Artikkeli

Tuomo Aho, RsPsto1 perinnetoimikunta:

Kurikkalaisen RsPsto1:n perustamisen 80-vuotisjuhlaa vietettiin 19.6.2021 Kurikan vanhalla asemalla. Perinnetoimikunnan puheenjohtaja Tuomo Aho vetosi juhlayleisöön voimakkaasti kehoittamalla jokaista perinteen arvostajaa kollaamaan vielä kerran piironginlaatikkonsa ja kokoamaan talteen mumman ja paapan sotakirjeet.

Patteriston perinnetoimikunnan puheenjohtajana Tuomo Aholla on vetoomukseen varaa, koska hän itse henkilökohtaisesti panoksellaan on vaikuttattanut monien perinnetapahtumien järjestämiseen, sotahistoriallisesti arvokkaan kaluston keräämiseen ja median kautta vaikuttamiseen. Hyvänä näyttönä työstä oli myös 80-vuotisjuhla isänmaallisen ohjelman, arvovaltaisten puhujien, sotilaskodin, kuoroesitysten ja kalustoesittelyjen muodossa.

Täältä lähdettiin sinne jonnekin
Tämä paikka on historiallinen, Tuomo Aho totesi tapahtumaa avatessaan. 80 vuotta sitten juuri ennen juhannusta tuosta makasiinin takaa Raskas Patteristo 1:n miehet lähtivät junilla kohti tuntematonta. Vaunuissa oli 517 mietteliästä miestä. Kodon askareet jäivät naisille, lapsille ja vanhoille miehille.

Suurin osa patteriston miehistä oli Kurikasta ja lähipitäjistä. Tuomon paappa oli siinä joukossa yhtenä. Juuri hanen muistonsa ovat innoittaneet myös Tuomoa perinnetyöhön paappansa jäljille. Tuosta joukosta kaikki ovat nyt viimeiseen iltahuutoonsa oman kutsunsa saaneet. Sukupolvi, joka joutui kokemaan sodan kurjuuden maansa vapautta puolustaessaan ansaitsee tulla muistetuksi ja kunnioitetuksi.

Tuomo Aho on selvittänyt RsPsto1:n sotatietä perusteellisesti haastatellen veteraaneja, lukien kirjeenvaihtoa kotirintaman ja taistelukenttien väliltä. Selvityksen perusteella hän on karttapiirroksin havainollistanut patteriston sotatien sen koko mitalta lähtien 19.6. 1941 – 20.11.1944 eli marssikäskystä aina kotiutukseen saakka. Se oli aseman seinällä tutkittavissa.

Vielä on kirja Tuomon suunnittelupöydällä. Jokainen kirje ja tiedonjyvä ovat nyt tarpeen helpottamassa ja täydentämässä kirjan työstämistä. Veteraaneja ei ole enää niitä kertomassa, mutta piirongin laatikot ovat nyt arvossaan.

Perinteen vaalimiskeinot päivittyvät kullekin ajalle sopiviksi
Juhlapuhujaksi patteriston perustamisen 80-vuotisjuhlaan oli saatu Satakunnan tykistörykmentin komentaja evl Nikolai Votshenko. Rykmentti on monille pohjalaisille tykkimiehille jo varusmiespalvelusta lähtien tullut tutuksi. Votshenko puolestaan totesi Kurikan tulleen hänelle itselleen läheiseksi varusmiesten kautta. Sen lisäksi tunnettu reserviläinen Mietaan Juha oli vieraillut Niinsalossa jättämässä Kurikan tervehdyksen Aliupseerikurssien päätöstilaisuudessa, josta tapaamisesta komentajalla oli mieluisat muistot.

Everstiluutnantti Nikolai Votshenko käsitteli puheessa tykistön merkitystä sodissamme kokonaisvaltaisesti, missä RsPsto1 oli hoitanut osuutensa kunniakkaasti ammattimaisesti piirulleen – metrilleen – ja sekunnilleen, kuten suomalaisella tykistöllä oli kenraali Nenosen oppien mukaan tapana toimia. ”Tykkimiesten hiki ja rauta säästivät suomalaisen jalkaväen verta merkittävästi”, hän totesi. Komentajan näkemyksen mukaan sama periaate on näkynyt myöhemmin myös reservin kertausharjoituksissa, joka on ollut mieluisaa havaita tykkimiesten osalta.

