• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Uutiset

Asemaan! – Kuortaneen reserviläisjärjestöjen soppatykistö tulivalmiina

Julkaistu 26.11.2025

Kuortaneen maanpuolustusjärjestöillä eli reserviläisillä ja reserviupseereilla on yhteistyöperinteitä vuosikymmenten ajalta. Yhteisvoimin on järjestetty kunniavartiot sankarihautausmaalle itsenäisyyspäivänä ja jouluaattona.

Kerhotiloista löytyy myös M05 vaatetuksen lisäksi SA perinneretonkeja, joilla on käyttöä vaikka perinnenäytöksissä.

Yhteinen kunnalta edullisesti vuokrattu toimistotila keittiöineen ja kokous- sekä pukuhuonetiloineen on tarjonnut järjestöjen maasto- ja lumipukujen sekä markkinatelttojen säilytystilat. Yhdistykset päivittivät taannoin yhteishankinnalla maasto- ja lumipuvut tälle vuosituhannelle. Kerhotilojen rekeissä roikkuu M05-takkeja ja -housuja joka lähtöön lainattavaksi, niin kesä- kuin talvikäyttöön, mikäli omia varusteita ei kotoa löydy.

Kunniavartio M05 lumipuvuissa.

Kunniavartioiden lisäksi varusteita on tarvittu Kuortaneella järjestetyssä PORPR:n sotilasvakuutus- ja -valatilaisuudessa vuonna 2022, jolloin reserviläiset toimivat mm. sotilaspoliisien apuna liikenteen ohjauksessa. Vähemmän vakavaan yhteishenkeä kohottavaan toimintaan kuuluvat jokavuotiset reserviläiset vs. reserviupseerit -haastepilkit, sekä yhteinen bussimatka johonkin kotimaiseen aselajimuseoon.

Kuortaneen valatilaisuus urheilukentällä vuonna 2022. Kuva: Jani Syvänen
Kuortaneen valatilaisuuden ohimarssi vuonna 2022. Kuva: Jani Syvänen

Edellä mainittujen tapahtumien lisäksi kuortanelaiset reserviläisjärjestöt näkyvät joka vuosi kunnassa järjestettävissä tapahtumissa, joista tärkein ovat heinäkuussa pidettävät Kuortaneen kuhinat. Kyseessä on kaksipäiväinen markkinatapahtuma, joka tuo markkinamyyjien lisäksi entisiä kuortanelaisia, kesäasukkaita ja muualta tulleita tapaamaan toisiaan markkinakadulle ja iltatapahtumiin. Nälkähän markkinoilla tunnetusti tulee jossain vaiheessa ja siihen markkinarakoon reserviläiset ja reserviupseerit ovat iskeneet ajamalla kahtena päivänä yhteisesti hankkimansa kenttäkeittimen M29 asemaan. Tuliannos on 200 litraa hernekeittoa kumpanakin markkinapäivänä. Järjestelyt on aloitettu hyvissä ajoin paistamalla riittävästi lihaa ja laittamalla herneet likoamaan hyvissä ajoin.

Kuortaneen reserviläiset ja reserviupseerit kuhinoilla heinäkuussa. Kuva: Jukka Kotola

Edellisenä iltana pystytetään markkinateltat pöytineen ja tuoleineen odottamaan seuraavan päivän ruokailijoita. Poikkeuksetta pata tyhjenee jo hyvissä ajoin ennen markkinapäivän päättymistä ja eioo:ta joudutaan myymään. Kylkiäiseksi ruokailija saa mehun/veden ja perinteisen näkkileivän. Jälkiruokakahvia ei ole vielä tarjottu, vaikka kerhotiloista ammattitason perkolaattori löytyykin. Pitkään hautunut hernekeitto maistuu kaikenikäisille vauvasta vaariin ja muoriin; moni haluaa ostaa keittoa vielä omaankin astiaan kotiin viemisiksi.

Full Metal Jacket -elokuvassa näytelleen R. Lee Ermeyn kasvot piirtyivät kirjoittajan verkkokalvoille. Kuva: IMDb

Hernekeittoa on testannut ja hyväksi havainnut oikea USA:n merijalkaväen Drill Instructor evp, joka totesi (huusi) tarjoilijalle: ”This is Good Bean Soup, BOY!” ja vastaus korrektisti ”SIR, YES, SIR!” Kaukainen soppavieras muistutti melko lailla Full Metal Jacket -elokuvan kouluttajaa. Kuortanelaisten hernekeitto on näin NATO-aikana merijalkaväenkin mieleen.

