Uutiset

Iivari jatkaa reserviupseeripiirin johdossa

Julkaistu 25.11.2025

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry:n syyskokous järjestettiin Seinäjoella 17. marraskuuta piiritoimiston tiloissa. Syyskokouksessa käsiteltiin sääntömääräisiä asioita, kuten piirin henkilövalintoja seuraavalle kaudelle.

Tuore kahvi ja muut tarjoilut odottivat maakunnasta syyskokoukseen matkaavia reserviupseereja marraskuisena iltana Impivaarantiellä. Viikon verran jatkunut pakkanen ja jäinen tienpinta kannusti huolellisuuteen myös tienpäällä. Kokoukseen saapui hyvä kattaus väkeä maakunnan eri kerhoista, mutta keskustelua käytiin vääjäämättä myös siitä, että kaukana ovat ne ajat, jolloin ”tupa” oli entisaikojen tapaan täynnä. Taistelu läsnäoloon perustuvasta osallistumisesta hävittiin koronavuosina 2020-2021, jolloin osallistumista rajoitettiin valtiovallan toimesta. Näyttää siltä, että se rajoitin on jäänyt ainakin osittain pysyvästi päälle.

”Sisäänkirjautuminen” Kuva: Jani Syvänen

Antti Iivari jatkaa puheenjohtajana

Antti Iivari jatkaa Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtajana. Kuva: Jani Syvänen

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry:n puheenjohtajana vuonna 2023 aloittanut Isonkyrön Reserviupseerikerhon Antti Iivari sai kokousväen luottamuksen ja jatkaa reserviupseeripiirin puheenjohtajana kaudella 2026. Antti Iivari valittiin myös jatkamaan Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin edustajana Reserviupseeriliiton liittohallituksessa. Iivari on toiminut koko piirin puheenjohtaja aikansa RUL liittohallitusedustajana ja vienyt ansiokkaasti eteläpohjalaista näkemystä etelän kabinetteihin.

Varapuheenjohtajien valinta

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin varapuheenjohtajien valinta oli myös syyskokouksen työjärjestyksen yksi tärkeistä kohdista. Niin ikään jatkokaudelle piirin 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Ylistaron Reserviupseerikerhon Raimo Rintamäki ja piirin 2. varapuheenjohtajaksi valittiin Kurikan Reserviupseerikerhon Sami Kuntola.

Edustajat Reserviupseeriliiton liittovaltuustoon

Syyskokouksen puheenjohtajana toimi Jouni Kultalahti Evijärveltä. Kuva: Jani Syvänen

Reserviupseeriliiton liittokokouksien välillä liiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittovaltuusto. Liittovaltuusto päättää Reserviupseeriliiton seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta, sekä hyväksyy edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Liittovaltuusto kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin piirihallitus esitti syyskokoukselle, että jatkossa tiedon molempiin suuntiin kulkemisen varmistamiseksi varsinaiset liittovaltuustoedustajat olisi suositeltavaa valita piirihallituksen sisältä. Syyskokous päätti toimia piirihallituksen esittämällä tavalla ja Reserviupseeriliittoon Etelä-Pohjanmaan edustajiksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle valittiin nuijan kopautuksella 1. varsinainen jäseneksi 1vpj. Raimo Rintamäki ja varaedustajaksi Jussi Talvitie. 2. varsinainen jäseneksi 2vpj. Sami Kuntola ja varaedustajaksi Veeti Luoma.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin piirihallitus

Kerhoja pyydettiin ilmoittamaan piirihallitukseen kaudelle 2026 varsinainen ja varajäsen. Ilmoitus tuli antaa sähköpostitse osoitteeseen ep.reservilaispiirit@gmail.com 14.11.2025 mennessä tai ilmoitetaan viimeistään syyskokouksessa hallituksen kokoonpanoa koskevaa kohtaa käsiteltäessä. Mikäli kerho ei ilmoittanut varsinaista ja varajäsentä annettuun ajankohtaan mennessä, kerhon asettama edustaja on oikeutettu osallistumaan piirihallituksen kokouksiin ainoastaan osallistumisoikeudella ilman äänioikeutta.

Vaikka videoneuvotteluina nykyisin suurimmaksi osaksi järjestetyt kokoukset ovat vakiinnuttaneet paikkansa tehokkuudellaan. Yleisissä fyysistä läsnäoloa edellyttävissä vuosikokouksissa on puolensa. Kahvihetki ennen kokousta on tärkeä sosiaalinen tapahtuma, jossa voi päivittää kuulumiset naapurikerhon kanssa small talk -rupatteluna. Suositaan siis jatkossakin fyysistä läsnäoloa vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Ylikersantti Jari Viertolasta vuoden reserviläinen

Julkaistu 24.11.2025

Reserviläisliitto valitsi liittokokouksessa 22.11.2025 Tampereella vuoden reserviläiseksi pitkänlinjan aktiivisen toimitsijan, isokyröläisen reservin ylikersantti Jari Viertolan.

Vuoden reserviläinen vuonna 2025 on Jari Viertola Isostakyröstä.
Kuva: Jari Viertola

Vuoden Reserviläinen on 57-vuotias Jari Viertola Isonkyrön Reserviläiset ry:stä. Viertola on ollut Isonkyrön reserviläisyhdistyksen jäsen jo kolmekymmentä vuotta sekä toiminut sen hallituksessa vuodesta 2018 ja puheenjohtajana 2022 lähtien. Lisäksi hän on toiminut Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin hallituksessa kolmen vuoden ajan. Sotilasarvoltaan Viertola on ylikersantti (res).

Viertola on todella sitoutunut toimija maanpuolustuskentällä paikallisesti ja alueellisesti. Maakuntakomppaniaankin kuuluva Viertola on aktiivinen ampujakouluttaja, ja hänellä on Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) ammunnanjohtajan oikeudet. Viertola toimii aktiivisena kouluttajana etenkin sovelletun reserviläisammunnan (SRA) ja tarkka-ammunnan parissa. Aktiivisuus alueen sopimuspalokunnassa sekä Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa (VAPEPA) vahvistavat Viertolan laaja-alaista osaamista ja sitoutumista kokonaismaanpuolustukseen.

Viertola on todella sitoutunut toimija maanpuolustuskentällä paikallisesti ja alueellisesti.
Kuva: Jari Viertola

Viertola on saanut paljon aikaan paikallisyhdistyksessään. Isonkyrön Reserviläisten jäsenmäärä on kasvanut Viertolan puheenjohtajuuden aikana huikeat 45 prosenttia, ja etenkin ampumatoimintaan on panostettu.

”Meillä on Isossakyrössä vahva maanpuolustustahto ja suorituskyky sekä toimiva yhteistyö maanpuolustusjärjestöjen, kunnan ja seurakunnan kanssa tehdä perinnetyötä ja hoitaa mallikkaasti isänmaahan ja itsenäisyyteen liittyvät tapahtumat. Tämän ansiosta olemme voineet kehitystyössämme priorisoida toiminnallista puolta, painottuen erityisesti ammuntaan. Saimme Isoonkyröön MPK:n ammunnan perus- ja jatkokurssit sekä SRA-kurssit, ja nyt meillä onkin jo varsin iso SRA-harrastajien ryhmä, jonka toimintaa ja ammunnan edellytyksiä parannetaan. Viimeisimpänä on käynnistetty Sotilaan taisteluensiapukoulutus yhteistyössä alan ammattilaisten ja MPK:n kanssa” -Viertola kertoo.

Maakuntakomppaniaankin kuuluva Viertola on aktiivinen ampujakouluttaja, ja hänellä on Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) ammunnanjohtajan oikeudet.
Kuva: Jari Viertola

Myös maailmanpoliittinen tilanne on myötävaikuttanut yhdistyksen jäsenmäärän kasvuun. Toimintaa on kehitetty myös varautumisen näkökulmasta.

”Turvallisuusuhka itäisen naapurimaamme suunnasta kasvoi aivan puheenjohtajuuteni alkumetreillä, minkä vuoksi katsoimme asianmukaiseksi käynnistää varautumisen kehittämisprojekteja. Näihin lukeutuvat mm. analogiset ja digitaaliset varaviestintäjärjestelmät sekä niiden käytön opastaminen, varavoiman hankkiminen, varautumiseen liittyvien infotapahtumien pitäminen ja drone -hanke. Varautumisen tiimoilta teemme hyvää yhteistyötä mm. Puolustusvoimien, MPK:n, Isonkyrön Reserviupseerikerhon, SPR:n Isonkyrön osaston, VAPEPAn ja muiden saman henkisten tahojen kanssa” -Viertola kehuu.

