Lakeuden Maanpuolustaja

Artikkeli

Lotta Svärd -järjestön 100-vuotismuistojuhla Lakeuden Ristissä

Julkaistu

Etelä-Pohjanmaan Lottaperinne ry järjestää sunnuntaina 31.10.2021 maakunnallisen Lotta Svärd -järjestön 100-vuotismuistomessun ja -juhlan Seinäjoella Lakeuden Ristissä.

Arvokas juhla alkaa messulla klo 10.00. Messussa saarnaa ja liturgian toimittaa alueseurakunnan johtava kappalainen Liisa Rantala. Päivän aiheena on puhuttelevasti ANTAKAA TOISILLENNE ANTEEKSI.

Varsinainen 100-vuotismuistojuhla alkaa klo 12.30 Lakeuden Ristissä, jolloin juhla pystytään viettämään koronaturvallisesti. Juhlapuhujana on Lotta Svärd Säätiön toiminnanjohtaja, yliluutnantti evp. Anne Nurminen.

Valtiovallan tervehdyksen juhlaan tuo tiede- kulttuuriministeri Antti Kurvinen. Puolustusvoimien tervehdyksen lausuu Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö evl. Mauri Etelämäki ja Seinäjoen kaupungin tervehdyksen tuo kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä.

Rintamalotta saa kiitoksen kahvitarjoilusta. Taustalla kenraalit Heinrichs ja Hägglund. SA-kuva

Messua avustaa ja juhlassa esiintyy Etelä-Pohjanmaan Lottaperinteen kummikohde Pohjanmaan Maanpuolustussoittokunta johtajanaan kapteeni Sami Salmivuori. Juhlassa esiintyvät Etelä-Pohjanmaan Poliisilaulajat johtajanaan Arto Risku ja koskettavan Lottien laulun esittää Dir. Cant. Helena Ala-Prinkkilä Kauhajoelta.

Muistoja sota-ajalta tuo juhlaan isokyröläissyntyinen emäntä Hilkka Vaismaa ja ylioppilas Hanna Pajala Seinäjoelta miettii, mihin lottien esimerkki velvoittaa. Messun osalta on striimaus seurakunnan Youtube-kanavalla osoitteessa bitl.ly/seinajoensrk.

Messun päätteeksi Marja-Liisa Haveri-Nieminen lähettää Narvan marssin saattelemana seppeleet ja havutetut kynttilätervehdykset reserviläisten ja partiolaisten avustama. Seppeleet lähetetään Suomen Marsalkka Mannerheimin patsaalle, Vapaussodan sekä Talvi-, Jatko ja Lapinsotien muistomerkeille Törnävän hautausmaalle, Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalle Törnävän hautausmaalle ja Suojeluskuntalainen -patsaalle sekä Lotta- ja sotilaspoikareliefille Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museon sisäpihalle.

Johtajatar Luukkonen keskustelee 4.D:n lottien kanssa Maaselän luona. SA-kuva

Havutetut kynttilätervehdykset viedään Seinäjoen sankarihaudassa lepäävien lottien Virpi Viidan ja Ellen Latva-Kokon haudoille, Tyyne Kuulan haudalle Törnävän hautausmaalle ja jääkärieversti Matti Laurilan hautakummulle Lapuan sankarihautausmaalle. Lisäksi Lapuan hautausmaalle viedään kynttilätervehdykset lottien Hilja Riipisen ja Eeva Laurilan haudoille sekä Ilmajoen hautausmaalle rintamalotta Sipi Tiluksen haudalle.

Valtakunnallisesti vietettävän Lotta Svärd 100-juhlavuoden suojelijana on toiminut Jenni Haukio. Hän saarnasi pari viikkoa sitten valtakunnallisessa Lotta Svärd 100-vuotisjuhlassa Helsingin Tuomiokirkossa.

Messun ja juhlan välillä Seinäjoen seurakunta tarjoaa kahvit seurakuntakeskuksen ylä- ja alasalissa. Maskien ja käsidesien käyttöä suositellaan koronaturvallisuuden takaamiseksi.
Olette kaikki lämpimästi tervetulleita juhlaamme.

Paula Sihto
Hallituksen puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Lottaperinne ry

Alavudella ammuttiin jo neljättä kertaa SRA-kurssin merkeissä

Julkaistu

Kurssin idea on tarjota reserviläisille, etenkin paikallisille toimijoille, mahdollisuus uuteen, toiminnalliseen ammuntaharrastukseen. SRA-kurssin lisäksi Alavudella on kerran pidetty SRA-tuomarikurssi.