Hernekeitto ei ole ainoa mitä reserviläiset tykillään lautasille ampuvat. Kuortaneen joulun avauksessa jätetään herneet pusseihin ja otetaan riisisäkit, ruokakermat, täysmaidot, sekä sekahedelmät esille. Pitkään hautunut, oikeaan maitoon tehty riisipuuro sekahedelmäsopalla terästettynä tekee joka kerta kauppansa ja jonoa muodostuu tykille välittömästi. Puuroa ostetaan myös omiin astioihin kotiin viemisiksi laatikoiden ym. jouluruokien valmistamiseen.

Hernekeitto teki kauppansa vuonne 2023 ja tarjoiltiin 400-500 koululaiselle. Kuva: Jani Syvänen
Ruokailu luonnonhelmassa oli koululaisille ikimuistoinen kokemus. Kuva: Jani Syvänen

Myös muut tahot ovat huomanneet kuortanelaisten reserviläisjärjestöjen kokkaustaidot. Kenttäkeitin on ajettu useasti asemiin eri yhteistyötahojen pihamaalle, jossa yritysten asiakkaille on tarjottu maksutonta lämmintä evästä joko hernekeiton tai muun sopan muodossa. Kuortaneen kunta on perinteisesti tarjonnut joka kolmas vuosi poltettavan tervahaudan yhteydessä järjestettävän tervakirkon ja Kuurtanespäivän -juhlan lounaan. Vihreän Zetorin vetämän kenttäkeittimen saapuminen tervahaudalle nostaa juhlaväen tunnelman kattoon ja nälkä lähtee takuuvarmasti.

Soppatykki M29 on testattu ja hyväksi todettu myös totisissa paikoissa. SA-kuva

Armeija marssii vatsallaan, mutta kotirintamalla siviilissäkin on syötävä välillä. Omalla kenttäkeittimellä ja vuosia hiotulla yhteistoiminnalla Kuortaneen reserviläisjärjestöt pystyvät nopealla aikataululla järjestämään muonituksen tiukassa paikassa ja vapaaehtoisia ei tarvitse kysyä. Valmiutta on kokeiltu mm. JHL:n työtaistelutilanteessa vuonna 2023, jolloin reserviläisjärjestöt hälytettiin apuun valmistamaan ja tarjoilemaan lounas 400-500 koululaiselle. Kunnalla on velvollisuus tarjota koululaisille koulupäivän aikana ateria, oli kyseessä sitten sähkökatkos tai etukäteen ilmoitettu työtaistelutoimenpide, kuten edellä mainitussa tapauksessa oli. Hernekeitto talvisessa säässä taisi olla koululaisille elämys, osalle myös makuelämys sillä viisi annosta hernekeittoa nautiskellut nuori mies tuli vielä seuraavana kesänä Kuhinoille kiittämään erikseen hyvästä tarjoilusta.

Reserviläiset ja reserviupseerit ajoivat soppatykin asemiin ja tarjoilivat koko päivän Kuortaneen Osuuspankin tarjoamaa hernerokkaa varautumispäivänä. Master Chef lääkintäluutnantti (res) Seppo Palomäki valvoo tarkalla silmällä. Kuva: Jukka Kotola

Poikkeusolosuhteisiin varautumiseen liittyen Kuortaneella järjestettiin viime helatorstaina ensimmäistä kertaa varautumispäivä, johon osallistuivat reserviläisjärjestöjen lisäksi Vapaaehtoinen pelastuspalvelu VAPEPA, sekä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen yksikkö. Tapahtumassa huomasi kuinka kuntalaisten kiinnostus varautumiseen poikkeusoloihin, sekä myös maanpuolustustoimintaan on korkea. Kuortaneen osuuspankin tarjoama hernekeitto teki kauppansa ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien ekoase oli kovassa käytössä. Kenttäkeittimen äärellä käydyissä keskusteluissa mietittiin poikkeusolojen elintarvikehuoltoa, mm. miten suuria ihmismääriä pystytään ruokkimaan, jotka joutuvat pakkosiirtymään kotiseuduiltaan esim. juuri Kuortaneelle väistöön.

Etelä-Pohjanmaan Reservilaispiirien ekoase oli kovassa käytössä ja päivä meni nopeasti Jani Peräkankaan kanssa ammuntaa ohjatessa. Kuva: Jukka Kotola
Pelastuslaitoksen henkilökunta esitteli kalustoaan varautumispäivässä. Kuva: Jukka Kotola

Maailman sivu on pitkä ja levoton, koskaan ei tiedä mitä tapahtuu seuraavana päivänä. Se kuitenkin tiedetään, että kolme päivää ilman ruokaa saa järjestäytyneenkin yhteiskunnan perustukset horjumaan. Kuortaneella on nälkä käynyt kunnassa kylässä viimeksi vuosina 1867-1868 ja sitä vihollista reserviläisjärjestöt eivät enää hevillä kylään päästä. Sen takaa Kenttäkeitin M29, kokeneet kokit ja apukokit ja hihaässinä vielä viralliset hygieniapassit.