Jari Viertolan työ vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi on monella tapaa esimerkillistä ja tästä syystä Reserviläisliiton liittohallitus nimesi hänet Vuoden Reserviläiseksi. Valinta julkistettiin lauantaina 22.11.2025 Reserviläisliiton liittokokouksessa Tampereella.

”Tulin täydellisesti yllätetyksi, kun sain tiedon nimityksestäni, mutta ilokseni positiivisesti. On mahtavaa viedä tämä tunnustus Isoonkyröön. Lämpimät kiitokset Reserviläisliitolle nimityksestä sekä myös esityksen tehneelle taholle” -kiittää Viertola.

Teksti ja artikkelin pääkuva Reserviläisliitto

♦ ♦ ♦

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustaja onnittelevat vuoden reserviläistä!

Maanpuolustusväen linnanjuhlat lähestyvät

Julkaistu 21.11.2025

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien järjestämä perinteinen itsenäisyyspäivän vastaanottotilaisuus järjestetään 5.12.2025 klo 20:00 alkaen Seinäjoella maanpuolustushistoriaa huokuvassa Ravintola Almassa.

Etelä-Pohjanmaan maanpuolustusväen ”linnanjuhlat” on järjestetty vuodesta 2007 lähtien. Juhla sai aikanaan alkusysäyksen Lapuan Karhumäen kristillisessä opistolla järjestettävien Itsenäisyyspäivän aaton seurojen jälkeen lapualaisen maanpuolustusaktiivin Jorma Kallion aloitteesta vuonna 2006. Aluksi itsenäisyyspäivän vastaanottotilaisuus järjestettiin maakunnassa eri paikkakunnilla paikallisten yhdistysten osallistuessa järjestelyihin.

Maanpuolustushistoriallinen juhlapaikka

Vuodesta 2017 alkaen käytäntö muutettiin siten, että juhlien viettopaikaksi on vakioitunut maakunnan pääkaupunki Seinäjoki ja rautatieaseman läheisyydessä sijaitseva mielenkiintoisen maanpuolustushistorian omaava ravintola Alma. Ravintolana nykyisin toimivan ”rautatieläisten talon” rakennustyöt aloitettiin vuoden 1908 lokakuussa ja talo valmistui toukokuussa 1909.

Seinäjoen rautatieläisten talo. Kuva: Suomen Rautatiemuseo

Ylipäällikkö Mannerheimin päämaja sijaitsi vapaussodan aikana 1918 Seinäjoella ja ylipäällikkö Mannerheimin tiedetään usein viettäneen iltaa ruokaillen rautatieläisten talossa. Venäläisten aseistariisumisen alkaessa Mannerheimin esikunta oli ensin Ylihärmässä, sitten Vaasassa ja ensi sotatoimien jälkeen päämajan toiminta vakiintui 9.2.1918 Seinäjoelle puoleksitoista kuukaudeksi. Seinäjoella päämaja sijoitettiin junaan, joka oli rautatieasemalla hyvien viestiyhteyksien päässä. Päämajan sijoittumisen keskeisin syy olikin juuri rautatie. Seinäjoeltahan pääsi etelään, pohjoiseen, länteen ja vielä satamakaupunkeihin Kristiinaan ja Kaskisiin. Kun armeijan perustaminen noina aikoina perustui asetuontiin ja joukkoja liikuteltiin pääasiallisesti junalla, oli Seinäjoki luonteva sijoituspaikka.

Maanpuolustusväen yhteinen juhla

Itsenäisyyden vastaanottotilaisuudessamme on ollut vuosittain noin 50 – 70 osallistujaa. Vuonna 2019 laajensimme juhlatilaisuutta tarjoamalla osallistumismahdollisuutta isänmaalliseen tilaisuuteen yhteistyökumppaneillemme ja alueemme maanpuolustus- ja perinnejärjestöille. Uudistus sai paljon positiivista palautetta alueen erilaisilta maanpuolustustoimijoilta, samalla kaavalla jatketaan ja toivotetaan tänäkin vuonna juhlaan tervetulleeksi kaikki maakunnan maanpuolustus- ja perinnetyössä mukana olevat tahot.

