Ilmoittautumiset: ep@tammenlehva.fi
Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys
Tulostettava ohjelma löytyy TÄSTÄ!
Syyskuinen torstaipäivä oli aurinkoinen ajellessani syksyn kyllästämää Lehtimäen tietä. Perillä kohteessa laiturissa näkyi vielä muutamia veneitä ja järven pinta kiilteli kauniisti. Ravintolan pihamaalla tapasin iloisen yrittäjäpariskunnan, joka otti minut vastaan hymyillen. Kahvi oli valmiina porisemassa ja viinerien herkullinen tuoksu leijaili ravintolan sisätiloissa.
Antti Hyvärinen on kotoisin Lappeenrannasta, jossa on vahvat perinteet maanpuolustuskoulutuksesta. Suomen Rakuunarykmentti oli Suomen suuriruhtinaskunnan armeijan ratsuväen joukko-osasto, joka perustettiin vuonna 1889 Lappeenrantaan.
”Molemmat papat haavoittuivat sodassa saaden osumia sirpaleista ja luodeista. Lisäksi mummoni oli sota-aikana lottana ja mummoni sisko kuoli pommituksessa ollessaan lottapalveluksessa. Vahva maanpuolustushenki on ollut aina esillä.” – kertoo Antti.
”Oma isänmaallisuuteni on tullut kotikasvatuksesta, isäni oli rajavartija/merivartija ja äitini on ollut tilannevalvojana Isosaaressa ja Santahaminassa. Maanpuolustusasiat tulivat tutuksi jo pienenä poikana, kun Isosaaressa asuttiin ja tykkejä käytiin ihailemassa.” – Antti jatkaa.
Antti Hyvärinen suoritti asepalveluksen Immolassa 8kk rajajääkärinä, jolloin sai sissikoulutuksen. ”Kovasti yrittivät saada lähtemään aliupseerikouluun tuolloin, mutta minulla oli silloin jo työpaikka hommattuna, eikä sotilasura siinä kohtaan kiinnostanut enempää. Olen jälkeenpäin miettinyt, että olisi vaan pitänyt lähteä.” – Antti Hyvärinen heittää vinkiksi nuorille. ”Varusmiesaika oli jälkeenpäin ajatellen ihan hienoa aikaa, vaikka eihän se siellä jossain metsässä varusteet märkänä aina siltä tietenkään tuntunut. Opettavaista aikaa kaikkiaan, jossa oli paljon hyvää.”
Etelä-Pohjanmaa tunnetaan erityisen isänmaallisena alueena. Lehtimäeltä kotoisin oleva yrittäjäpariskunnan toinen osapuoli Jonna Ojala kertoi, että hän ei itse ole suorittanut naisten vapaaehtoista asepalvelusta, mutta hänen poikansa on ollut kutsunnoissa ja lähtee ensi vuonna Kajaaniin suorittamaan asepalvelustaan. Pojan asepalvelukseen lähtö synnyttää äidissä sitä tiedustellessani pelkästään positiivisia ajatuksia ja vastauksesta voi päätellä, että äiti tuntee pojan sotaväkeen lähdöstä aitoa ylpeyttä. ”Tällä alueella se on tietenkin itsestään selvää, että varusmiespalvelukseen lähdetään.” – Jonna Ojala mainitsee.
Antti Hyvärinen vakavoituu ja miettii hetkisen. ”Aina on sodittu jossain päin maailmaa, ehkä se nyt tuntuu erilaiselta, kun sota on lähempänä, mutta en ole huolissani maailmantilanteesta. Olen enemmänkin huolissani kotimaata koskevista asioista, kuten siitä mihin nämä meidän verovaroista kerätyt varat kohdistetaan. Halutaanko verovaroja kohdistaa ulkomaille, vai kohdistetaanko varat kotimaassa esimerkiksi maanpuolustuksen kehittämiseen?”
