Lakeuden Maanpuolustaja

Artikkeli

Isänmaan ja jääkäriperinteen horjumaton vartija

Julkaistu

Prikaatikenraali Asko Kilpinen (Ruokolahti 6.9.1938 – Helsinki 7.3.2026), rannikon puolustaja ja jääkäriperinteen vankkumaton vaalija, on kutsuttu viimeiseen iltahuutoon.

Prikaatikenraali Asko Kilpinen. Kuva: Jarkko Kilpinen

Sota-ajan lapsuus muovasi kutsumuksen upseerin ammattiin. Asko oli sotaorpo. Hänen isänsä kaatui talvisodassa Askon ollessa pieni ja hänet lähetettiin sotalapsena Ruotsiin.

Asko säilytti elämänmittaiset läheiset suhteet Ruotsin sota-ajan perheeseensä. Asko ja vaimonsa Oili jatkoivat ”sotavanhempien” pienen ruotsalaisen maatilan ylläpitoa ”sotaisä” Haraldin ja ”sotaäiti” Ingridin kuoltua.

Kilpisen ura Puolustusvoimissa huipentui prikaatikenraalin sotilasarvoon. Hän palveli tunnettuna ja pidettynä rannikonpuolustajana, useilla linnakkeilla Kotkasta Hankoon. Kilpinen suoritti Sotakorkeakoulun Ruotsissa vuosina 1971-74. Sotilasasiamiehenä hän toimi Saksassa. Hän jäi reserviin Vaasan sotilasläänin komentajan tehtävästä 1.10.1998. Aktiivipalveluksensa jälkeen hän jatkoi vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa. Rannikkoupseeriyhdistyksen aktiivijäsenen ja varapuheenjohtajan ansiot perinnetyössä johtivat kunniajäseneksi nimeämiseen.

Kilpisen näkyvin työ yhdistystoiminnassa oli jääkäriperinteen vaaliminen. Toimiessaan Jääkäripataljoona 27 perinneyhdistyksen ja Jääkärisäätiön hallituksen puheenjohtajana hänen johdollaan nykyaikaistettiin jääkäriperinnetyön toteutusta 2000-luvun vaatimuksiin. Hänet nimettiin ansioistaan Jääkäripataljoona 27 perinneyhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi.

Asko oli karismaattinen esitelmöitsijä ja juhlapuheiden pitäjä. Hän myös kirjoitti aktiivisesti maanpuolustusalan julkaisuihin ja toimi oppaana sotahistoriallisilla matkoilla.

Asko avioitui vaimonsa Oilin (os Tonttila) vuonna 1962. Askon sotilasura kuljetti perhettä asemapaikasta toiseen, rannikon linnakkeilta kansainvälisiin tehtäviin. 1970-luvun puolivälissä Asko ja Oili ostivat kesäpaikan Lemin Kantturaniemestä, missä he viihtyivät yli neljäkymmentäviisi vuotta yhdessä. Asko oli jo 50-luvulla uittanut tukkeja Saimaalla ja tätä kautta hän palasi lapsuutensa Saimaalle kalastellen ja puuhastellen. Oili kulki hänen rinnallaan aina kuolemaansa saakka vuonna 2024. Oilin viimeiset vuodet Asko oli omaishoitajana.

Askon lapset perheineen saivat isän ja isoisän lämpimän huolenpidon lisäksi nauttia hänen kädentaidoistaan. Sotaisä Haraldilla oli Ruotsissa pieni sahalaitos missä Asko oppi jo nuorena rakentamisen taidot.

Askon perintö elää rannikon kallioilla, jääkäriperinteissä ja hänen rakkaidensa ja ystäviensä sydämissä.

Asko Kilpinen laskettiin 28.3.2026 maan poveen sukuhautaan Ruokolahdelle Oilinsa viereen.

Jarkko Kilpinen
Pertti Laatikainen
Vesa Valtonen

Kirjoittajat ovat Asko Kilpisen poika, sekä upseeritovereita ja jääkäriperinnetyön jatkajia

Veteraanipäivä Isossakyrössä

Julkaistu

Asemiesmuseon ja Tykkipuiston aikaisempina vuosina tapahtunut esittely kuudesluokkalaisille, esiteltiin tänä vuonna ensimmäisen kerran yläkoulun seitsemäsluokkalaisille.

Kuljetuskustannukset säästyivät, kun yläkoululta voitiin tulla kävellen esiteltäville kohteille. Erkki Hölsö, Juha Savinainen ja Raimo Suhonen toimivat asiantuntijaoppaina taas kerran. Illalla kunnan järjestämään juhlaan oli saatu upea esitelmöitsijä Timo Fors. Oli ihmeellistä, kuinka hiljaiseksi hän sai runsaan kuulijakunnan, olihan monella osallistujalla kokemus lähiomaisen rintamalla kaatumisesta.

Yläkoulun seitsemäsluokkalaiset tutustuivat Asemiesmuseoon ja
Tykkipuistoon Erkki Hölsön, Raimo Suhosen ja Juha Savinaisen johdolla. Kuva: Esko Petäjä
Lukion kulttuuriryhmän musiikkiesitys. Kuva: Esko Petäjä
Erinomaisen luennon pitänyt Timo Fors Seinäjoelta (Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen varapj.) aiheenaan Sankarivainajat, vapautemme hinta. Kuva: Esko Petäjä
Juhlasta lähetettiin seppelpartiot sankarihaudalle, asevelihaudalle ja Karjalaan jääneiden muistomerkeille. Kuva: Esko Petäjä

Kunnallisneuvos Jaakko Pukkinen lausui tervehdyssanat, joissa hän valotti veteraanipäivän syntyä. Musiikkiesityksistä vastasivat veljekset Miika Rinta-Korkeamäki ja Rami Rinta-Korkeamäki, sekä lukion kulttuurilinjan opiskelijat musiikinopettajansa Susanna Porasen johdolla. Järjestelyistä vastasi kunnan kulttuurivastaava Krista Pollari, kahvituksesta vastasivat oppilaat yläkoulusta.

Tilaisuuden jälkeen moni jäi vielä keskustelemaan Timo Forsin kanssa, luento oli todella liikuttanut.

Kiitollisuudella
Esko Petäjä

Puheenjohtaja vaihtui tuessa

Julkaistu

Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry (LMPT) on perustettu vuonna 1970 Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry:n ja Etelä-Pohjanmaan Reservin Aliupseerien Piiri ry:n (nykyisen Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n) varainhankintajärjestöksi.

Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry:n vuosikokous järjestettiin tiistaina 28.4.2026 klo 18:00 alkaen Impivaarantien kokoustiloissa Seinäjoella. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määrittelemät asiat, joista yksi tärkeä esityslistan kohta muiden joukossa oli yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan valinta seuraavalle kaudelle.

Yhdistyksen puheenjohtaja Jaakko Pukkinen valittiin johtamaan vuosikokousta. Kuva: Jani Syvänen
Vuosikokoukseen oli saapunut myös Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry:n kunniajäsen Veli Suvanto. (takana oikealla) Kuva: Jani Syvänen
Puheenjohtaja Jaakko Pukkinen kertasi Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry:n tärkeää tehtävää Etelä-Pohjalaisen vapaaehtoisen maanpuolustustyön tukemisessa.
Kuva: Jani Syvänen

Puheenjohtaja kunnallisneuvos Jaakko Pukkinen on tehnyt erittäin merkittävää työtä toimiessaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen varainhankintajärjestön johdossa peräti 14 vuoden ajan. Hän on järjestysnumeroltaan Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry:n kahdeksas puheenjohtaja. Esityslistan kohdassa 12, joka käsitteli hallituksen puheenjohtajan valintaa seuraavalle toimikaudelle, Pukkinen esitti seuraajakseen Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n entistä puheenjohtaja Mika Mäkeä. Vuosikokous hyväksyi puheenjohtajan tekemän esityksen yksimielisesti.

”Tehtävä tuntuu hieman samalta kuin urheilussa ennen suoritusta, sopivaa kisajännitystä on nyt ilmassa. Kunnallisneuvos Jaakko Pukkinen on tehnyt pitkäjänteistä ja arvostettua työtä yhdistyksen eteen. Hän on niitä tekijöitä, joiden työ näkyy tuloksissa ja jatkuvuudessa. Sitoutuminen, pitkäjänteisyys ja kyky kantaa vastuuta yhteisistä asioista ansaitsevat melkoisen kiitoksen tähänastisesta, myös tässä yhdistyksessä.” – Mika Mäki totesi.

Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry:n toiminnanjohtaja Jani Syvänen luovutti standaarin Jaakko Pukkiselle vapaaehtoisen maanpuolustustyön eteen tehdystä merkittävästä työstä. Kuva: Mika Mäki
Jaakko Pukkinen (oikealla) luovutti puheenjohtajan nuijan Mika Mäelle. Kuva: Jani Syvänen
Vuosikokouksen jälkeen oli aikaa parantaa maailmaa vielä kahvihetken lomassa. Kuva: Jani Syvänen

Maanpuolustusmyönteisistä yrittäjistä koostuvan tukikomppanian toiminnan merkitys on tärkeää alueemme reserviläisjärjestöjen toiminnalle. Alueemme vahva isänmaallisuus ja toisaalta aluettamme koetelleet varuskuntatoimintojen lakkauttamiset vaativat reserviläistoiminnalta näkyvyyttä. Alueemme reserviläisille kerhot ja yhdistykset tarjoavat mahdollisuuden toimintaan, niin paikallisella, kuin alueellisellakin tasolla. Ilman molempien reserviläispiirien aktiivisia toimijoita, olisimme aivan erilaisessa tilanteessa. Isänmaallisuuden lisäksi reserviläistoiminnan pyörittäminen vaatii rahallisia resursseja. Näitä molempia resursseja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry on Etelä-Pohjanmaan alueella nimensä mukaisesti tukemassa.

Tukityö vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentässä jatkuu uuden puheenjohtaja Mika Mäen vetämänä. Innovatiivisena ja toimeen tarttuvana miehenä tunnettu Mäki on tukijärjestön yhdeksäs puheenjohtaja.

Puheenjohtajuudesta luopunut kunnallisneuvos Jaakko Pukkinen täytti kokousiltana 65-vuotta, jonka johdosta vuosikokousväestä koostettu poikakuoro esitti hänelle onnittelulaulun. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry onnittelevat päivänsankari Jaakko Pukkista ja kiittävät merkittävästä isänmaan eteen tehdystä työstä.

Onnittelut myös Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry:n uudelle puheenjohtaja Mika Mäelle tärkeästä luottamustehtävästä.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Onko ampuja valmis? Huomio!

Julkaistu

Kauhavalla järjestettiin 25-26.4.2026 sovelletun reserviläisammunnan eli tutummin SRA:n tuomarikurssi. Ympäri maakuntaa oli viikonloppuna saapunut kurssille reippaita oppilaita, itseni mukaan lukien.

Ylituomari Niko Mäkinen pitää taulujen tulkkausopetusta Erämiesten kämpällä sunnuntaipäivän alussa alussa.
Kuva: Terhi Hakola

Kertauksena kaikille vielä eli SRA on toiminnallista ammuntaa, jossa suoritetaan erilaisia ampumarasteja, sekä kiväärillä, pistoolilla, että haulikollakin. Rastit saattavat sisältää muun muassa liikkumista, eri ampuma-asentoja, taulujen ja peltien ammuntaa, sekä muutakin tehtävää kuin ammuntaa esimerkiksi jonkun esineen heittoa tiettyyn paikkaan. Ampujan suoritusta mitataan rastin kulun oikean suorittamisen toteutumisella, osumilla ja siihen käytetyllä ajalla.

Tuomarin rooli on merkittävä rastia suoritettaessa. Hän valvoo suoritusta rastilla, antaa ratakomennot, ottaa ajan, tulkitsee taulut, huolehtii myös rastin odotus-ja käsittelyalueesta ja vastaa rastin turvallisuudesta, sekä kunnosta. Tuomarilla on käskyvalta kaikkiin rastialueella oleviin henkilöihin. SRA-tuomarina voi toimia SRA-tuomarikoulutuksen hyväksytysti suorittanut ja SRA-rekisteriin merkitty henkilö.

Rastin kasausta kovalla innolla. Kuva: Terhi Hakola
Allekijoittanut pitää päivän ensimmäistä rastikuvausta tuomarin roolissa. Kuva: Terhi Hakola
Päivän rasti, jota ammuttiin sekä pistoolilla että kiväärillä ja sisälsi tauluja, peltejä ja yhden popperin. Kuva: Terhi Hakola
Rastin kasausta esimerkillisellä tiimityöllä kun tarvikkeita kannettiin paikalle ja kasattiin.
Kuva: Terhi Hakola
Ylituomari Niko Mäkinen opastaa oikeanlaista taulujen paikkojen merkkaamista puurimoihin, että ne ovat kaikille ampujille samat.
Kuva: Terhi Hakola

Lauantaina oli kattava teoriakoulutus, jossa tyhmiä kysymyksiä ei ollut. Päälle oli teoriakoe. SRA-sääntökirjat rapisivat Kauhavan Erämiesten kämpällä, niin että seinällä olevista hirvensarvista vain pöly lenteli, kun säännöistä etsittiin kokeeseen oikeita pykäliä. Sunnuntaina hienosti auringon paistaessa siirryimme kasaamaan ylituomari Niko Mäkisen suunnittelemaa rastia, jossa jokainen tuomarikokelas pääsi harjoittelemaan tuomarina, kirjurina ja ampujana oloa.

Olihan siihen tietysti sisällytetty sitten kaikenlaisia tilanteita mitä voi rasteilla tulla vastaan. Monipuolista rastia ammuttiin, sekä pistoolilla, että kiväärillä. Paljon on tuomarilla hoksattavaa nopeatempoisessa lajissa. Turvallisuus tietysti on tärkein asia ja jokainen radalla oleva, joka huomaa välittömän vaaratilanteen, voi huutaa seis, jolloin toiminta keskeytyy.

Kauhavan kurssilta tuli nyt uusia tuomareita useampaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan reserviläisyhdistyksiin. Nyt sitten rohkeasti kartuttamaan toimitsijakokemusta alueen eri kisoihin. Kiitoksia erinomaisille kouluttajille viikonlopun kurssista!

Terhi Hakola
Tuore SRA-tuomari

Reservissä kaiken varalta

Julkaistu

Reilu vuosi sitten aloitettu valmistelu reserviläisten iän nostaminen 60 vuodesta 65 ikävuoteen eteni siihen tahtiin, muutos astui voimaan jo kuluvan vuoden alusta.

Iän nostamisella haluttiin turvata riittävän suuri reserviläisarmeijan koko, sekä vanhimpien reserviläisten osaamisen hyödyntäminen erilaisissa erityisosaamista vaativissa tehtävissä. Jossain vaiheessa osa virheellisesti sekoitti tämän ikärajan liittyvän myös reserviläisjärjestöihin, mutta näin ei kuitenkaan ole.

Antti Iivari on Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja. Kuva: Jani Syvänen

Reserviin kuuluvat varusmiespalveluksen tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneet, eikä siihen kuulumiseen liity jäsenmaksua vaan sen valtio ”tarjoaa”. Reserviläisjärjestöön kuuluminen edellyttää sen sijaan kunniajäseniä lukuun ottamatta jäsenmaksun maksamista, jolloin yleensä ollaan jonkin paikallisen yhdistyksen jäsen ja kuulutaan myös edelleen johonkin piiritason reserviläisyhdistykseen, sekä valtakunnalliseen liittoon.

Suurimmat reserviläisten liitot ovat Reserviläisliitto, johon kuuluu reilu 50 000 jäsentä ja Suomen Reserviupseeriliitto, johon kuuluu jäseniä noin puolta edellistä vähemmän. Osa henkilöistä saattaa olla jäsenenä toki useammassakin yhdistyksessä. Läheskään kaikki 870 000 henkilön reserviin kuuluvat eivät näin ollen ole reserviläisjärjestöjen jäseniä. Reserviläisliiton jäseneksi voi kuulua myös sellaisia jäseniä, jotka eivät ole suorittaneet varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta, eivätkä näin ollen välttämättä kuulu myöskään reserviin. Reserviläisjärjestöistä eroaminen on huomattavasti helpompaa kuin reservistä eroaminen, sillä eroilmoitus tai jäsenmaksun maksamatta jättäminen johtaa reserviläisyhdistyksen jäsenyydestä luopumiseen, kun taas reservistä eroaminen edellyttää toimia aluetoimiston kanssa.

Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Reserviläisjäsenen jäsenmaksu koostuu karkeasti kolmesta osuudesta. Näistä ensimmäinen on liiton osuus, josta on kosmeettisesti eroteltu myös kaikille jäsenille toimitettavan jäsenjulkaisun ”Reserviläinen” lehtimaksu. Toisena, piirin osuudesta, johon saattaa myös olla eroteltuna lehtimaksu piirin lehden osalta, sekä yhdistyksen osuudesta.

Kuva: Jani Syvänen

Etelä-Pohjanmaan reserviläispiireissä ei erillistä lehtimaksua kerätä, sillä tämä sähköinen ”Lakeuden maanpuolustaja” toimitetaan reserviläispiirien jäsenistä erikseen nimetyn toimikunnan toimesta ja jossa päätoimittajana toimii piirien toiminnanjohtaja. Uutisia, juttuja, raportteja, jne. toivotaan kaikilta jäsenyhdistyksiltä ja ne saa helpoiten näkyviin toimittamalla tekstin ja mahdolliset kuvat toiminnanjohtajalle. Kuvien puutteen takia juttua ei kannata jättää lähettämättä, sillä toiminnanjohtajalla on myös valmiudet kuvittaa juttuja, kuten tämänkin kirjoituksen yhteydestä voi todeta.

Tämänhetkisessä maailmantilanteessa maanpuolustukseen ja kokonaisturvallisuuden edistämiseen liittyen reserviläistoiminnasta puhuttaessa, en tiedä onko oikein edes kysyä, että mitä minä saan? Vai pitäisikö se pikemminkin olla, että mitä voin antaa?

Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Tämä on monitahoinen kysymys, jossa piilee samanlainen väärinymmärryksen vaara kuin alussa mainitsemaani reserviin ja reserviläisjärjestöön kuulumisessa. Kun tarkastelemme tätä reservin kannalta, niin periaatteellisella tasolla jo vannomamme sotilasvala velvoittaa toimimaan isänmaan parhaaksi omien kykyjen mukaan. Ja toisaalta on annettu ja saatu lupaus toimia osana joukkoa täyttäen annetut tehtävät loppuun saakka niin kauan, kun voimia on. Reserviläisjärjestöön kuuluminen on puolestaan enemmän aatteellinen tuki asialle, jossa liittojen tehtävänä on toimia aatteellisen järjestön edunvalvojana ja sitä kautta myös tukea taloudellisesti jäsentensä reserviläistaitojen ylläpitoa ja kehittämistä. Tavoitteita edesautetaan kaikilla kolmella edellä esitetyllä tasolla, valtakunnallisella liiton tasolla, alueellisella piiritasolla sekä paikallisella yhdistystasolla.

Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos
Kuva: Jani Syvänen

Ihmisten vapaa-ajasta käydään kovaa kilpailua ja jokainen täyttää omansa henkilökohtaisen elämäntilanteensa, mieltymystensä ja arvojensa mukaan. Yhdistykset pyörivät vapaaehtoispohjalta ja saavat jäsenmaksuista yleensä pienimmän osan, joka hätinä riittää nykyisiin tilimaksuihin, kun taas organisaatiopuussa ylöspäin mentäessä palkatun henkilöstön määrä lisääntyy ja osuus jäsenmaksusta. Palkattu henkilöstö on perusteltu silloin, kun he pystyvät helpottamaan vapaaehtoisten työmäärää ja tuottavat lisäarvoa jäsenille, mutta jos jäsenet ovat vain sitä varten, että saadaan palkat maksettua, ilman että työn vaikutukset tuntuvat jäsenille, niin herää kysymys onko liitto jäseniä varten vai jäsenet liittoa varten?

Hyvä lukija, koska olet jaksanut lukea tähän saakka, toivoisin sinulta taustastasi riippumatta, että vastaat linkissä olevaan kyselyyn, jolla halutaan selvittää odotuksia reserviläisyhdistyksille paikallisella, piirin ja valtakunnallisella tasolla sekä sille saako jäsenmaksulleen riittävästi katetta. Kyselyyn vastataan nimettömänä ja se auttaa kehittämään toimintaa toivottuun suuntaan.

Linkki kyselyyn: https://forms.gle/J3Q73JX1xZfZncVdA

Aurinkoista ja kokonaisturvallisuutta edistävää kevään jatkoa!

Antti Iivari
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry