• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Artikkeli

Mannerheimin patsas 70 vuotta

Julkaistu 5.6.2025

Puolustusvoimien lippujuhlan päivänä 4.6.1955 eli 70 vuotta sitten paljastettiin maailman ensimmäinen Mannerheimin näköispatsas Seinäjoella. Maailman ensimmäinen Mannerheimin muistomerkki on Sveitsissä Montreuxin kaupungissa. Se paljastettiin myös vuonna 1955 hieman Seinäjoen patsasta aiemmin mutta se ei ole näköispatsas.

Tilaisuuden juonsi tuttuun tyyliin sotilasmestari res Jari Ojala. Kuva: Timo Sysilampi

Marsalkka Mannerheimin syntymäpäivää ja puolustusvoimien lippujuhlan päivää vietettiin 4.6.2025 Mannerheimin patsaalla. Tälläkin kertaa saimme kokea juuri ennen tilaisuuden alkua ylilennon. Poikkeuksena aiempaan, nyt sen suoritti yksittäinen potkurikone ja huomattavasti korkeammalla. Ei kuulemma ollut tilattu, kertoi tilaisuuden juontajana toiminut sotilasmestari (res) Jari Ojala. Hän aloitti juonnon: Arvoisat läsnäolijat, tilaisuuden musiikista vastaa jälleen erinomainen MPK Pohjanmaan soittokunta kapellimestari Arto Panulan johdolla. Otimme lipun vastaan Robert Kajanuksen sotamarssilla. Seuraavaksi Kuortanelaisen Heikki Klemetin Vilppulan urhojen muistolle, jonka jälkeen Juhlapuheen pitää metsänhoitaja/ Mannerheim -tuntija Juha Levonen.

Juhlapuhe metsänhoitaja Juha Levonen. Kuva: Timo Sysilampi

Metsänhoitaja Juha Levosen puhe käsitteli laajasti patsaan syntyhistoriaa, saamista Seinäjoelle sen eri vaiheista ja muista Mannerheimin patsashankkeista. Puhe luettavissa artikkelin lopuksi. Juhlapuheen jälkeen MPK Pohjanmaan soittokunta esitti kappaleet Artturi Ropen Marsalkan hopeatorvet sekä Suomalaisen ratsuväen marssi kolmekymmenvuotisessa sodassa.

Musiikista vastasi MPK Pohjanmaan soittokunta. Kuva: Timo Sysilampi
Seppeleenlaskijat järjestäytyneet tehtäväänsä. Kuva: Timo Sysilampi
Liput poistuvat. Kuva: Timo Sysilampi

Musiikkiesityksen jälkeen oli vuorossa seppeleenlaskut. Seppeleen laskivat perinteisesti Puolustusvoimat, Seinäjoen kaupunki ja Seinäjoen seurakunta, veteraani- ja maanpuolustus ja perinnejärjestöt sekä Rakuunakilta. Sen lisäksi seppeleen laskivat yhdessä Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ja Seinäjoen Sotilaspiirin Kilta, joka vietti 60-vuotisjuhliaan toukokuulla.

Timo Fors rinnassaan Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein. Kuva: Timo Sysilampi

Seuraavana juontaja ilmoitti: Hyvät ystävät, juhlavaan tilaisuuteen kuuluu myös muistamiset, niitä on meillä tässä tilaisuudessa yksi, saanko pyytää Sotien 1939 – 1945 Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistyksen puheenjohtajaa Pertti Kortesniemeä luovuttamaan huomionosoitus. Huomionosoituksen kohteeksi pääsi myyntiedustaja Timo Fors Seinäjoelta.

Lopuksi paikalle saapunut reilun sadan hengen yleisö sai nauttia paitsi aurinkoisesta ja melko lämpimästä kesäsäästä myös Johan von Goethen Rukous, jonka jälkeen lippu poistui Robert Kajanuksen sotamarssin saattamana. Yleisön joukossa oli nytkin enemmän rollaattoreita kuin lastenvaunuja. Tämä olisi hyvä tapa siirtää perinteitä tuleville sukupolville.