Ravintola Suninsalmi liittyi Lakeuden Maanpuoltajain Tuki ry:n tukikomppaniaan 16.4.2025. Ravintola Suninsalmea luotsaavat yrittäjät Antti Hyvärinen ja Jonna Ojala sanovat kuin yhdestä suusta, että hienoa ja yhteiskunnallisesti merkittävää työtä on helppo tukea. ”Reserviläisiä, jotka pitävät vapaaehtoisesti huolta kenttäkelpoisuudestaan on tärkeää tukea. On hienoa olla osana järjestöä, joka on mahdollistamassa vapaaehtoista maanpuolustustyötä.” – Antti Hyvärinen toteaa.
Tukikomppaniajäsenyytensä lisäksi Ravintola Suninsalmi haluaa tarjota Reserviläisliittoon tai Reserviupseeriliittoon kuuluville maanpuolustajille alennuksen, jonka saa näyttämällä maksutapahtuman yhteydessä edellä mainittujen järjestöjen jäsenkortteja. Jäsenille tarjotaan kahvi hintaan 1e/kuppi ja kaikki ruokalistalla olevat ruuat -10% alennuksella.
Yhdistyksiä ja yrityksiä muistutetaan, että Ravintola Suninsalmesta löytyy hyvä kokoustila tarjoiluineen ja mahdolliseen virkistystoimintaan tms. sopiva rantasauna. Kokoustilasta tarjoiluineen voi pyytää tarjouksen, vaikka yhdistyksen vuosikokoukseen sähköpostitse ravintola@ravintolasuninsalmi.com. Saunatilat järvenrannalta uinti- ja avantomahdollisuudella max. 10 hengelle ovat vuokrattavissa hintaan 35e / 2h.
Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit
Suomen sodan 1808-1809 aikaan Ruotsi-Suomen ja Venäjän sotajoukkojen kevään ja kesän pääväylä oli Alavuden – Lapuan – Kauhavan – Alahärmän – Uudenkaarlepyyn tie. Vuoden 1808 keväällä armeijamme perääntyi tätä kautta pohjoista kohti ylipäällikkö Klingsporin johdolla venäläisten tyytyessä harventunein voimin takaa-ajoon. Siikajoella eversti Adlercreuzin johdolla tehtiin onnistunut vastahyökkäys, venäläiset lyötiin. Kun tultiin kohti Pohjanmaata Alahärmän – Kauhavan – Lapuan välisellä tiellä kulki tuon kevään ja kesän 1808 aikana jatkuvasti sotaväkeä, minkä vuoksi sitä sanottiin sotatieksi.
Ilmoittaudu juoksu- ja marssitapahtumaan mukaan 1.10.2025 mennessä alla olevien ohjeiden mukaisesti:
Kaikista suorituksista Reserviläisliiton jäsenten tekemiä oli kuun puoliväliin mennessä yhteensä 63 % ja Suomen Reserviupseeriliiton jäsenten 33 %. Liittoihin kuulumattomien henkilöiden tekemiä marssisuorituksia oli 4,5 %.
Reserviläisliiton piireistä kolme aktiivisinta suhteutettuna jäsenmäärään ovat tällä hetkellä Kainuun Reserviläispiiri, Pohjois-Savon Reserviläispiiri ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri. Suomen Reserviupseeriliiton aktiivisimmat piirit ovat tähän mennessä olleet Kainuun Reserviupseeripiiri, Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri ja Päijät-Hämeen Reserviupseeripiiri.
Marssihaastetta on jäljellä vielä kaksi viikkoa. Viimeinen suorituspäivä on tiistai 30. syyskuuta. Vähimmäissuoritukseen vaaditaan 10 kilometriä kävellen tai juosten yhden vuorokauden aikana. Vaatimuksia kantamusten suhteen ei ole.
Tänä vuonna Maaottelumarssin teemana on naisten vapaaehtoinen asepalvelus 30 vuotta. Ensimmäiset suomalaiset naiset aloittivat asepalveluksensa 16. lokakuuta 1995 kahdessa eri joukko-osastossa, Ilmavoimien Teknillisessä koulussa Kuorevedellä ja Hämeen rykmentin urheilukoulussa Lahdessa. Vuoden 2025 alkuun mennessä reserviin on koulutettu Puolustusvoimissa ja Rajavartiolaitoksessa jo yli 14 000 naista. Maaottelumarssin teema näkyy muun muassa tämän vuoden marssimerkissä.
Haastetapahtuman jälkeen lokakuussa molemmat liitot suorittavat osallistuneiden jäsentensä kesken arvonnan, jossa arvotaan 3kpl Varustelekan 100 euron arvoisia lahjakortteja ja 7kpl liittojen tuotepalkintoja. Tänä vuonna järjestetään myös liittojen yhteinen bonusarvonta, jossa arvotaan UkrainApu ry:n tuotepalkintoja.
Hyväntekeväisyyskohteena on tänä vuonna UkrainApu ry, jolle lahjoitetaan kaikki Maaottelumarssin marssimerkkien myynnistä saadut tuotot lyhentämättömänä Ukrainan hyväksi tehtävään avustustyöhön. Merkin hinta on 10 euroa. Ohjeet marssimerkin tilaamiseen löytyy suorituslomakkeen lopusta.
Lisätietoja Maaottelumarssista löydät TÄSTÄ!
– Tilaisuus on kaikille avoin. Siihen voivat osallistua kaikki, joita asia koskettaa, perinnetoimikunnan puheenjohtaja Erkki Tukeva kutsuu.
Perinnetoimikunta päätti jo hyvissä ajoin, että viimeisen sotaveteraanin menehdyttyä järjestetään tilaisuus, jolla kunnioitetaan koko veteraanisukupolvea.
Viimeinen jalasjärveläinen sotaveteraani saateltiin haudan lepoon keväällä. Viimeinen lotta kuoli lokakuussa 2024. Pikkulottia on edelleen elossa. Viimeinen iltahuuto on kunnianosoitus koko sodan kokeneelle sukupolvelle, rintamalla ja kotirintamalla.
Tilaisuus toteutetaan yhdessä Jalasjärven kappeliseurakunnan kanssa. Tilaisuuden musiikista huolehtivat esimerkiksi Jalasjärven Soittokunta ja Jalasjärven veteraanikööri.
Jalasjärvellä on laaja sankarihautausmaa kirkkomaalla. Jalasjärveläisiä sotilaita kaatui talvi- ja jatkosodassa yhteensä 444 miestä. Luku on suurimpien joukossa kaikkiin silloisiin kuntiin verrattuna. Oikeastaan vain karjalaispitäjissä, muutamassa isossa maalaiskunnassa ja maan suurimmissa kaupungeissa luvut olivat korkeampia.
– Meillä on laaja sankarihautausmaa, mikä velvoittaa ylläpitämään perinnettä. Se kertoo, että me emme ole unohtaneet, Matti Kohtamäki sanoo.
Kohtamäki oli Jalasjärven sotaveteraanit ry:n viimeinen puheenjohtaja ennen yhdistyksen lakkauttamista. Kohtamäki johtaa Jalasjärven veteraanikööriä, joka esiintyy Viimeisessä iltahuudossa. Jalasjärven väestömäärä oli sodan aikana yli 14 000 asukasta. Sotilaat taistelivat enimmäkseen jalkaväessä, mikä selittää suuren uhriluvun. Jokaisella paikkakunnalla oli sotavuosina oma kohtalonhetkensä. Jalasjärvellä se oli Kiteen taistelu heinäkuussa 1941.
Perinnetoimikunta on ottanut sydämen asiakseen säilyttää ja ylläpitää jalasjärveläistä veteraaniperinnettä. Toimikunta järjestää vuosittain aktiivisesti useita erilaisia tapahtumia.
Terhi Rintala
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n
Jalasjärven toimikunnan sihteeri