Tervetuloa toteamaan paikan päälle riisipuuron laatu 28.11. Kuortaneen joulun avaukseen.

Jukka Kotola
Kuortaneen reserviläiset ry

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Iivari jatkaa reserviupseeripiirin johdossa

Julkaistu 25.11.2025

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry:n syyskokous järjestettiin Seinäjoella 17. marraskuuta piiritoimiston tiloissa. Syyskokouksessa käsiteltiin sääntömääräisiä asioita, kuten piirin henkilövalintoja seuraavalle kaudelle.

Tuore kahvi ja muut tarjoilut odottivat maakunnasta syyskokoukseen matkaavia reserviupseereja marraskuisena iltana Impivaarantiellä. Viikon verran jatkunut pakkanen ja jäinen tienpinta kannusti huolellisuuteen myös tienpäällä. Kokoukseen saapui hyvä kattaus väkeä maakunnan eri kerhoista, mutta keskustelua käytiin vääjäämättä myös siitä, että kaukana ovat ne ajat, jolloin ”tupa” oli entisaikojen tapaan täynnä. Taistelu läsnäoloon perustuvasta osallistumisesta hävittiin koronavuosina 2020-2021, jolloin osallistumista rajoitettiin valtiovallan toimesta. Näyttää siltä, että se rajoitin on jäänyt ainakin osittain pysyvästi päälle.

”Sisäänkirjautuminen” Kuva: Jani Syvänen

Antti Iivari jatkaa puheenjohtajana

Antti Iivari jatkaa Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtajana. Kuva: Jani Syvänen

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry:n puheenjohtajana vuonna 2023 aloittanut Isonkyrön Reserviupseerikerhon Antti Iivari sai kokousväen luottamuksen ja jatkaa reserviupseeripiirin puheenjohtajana kaudella 2026. Antti Iivari valittiin myös jatkamaan Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin edustajana Reserviupseeriliiton liittohallituksessa. Iivari on toiminut koko piirin puheenjohtaja aikansa RUL liittohallitusedustajana ja vienyt ansiokkaasti eteläpohjalaista näkemystä etelän kabinetteihin.

Varapuheenjohtajien valinta

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin varapuheenjohtajien valinta oli myös syyskokouksen työjärjestyksen yksi tärkeistä kohdista. Niin ikään jatkokaudelle piirin 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Ylistaron Reserviupseerikerhon Raimo Rintamäki ja piirin 2. varapuheenjohtajaksi valittiin Kurikan Reserviupseerikerhon Sami Kuntola.

Edustajat Reserviupseeriliiton liittovaltuustoon

Syyskokouksen puheenjohtajana toimi Jouni Kultalahti Evijärveltä. Kuva: Jani Syvänen

Reserviupseeriliiton liittokokouksien välillä liiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittovaltuusto. Liittovaltuusto päättää Reserviupseeriliiton seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta, sekä hyväksyy edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Liittovaltuusto kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin piirihallitus esitti syyskokoukselle, että jatkossa tiedon molempiin suuntiin kulkemisen varmistamiseksi varsinaiset liittovaltuustoedustajat olisi suositeltavaa valita piirihallituksen sisältä. Syyskokous päätti toimia piirihallituksen esittämällä tavalla ja Reserviupseeriliittoon Etelä-Pohjanmaan edustajiksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle valittiin nuijan kopautuksella 1. varsinainen jäseneksi 1vpj. Raimo Rintamäki ja varaedustajaksi Jussi Talvitie. 2. varsinainen jäseneksi 2vpj. Sami Kuntola ja varaedustajaksi Veeti Luoma.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin piirihallitus

Kerhoja pyydettiin ilmoittamaan piirihallitukseen kaudelle 2026 varsinainen ja varajäsen. Ilmoitus tuli antaa sähköpostitse osoitteeseen ep.reservilaispiirit@gmail.com 14.11.2025 mennessä tai ilmoitetaan viimeistään syyskokouksessa hallituksen kokoonpanoa koskevaa kohtaa käsiteltäessä. Mikäli kerho ei ilmoittanut varsinaista ja varajäsentä annettuun ajankohtaan mennessä, kerhon asettama edustaja on oikeutettu osallistumaan piirihallituksen kokouksiin ainoastaan osallistumisoikeudella ilman äänioikeutta.