Timo Sysilampi
Seinäjoen Reserviläiset

♦ ♦ ♦

Puhe Seinäjoen Mannerheimin patsaalla 4.6.2025 / Juha Levonen

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, lotat ja sodanajan sukupolvi. Hyvä yleisö.
Olemme kokoontuneet tänään juhlatilaisuuteen tänne Seinäjoen Mannerheimin patsaalle ja Mannerheim -puistoon. Tänään tulee kuluneeksi päivälleen 70 vuotta patsaan paljastuksesta.

Mannerheim vietti esikuntineen hallituksen joukkojen ylipäällikkönä vapaussodan alkuvaiheessa helmi-maaliskuussa 1918 noin seitsemän viikon ajan Seinäjoella. Kuten tiedämme päämaja sijaitsi rautatieasemalla kuudessa verkkoaidalla eristetyssä junavaunussa, kansan kanahäkiksi ristimässä muodostelmassa. Vapaussodan aikana eteläpohjalaiset oppivat arvostamaan ja kunnioittamaan Mannerheimia kunhan hänet ensin opittiin kauan Suomesta poissa olleena tuntemaan. Arvostus muodostui molemmin puoliseksi.

Mannerheimin kuoleman jälkeen 27.1.1951 alkoi usealla paikkakunnalla viritä suunnitelmia Mannerheim-patsaan hankkimiseksi. Mannerheim oli hillinnyt eläissään patsassuunnitelmia toteamalla, että eläville ei patsaita pystytetä. Tampereella oli toki ryhdytty jo 1930-luvulla puuhaamaan patsasta ja se oli saatukin valmiiksi 1930-luvun lopulla, mutta poliittisten kiistojen takia sitä ei saatu pystytettyä ennen talvisodan puhkeamista.

Mannerheimin kuolemasta ei ehtinyt kulua kahtakaan kuukautta kun viisi yksityishenkilöä kutsui Seinäjoelle koolle maakunnallisen kokouksen 16.3.1951 keskustelemaan patsasasiasta. Kutsujat olivat johtaja Lauri Koivisto, eversti Matti Laurila, päätoimittaja Artturi Leinonen, rehtori Hilja Riipinen ja opettaja Lempi Saunamäki eli maakunnassa tuttuja vaikuttajanimiä. Heidän kutsumaansa tilaisuuteen saapui väkeä ympäri maakuntaa ja päätettiin perustaa 10-henkinen toimikunta koollekutsujanaan eversti Matti Laurila tarkoituksena aloittaa Mannerheim-patsashankkeen toteuttaminen. Asia päätettiin pitää henkilökohtaisella tasolla, eikä ottaa mukaan yhteisöjä eikä järjestöjä. Hanke haluttiin pitää erossa kaikesta poliittisesta toiminnasta. Eri pitäjiin nimettiin yhdyshenkilöt, joiden tuli toimittaa varojenkeruulistat pitäjissään eri liikelaitoksiin ja vastaaviin.

Toimikunta yritti aluksi ostaa Tampereelta siellä edelleen pystyttämättä olleen Evert Porilan veistämän patsaan, mutta huonolla menestyksellä. Niinpä patsas päätettiin tilata kuvanveistäjä Lauri Leppäseltä. Tämä oli Matti Laurilan tavoin ollut Saksassa jääkärikoulutuksessa ja sitä kautta taustoiltaan tuttu. Hän oli omistautunut vapaussodan jälkeen aluksi sotilasuralle, mutta siirtynyt sitten kuvanveistäjäksi. Hänet tunnettiin jo useista sotahistoriaamme liittyvistä patsaista ja muisto-merkeistä.

Patsaan varojen keruu eteni kunnissa vaihtelevasti. Tarvittavat varat, n. 3 milj. silloista markkaa saatiin kuitenkin kokoon. Isot kunnat olivat keräyssummiltaan kärjessä järjestyksessä Kauhajoki, Lapua, Kauhava jne.