SRA tukee erinomaisesti maanpuolustusta, koska siinä harjoitellaan ja kisaillaan aseenkäsittelytaidoista esim. pistooliammunnan osalta tarkan ja ripeän ammunnan lisäksi kotelosta vetoa, tähtäinkuvan ottoa, tuplalaukauksia ja yhdellä (heikommalla) kädellä ampumista. Pääaseena SRA:ssa on kivääri, pienemmällä osuudella pistooli ja noin 10% painotuksella haulikko. Tehtävärasteille pyritään sopivaan todenmukaisuuteen ja riittävään haastavuuteen.

Kurssiin kuului teoriakoe ja siihen kuuluva opetus, jonka kauhavalainen Juha Härkönen jälleen rauhalliseen tyyliinsä hoiti. Tämän jälkeen harjoittelimme SRA-ampumakokeeseen liittyviä harjoitteita, jotta ampujastatukseen liittyvä ampumakoe saatiin suoritettua. Tällä kertaa ampumakokeen läpäisyprosentti oli varsin korkea, olihan mukaan innostunut Pohjanmaan Practicalista ”veljeslajimme” practicalin edustajia. Hylätty ampumakoe on tietenkin mahdollisuus uusia omalla paikkakunnalla tai tämän kurssinpitäjien toimesta. Omaa kalustoa eivät kurssilaiset tarvinneet, sillä MPK:lla on ammuntoihin sopivia pistooleja ja kivääreitä tarjolla.

Tuoreet SRA -kurssitodistukset kirvoittivat hymyn kasvomaskien taakse. Kuva: Jussi Maijala

Kurssilla korostui turvallisuus. Kurssinjohtaja alkupuhuttelussaan korosti- aikaisempaa puolustuministeriä referoiden-, että ”kolme tärkeintä asiaa kurssilla ovat turvallisuus, turvallisuus ja turvallisuus”. Ampumaturvallisuuden lisäksi nyt huomioitiin myös koronan aiheuttamat toimenpiteet.

Teoriakoe suoritettiin Alavuden lukiolla ja ampumakoe Alavuden ampumaradalla. Kiitos lukiolle ja Alavuden ampujille sujuvasta yhteistyöstä. Kurssinjohtajan Jussi Maijalan ja MPK:n edustajan Juhani Alkion lisäksi kurssin toteuttivat Alavuden reserviläisten aktiivitoimijat Teemu Maijala ja Johannes Mäkelä sekä Lapualta vahvistukseksi tullut Jussi Talvitie.

Jussi Maijala
Kurssinjohtaja

Viihteellinen rosvopaistitapahtuma sotiemme veteraaneille

Julkaistu

Allekirjoittanut ja näyttelijä Leo Lastumäki suunnitteli kyseisen tapahtuman toteutettavaksi veteraanisukupolvelle keväällä 1992.

Jo vuodesta 1968 oli Lentoemäntien ja – stuerttien yhdistys kerännyt varoja ja käynyt tervehtimässä Kaunialan sairaalan sotainvalideja. Tämän tiedon pohjalta ja Lampaansyöjät -elokuvan 20v historian vauhdittamana Leo Lastumäki ehdotti rosvopaistia sotiemme veteraaneille. Kaikki alkoi siis toukokuussa 1992.

Tapahtuman ”isä” lentopurseri epv. Kalevi Rönnqvist puhumassa kunniakansalaisillemme. Kuva: JSY

Tapahtumia on järjestetty vuosittain maakuntakohtaisesti vähintään 10, joskus jopa 16 kertaa per kesä. Lisäksi Floridassa 8 kertaa, Kanadassa 6 kertaa ja Virossa 12 kertaa, eli takana olevien ~30 vuoden aikana yli 300 tapahtumaa.

Suurin osallistujamäärä on ollut Pirkkahalli 2012, yhteensä 1700 henkeä ja pienimuotoiset tapahtumat ovat olleet kummikohteena olevan Oulunkylän kuntoutussairaalan noin 600 henkeä vuosittain.

Aloittaessamme keväällä 1992 maassamme oli 267 tuhatta sotiemme veteraania ja tänä päivänä n. 5000. Olemme siis tarjonneet rosvopaistia viihteen kera neljännesmiljoonalle veteraanille, ainakin mahdollisuuden siihen. Itse olin tuolloin Finnairin palveluksessa, joten varojen keruu tapahtumien toteuttamiseen oli alun alkaen helppoa.