Vaikka videoneuvotteluina nykyisin suurimmaksi osaksi järjestetyt kokoukset ovat vakiinnuttaneet paikkansa tehokkuudellaan. Yleisissä fyysistä läsnäoloa edellyttävissä vuosikokouksissa on puolensa. Kahvihetki ennen kokousta on tärkeä sosiaalinen tapahtuma, jossa voi päivittää kuulumiset naapurikerhon kanssa small talk -rupatteluna. Suositaan siis jatkossakin fyysistä läsnäoloa vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Ylikersantti Jari Viertolasta vuoden reserviläinen

Julkaistu 24.11.2025

Reserviläisliitto valitsi liittokokouksessa 22.11.2025 Tampereella vuoden reserviläiseksi pitkänlinjan aktiivisen toimitsijan, isokyröläisen reservin ylikersantti Jari Viertolan.

Vuoden reserviläinen vuonna 2025 on Jari Viertola Isostakyröstä.
Kuva: Jari Viertola

Vuoden Reserviläinen on 57-vuotias Jari Viertola Isonkyrön Reserviläiset ry:stä. Viertola on ollut Isonkyrön reserviläisyhdistyksen jäsen jo kolmekymmentä vuotta sekä toiminut sen hallituksessa vuodesta 2018 ja puheenjohtajana 2022 lähtien. Lisäksi hän on toiminut Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin hallituksessa kolmen vuoden ajan. Sotilasarvoltaan Viertola on ylikersantti (res).

Viertola on todella sitoutunut toimija maanpuolustuskentällä paikallisesti ja alueellisesti. Maakuntakomppaniaankin kuuluva Viertola on aktiivinen ampujakouluttaja, ja hänellä on Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) ammunnanjohtajan oikeudet. Viertola toimii aktiivisena kouluttajana etenkin sovelletun reserviläisammunnan (SRA) ja tarkka-ammunnan parissa. Aktiivisuus alueen sopimuspalokunnassa sekä Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa (VAPEPA) vahvistavat Viertolan laaja-alaista osaamista ja sitoutumista kokonaismaanpuolustukseen.

Viertola on todella sitoutunut toimija maanpuolustuskentällä paikallisesti ja alueellisesti.
Kuva: Jari Viertola

Viertola on saanut paljon aikaan paikallisyhdistyksessään. Isonkyrön Reserviläisten jäsenmäärä on kasvanut Viertolan puheenjohtajuuden aikana huikeat 45 prosenttia, ja etenkin ampumatoimintaan on panostettu.

”Meillä on Isossakyrössä vahva maanpuolustustahto ja suorituskyky sekä toimiva yhteistyö maanpuolustusjärjestöjen, kunnan ja seurakunnan kanssa tehdä perinnetyötä ja hoitaa mallikkaasti isänmaahan ja itsenäisyyteen liittyvät tapahtumat. Tämän ansiosta olemme voineet kehitystyössämme priorisoida toiminnallista puolta, painottuen erityisesti ammuntaan. Saimme Isoonkyröön MPK:n ammunnan perus- ja jatkokurssit sekä SRA-kurssit, ja nyt meillä onkin jo varsin iso SRA-harrastajien ryhmä, jonka toimintaa ja ammunnan edellytyksiä parannetaan. Viimeisimpänä on käynnistetty Sotilaan taisteluensiapukoulutus yhteistyössä alan ammattilaisten ja MPK:n kanssa”  -Viertola kertoo.

Maakuntakomppaniaankin kuuluva Viertola on aktiivinen ampujakouluttaja, ja hänellä on Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) ammunnanjohtajan oikeudet.
Kuva: Jari Viertola

Myös maailmanpoliittinen tilanne on myötävaikuttanut yhdistyksen jäsenmäärän kasvuun. Toimintaa on kehitetty myös varautumisen näkökulmasta.

”Turvallisuusuhka itäisen naapurimaamme suunnasta kasvoi aivan puheenjohtajuuteni alkumetreillä, minkä vuoksi katsoimme asianmukaiseksi käynnistää varautumisen kehittämisprojekteja. Näihin lukeutuvat mm. analogiset ja digitaaliset varaviestintäjärjestelmät sekä niiden käytön opastaminen, varavoiman hankkiminen, varautumiseen liittyvien infotapahtumien pitäminen ja drone -hanke. Varautumisen tiimoilta teemme hyvää yhteistyötä mm. Puolustusvoimien, MPK:n, Isonkyrön Reserviupseerikerhon, SPR:n Isonkyrön osaston, VAPEPAn ja muiden saman henkisten tahojen kanssa” -Viertola kehuu.

Jari Viertolan työ vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi on monella tapaa esimerkillistä ja tästä syystä Reserviläisliiton liittohallitus nimesi hänet Vuoden Reserviläiseksi. Valinta julkistettiin lauantaina 22.11.2025 Reserviläisliiton liittokokouksessa Tampereella.