Patsaan sijaintipaikaksi oli jo alun perin päätetty Seinäjoki entisenä päämajapaikkakuntana, jossa alkoikin sopivan paikan etsintä. Sellaiseksi valikoitui lopulta Keskustori, jolta torikauppa siirrettiin läheiselle Maakunta-aukiolle Kalevankadun varteen.

Patsas ja puitteet valmistuivat aikataulussaan niin, että paljastusjuhla voitiin pitää suunnitellusti 4.6.1955 eli Mannerheimin syntymän 88-vuotispäivänä. Juhlasta muodostui ylevähenkinen isänmaallinen juhla, johon osallistui arviolta n. 3000 henkeä eli Keskustorin täydeltä. Poliittinen ilmapiiri oli sodan ja valvontakomission sekä omien lisätulkintojemme takia melko ankara ja rajoittunut. Juhlassa oli kuitenkin tiettyä uhmakkuutta, sillä Vaasan Varuskuntasoittokunnan säestämänä yleisö lauloi Heikki Klemetin Vilppulan urhojen muistolle, jota omissa ahtaimmissa tulkinnoissamme pidettiin valvontakomission kieltämänä. Viimeisinä seppelten laskijoina tulivat erikseen eri ryhminään Etelä-Pohjanmaan 32:n jokaisen entisen suojeluskunnan ja lottaosaston edustajat kuitenkin ilman että he lausuivat mitään saatesanoja. Jokainen ryhmä muodostui kahdesta miehestä ja yhdestä naisesta. Molemmat järjestöt kuuluivat tunnetusti valvonta-komission kieltämiin. Paikallaolijat tunnistivat kyllä mistä järjestelyssä oli kyse ja monelle se tuotti varmaan pientä tyydytystä. Äärivasemmiston julkitulo juhlan jälkeen oli ankaraa, mutta juhlan suhteen ei ryhdytty mihinkään oikeudellisiin toimiin. Poliittinen ilmapiiri oli Seinäjoellakin suhteessa Mannerheimiin jonkin verran jännittynyt, sillä kauppalan puolelta patsaan vastaanottajakin vaihtui poliittisista syistä aivan viime metreillä. Myöskään tuore kauppalanjohtaja Olavi Piha ei osallistunut juhlaan. Patsaan otti vastaan kauppalan puolesta valtuuston vara-puheenjohtaja M. I. Kantele. Tilanne tasaantui Seinäjoellakin varsin pian, sillä jo 28.1.1958 eli vapaussodan alkamisen 40-vuotismuistopäivänä kauppalanhallitus teki päätöksen että kauppalan virallinen seppele tullaan vuosittain laskemaan Suomen Marsalkka Mannerheimin muistomerkille Keskustorille hänen syntymäpäivänään kesäkuun 4. pv. Tätä päätöstä ryhdyttiin noudattamaan. Mukaan on vuosien saatossa liittynyt muitakin yhteisöjä ja järjestöjä kuten tänäänkin tulemme näkemään.

Seinäjoki oli saanut maailman ensimmäisen Mannerheimin näköispatsaan. Tuo lisäys näköispatsaasta pitää ilmaisuun tehdä, sillä Sveitsin Montreuxissä Mannerheimin viimeisten vuosien asuinpaikassa oli kolmisen viikkoa aiemmin ehditty paljastaa Mannerheimille patsas, lähes 7-metrinen obeliski, joka tosiaan ei ollut näköispatsas, komea monumentti kylläkin. Seinäjoen Mannerheim-patsaan jälkeen maahamme paljastettiin useita vastaavia patsaita, ensin Tampereelle 1956 jo kauan valmiina ollut, Lahteen 1959, Helsinkiin 1960 ja Mikkeliin 1967 sekä näiden jälkeen vielä muutamia Mannerheimin rintakuvia.

