Tammisunnuntain muistojuhlaa vietettiin Alavudella tammikuun 25. päivänä. Edellisen kerran muistojuhla on ollut Alavudella vuonna 2008. Juhlapäivä alkoi perinteiseen tapaan Jumalanpalveluksella.
Liturgina muistojuhlassa toimi kirkkoherra Kalle Peltokangas, Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäki saarnasi. Kanttorina toimi Mari Järvinen.
Piispa Matti Salomäki totesi saarnassaan, että Tammisunnuntai ei ole vain kauan sitten tapahtuneen muistelua kansan ja sukujen historiassa. Piispan mukaan esiin nousee kysymyksiä. Miten hajonnut kansa löytää yhteisen tulevaisuuden ja miten haavat voivat parantua?
Perinteiseen tapaan kirkosta lähetetiin seppelpartiot. Sankarihautausmaalle laskettiin kaksi seppelettä ja kirkon läheisyydessä olevalle Karjalaan jääneiden muistokivelle yksi.
Suurilukuiselle juhlaväelle tarjottiin koulukeskuksessa maittava kirkkolounas. Ruokailun ohessa ympäri maakuntaamme tulleet juhlavieraat ehtivät tapaamaan tuttuja, joista monet ovat vakiovieraita isänmaallisissa juhlissa.
Päiväjuhla alkoi laivaston soittokunnan vaskikvintetin esityksellä. Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistyksen alavutelaislähtöinen puheenjohtaja Veli Suvanto lausui tervehdyssanat. Seuraavaksi vuorossa oli muistokynttilä sytyttäminen, jonka suorittivat Alavuden lukion oppilaat.
Suomi nousi sodan kauhuista
Juhlapuhujana muistojuhlaan oli saapunut sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.
Allekirjoittaneella oli tilaisuus keskustella Käihkön kanssa tovi ennen juhlaa ja myös tehdä pikkuinen kiertoajelu Alavuden keskustassa. Ilmari Käihkö ei ollut aikaisemmin käynyt Alavudella joten, oli aiheellista esitellä pikaisesti paikkakuntaa.
Puheessaan Käihkö esitti usein käytetyn väittämän ”sota loppuu sotimalla”. Samaan aikaan väite muistuttaa riskistä unohtaa, että sodankäynti on ennen kaikkea väline, ei päämäärä itsessään – jatkoi Käihkö.
Juhlapuhuja kertoi, että hänen sukujuurensa ovat Karjalassa. Lähisukunsa oli talollisia, jotka vuonna 1918 kannattivat valkoisia. Kauempaa suvusta löytyi ainakin yksi punaisten puolustaja. Hänet ilmeisesti teloitettiin. Käihkön mielestä toivosta ei pidä koskaan luopua. Vuonna 1918 käyty sota muistuttaa traagisuudessaan ja karmeudessaan myös siitä. Suomi nousi sodan kauhuista huolimatta asteittain demokraattiseksi ja vauraaksi oikeusvaltioksi. Tästä hän totesi syytä olla iloinen ja ylpeä.
Ilmari Käihkö totesi maailmantilanteen näyttävän nyt synkältä, mutta siitäkin huolimatta on Suomen historia monine vastoinkäymisineen monessa suhteessa kansainvälinen menestystarina. Lopuksi Käihkö esitti toivomuksen, että voisimme jatkaa tällä samalla menestyksen polulla.
Puolustusvoimien tervehdyksen juhlaan toi Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö evl Pasi Heinua. Alavuden seurakunnan puolesta tervehdyksen toi kirkkoherra Kalle Peltokangas.
Nuoret hyvin esillä juhlassa
Musiikkia juhlassa esitti myös nuorten kansanmusiikkiryhmä Tulikipuna Trio Miia Palomäen johdolla. Kirkkomännikön koulun 5. luokan tytöt lauloivat Mari Järvisen säestäessä. Nuorten puheenvuoron käytti lukion kirjoituskilpailun voittanut Adelia Kinnunen. Juhla oli onnistunut ja varsinkin nuorten musiikkiesitykset saivat runsaasti kiitosta. Erityisesti Adelia Kinnusen lukema voittoisa kirjoituksensa kosketti monia.
Juhlassa palkitut
Juhlassa jaettiin myös huomionosoituksia. Sinisen Ristin saivat Anu Katajamäki, kapteeni Matti Kujala sekä Antti Penttilä. Tammisunnuntai -standaarin sai juhlapuhuja Ilmari Käihkö, sekä tapahtumaan osallistuneet tahot.
Alavus kiittää kaikkia juhlaan osallistuneita, tavataan Tammisunnuntain merkeissä Kurikassa 2027.
Jari Hellinen
1. varapuheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry