Lakeuden Maanpuolustaja

Artikkeli

Koronarokotuksien tukitehtäville haetaan vapaaehtoisia

Julkaistu

Suomen Punaisen Ristin ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) vapaaehtoiset ovat koronavuoden aikanakin auttaneet viranomaisia useissa psykososiaalisen tuen ja Kotimaan avun tehtävissä, ja jonkin verran alueemme vapaaehtoisille on tullut hälytyksiä myös poliisin johtamiin henkilöetsintöihin.

Nyt Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen vapaaehtoisia on pyydetty valmistautumaan rokotuspaikkojen tukitehtäville. Tehtävät sopivat kaikille, jotka terveytensä puolesta voivat ja haluavat osallistua esimerkiksi asiakkaiden neuvontaan ja ohjaamiseen rokotuspisteisiin. Jonkin verran saattaa tehtäviin kuulua myös liikenteen ohjaamista.

Ilmoittaudu resurssipankkiin
Tällä hetkellä kartoitetaan vapaaehtoisten määrää, tarkempi vapaaehtoisten tarve ja työvuorot selviävät myöhemmin rokotuspaikkojen suunnittelun edetessä. Rokotuspaikan toiminta ja tuen tarve voi kestää muutamista päivistä aina muutamiin viikkoihin.

Aino Haavisto ja Kirsti Hirvelä opastustehtävällä koronarokotuspisteellä. Kuva: Aki Valonen

Tukitoiminta toteutetaan viranomaisten pyynnöstä ja THL:n linjausten mukaisesti. Paikalliset vapaaehtoisjohtajat organisoivat käytännön tukitoimet SPR Länsi-Suomen piirin tukemana.

Ilmoittaudu halukkaaksi osallistumaan mahdollisiin tukitoimiin täällä:
Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva, Kurikka, Jurva, Jalasjärvi, Ilmajoki, Seinäjoki, Isokyrö, Laihia: https://www.lyyti.fi/reg/KoronatukiEP1

Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Vimpeli, Kauhava, Lapua, Kuortane, Soini, Alavus, Ähtäri: https://www.lyyti.fi/reg/KoronatukiEP2

Kiitos kun olet mukana, apuasi tarvitaan!

Lisätietoja: https://stm.fi/korona

Aki Valonen
Valmiuspäällikkö
Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Vapepa
Suomen Punainen Risti, Länsi-Suomen piiri
Puh. +358 40 528 0902, aki.valonen@redcross.fi

Raskas Patteristo 1:n 80-vuotisjuhlallisuudet kesä- ja heinäkuussa

Julkaistu

Kesällä tulee kuluneeksi 80 vuotta jatkosodan syttymisestä. Sukupolvi, joka joutui kokemaan sodan kärsimykset ja kurjuuden ansaitsee tulla muistetuksi ja kunnioitetuksi. Kurikassa jatkosotaan perustettiin mm. Raskas moottoroitu tykkipatteristo, joka oli ns. ylijohdon tykistöä. Sen perustaminen alkoi 19.6.1941. Patteristo kotiutettiin 20.11 1944.

Raskas Patteristo 1:n perustamisen 80v. juhlatapahtuma
Täsmälleen 80 vuotta Raskas Patteristo 1:n perustamisen alkamisesta eli 19.6.2021 Kurikan aseman alueella järjestetään patteriston perustamisen ja sotaan lähdön muiston kunnioittamiseksi juhlatapahtuma. Raskas patteristo 1:n perinneyhdistys asettaa näytteille sota-aikaista kalustoa mm. 155mm puupyöräisen haupitsin ja Satakunnan tykistörykmentti puolestaan asettaa näytteille nykyisin käytössä olevan 155mm kanuunan. Aseman makasiinissa esitetään aiheeseen liittyviä videoita. Patteriston 80v. perustamisjuhlatapahtumassa puhuu mm. Satakunnan tykistörykmentin komentaja, Kurikan kaupungin ja seurakunnan sekä perinneyhdistyksen edustajat.

Patteriston 80 v. muistomerkki Tohmajärvelle
Monelle yksikölle ja joukolle on menneinä vuosina ja vuosikymmeninä pystytetty muistomerkkejä myös rajan läheisyyteen. Raskas Patteristo 1:n perinneyhdistys on päättänyt, että Kurikassa perustetulle Raskas Patteristo 1:lle tullaan organisoimaan muistomerkki alueelle, josta heidän varsinainen sota alkoi. Patteristo keskitettiin heinäkuussa 1941 Tohmajärven Kenraalin-Kaustajärven kylän maastoon. Massiivinen kokonaispainoltaan n. 40 tn. muistomerkki paljastetaan päivälleen 80v. sen jälkeen, kun Patteristo ampui ensimmäiset laukaukset tuliasemistaan.

Muistomerkki pystytetaan Kenraalinkylään vievän tien varteen. Kuva: Tuomo Aho

Tohmajärvellä juhlaväki pääsee tutustumaan lauantaina iltapäivällä patteriston autenttiselle tuliasema-alueelle. Sieltä jatketaan tutustumista 80v. takaiseen aikaan ajamalla täsmälleen samaa reittiä, jota patteristo käytti marssiessaan kohti tuntematonta. Pääsemme erikoisjärjestelyin rajavyöhykkeelle ja näemme nykyisen Venäjän puolella tieuran, jota pitkin patteristo ajoi kohti Värtsilään. Reittimme kulkee piikkilangalle saakka, josta Venäjän rajaan on vain muutama metri.

Varsinainen muistomerkin paljastustilaisuus alkaa sunnuntaina 4.7. klo 12.00 ja sen arvioidaan kestävän noin klo 15.00 saakka, jonka jälkeen on maastoruokailu.
Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ottaen huomioon mahdolliset koronasta johtuvat rajoitukset.

Matkalla muistomerkkityömaalle. Kuva: Tuomo Aho
Muistomerkki pystytetään tähän. Kuva: Tuomo Aho

Muistomerkin valmistelut täydessä vauhdissa
Viime kesästä alkaen muistomerkin valmistelutöitä on tehty monella rintamalla. Muistomerkin kivet on nyt saatu siirrettyä paikoilleen. Sopivat luonnonkivet löytyivät pitkällisen etsimisen jälkeen Saarivaaran kylästä pellon reunasta n. 10 km päästä tulevan muistomerkin paikasta. Kivet ovat massiivisia ja niiden siirto täytyi tehdä talvella roudan aikaan. Aivan ilman ongelmia siirto ei onnistunut. Joensuusta tuli alueen isoin Hiab-auto, mutta se ei jaksanut nostaa varsinaista muistomerkkikiveä. Pari viikkoa sitten paikalle tuli jykevämpää kalustoa. 70tn. ajoneuvonosturilla ja lavetilla muistomerkkikivi saatiin lopulta siirrettyä. Seuraavaksi muistomerkin valmistelutyöt jatkuvat kiviin tulevien laattojen ja merkkien valuilla.

Muistomerkkikiven siirto. Kuva: Tuomo Aho

Ilmoittautumiset sähköpostilla osoitteeseen: muistomerkkijuhla@gmail.com
Tarkemmat tiedot osoitteesta: www.rspsto1.fi/fi/muistomerkki

Tuomo Aho
Puheenjohtaja
Raskas patteristo 1:n perinneyhdistys ry

Lakeuden Maanpuolustajan maaliskuun 2021 henkilökuvassa Nina Ojala

Julkaistu

Keskelle kun ampuu, niin on helppo hymyillä!

Kuka: Nina Ojala
Sotilasarvo: Vääpeli (res)
Motto: Hyvä se on!
Syntymäpaikka: Kemi
Asuinpaikka: Ilmajoki

Koulutukset:
– Filosofian maisteri
– Farmaseutti

Työura:
Farmaseuttina kunnalla ja valtiolla

Perhesuhteet:
Naimisissa, yksi tytär

Harrastukset:
– Ammunta eri lajeissa
– Monenmoinen liikunta (esim. Lavis, jumpat, lenkkeily)
– Luonnossa liikkuminen (retkeily, sienestys ja marjastus)

Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:
Kävin MPK:n kursseja jo ennen varusmiespalvelusta. Maanpuolustus kiinnosti jo nuorempana. Ammunnan ”löysin” palveluksen aikana.
Intin jälkeen liityin luonnollisesti reserviläisyhdistykseen Pohjois-Pohjanmaalla. Erityisesti ammunta vei mennessään, josta reserviläisammunta on erityisen lähellä sydäntä ja RK-ammunta on ehdoton lempilaji.

MPK:lla on monia kiinnostavia kursseja ja tapahtumia ja RESUL:kin liikuttaa ja kilpailuttaa. Ampumakisoja on tullut koluttua jo vuosikausia ja onpa niihin tullut yhdistettyä jopa juoksua ja hiihtoakin. Myös toiminnallisen ammunnan parissa on tullut haastettua itseään viime vuosina.

Siirtyminen taannoin Etelä-Pohjanmaalle ja paikalliseen yhdistykseen oli helppoa, kun porukka on mukavaa ja minut otettiin hyvin vastaan.
Kursseille, kisoihin ja tapahtumiin on aina mukava osallistua; näkee vanhoja tuttuja ja tutustuu uusiin ihmisiin. Moniin osallistutaan koko perheellä.

Seuraavaksi nähdään varmasti Lakeuden maakuntamarssissa!

Reservin vääpeli Nina Ojala on aktiivinen luonnossa liikkuja.

Päämajan reserviupseerikoulu

Julkaistu

C G Mannerheim määräsi päiväkäskyssään päämajan yhteyteen perustettavaksi reserviupseerikoulun. Vapaussodan päämajan ollessa Seinäjoella. Päämajan reserviupseerikoulu eli ns. sotavänrikkikoulu aloitti toimintansa Seinäjoella 20.3.1918. Seinäjoelta kurssi siirtyi Vilppulaan ja sieltä edelleen Mikkeliin, jossa kurssi 26.4.1918 päättyi. Kurssilta valmistui 118 oppilasta.