Alahärmäläinen satavuotias sotaveteraani Erkki Malmi oli rosvopaistitapahtuman vanhin. Myös Erkin poika Seppo Malmi oli paikalla. Kuva: JSY

Palaverissa, jossa olivat läsnä minun ja Leon lisäksi, markkinointijohtaja Leif Lundström, johtajat Martti Suomela ja Eero Ahola, keskustelu oli lyhyt ja päättyi yhtiön johtajien päätökseen tehdä tapahtumista sinivalkoinen kunniavelan maksutapa. Markkinointiosasto velvoitettiin suorittamaan kaikki tapahtumien vaatimat kulut ja esiintyjille korvattiin lentoliput niin koti- kuin ulkomailla ja oma väki lensi varatuin istuimin aina kun tarve oli. Näin hienosti homma eteni vuoteen 2011, jolloin yhtiö ”jätti puurtajat omilleen”.

Etelä-Pohjanmaan alueen reserviläisillä oli suuri kunnia avustaa tapahtuman järjestelyissä. Kuva: JSY
Auttaminen jatkuu pienemmissä puitteissa, veljeä ja sisarta ei jätetä! Kuva: JSY

Onneksi pelastajat olivat heti paikalla. Nokian renkaat, Insta, Kiilto, Kokkolan Halpahalli, Kaatuneiden muistosäätiö ja muutama pienempi lahjoittaja. Kertasuorituksena myös Liikennelentäjien liitto ja Lennonjohtajien yhdistys. Varoja kerättiin ja käytettiin säästeliäästi, niin, että viime vuoden lokakuun karonkassa kaikki sillä hetkellä olleet varat, hieman yli 58.000 euroa palautettin Sotainvalidien veljesliitolle kotiavustajatoimintaan.

Solistiyhtye Jermut musisoi solistien Ilkka Halosen, Elina Saurin ja Erkki Liikasen kanssa. Kuva: JSY

Tapahtumien päättäminen tähän on yhteinen päätös puolustusvoimien ja Finnairin lentävän henkilökunnan toimesta. Tämä päätös perustuu veteraanisukupolven korkeaan ikään ja liikkumisen rajoituksiin. Mutta tapahtumasarja jatkuu toki pienemmissä puitteissa, veljeä ja sisarta ei jätetä!

Kalevi Rönnqvist lentopurseri (evp), yhtä lukuun ottamatta aina paikalla.

Ohjelma 30.9.2021:
klo 13 Sillanpään marssilaulu
Kalevi Rönnqvist ja Jan-Erik Hagfors avaussanat,
Kenttäpiispa Pekka Särkiö sytyttää kynttilän, lukee kuvanauhalta sankarihautojen sijannit ja kaatuneiden lukumäärän.
Kenraalimajuri Veli-Pekka Parkatti esittää PV:N tervehdyksen ja kohottaa veteraanimaljan.
Kenttäpiispa siunaa ruokailun.
Vanhimman vieraan kartoitus samoin avioparit sotien vuosista saakka.
Solistiyhtye Jermut musisoi solistien Ilkka Halonen, Elina Sauri ja Erkki Liikanen kanssa.
Kahvituksen päätteeksi: Veteraanin iltahuuto.
Vieraiden poistuttua jatketaan henkilökunnan juhlaa samojen muusikoiden kera.

Videokooste Ylihärmässä 30.9.2021 järjestetystä rosvopaistitapahtumasta:

Seinäjoen Reserviupseerikerho ry juhlii – jo 80 vuotta työtä maanpuolustuksen hyväksi

Julkaistu

Seinäjoen Reserviupseerikerho ry järjestää 80-vuotisjuhlat 10.10.2021 Seinäjoen kaupungintalolla. Juhlatilaisuus alkaa klo 10:00 jumalanpalveluksella Lakeuden ristissä sekä seppeleenlaskulla marsalkka Mannerheimin patsaalle. Päiväjuhla alkaa klo 13:00, jolloin juhlitaan kerhon 80-vuotista taivalta ja palkitaan maanpuolustustyössä ansioituneita henkilöitä.