Ravintola Alman tyylikäs juhlasali. Kuva: Anne Haapamäki

Herkulliset tarjoilut tekevät juhlan. Kuva: Anne Haapamäki

Herkullinen juhlamenu

Live-musiikkia

Tarjolla on herkullisen ruuan lisäksi maamme ehdotonta kärkeä edustavien ammattimuusikoiden Timo Luostari & Tulitauko -orkesterin esittämää live-musiikkia.

Tulitauko -orkesterin kapteeni Timo Luostari aloitti soittouran jo 14 vuoden iässä isoisänsä Eino Luostarin yhtyeessä, josta avautui tie suurempaan maailmaan. 19-vuotiaana nuorukaisena Luostari soitti Isto Hiltusen yhtyeessä. Iston lopetettua keikkailut Luostari soitti mm. Janne Hurmeen sekä Lea Lavenin yhtyeissä. Timo Luostari tunnetaan laajalti loistavana kitarataiteilijana, jota mm. Agents -yhtyeen kitaralegenda Esa Pulliainen kehui aikanaan manttelinperijäkseen.

Maanpuolustushenkinen Tulitauko -orkesteri perustettiin vuonna 2023 palvelemaan maanpuolustustapahtumia ja mainitun orkesterin maastopukuiset soittajat onkin tuttu näky myös Seinäjoen Ideaparkissa keväisin järjestettävässä TURVA -turvallisuus- ja varautumistapahtumassa. Tulitauko -orkesteri on tullut tutuksi myös Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien joulutervehdyksen esittäjänä. Kokoonpanossa soittavat monista yhtyeistä tutut musiikin ammattilaiset Timo Luostari (kitara/laulu), Juha-Matti Hirsimäki (basso) ja Jussi Lahtinen (rummut).

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien itsenäisyyspäivän vastaanottojuhlan palkitsemistilaisuudessa vuosittain sähkökitara -versiona esitetty Porilaisten Marssi mahtaa olla ainutlaatuinen koko maassa.

Lämpimästi tervetuloa juhlimaan itsenäisyyttämme isänmaallisessa seurassa!

Ohjelman, juhlamenun ja ohjeet ilmoittautumiseen löydät TÄSTÄ!

Maanpuolustusterveisin

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Lentomestari Artturi Sysilampi

Julkaistu 18.11.2025

Tämä tarina on osa isoisäni Elias Sysilammen pikkuserkun tarinaa. Artturi Sysilampi tuli ilmavoimiin vuonna 1925 lentokonemekaanikoksi, mutta valmistui ohjaajaksi jo vuonna 1926 ja toimi lentomestarina vuodesta 1929 ohjaajaopettajana Kauhavan Ilmailukoulussa aina kuolemaansa saakka.

Valmistuessaan 28.12.1929 hän oli 30. lentomestari ja tuohon aikaan lentomestareita oli koko Suomessa vain 24 kuuden menehtyneen sairauteen, tapaturmaan tai lento-onnettomuuteen tai eronneen aikaisemmin. Hän oli lento-onnettomuuden sattuessa lentomestari vain 36-vuotiaana.

Suupohjan Sanomat kirjoitti 18.6.1936 suru-uutisen otsikolla:

Lentokone maahan Kauhavalla. Lentomestari Sysilampi kuollut vammoihinsa.

Lentomestari Artturi Sysilampi mallin 1922 (m/22) upseerien tummansinisessä virkapuvussa, jonka asetakin pystykauluksessa ei kuitenkaan ollut harmaata kaluunanauhaa, kuten upseereilla. Kuva teoksesta Veikko Juurikas, Lentomestarit