Edessämme oleva Seinäjoen Mannerheim-patsas esittää Mannerheimia vapaussodan ylipäällikkönä, jollaisena hänet maakunnassa alun perin opittiin tuntemaan. Mannerheim katseli tältä alkuperäiseltä paikaltaan Vaasan talon edustalta rautatieaseman suuntaan, missä hänen johtamansa päämaja sijaitsi junavaunuissa nuo mainitut noin seitsemän viikkoa 1918. Patsaan etuosassa on Mannerheimin käsialaa jäljitellen hänen nimensä sekä teksti ”SUOMEN MARSALKKA” eli siltä osin poikettiin tuosta vapaussodan ylipäällikköä esittävästä linjasta. Patsaan toisella sivustalla on lause ”se vala on koetettu puhtaana pitää” jo aiemmin mainitusta Heikki Klemetin Vilppulan urhojen muistolle –sävellyksestä, joka oli myös Etelä-Pohjanmaan suojeluskunta- ja lottapiirien kunniamarssi. Patsaan toisella sivustalla lukee: ”YLIPÄÄLLIKÖLLEEN, ETELÄ-POHJALAISET”.

Mannerheimin 100-vuotissyntymäpäivänä 4.6.1967 Seinäjoella järjestettiin näyttävä, valtakunnallinen juhla hänen kunniakseen. Viimeistään tuolloin kävi selväksi, että patsaan sijaintipaikka oli yleisöjuhliin liian ahdas kun motorisoidut paraatijoukotkin tekivät ohimarssinsa Koulukatua pitkin torin läpi. Patsaan siirtoa alettiin suunnitella ja se toteutettiinkin 1973 tälle nykyiselle paikalleen Aalto-keskuksen yhteyteen. Mitään sen suurempaa dramatiikkaa asiaan ei liittynyt ja hankkeelle saatiin myös eversti Matti Laurilan hyväksyntä. Patsasta on jouduttu nykyisellä paikallaankin vähän siirtämään ympäröivien puiden kasvun takia. Siirron yhteydessä kaupunki viimeisteli alueen viihtyisäksi Mannerheim -puistoksi.

Mannerheimistä kasvoi eräs kansamme harvoja, todellisia suurmiehiä laajan elämän-kokemuksensa ja monien henkilökohtaisten, myönteisten ominaisuuksiensa avulla. Eräitä tällaisia olivat hyvä tilannetaju ja kaukokatseisuus.

Otan tähän loppuun esimerkkinä lainauksena erään hänen hyvin tuoreelta tuntuvan lausumansa sotiemme jälkeen: ”SÄILYKÖÖN SAAVUTETTU YKSIMIELISYYS PERINTÖNÄ TULEVILLE SUKUPOLVILLE TAISTELUSSA IDÄN VAARAA VASTAAN”.

HYVÄÄ PUOLUSTUSVOIMAIN LIPPUJUHLAN PÄIVÄÄ JA MANNERHEIMIN SYNTYMÄPÄIVÄÄ.

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Anne Haapamäki sai Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristin

Julkaistu 4.6.2025

Kuortanelainen Anne Haapamäki, Peräseinäjoella syntynyt henkilöstöhallinnon asiantuntija, on palkittu Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristillä 4. kesäkuuta 2025. Valtiollisen huomionosoituksen esitti hänen työnantajansa Puolustusvoimat tunnustuksena pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta palveluksesta.

Anne Haapamäki on yllättynyt ja kiitollinen saamastaan huomionosoituksesta.

Haapamäki on toiminut vuodesta 2013 suunnittelijana Puolustusvoimien Räjähdekeskuksessa, vastaten muun muassa henkilöstösuunnittelusta, rekrytoinnista, osaamisen kehittämisestä sekä koulutusten ja perehdytysten koordinoinnista.

Hän on valmistunut tradenomiksi Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ja täydentänyt osaamistaan useilla henkilöstöhallinnon ja johtamisen koulutuksilla.

Reserviläistoiminta on Haapamäelle tärkeä osa elämää. Hän on saavuttanut Vahvin Reserviläinen -kilpailussa hopeasijan vuosina 2022 ja 2023 sekä pronssisijan vuonna 2019. Vapaa-ajallaan hän harrastaa liikuntaa, kuten lenkkeilyä, pilatesta ja avantouintia, ja toimii aktiivisesti työyhteisönsä hyvinvointia edistävissä luottamustehtävissä.