”Tulin täydellisesti yllätetyksi, kun sain tiedon nimityksestäni, mutta ilokseni positiivisesti. On mahtavaa viedä tämä tunnustus Isoonkyröön. Lämpimät kiitokset Reserviläisliitolle nimityksestä sekä myös esityksen tehneelle taholle” -kiittää Viertola.

Teksti ja artikkelin pääkuva Reserviläisliitto

♦ ♦ ♦

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustaja onnittelevat vuoden reserviläistä!

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Maanpuolustusväen linnanjuhlat lähestyvät

Julkaistu 21.11.2025

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien järjestämä perinteinen itsenäisyyspäivän vastaanottotilaisuus järjestetään 5.12.2025 klo 20:00 alkaen Seinäjoella maanpuolustushistoriaa huokuvassa Ravintola Almassa.

Etelä-Pohjanmaan maanpuolustusväen ”linnanjuhlat” on järjestetty vuodesta 2007 lähtien. Juhla sai aikanaan alkusysäyksen Lapuan Karhumäen kristillisessä opistolla järjestettävien Itsenäisyyspäivän aaton seurojen jälkeen lapualaisen maanpuolustusaktiivin Jorma Kallion aloitteesta vuonna 2006. Aluksi itsenäisyyspäivän vastaanottotilaisuus järjestettiin maakunnassa eri paikkakunnilla paikallisten yhdistysten osallistuessa järjestelyihin.

Maanpuolustushistoriallinen juhlapaikka

Vuodesta 2017 alkaen käytäntö muutettiin siten, että juhlien viettopaikaksi on vakioitunut maakunnan pääkaupunki Seinäjoki ja rautatieaseman läheisyydessä sijaitseva mielenkiintoisen maanpuolustushistorian omaava ravintola Alma. Ravintolana nykyisin toimivan ”rautatieläisten talon” rakennustyöt aloitettiin vuoden 1908 lokakuussa ja talo valmistui toukokuussa 1909.

Seinäjoen rautatieläisten talo. Kuva: Suomen Rautatiemuseo
Carl Gustaf Mannerheim SA-kuva

Ylipäällikkö Mannerheimin päämaja sijaitsi vapaussodan aikana 1918 Seinäjoella ja ylipäällikkö Mannerheimin tiedetään usein viettäneen iltaa ruokaillen rautatieläisten talossa. Venäläisten aseistariisumisen alkaessa Mannerheimin esikunta oli ensin Ylihärmässä, sitten Vaasassa ja ensi sotatoimien jälkeen päämajan toiminta vakiintui 9.2.1918 Seinäjoelle puoleksitoista kuukaudeksi. Seinäjoella päämaja sijoitettiin junaan, joka oli rautatieasemalla hyvien viestiyhteyksien päässä. Päämajan sijoittumisen keskeisin syy olikin juuri rautatie. Seinäjoeltahan pääsi etelään, pohjoiseen, länteen ja vielä satamakaupunkeihin Kristiinaan ja Kaskisiin. Kun armeijan perustaminen noina aikoina perustui asetuontiin ja joukkoja liikuteltiin pääasiallisesti junalla, oli Seinäjoki luonteva sijoituspaikka.

Mannerheimin päämajajuna. SA-kuva

Maanpuolustusväen yhteinen juhla

Itsenäisyyden vastaanottotilaisuudessamme on ollut vuosittain noin 50 – 70 osallistujaa. Vuonna 2019 laajensimme juhlatilaisuutta tarjoamalla osallistumismahdollisuutta isänmaalliseen tilaisuuteen yhteistyökumppaneillemme ja alueemme maanpuolustus- ja perinnejärjestöille. Uudistus sai paljon positiivista palautetta alueen erilaisilta maanpuolustustoimijoilta, samalla kaavalla jatketaan ja toivotetaan tänäkin vuonna juhlaan tervetulleeksi kaikki maakunnan maanpuolustus- ja perinnetyössä mukana olevat tahot.

Ravintola Alman tyylikäs juhlasali. Kuva: Anne Haapamäki
Herkulliset tarjoilut tekevät juhlan. Kuva: Anne Haapamäki

Herkullinen juhlamenu

Live-musiikkia

Tarjolla on herkullisen ruuan lisäksi maamme ehdotonta kärkeä edustavien ammattimuusikoiden Timo Luostari & Tulitauko -orkesterin esittämää live-musiikkia.

Tulitauko -orkesterin kapteeni Timo Luostari aloitti soittouran jo 14 vuoden iässä isoisänsä Eino Luostarin yhtyeessä, josta avautui tie suurempaan maailmaan. 19-vuotiaana nuorukaisena Luostari soitti Isto Hiltusen yhtyeessä. Iston lopetettua keikkailut Luostari soitti mm. Janne Hurmeen sekä Lea Lavenin yhtyeissä. Timo Luostari tunnetaan laajalti loistavana kitarataiteilijana, jota mm. Agents -yhtyeen kitaralegenda Esa Pulliainen kehui aikanaan manttelinperijäkseen.

Maanpuolustushenkinen Tulitauko -orkesteri perustettiin vuonna 2023 palvelemaan maanpuolustustapahtumia ja mainitun orkesterin maastopukuiset soittajat onkin tuttu näky myös Seinäjoen Ideaparkissa keväisin järjestettävässä TURVA -turvallisuus- ja varautumistapahtumassa. Tulitauko -orkesteri on tullut tutuksi myös Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien joulutervehdyksen esittäjänä. Kokoonpanossa soittavat monista yhtyeistä tutut musiikin ammattilaiset Timo Luostari (kitara/laulu), Juha-Matti Hirsimäki (basso) ja Jussi Lahtinen (rummut).

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien itsenäisyyspäivän vastaanottojuhlan palkitsemistilaisuudessa vuosittain sähkökitara -versiona esitetty Porilaisten Marssi mahtaa olla ainutlaatuinen koko maassa.

Lämpimästi tervetuloa juhlimaan itsenäisyyttämme isänmaallisessa seurassa!

Ohjelman, juhlamenun ja ohjeet ilmoittautumiseen löydät TÄSTÄ!

Maanpuolustusterveisin

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Kategoriassa: Artikkeli, Tapahtumat, Uutiset

Lentomestari Artturi Sysilampi

Julkaistu 18.11.2025

Tämä tarina on osa isoisäni Elias Sysilammen pikkuserkun tarinaa. Artturi Sysilampi tuli ilmavoimiin vuonna 1925 lentokonemekaanikoksi, mutta valmistui ohjaajaksi jo vuonna 1926 ja toimi lentomestarina vuodesta 1929 ohjaajaopettajana Kauhavan Ilmailukoulussa aina kuolemaansa saakka.

Valmistuessaan 28.12.1929 hän oli 30. lentomestari ja tuohon aikaan lentomestareita oli koko Suomessa vain 24 kuuden menehtyneen sairauteen, tapaturmaan tai lento-onnettomuuteen tai eronneen aikaisemmin. Hän oli lento-onnettomuuden sattuessa lentomestari vain 36-vuotiaana.

Suupohjan Sanomat kirjoitti 18.6.1936 suru-uutisen otsikolla:

Lentokone maahan Kauhavalla. Lentomestari Sysilampi kuollut vammoihinsa.

Lentomestari Artturi Sysilampi mallin 1922 (m/22) upseerien tummansinisessä virkapuvussa, jonka asetakin pystykauluksessa ei kuitenkaan ollut harmaata kaluunanauhaa, kuten upseereilla. Kuva teoksesta Veikko Juurikas, Lentomestarit

”Maanantaina tapahtui Kauhavan lentokentän läheisyydessä lento-onnettomuus, jolloin kone meni aivan murskaksi. Klo 16 paikkeilla oli harjoituslennossa Molik-mallinen harjoituskone. Koneessa olivat lentomestari Sysilampi ja aliupseerioppilas Lilja. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä syöksyi kone maahan, ollen koko ajan käynnissä. Lähellä sattui olemaan ihmisiä, jotka riensivät paikalle auttamaan. He totesivat tällöin, että Lilja oli tajuttomana, sen sijaan Sysilampi oli tajuissaan. Hän kykeni keskustelemaankin. Hän oli mm. kertonut, ettei hän pysty sanomaan, miksi kone oli syöksynyt maahan. Loukkaantuneet toimitettiin saamaan ensiapuhoitoa Kauhavan ilmailukoulun sairaalaan, josta heidät myöhemmin kuljetettiin ambulanssivaunulla lääninsairaalaan Seinäjoelle. Sairaalassa todettiin, että Liljan molemmat jalat olivat menneet poikki, jotapaitsi hän oli saanut pahan aivotärähdyksen. Hän oli vielä eilen illalla tajuttomana. Sysilammilta oli myös katkennut molemmat jalat, jotapaitsi hän oli saanut pahan ruhjevamman leukaansa, mutta hän voi olosuhteisiin katsoen hyvin. Välitöntä hengenvaaraa ei liene kummallakaan loukkaantuneista. Heti tapahtuman jälkeen asetti ilmailukoulun johtaja tutkimuskomissionin onnettomuuden syiden selville saamiseksi. Komissionin johtajaksi määrättiin kapteeni Miettinen. Ilmavoimien esikunta ilmoittaa, että maanantaina lento-onnettomuudessa Kauhavalla loukkaantunut lentomestari Artturi Sysilampi kuoli saamiinsa vammoihin Vaasan läänin sairaalassa Seinäjoella toissapäivänä. Lentomestari Artturi Sysilampi oli syntynyt joulukuun 27 p:nä 1901 Kuortaneella ja oli naimisissa. Hän oli ollut lentokone-ohjaaja vuodesta 1926 ja ohjaajaopettaja vuodesta 1929 alkaen.”

Letov Š218 Smolik, A-140

Ilmasotakoulun Kilta ry:n toimittamassa Yrjö Toivasen ja Veikko Hietamiehen kirjoittamassa kirjassa Letov Š218 A SMOLIK lentomestari Artturi Sysilammen kuolemaan johtanut Smolik-lento kerrotaan tapahtuneen 15. kesäkuuta 1936 ja olleen järjestyksessään toinen ohjaajan kuolemaan johtanut onnettomuus tällä konetyypillä. Kyseessä oli tavallinen koululento Kauhavalla SM-140:llä.
Letov Š218 A SMOLIK
Onnettomuuskone SM-140 tuhoutui laattakierteestä Kauhavalla 15. kesäkuuta 1936 vaatien lentomestari Artturi Sysilammen. Oppilas Mauri Linja loukkaantui vaikeasti. Kuva Ilmasotakoulun Kilta ry:n toimittamasta Yrjö Toivasen ja Veikko Hietamiehen kirjoittamassa kirjasta Letov Š218 A SMOLIK

Opettajana oli kokenut lentomestari Artturi Sysilampi ja hänen oppilaanaan alikersantti Mauri Valdemar Lilja. Kesken lennon Smolikin nähtiin menevän syöksykierteeseen, oikenevan pari kertaaa ja murskautuvan lopulta Ontonnevan laidassa olevalle niitylle. Molemmat lentäjät vietiin pahoin loukkaantuneina Ilmailukoulun sairastuvalle. Alikersantti Lilja oli pitkään heikossa kunnossa, mutta toipui lopulta palaten myöhemmin jatkamaan koulutustaan. Lentomestari Artturi Sysilammelle lento sen sijaan jäi viimeiseksi. Hän kuoli vammoihinsa seuraavana päivänä kello 10.30, mutta ehti kertoa muistikuvansa onnettomuudesta. Kertomus kirjattiin ylös seuraavasti:

”Kertoi n. klo 17.30 ollessaan sidottavana Ilmailukoulun sairastuvalla, että hän aloitti syöksykierteen 1050 metrin korkeudesta. Kone teki kolme pyörähdystä vasemmalle. Kun konetta yritettiin oikaista, muuttui syöksykierre laakakierteeksi. Hän painoi sauvan eteenpäin, mutta laakakierre jatkui siitä huolimatta, että hän veti täyden kaasun. Sitten hän sulki kaasun koneen yhä jatkaessa laakakierrettään ja tultua niin lähelle maata ettei hän katsonut enää kannattavan hypätä koneesta pois.”

Lentomestari Sysilampi oli lisäksi maininnut, että hän oli edellisenä päivänä suorittanut oppilaan kanssa samanlaisen harjoituksen samalla koneella, jolloin kone oli 2½ pyörähdyksen jälkeen oiennut normaalisti. Näin ollen ongelman syy jäi epäselväksi.

Lentomestari Artturi Sysilampi mallin 1927 (m/27) virkapuvussa. Ansioluettelossa huomio kiinnittyy sotilasarvoihin ja etenemiseen niissä. Tuohon aikaan ei ollut ylikersantin eikä ylivääpelin arvoja. Laki puolustuslaitoksen viroista ja toimista 22.12.27 mainitsi kyllä lentomestarin mutta vasta 30-luvun alussa annetussa asetuksessa mainitaan vanhempi kersantti ja nuorempi kersantti ja todennäköisesti tuo vanhempi kersantti tarkoittaa ylikersanttia koska ainakin 1931 on ylikersantin arvoja jo annettu. Ylivääpelin arvo on mainittu ensimmäisen kerran laissa no 241 6.6.52, jolloin on lisätty myös yliluutnantin arvo. Silloin lentomestari jäi pois ja tilalle tuli sotilasmestari. Kuva teoksesta Veikko Juurikas, Lentomestarit
Jalkaväen kapitulanttikurssin oppilaat ja ohjaajat mallin 1922 (m/22) virkapuvuissa. Kapitulantti tarkoittaa kantahenkilökuntaan (miehistöön tai aliupseeristoon) kuuluvaa henkilöä. Kuva teoksesta Veikko Juurikas, Lentomestarit

Keitä olivat lentomestarit

Lentomestarit olivat Suomen sotilasilmailussa olleet paitsi merkittäviin yksilösuorituksiin yltäneitä taistelijoita paljon juuri niitä esikuvia, joilta nuorempi lentäjäsukupolvi on oppinsa saanut. Lentomestari sekä arvonimenä että toimijärjestelmänä perustettiin vuonna 1925 ja lakkautettiin Puolustusvoimien uudelleenjärjestelyssä vuonna 1952.
Kuva isäni tiedustelulentäjänä toimineen silloisen ohjaaja-aliupseeriarvoisen Yrjö Sysilammen lentomerkistä. Hän on myös Kuortaneen kasvatteja ja sai lentokoulutuksensa vuosina 1942-43 AOK 12:ssa. Hänet määrättiin 3.7.44 alikersanttina HLeLv 34:ään, missä hänet ylennettiin kersantiksi 26.10.44 ja kotiutettiin 11.11.44. Lentomerkin on suunnitellut Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela. Suomen ”vanhaa” lentomerkkiä jaettiin vuosina 1918-1945, minkä jälkeen merkin kohtaloksi koituivat ulkopoliittiset syyt. Kuva Timo Sysilampi

Näin kuvaa Veikko Juurikas teoksessaan Lentomestarit tätä ammattikuntaa, jonka henki elää kuitenkin yhä voimakkaana sotilasilmailussamme ja näin tulee jatkossakin olemaan. Kirja antaa hyvän kuvan kaikista niistä 140 lentomestarista, jotka hänen mukaansa jokainen olisi kirjan arvoinen. Hänen edellinen kirjansa kun oli kirjoitettu hänen isästään Lentomestari Eino Juurikkaasta.

Kenraaliluutnantti Heikki Nikunen kirjoittaa teoksen alkulauseessa: Lentomestarit olivat sotilaslentäjäryhmä, jossa personoitui ilmavoimiemme motto: ”Qalitas Potentia Nostra”. Nousu lentomestariksi tiesi, että kyseinen pilotti oli paitsi edennyt ohjaaja-aliupseeriarvojen huipulle myös osoittautunut päteväksi ja arvostetuksi mestariksi ansioissaan. Lentomestarit olivat lentoyksiköiden luottomiehiä, joille voitiin uskoa vaikeimmat ja haasteellisimmat lentotehtävät, ja joita laivueen komentajat ja lentueen päälliköt käyttivät sekä nuorempien ohjaajien kouluttajina että esikuvina.

Jukka Sysilampi Lentomestari Artturi Sysilammen alkuperäisten lentopäiväkirjojen ääressä Suomen Ilmavoimamuseossa Tikkakoskella vuonna 2005. Marja-Liisa on niistä näköiskopiot kansineen. Kuva Jukka Sysilammen kotialbumista.

Mysteeriksi jäänyt kuolema

Lentomestari Artturi Sysilampi kertoi kuolinvuoteellaan selvin sanoin koneen käyttäytymisestä lennon loppuvaiheessa mutta sen ajan lääkärit eivät pystyneet kertomaan omaisille syytä hänen menehtymiseen onnettomuutta seuraavana päivänä. Veljeni Jukka Sysilampi vieraili Artturi Sysilammen tyttären Marja-Liisa Sysilammen luona 1980-luvun puolivälissä Vaasassa, jossa Marja-Liisa toimi vielä tuolloin ihotautilääkärinä. Marja-Liisa kertoi Artturin kuolinsyyksi sisäiset verenvuodot ja että nykyään sitä hoidettaisiin antamalla nestehoitoja. Tuolloin vuonna 1936 sitä ei kuitenkaan osattu ja siksi Artturi menehtyi vuorokauden kuluttua lento-onnettomuuden jälkeen.

Timo Sysilampi
Seinäjoen reserviläiset

♦ ♦ ♦

Sanomalehti Ilkka 16.6.1936

Lapuan Sanomat 26.6.1936

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 7
  • Sivu 8
  • Sivu 9
  • Sivu 10
  • Sivu 11
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 116
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Lakeuden Maanpuolustajan kesäkuun 2026 henkilökuvassa Anssi Ämmälä
  • Hirvijärvijuhlan teemana oli kesän 1944 suurhyökkäyksen torjuminen
  • Jurvan Reserviläisten kahvihetki
  • Yhteistyötahot tutustuivat HAKKA26 -harjoitukseen
  • Tukikomppaniayrittäjät ammunnoissa Pohjankankaalla

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·