Perinteiden merkitykseen Votshenko luottaa lujasti. Ne vain päivittyvät kullekin aikakaudelle soveltuviksi. Tapahtumat poikivat runsaasti kirjallisuutta, tutkimuksia, elokuvia ja muuta kulttuuria.

-Heti sotien jälkeen kiltatoiminnalla oli suuri merkitys. Veteraanien ikääntyessä toiminta siirtyi enemmän perinneyhdistysten hoitoon. Näinä vuosina pystytetään muistomerkkejä sotahistoriaallisesti merkityksellisiin paikkoihin, kuten esimerkiksi RsPsto1 lähiaikoina Tohmajärvelle, mistä patteriston jatkosodan hyökkäys 80 vuotta sitten lähti liikkeelle talvisodassa menetetyn Karjalan takaisin ottamiseksi. Muistopatsailla vierailut paappojen jalanjäljillä virittävät varmaan tiedonnälkää noista kunniakkaista päivistä myös nykypolvelle, Votshenko arvelee.

Missä vapaa isänmaa, siellä kirkkokin on läsnä
Kurikan seurakunnan tervehdyksen patteriston 80-vuotisjuhlaan toi kappalainen Rami Niemi. Hän käsitteli sanoissaan aihetta: miksi minäkin pappina olen täällä mukana. Pohjalainen väki ei tosin ole seurakunnan mukanaoloa koskaan vierastanut vaan pitänyt sitä isänmaamme kohtaloita ajatellen luonnollisena.

-Sotien aikana pappien tuloa taloon pikemminkin pelättiin. Mustapukuinen pappi toi rintamalta yleensä perheisiin kuolemanviestiä. Nyt pappia tilaisuuksiin kutsutaan monista muista syistä. Suomen kansa koki sotien aikana, että pieni kansakuntamme taisteli kotinsa, uskontonsa ja isänmaansa puolesta ideologian hallitsemaa suurvaltaa vastaan, jossa jumalalla ei ollut sijaa, pappi arveli. Pappina kappalainen sanoi tuntevansa olevansa nyt kutsuttuna ja osana perinteen vaalimista.

Sotaperinne kuuluu suomalaiseen kulttuuriin
Suomalainen kulttuuri on saanut mittavan määrän aineksia juuri kunniakkaista sodistamme, joissa meillä suurvallan pienenä naapurina ei ole mitään hävettävää. Satoja hyllymetrejä kirjallisuutta on syntynyt käymiemme sotien perinteestä. Kymmeniä elokuvia jopa autenttisin kohtauksin on saatu aikaan. Vuotuisia kalenteriin kirjattuja kohottavia muistopäiviä ohjelmineen liputetaan ja vietetään.

RsPsto1:n 80- vuotisjuhla oli yksi hyvä esimerkki tapahtumista. Tilaisuudessa esiintyi Lauluveteraanit – niminen kuoro, joka saa motiivinsa, tunnelmansa ja repertuaarinsa pääsiassa sotien perinteestä. Säestäjä Reino Saranpää, yli kahdeksankymppinen musiikkimies, toimii samoissa tehtävissä myös naapurikunnan Ilmajoen Korsuveljissä ja sen tapahtumissa.

Lauluveteraanien solistina esiintyi monipuolinen musiikkitaiteilja Mauri Niemi. Hän kertoi kokevansa syviä tunnelmia perinnemusiikkia esittäessään.

-Isäni muistot nousevat mieleen väkevästi laulujen sanojen myötä. Isä oli taistellut patteriston tulenjohtueessa. Joskus joutuu ennen esitystä tosissaan rykimään, jotta voittaa oman liikutuksensa. Koko kuoro, joka muodostuu enimmäkseen ikääntyneistä veteraanien jälkeisestä ikäpolvesta, tuntee vahvasti samaistuvansa laulujen sanomaan. Tällä kertaa Lauluveteraanit esittivät itse sanoittamansa kertomuksen patteriston sotatiestä, jota yleisö kuunteli hartaudella.

Kurikan kaupungin edustajana tilaisuudessa puhui apulaiskaupunginjohtaja Juha Luukko, joka vakuutti tuntevansa ylpeyttä siitä, että patteristo oli perustettu juuri Kurikassa. Eteläpohjalaisille tuollainen kunnan omaleimaisuus on äärettömän tärkeätä.

Matti Latvala