”Maanantaina tapahtui Kauhavan lentokentän läheisyydessä lento-onnettomuus, jolloin kone meni aivan murskaksi. Klo 16 paikkeilla oli harjoituslennossa Molik-mallinen harjoituskone. Koneessa olivat lentomestari Sysilampi ja aliupseerioppilas Lilja. Toistaiseksi tuntemattomasta syystä syöksyi kone maahan, ollen koko ajan käynnissä. Lähellä sattui olemaan ihmisiä, jotka riensivät paikalle auttamaan. He totesivat tällöin, että Lilja oli tajuttomana, sen sijaan Sysilampi oli tajuissaan. Hän kykeni keskustelemaankin. Hän oli mm. kertonut, ettei hän pysty sanomaan, miksi kone oli syöksynyt maahan. Loukkaantuneet toimitettiin saamaan ensiapuhoitoa Kauhavan ilmailukoulun sairaalaan, josta heidät myöhemmin kuljetettiin ambulanssivaunulla lääninsairaalaan Seinäjoelle. Sairaalassa todettiin, että Liljan molemmat jalat olivat menneet poikki, jotapaitsi hän oli saanut pahan aivotärähdyksen. Hän oli vielä eilen illalla tajuttomana. Sysilammilta oli myös katkennut molemmat jalat, jotapaitsi hän oli saanut pahan ruhjevamman leukaansa, mutta hän voi olosuhteisiin katsoen hyvin. Välitöntä hengenvaaraa ei liene kummallakaan loukkaantuneista. Heti tapahtuman jälkeen asetti ilmailukoulun johtaja tutkimuskomissionin onnettomuuden syiden selville saamiseksi. Komissionin johtajaksi määrättiin kapteeni Miettinen. Ilmavoimien esikunta ilmoittaa, että maanantaina lento-onnettomuudessa Kauhavalla loukkaantunut lentomestari Artturi Sysilampi kuoli saamiinsa vammoihin Vaasan läänin sairaalassa Seinäjoella toissapäivänä. Lentomestari Artturi Sysilampi oli syntynyt joulukuun 27 p:nä 1901 Kuortaneella ja oli naimisissa. Hän oli ollut lentokone-ohjaaja vuodesta 1926 ja ohjaajaopettaja vuodesta 1929 alkaen.”

Letov Š218 Smolik, A-140

Ilmasotakoulun Kilta ry:n toimittamassa Yrjö Toivasen ja Veikko Hietamiehen kirjoittamassa kirjassa Letov Š218 A SMOLIK lentomestari Artturi Sysilammen kuolemaan johtanut Smolik-lento kerrotaan tapahtuneen 15. kesäkuuta 1936 ja olleen järjestyksessään toinen ohjaajan kuolemaan johtanut onnettomuus tällä konetyypillä. Kyseessä oli tavallinen koululento Kauhavalla SM-140:llä.

Onnettomuuskone SM-140 tuhoutui laattakierteestä Kauhavalla 15. kesäkuuta 1936 vaatien lentomestari Artturi Sysilammen. Oppilas Mauri Linja loukkaantui vaikeasti. Kuva Ilmasotakoulun Kilta ry:n toimittamasta Yrjö Toivasen ja Veikko Hietamiehen kirjoittamassa kirjasta Letov Š218 A SMOLIK

Opettajana oli kokenut lentomestari Artturi Sysilampi ja hänen oppilaanaan alikersantti Mauri Valdemar Lilja. Kesken lennon Smolikin nähtiin menevän syöksykierteeseen, oikenevan pari kertaaa ja murskautuvan lopulta Ontonnevan laidassa olevalle niitylle. Molemmat lentäjät vietiin pahoin loukkaantuneina Ilmailukoulun sairastuvalle. Alikersantti Lilja oli pitkään heikossa kunnossa, mutta toipui lopulta palaten myöhemmin jatkamaan koulutustaan. Lentomestari Artturi Sysilammelle lento sen sijaan jäi viimeiseksi. Hän kuoli vammoihinsa seuraavana päivänä kello 10.30, mutta ehti kertoa muistikuvansa onnettomuudesta. Kertomus kirjattiin ylös seuraavasti:

”Kertoi n. klo 17.30 ollessaan sidottavana Ilmailukoulun sairastuvalla, että hän aloitti syöksykierteen 1050 metrin korkeudesta. Kone teki kolme pyörähdystä vasemmalle. Kun konetta yritettiin oikaista, muuttui syöksykierre laakakierteeksi. Hän painoi sauvan eteenpäin, mutta laakakierre jatkui siitä huolimatta, että hän veti täyden kaasun. Sitten hän sulki kaasun koneen yhä jatkaessa laakakierrettään ja tultua niin lähelle maata ettei hän katsonut enää kannattavan hypätä koneesta pois.”

Lentomestari Sysilampi oli lisäksi maininnut, että hän oli edellisenä päivänä suorittanut oppilaan kanssa samanlaisen harjoituksen samalla koneella, jolloin kone oli 2½ pyörähdyksen jälkeen oiennut normaalisti. Näin ollen ongelman syy jäi epäselväksi.

Lentomestari Artturi Sysilampi mallin 1927 (m/27) virkapuvussa. Ansioluettelossa huomio kiinnittyy sotilasarvoihin ja etenemiseen niissä. Tuohon aikaan ei ollut ylikersantin eikä ylivääpelin arvoja. Laki puolustuslaitoksen viroista ja toimista 22.12.27 mainitsi kyllä lentomestarin mutta vasta 30-luvun alussa annetussa asetuksessa mainitaan vanhempi kersantti ja nuorempi kersantti ja todennäköisesti tuo vanhempi kersantti tarkoittaa ylikersanttia koska ainakin 1931 on ylikersantin arvoja jo annettu. Ylivääpelin arvo on mainittu ensimmäisen kerran laissa no 241 6.6.52, jolloin on lisätty myös yliluutnantin arvo. Silloin lentomestari jäi pois ja tilalle tuli sotilasmestari. Kuva teoksesta Veikko Juurikas, Lentomestarit

Jalkaväen kapitulanttikurssin oppilaat ja ohjaajat mallin 1922 (m/22) virkapuvuissa. Kapitulantti tarkoittaa kantahenkilökuntaan (miehistöön tai aliupseeristoon) kuuluvaa henkilöä. Kuva teoksesta Veikko Juurikas, Lentomestarit

Keitä olivat lentomestarit

Lentomestarit olivat Suomen sotilasilmailussa olleet paitsi merkittäviin yksilösuorituksiin yltäneitä taistelijoita paljon juuri niitä esikuvia, joilta nuorempi lentäjäsukupolvi on oppinsa saanut. Lentomestari sekä arvonimenä että toimijärjestelmänä perustettiin vuonna 1925 ja lakkautettiin Puolustusvoimien uudelleenjärjestelyssä vuonna 1952.

Kuva isäni tiedustelulentäjänä toimineen silloisen ohjaaja-aliupseeriarvoisen Yrjö Sysilammen lentomerkistä. Hän on myös Kuortaneen kasvatteja ja sai lentokoulutuksensa vuosina 1942-43 AOK 12:ssa. Hänet määrättiin 3.7.44 alikersanttina HLeLv 34:ään, missä hänet ylennettiin kersantiksi 26.10.44 ja kotiutettiin 11.11.44. Lentomerkin on suunnitellut Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela. Suomen ”vanhaa” lentomerkkiä jaettiin vuosina 1918-1945, minkä jälkeen merkin kohtaloksi koituivat ulkopoliittiset syyt. Kuva Timo Sysilampi

Näin kuvaa Veikko Juurikas teoksessaan Lentomestarit tätä ammattikuntaa, jonka henki elää kuitenkin yhä voimakkaana sotilasilmailussamme ja näin tulee jatkossakin olemaan. Kirja antaa hyvän kuvan kaikista niistä 140 lentomestarista, jotka hänen mukaansa jokainen olisi kirjan arvoinen. Hänen edellinen kirjansa kun oli kirjoitettu hänen isästään Lentomestari Eino Juurikkaasta.

Kenraaliluutnantti Heikki Nikunen kirjoittaa teoksen alkulauseessa: Lentomestarit olivat sotilaslentäjäryhmä, jossa personoitui ilmavoimiemme motto: ”Qalitas Potentia Nostra”. Nousu lentomestariksi tiesi, että kyseinen pilotti oli paitsi edennyt ohjaaja-aliupseeriarvojen huipulle myös osoittautunut päteväksi ja arvostetuksi mestariksi ansioissaan. Lentomestarit olivat lentoyksiköiden luottomiehiä, joille voitiin uskoa vaikeimmat ja haasteellisimmat lentotehtävät, ja joita laivueen komentajat ja lentueen päälliköt käyttivät sekä nuorempien ohjaajien kouluttajina että esikuvina.

Jukka Sysilampi Lentomestari Artturi Sysilammen alkuperäisten lentopäiväkirjojen ääressä Suomen Ilmavoimamuseossa Tikkakoskella vuonna 2005. Marja-Liisa on niistä näköiskopiot kansineen. Kuva Jukka Sysilammen kotialbumista.