Sortokauden aikana oli hävinnyt suomalainen sotaväen koulutus. Vapaussodan ollessa kuumimmillaan annettiin perustamiskäsky 9.3 1918 ja toimeenpano 14.3, hakuajaksi kurssille tuli vain 4 vrk:tta. Kurssilaisia kerääntyi Seinäjoelle 121 joista valmistui 118. Tehtävänä oli kouluttaa tällä 3-6 viikkoa kestävällä kurssilla joukkueenjohtajia ja arvoksi määrättiin reservin vänrikki.

Kuva: Matias Säntti

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että koulutus oli tarpeen. Se oli arvokas alku suomalaisessa reserviupseerikoulutuksessa. Maanpuolustushengestä kertoo se, että tulijoita kursseille oli yli tarpeen.

Lauantaina 20.3.2021 laski Seinäjoen Sotilaspiirin Kilta sinivalkoisen kukkakimpun nuorisokeskuksen piha-alueella olevalle muistomerkille. ”Päämajan reserviupseerikoulun muistoa vaalien – Seinäjoen Sotilaspiirin Kilta”. Paikalla laskijoina olivat ylil. (res) Timo Sysilampi, komkapt. (evp) Mikko S. Säntti killan pj ja vänr. (res) Matias Säntti sekä Saara Lempinen.

Kuva: Matias Säntti
Kuva: Matias Säntti

Kivinen muistopaasi paljastettiin pääsiäisenä kiirastorstaina 20.3.2008 nykyiselle paikalleen. Ennen sitä oli pronssilaatta komistanut yhteiskoulun seinää vuodesta 20.3.1964. Laatan oli suunnitellut arkkitehti Touko Saari. Yhteiskoulun saatua purkutuomion laatta oli säilytettynä maakuntamuseolla.

Kuva: Matias Säntti

Seinäjoen Sotilaspiirin Kilta otti tehtäväkseen muistomerkin suunnittelun sekä toimia vastuullisena vetäjänä. Seinäjoen kaupungin ja kaupunginhallituksen myönteinen suhtautuminen viitoitti tietä hankkeelle. Muistomerkin suunnitteli sotmest. (res) Lasse Arovuo ja kiven työsti kivitaiteilija ylik. (res) Pekka Kuntola Kuntolan Kiviveistämöstä. Arkkitehti Touko Saaren suunnittelema pronssilaatta on kiinnitettynä kivipaateen.

Perinteitä kunnioittaen Seinäjoen Sotilaspiirin Kilta.

pj Mikko S.Säntti

Lakeuden maakuntamarssi 2021 toteutetaan 10 paikkakunnalla

Julkaistu

Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry järjestää yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry:n, Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n, Pohjanmaan Rauhanturvaajat ry:n sekä Lakeuden Latu ja Polku ry:n kanssa Lakeuden maakuntamarssin 24.4. -9.5.2021 kymmenellä paikkakunnalla: Alavudella, Ilmajoella, Isossakyrössä, Jurvassa, Kauhajoella, Kurikassa, Seinäjoella, Vimpelissä, Ylihärmässä ja Ylistarossa.

Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistyksen kotisivuilla www.vapaussotaeppy.fi julkaistaan myöhemmin kunkin paikkakunnan marssitapahtumien ajankohdat ja paikat, sekä muuta tapahtumiin liittyvää tietoa.

Maakuntamarssin tavoitteena on lisätä sotavuosien perinnetietoutta sekä järjestöjen välistä yhteistyötä ja tunnettavuutta, kiinnittää huomiota kunnosta ja terveydestä huolehtimiseen varsinkin nykyisenä korona-aikana.

Maaottelumarssi 1941
Legendaarisesta Suomi – Ruotsi maaottelumarssista tulee kuluneeksi tänä keväänä 80 vuotta. Kävelykilpailu järjestettiin 4. – 25. toukokuuta 1941. Marssisuoritus tuli tehdä kävellen ja kukin sai tehdä vain yhden suorituksen. Maaottelun voiton ratkaisi kansalaisten marssisuoristusten lukumäärä. Suomi voitti Ruotsin ylivoimaisesti. Suomessa tehtiin 1 507111 suoritusta ja Ruotsissa ainoastaan 943952 suoritusta. Lähes 42 % koko Suomen väestöstä kävi marssimassa!

Lakeuden maakuntamarssin merkin on suunnitellut graafikko Jouko Keto.

Marssimerkki ja marssikortti
Marssijoille jaetaan vuoden 1941 marssikorttia mukaillen valmistettu marssikortti, johon suoritus merkitään. Marssikortti jää muistoksi osallistumisesta. Marssin suorittanut voi halutessaan lunastaa 5 euroa maksavan marssimerkin.

Kuntakohtainen kilpailu
Kuntakohtainen paremmuus ratkeaa laskemalla paikkakunnan osallistujamäärä prosentteina, verrattuna paikkakunnan asukaslukuun tilanteessa 31.12.2020. Marssikilpailun voittaneelle kunnalle luovutetaan kunniakirja Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistyksen vuosipäivänä 4.6.2021.

Lakeuden maakuntamarssin marssikortti.

Mars matkaan!

Tapani Tikkala
Puheenjohtaja
Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry