusvoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg puhui lähialueidemme turvallisuustilanteesta ja sen asettamista vaatimuksista. Hänen mukaansa Suomi ylläpitää ja kehittää toimintaympäristöönsä suhteutettua puolustus- ja toimintakykyään. Koko maata puolustetaan runsaan reservin avulla. Koulutus järjestetään edelleen yleisellä miesten asevelvollisuudella ja naisten vapaaehtoisella sotilaskoulutuksella lisättynä. Runsas enemmistö kansalaisista luottaa Puolustusvoimiin ja kannattaa yleistä asevelvollisuutta.

Katselmuksen päätteeksi kenttäpiispa Pekka Särkiö piti paraatijoukoille ja yleisölle kenttähartauden.

Ohimarssin ottivat vastaan puolustusvoimien komentaja, kenraali Jarmo Lindberg, laihialainen sotaveteraani Unto Nyystilä ja Seinäjoen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kimmo Heinonen. Paraatijoukkoja komensi Maajoukkojen esikuntapäällikkö, kenraali Markku Myllykangas.

Paraatijoukot koostuivat, yli 1300 asevelvollisen, vapaaehtoisten maanpuolustusjoukkojen ja -reserviläisjärjestöjen edustajista. Ajoneuvoja osallistui 46 kpl, niitä oli mukana moottoripyörästä panssarivaunuun. Ylilennon suorittivat Hornetit, Hawkit ja helikopterit. Koulukadulle sijoitetusta kalustonäyttelystä löytyi runsaasti myös merivoimien kalustoa.

Jalkapallostadionilta lähtenyt paraati kulki koko Kirkkokadun matkan. Toimintaympäristö oli kuin luotu tällaista isoa tapahtumaa varten, Areenalle sijoitettua majoitusta myöten. Päivä jatkui kalustonäyttelyllä ja ilmaiskonsertilla Lakeudenpuistossa aina myöhäiseen iltaan.

Arviolta 10.000 katsojaa seurasi paraatia paikalla ja koleasta säästä huolimatta iltatapahtumaankin osallistui useita tuhansia katsojia.

Sotilaskotiyhdistys vastasi tarjoilusta
Tarjoilusta vastasi myös satavuotisjuhliaan viettävä Sotilasyhdistys. Sotilaskotijärjestö on Suomen vanhin vapaaehtoisuuteen perustuva yhtäjaksoisesti toiminut maanpuolustusjärjestö. Seinäjoen Sotilaskotiyhdistys oli saanut runsaasti apuvoimia eri pohjalaisilta -paikallisyhdistyksiltä. Kalusto oli lainassa Niinisalon paikallisyhdistykseltä.

Puolustusvoimien seppeleenlaskun Törnävän sankarihaudan muistomerkille suorittivat Porin prikaatin komentaja kenraali Rami Saari, Pohjanmaan aluetoimiston johtaja eversti Mika Piiroinen ja veteraanien edustaja Antti Västi.

Kai Kaistila

Marsalkka Mannerheimin patsaalle laskivat seppeleen kenraali Petri Hulkko, Seinäjoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pasi Kivisaari ja Lapuan piispa Simo Peura. Kuva: Puolustusvoimat

Kategoriassa: Artikkeli, Tapahtumat, Uutiset

Suomen itsenäisyys lunastettiin vapaussodassa

Julkaistu 17.5.2018

100 vuotta sitten 16.5.1918 Suomen vapaussota päättyi

Suomi joutui venäläisten alaisuudessa ennennäkemättömän sorron kohteeksi, kun1900-luvun alussa mm. suomalainen sotaväki lakkautettiin. Ensimmäinen maailmansota muutti tilannetta niin, että keisarin valta venäjällä alkoi horjua ja Suomi ryhtyi salaa venäläisiltä hankkimaan sotilaskoulutusta Saksasta. Noin 2000 jääkäriä sai siellä johtajakoulutuksen.

Vuoden 1917 vallankumoukset Venäjällä mahdollistivat Suomen itsenäiseksi julistautumisen 6.12.1917. Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden ensimmäisenä siksi, että uskoi Suomen myös liittyvän työväestön avulla Venäjän yhteyteen kommunistisessa hengessä. Tammikuun lopulla 1918 suomalaiset punaiset kaappasivat vallan Etelä-Suomessa Stalinin kehotuksesta ja venäläisten tuella. Suomen laillinen hallitus pakeni Pohjanmaalle Vaasaan, jossa hallituksen joukot muodostettiin suojeluskuntien varaan. Tammisunnuntaista 28.1.18 alkaen vallattiin venäläiset varuskunnat Pohjanmaalla ja aiemmin jo Karjalassa.

Tästä tammisunnuntaista katsotaan Suomen Vapaussota alkaneeksi.

Saksasta saapui jääkäreiden pääjoukko 25.2. Vaasaan ja heidät hajotettiin valkoisen armeijan joukkojen johtajiksi ja kouluttajiksi. Sodan epämääräinen rintamalinja muodostui suunnilleen tasalle Pori, Vilppula, Mäntyharju, Antrea ja Rauttu tasalle. Valkoiset hallituksen olivat joukot tämän linjan pohjoispuolella. Sodankäynti oli aika erikoista. Yleensä päivällä sodittiin ja yöllä nukuttiin. Ja jos tuli tarvetta huoltaa joukkoja, niin lähdettiin kotiin täydennystä hakemaan. Vilppulan taisteluistakin pohojalaaset kesken kaiken lähtivät omin päin kotiin saunomaan.

Sodan ratkaisevin taistelu käytiin Tampereella. Sen valkoiset valtasivat huhtikuun alkuun mennessä. Samanaikaisesti saksalainen divisioona nousi maihin Hangossa ja valtasi Helsingin suomalaisten avustamana. Huhtikuun loppuun mennessä valkoiset olivat vallanneet Lappeenrannan ja Viipurin. Sotatoimien katsotaan päättyneeksi Inon linnoituksen valtaukseen ja Mannerheimin joukkojen voitonparaatiin Helsingissä 16.5.1918.

Nyrkkisääntönä sodasta kokonaisuutena voidaan todeta: Ennen Vapaussotaa Suomessa oli miehittäjinä SATATUHATTA venäläistä sotilasta. Sotatoimiin katsotaan liittyneen myös saman verran sekä punaisia, että valkoisia eli 100 000. Punaisten taistelua oli tukemassa KYMMENENTUHATTA venäläistä sotilasta ja vastaavasti valkoisten hyökkäystä vahvisti saman verran saksalaisia. Punaisten aseistus ja huolto olivat täysin venäläisten varassa. Valkoisten aseistus oli Saksasta saatua ja vallatuista venäläisistä varuskunnista otettuja. Valkoisten harjoituksissa kiväärit jouduttiin korvaamaan jopa heinäseipäillä.

Sodan tappiolukujen muistisääntönä on: Vajaat KYMMENENTUHATTA kaatuneina ja sen alle teloitettuja/surmattuja ja yli 10 000 vankileireillä lähinnä espanjantautiin kuolleina – tappiot yhteensä alle 30 000.

Kun vertaamme näitä lukuja muihin vastaavan sodan käyneisiin maihin, niin on todettava Suomen selvinneen Vapaussodastaan suhteellisen pienin tappioin.
Sodan järkyttävyydestä jäi monille elinikäisiä traumoja – presidentti Urho Kekkosellekin, kun hän joutui Haminassa ammuttamaan punaisten vankiryhmän.

Punaisten terrorisodan alussa ja valkoisten suorittamat teloitukset sodan lopussa saivat tässä ”sisällissodassa” haavoja, jotka talvisodassa yhteisen vihollisen edessä unohdettiin.

Valitettavasti nykyisin näitä haavoja jälleen avataan ja tilastoja paisutellaan. Totuushan on, että siviilissäkin kuollaan ja varsinkin aliravittuina. Vuonna 1918 Suomessa ei ruokaa ollut tarpeeksi – ei ainakaan kaupungeissa, eikä varsinkaan vankileireillä.

Suomen vapaussodan rauha solmittiin Tartossa 1920. Sen perusteella raja Venäjän (NL) kanssa sovittiin niin, että Karjalan Kannas ja Petsamo kuuluivat Suomelle.

ye-everstiluutnantti evp Niilo Hakala, Teuva

Suurkirkon edessä Mannerheim luovuttaa 16.5.1918 vapaan Suomen maan hallitukselle. Valtaisan kansanarmeijan kokoamisella paraatiin Helsinkiin oli suuri kansan itsetuntoa kohottava merkitys ja myös strategisesti ymmärrettävää. Helsingistä joukot oli nopeasti siirrettävissä Kannakselle, jos venäläiset aikovat sotilaallisesti sodan lopputuloksen vielä muuttaa.

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 139
  • Sivu 140
  • Sivu 141

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Lakeuden Maanpuolustajan kesäkuun 2026 henkilökuvassa Anssi Ämmälä
  • Hirvijärvijuhlan teemana oli kesän 1944 suurhyökkäyksen torjuminen
  • Jurvan Reserviläisten kahvihetki
  • Yhteistyötahot tutustuivat HAKKA26 -harjoitukseen
  • Tukikomppaniayrittäjät ammunnoissa Pohjankankaalla

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·