Mysteeriksi jäänyt kuolema

Lentomestari Artturi Sysilampi kertoi kuolinvuoteellaan selvin sanoin koneen käyttäytymisestä lennon loppuvaiheessa mutta sen ajan lääkärit eivät pystyneet kertomaan omaisille syytä hänen menehtymiseen onnettomuutta seuraavana päivänä. Veljeni Jukka Sysilampi vieraili Artturi Sysilammen tyttären Marja-Liisa Sysilammen luona 1980-luvun puolivälissä Vaasassa, jossa Marja-Liisa toimi vielä tuolloin ihotautilääkärinä. Marja-Liisa kertoi Artturin kuolinsyyksi sisäiset verenvuodot ja että nykyään sitä hoidettaisiin antamalla nestehoitoja. Tuolloin vuonna 1936 sitä ei kuitenkaan osattu ja siksi Artturi menehtyi vuorokauden kuluttua lento-onnettomuuden jälkeen.

Timo Sysilampi
Seinäjoen reserviläiset

♦ ♦ ♦

Seinäjoen Reserviläiset linjasivat tulevaa

Julkaistu 14.11.2025

Seinäjoen Reserviläisten syyskokous järjestettiin 12. marraskuuta Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin tiloissa Impivaarassa. Syyskokouksessa tehtiin henkilövalintoja, hyväksyttiin toimintasuunnitelma, jäsenmaksun suuruus ja talousarvio vuodelle 2026.

Ennen kokouksen alkua oli kuitenkin juhlallisuuksien aika, kun yhdistyksemme luovutti Reserviläisliiton myöntämän hopeisen ansiomitalin Seinäjoen Reserviupseerikerhon Jussi Harjunpäälle. Mitalia oli haettu jo keväällä yhdistyksemme 70-vuotis juhlan yhteydessä hyvän yhteistyön merkeissä. Samalla luovutimme, niin ikään jakamatta jääneen erikoisluokan ansiomitalin 70-vuotissoljen, vuosien 2003-2004 yhdistyksemme puheenjohtajalle ja myös syyskokouksessa puheenjohtajana toimineelle Timo Ojaluomalle. Onnittelut molemmille herroille!

Seinäjoen Reserviläisten varapuheenjohtaja Marko Pänkälä, palkitut Jussi Harjunpää ja Timo Ojaluoma sekä Seinäjoen Reserviläisten puheenjohtaja Pekka Piispanen yhteiskuvassa. Kuva: Maria Luodes

Juhlavista tunnelmista ja maistuvista kahvitteluista siirryimme kokouksen asialistan kimppuun ja samalla tunnelmasta toiseen. Pitkäaikainen kunniapuheenjohtajamme Antti Nyyssölä menehtyi 88- vuoden iässä 10.10.2025, joten aloitimme kokouksen pitämällä minuutin hiljaisen hetken Antin muistolle.

Sääntömääräiset asiat käytiin ripeästi, mutta asiallisesti lävitse. Jäsenmaksun suuruudeksi vuodelle 2026 vahvistettiin 39,00 euroa, josta yhdistyksen osuus on 8,50 euroa.

Syyskokouksen puheenjohtajana toimi Timo Ojaluoma ja sihteerinä Pekka Piispanen.
Kuva: Maria Luodes

Hymyyn on aihetta. Pekka Piispanen jatkaa Seinäjoen Reserviläisen puheenjohtajana.
Kuva: Maria Luodes

Hallituksen erovuoroisista jäsenistä jatkavat hallituksessa seuraavat kaksi vuotta Jarmo Koskela, Marko Pänkälä, Olavi Rantanen ja Esko Hakulinen, sekä Marjo Kauppisen tilalle valittu uusi hallituksen jäsen Vesa Kuusisto. Hallituksessa jatkavat myös Ari Kinnunen, Timo Utunen, Maria Luodes, Ari Viemerö ja Martti Hallasuo.

Puheenjohtajan pestissä jatkaa syyskokouksessa luottamuksen ja jatkokauden saanut Pekka Piispanen.

Pekka Piispanen
Puheenjohtaja
Seinäjoen Reserviläiset ry