Seinäjoen Reserviupseerikerhon toiminta sai alkunsa Seinäjoella vuonna 1941. Kunniavartiot järjestettiin ensimmäisen kerran kerhon toimesta Törnävän sankarihaudoilla vuonna 1949. Kunniavartiot hoidettiin aluksi Seinäjoen Sotilaspiirin myötävaikutuksella ja myöhemmin tulivat mukaan Seinäjoen Reserviläiset. Kunniavartiot ovat osana perinnetyötä, jota vaalitaan vuoden jokaisena juhlapäivänä muistaen ja kunnioittaen sotaveteraanipolvea kunniakkaasta isänmaan hyväksi tehdystä työstä.

Kunniavartio liikkuu muodostelmassa marssien. Majuri (res) Jukka Sysilampi, kapteeni (res) Mika Karjanlahti, sotilasmestari (res) Marko Pänkälä, kersantti (res) Seppo Peltola ja kapteeni (res) Seppo Yli-Panula. Kuva: Seinäjoen Reserviupseerikerho

Etelä-Pohjanmaan alueella toimiva Seinäjoen Reserviupseerikerho ry toimii yhteistyössä muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Reserviläistoiminta on tärkeä tukielin maanpuolustukselle nyt ja tulevaisuudessa. Kerhomme jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti erilaisille maanpuolustuskursseille niin kouluttajina kuin kurssilaisinakin. Kerho järjestää vuosittain useita tapahtumia, kuten varusmiesinfotilaisuuksia palvelukseen astuville varusmiehille ja -naisille, kunniavartioita sekä viikoittainen sotilaallista valmiutta kohottavaa ampumatoimintaa Jouppilanvuoren maastossa Seinäjoella.

Lisätietoja: Seinäjoen Reserviupseerikerho ry puheenjohtaja Jussi Harjunpää, 050 400 0717, jussi.harjunpaa@seinanaapurit.fi tai juhlatoimikunnan puheenjohtaja Jukka Sysilampi, 050 359 7961, jukka.sysilampi@tuni.fi

Teuvalla pidettiin kutsunnat, kutsuntavuorossa olivat 2003 syntyneet

Julkaistu

Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kunnissa on menossa parhaillaan kutsunnat. Teuvan kutsunnat pidettiin 30.8. Kulttuuritalo Orrelassa. Paikalla oli reilut 20 innokasta ja ehkäpä vähän hiljaistakin nuorta miestä.

Kutsunnat on asevelvollisuuteen liittyvä menettely, jossa asevelvollisuusiän saavuttaneet miehet määrätään saapumaan erityiseen tilaisuuteen palveluskelpoisuuden ja palveluspaikan määrittämiseksi, sekä asevelvollisuutta koskevan tiedon jakamiseksi. Paikalla olivat kutsuntaupseeri, kutsuntalautakunta, lääkäri ja poliisi. Tilaisuuden avasi kutsuntaupseeri, yliluutnantti Harri Kevari toivottaen samalla kutsuvieraat ja kutsuntaan saapuneet tervetulleiksi. Majuri Jani Kauhajärvi kertoi tuleville varusmiehille armeijan merkityksestä. Kutsuntalautakunnan jäsen, Teuvan Reserviupseerikerhon puheenjohtaja, reservin majuri Erkki Nevanperä piti kunnan puheenvuoron tilaisuudessa.

Arvoisat sotiemme veteraanien edustajat, kutsuntaviranomaiset, tulevat varusmiehet, arvoisat kutsuntatilaisuuden osanottajat!

Teuvalaiset nuoret, olette tänään tilaisuudessa, jolla on pitkät perinteet. Nykyinen kutsuntamenettely on itse asiassa syntynyt tällä alueella. Historiantutkijan ja sotahistorian professorin Ohto Mannisen mukaan ajatus yleisestä kutsunnasta syntyi kuin itsestään Suupohjan kunnissa. Teuvalaissyntyinen Kristiinan yhteislyseon rehtori, maisteri U.U. Seppä esitti kutsuntamenettelyn käyttöön ottoa Mannerheimille, joka vei esityksen Vaasan Senaatille. Senaatti antoi asevelvollisuusjulistuksen 18. helmikuuta 1918.

Nämä kutsunnat jäävät teille varmaankin hyvin mieleen, kuten minulle aikanaan. Tuleva joukko-osastonne ratkeaa useimpien osalta tänään. Itse palvelin Niinisalossa, Satakunnan Tykistörykmentin toisessa tulenjohtopatterissa sekä myöhemmin Niinisalon aliupseerikoulussa ja RUK:ssa Haminassa.

Varusmiesaika tulee olemaan hyvin mieleenpainuva vaihe elämässänne. Vuosien jälkeen miesten ja vapaaehtoisina palvelukseen astuvien naisten saunailtojen ja illanviettojen keskustelut kääntyvät armeija-aikaan. Rankimmatkin kokemukset kääntyvät yleensä ylpeilyn aiheiksi. Raskaita marsseja ja leirejä muistellaan myöhemmin naureskellen.

Mitä armeija-ajasta jää käteen – onko se vain hukkaan heitettyä aikaa, josta elämän aikana ei ole mitään hyötyä? Näin varmasti monet teistä aprikoivat ja miettivät.

Armeija antaa useille pohjaa elämässä tarvittaville taidoille. Johtamistaito on yksi keskeisimmistä taidoista, jolla on kysyntää myöhemminkin. Juuri uudistetun johtamiskoulutusohjelman myötä varusmiesten saamaa johtajakoulutusta arvostetaan laajasti yhteiskunnassa, opiskelussa ja työelämässä. Syväjohtamisen koulutusohjelma on kehitetty niin, että se vastaa täysin siviiliorganisaatioiden vaatimuksia johtajana kehittymiselle. Useat oppilaitokset, yliopistot ja korkeakoulut lukevat hyväksi armeijassa saadun johtamiskoulutuksen. Nämä asiat kannattaa teidän selvittää opiskelupaikkoja haettaessa.

Kutsuntalautakunnan kunnan edustaja, reservin majuri Erkki Nevanperä pitämässä kunnan puheenvuoroa. Kuva: Tejuka / Henry Aho

Myös sosiaalisen kanssakäymisen taitoa tarvitaan jokaisessa toimessa, sekä työyhteisössä nykyisin ja tulevaisuudessa. Myös fyysinen kuntonne tulee varmasti kehittymään armeijassa, ja monet saavat sieltä kipinän jatkuvaan fyysisen kunnon ylläpitoon. Joissakin kunnissa on valmisteltu suunnitelma, jonka avulla varusmiespalvelukseen astuvat nuoret voivat ohjatusti kohottaa kuntoaan. Asia on hyvä ja kannatettava. Suosittelisin, että otatte hyvissä ajoin lenkkarit ja verryttelypuvun esille ja lähdette lenkille. Kunnon voi hyvin testata kävelemällä, hölkkäämällä tai juoksemalla 12 minuutin ajan. Mikäli tulos on alle 2200 metriä, aloittakaa säännöllinen ja monipuolinen kuntoilu.

Monille on myös outo tilanne, kun joutuu tai pääsee olemaan pitempiäkin aikoja erossa perheestä ja läheisistä. Tämäkin on osa elämän koulua. Tosin nykyään pääsette aika usein lomille. Itse aikoinani olin yli kuukauden kasarmilla ennen ensimmäistä lomaa. Tänä päivänä armeijassa keskitytään entistä tiiviimmin oppimiseen ja viikonloput ovat pääsääntöisesti vapaat. Se on Ihan järkevää monestakin syystä.

Hyvät tulevat varusmiehet!

Varusmiesaikana saatte uusia ystävyyssuhteita eri puolilta Suomea. Jos ette muuta tupakavereistanne muista, niin ainakin varusmiehen sukunimen ja kotipaikkakunnan. Palvellessanne te olette myös oman kotikuntanne Teuvan lähettiläitä ja edustajia – Teuvan kunnan mainosmiehiä ja markkinoijia parhaasta päästä. Te kerrotte omalla olemuksellanne, tekemisellänne ja käytöksellänne myös kotikunnastanne Teuvasta. Toivon, että se kuva on positiivinen.

Olkaa positiivisella mielellä ja muistakaa, että teillä on etuoikeus ja velvollisuus palvella itsenäisen Suomen puolustusvoimissa. Itsenäisen Suomen, jonka vapauden ovat esi-isänne verellään lunastaneet. Teillä tulee olemaan mielenkiintoinen ja varmasti unohtumaton aika elämässänne – nauttikaa siitä. Kotikuntanne Teuvan puolesta toivotan Teille antoisaa varusmiesaikaa ja hyvää kutsuntapäivää.

Erkki Nevanperä
Puheenjohtaja
Teuvan Reserviupseerikerho