Piia Kattelus-Kilpeläinen

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Kenttäkelpoisuusmarssi järjestettiin helatorstaina Simpsiöllä

Julkaistu 2.6.2025

Lapuan Simpsiöllä järjestettiin MPK:n kenttäkelpoisuusmarssi pilvisenä ja tihkusateen kyllästämänä helatorstaina. Kenttäkelpoisuus marssille osallistui yhteensä 17 osallistujaa.

Käki tunnetaan erityisesti luonteenomaisesta ääntelystään eli kukkumisesta.

Kurssin johtajana toimi Tero Aho. Aho oli pääosin suunnittelut itse koko reitin ja häntä avusti Juuso Aho. Jälkipään valvojana toimi Marko Kohtala, sekä huoltovääpelinä Markku Mäenpää. Lähtö- ja paluupaikkana toimi Lapuan Simpsiön laskettelukeskus, joka on todella hieno ja tasokas tällaiselle tapahtumalle. Kurssinjohtaja Aho kävi läpi ennen marssin alkua reitin, sekä turvallisuusohjeet jokaiselle. Marssisuoritus suoritettiin klo 9-15 välisenä aikana. Suorituksen aikana jokaisella oli mukana oma reppu, jossa oli juotavaa, pikkuisen syötävää, vaatetusta ja kuivia sukkia.

Matkan aikana oli aivan mahtavat maisemat, sekä suvinen luonto kauneimmillaan. Linnut lauloivat iloisesti ja käki kukkui marssilaisten lähettyvillä oikein kunnolla. Sielu lepäsi. Reserviläisten keskuudessa oli mukavia keskusteluhetkiä ja aivan loistavaa rentoa meininkiä.

Tankkauspaikka Lapuan Simpsiön lammella. Kuva: Timo Järvinen
Kenttäkelpoisuusmarssilaiset yhteiskuvassa. Kuva: Marko Kohtala

18 kilometrin kohdalla huoltovääpeli Markku Mäenpää oli järjestänyt Wanhan Karhumäen kodalle nuotion, sekä huoltopisteen, joka oli aivan mahtava tankkauspaikka jokaiselle marssilaiselle. Hyvä tankkaus antoi uutta puhtia viimeiselle 7 kilometrin matkalle. Kun päästiin loppuun Lapuan Simpsiön hiihtomajalle, niin jokainen marssilainen oli onnellinen ja iloinen mahtavasta reitistä, sekä porukasta. Muutamat marssilaiset kävivät suihkussa hiihtokeskuksella ja vaihtoivat kuivat vaatteet.

Kenttäkelpoisuusmarssi kasvatti fyysistä kuntoa, sitkeyttä, sekä sosiaalisista kanssakäymistä. Luonto rauhoittaa ja rentouttaa omaa mieltä ja stressiä.

Suuri kiitos Terolle, Juusolle, Markolle ja Markulle. Marko Kohtala kertoi, että ensi vuonna järjestetään Lapualla Simpsiöllä valtakunnallinen kesäyönmarssi. Asiasta tiedotetaan tarkemmin lähempänä ajankohtaa.

Kirjoitti marssille osallistunut reserviläinen

Timo Järvinen
Seinäjoen Reserviläiset

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Alavuden Reserviläiset tarjosivat jäätelöt esimerkillisille koululaisille

Julkaistu 1.6.2025

Alavuden Reserviläiset tarjosivat maanantaina 26.05.2025 jäätelöt paikalliselle yhdeksännen luokan viiden hengen esimerkilliselle ryhmälle. Aurinkoisessa, joskin hiukan pölyisessä säässä vietettiin pienimuotoinen muistamistapahtuma.

Pöly johtui Alavuden taajaman katutöistä, vai olisiko parempi nimitys ”kylätien” pölystä? Oli mikä hyvänsä, niin sehän ei tapahtumaa suuremmin haitannut. Muistettava ryhmä seuloontui koululta saamien ehdotuksien joukosta heidän reippaalla ja asiallisella toiminnallaan. He olivat puuttuneet tapaukseen, jossa ryhmä seiskaluokkalaisia oli kohdistanut ylimääräistä tarmoaan ysiluokkalaisen ahdisteluun.

Seurattuaan hölmöilyä ryhmä oli rohkaistunut ja puuttunut tapahtumaan. Toiminnallaan he olivat saaneet kiusaamisen loppumaan, eikä asiaton toiminta ollut myöhemminkään jatkunut. Kun tuommoiseen toimintaan puututaan riittävän aikaisin, niin silloin on hyvät mahdollisuudet välttää toiminnan saamasta rajumpia otteita.

(vas.) Hanna Vainionpää, Minna Peurala, Ellinoora Mäkinen, Juuli, Rissa, Lotta Uitto, Milla Lehtisaari, Jussi Maijala. Kuvasta puuttuu Vilhelmiina Koivula. Kuva: Jari Hellinen

Pahimmillaan kiusaaminen voi johtaa todella ikäviin ja jopa lopullisiin tekoihin. Näinkin on valitettavasti tapahtunut. Innokas ryhmä kertoili kesän ja tulevaisuuden suunnitelmistaan. Kun heitä kuunteli, niin ilolla voi todeta vanhan sanonnan ”nuorissa on tulevaisuus” toimivan yhä. Ei toki varmaan haittaa, vaikka me hiukan varttuneemmat joskus kannustamme taustalla. Senhän voi tehdä vaikkapa tällaisen hyvän teon muistamisen muodossa. Suosittelen.

Alavuden Reserviläisistä paikalla olleet Hanna Vainionpää, Jussi Maijala, sekä allekirjoittanut uskovat, että myös keväällä 2026 tarjoamme jäätelöt. Toivoa toki sopii, ettei kiusaamista tapahtuisi. Kyllä jokin muukin syy muistamiselle käy.

Kiitämme opettaja Minna Peuralaa ryhmän ”käräyttämisestä” yms.

Jari Hellinen
Puheenjohtaja
Alavuden Reserviläiset

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Perinneaseiden SM2025 kilpailtiin Säkylän Huovinrinteellä 24.-25.5.2025

Julkaistu 31.5.2025

Viikonlopun aikana kilpailtiin pistoolin 25m koulu- ja kuviolajeissa, sekä pistoolin 50m matkalla. Kiväärilajeina 150m kenttäammunta, 150m 3-asento ja 300m makuuasento. Puolustusvoimien suorituspaikoilla tuli kisasuorituksia pistoolilajeissa 182 ja kiväärilajeissa 260. Eteläpohjalaisia kilpailijoita oli tänä vuonna mukana 18.

Kisan avaus joukoille. Kuva: V-M Keskinen
M. Haukkalan kohdistusammunta koulu osiossa. Kuva: V-M Keskinen

Kisat avattiin lauantaina aamupäivällä perinteiseen tapaan TA Marko Patrakan ja kilpailun johtajan Pekka Tuomisen avauspuheenvuoroilla. Patrakka kertoi mm. muutoksista, jotka liittyivät H75 sarjaan. Kilpailukutsussa oli virheellisesti ilmoitettu, että tällainen sarja olisi mukana. Tällainen ei sääntöjen mukaan ollut mahdollista. Vanhin sarja, jossa kilpailtiin, oli siis H70 sarja. Samalla hän ilmoitti ”juryn” eli tuomaristoon kuuluvien henkilöiden nimet. Tuominen erityisesti teroitti kiinnittämään huomiota turvallisuusasioihin jo pelkästään siksi, että yhtäaikaa suorituspaikkojen ympärillä oli sotaharjoitukset käynnissä. Ympärillä olikin helikoptereita ilmassa ja miehistöajoneuvoja liikkeellä teillä. Tämä toikin oman tunnelmansa kisapäiviin. Kisatoimiston ”Paviljongin” ja ratojen välisellä alueella liikkuikin tuota väkeä aika-ajoin ja lähimmät maastoutuneet ja suojatut ajoneuvot olivat vain vajaan 100m päässä kisatoimistosta.

Markun kohdistuksen osumat. Kuva: V-M Keskinen

Suomenmestareita Etelä-Pohjanmaalle

Lauantaina aloitettiin pistoolin koulu- ja kuviolajeilla ja se päättyi kiväärin 150m kenttäammunnan eriin. Sunnuntai aloitettiin myös 50m pistoolilla ja sen jälkeen ammuttiin 3-asento ja 300m makuu. Etelä-Pohjanmaan ampujat menestyivät tänäkin vuonna hyvin. Tuttuja nimiä jälleen ykköspaikalla. Suomenmestaruuden saivat Raimo Keski-Hannula H50 sarjan 150m 3-asennossa ja 300m makuu kisassa, Kirsi Keski-Hannula naisten 150m kenttäammunnassa, Timo Ala-Hukkala H60 sarjan 150m kenttäammunnassa ja Jukka Rasku H60 sarja 25m pistoolin kouluammunnassa.

Kaiken kaikkiaan henkilökohtaisia mitaleita Etelä-Pohjanmaalle tuli 15kpl, hopeisia niistä seitsemän ja pronssisia kolme. Lisäksi noin kymmenkunta joukkuemitalia. Elikkä monen kotimatkalla taas taskussa tai kaulassa kirkkaampaa tai himmeämpää lätkää, ynnä muita hyviä sijoituksia.

Keskellä H60 sarjan pistoolin kouluammunnan voittaja Jukka Rasku, tulos 259 pistettä.
Kuva: V-M Keskinen
Keskellä H60 sarjan kenttäammunnan voittaja Timo Ala-Hukkala, tulos 164 pistettä.
Kuva: V-M Keskinen

Molemmat kisapäivät venyivät pitkiksi. Järjestäjät olivat lähteneet matkaan aika pienellä määrällä toimitsijoita, ilmeisesti sairastapaukset tai jotkin poisjäämiset olivat vaikuttaneet myös asiaan. Hommissa olleiden toimitsijoiden päivät olivat varmaan raskaan puoleiset, siitä kunniaa heille. Tällaisten kilpailujen jälkeen tulee aina mieleen miten jo tulkattujen tulosten kirjattu tieto saataisiin nopeasti tuloslaskentaan ja nopeutettua prosessia. Olisiko siinä esim. Reserviläisliitolla syy kehittää yhtenäinen toimiva systeemi/ohjelma mikä helpottaisi järjestävän tahon toimintaa tuon tuloslaskennan osalta. Ensivuonna kilpaillaan kuulemma Hämeenlinassa ja siellä taas se kuuluisa ”uusi mahdollisuus”.

Tarkemmat tulokset löytyvät Reserviläisurheiluliiton sivuilta ja Lakeuden Maanpuolustajan kilpailutulokset osiosta.

Mukana ollut

Veli-Matti Keskinen
Ylihärmän Reserviläiset

Kategoriassa: Artikkeli, Kilpailu, Perinne, Tapahtumat, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Sivu 2
  • Sivu 3
  • Sivu 4
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 122
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Lakeuden Maanpuolustajan kesäkuun 2025 henkilökuvassa Olavi Kuoppamaa
  • Mannerheim-ristin ritarin kersantti Eino Mallilan muistomerkki paljastetaan juhlavin menoin Laihialla
  • Grillin äärellä keittiömestarin opissa
  • Lapualla tämän kesän tappavin yömarssi
  • Ylihärmässä vietettiin historiallista hetkeä Puolustusvoimien lippujuhlan päivänä

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan

  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa

  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!

  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä

Tapahtumat

heinä 19
19 heinäkuun @ 20:00 - 20 heinäkuun @ 23:30

Lapuan yömarssi

heinä 26
All day

Reserviläisammunnat pistooli RA3 ja RA4 Ilmajoella

elo 3
All day

SRA kilpailu K + P (+H) Ilmajoki

elo 5
All day

Perinnepistoolikilpailu Ilmajoella

elo 23
All day

Reserviläispyöräily Ylistarossa

Näytä kalenteri

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·