Lakeuden Maanpuolustaja

Artikkeli

Lakeuden Maanpuolustajan marraskuun 2021 henkilökuvassa Tero Eklund

Julkaistu

Kuva: Tero Eklund

Kuka: Tero Eklund
Sotilasarvo: Kersantti (res)
Motto: ”Kaveria ei jätetä!”
Syntymäpaikka: Alavus
Asuinpaikka: Seinäjoki

Koulutukset: Mekaanikko, vartija, erityisohjaaja, ratkaisukeskeinen valmentaja

Työura:
Teollisuudessa nuoruudessa, sitten siirryin radiotoimittaja /tuottajaksi. Turvallisuusalalla ennen Libanonin ja Kosovon rauhanturvaamisoperaatioita. Henkilöstöalalla useampi vuosi ja nyt viimeiset 12 vuotta kouluttajana- / ura valmentajana.

Perhesuhteet: Naimisissa

Harrastukset:
Maanpuolustus / KRIHA-toiminta yhdistystasolla, sekä erilaisten tapahtumien järjestäminen, sekä organisointi. (SRTL / PohmRT) Kuntoliikuntaa ja perheen kanssa olemista vapaa-ajat.

Tero Eklund esittelemässä Pohjanmaan Rauhanturvaajien toimintaa veljekset Keskisen pihassa vuonna 2021. Kuva: Pasi Lindroos / Ressukuva

Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:
Vuonna 1995 aloitin reservin sotilaspoliisi toiminnoissa ja siitä jatkumoa rauhanturvaamisreissujen jälkeen veteraanien tukena ja nyt PohmRT / SRTL – toimintaan, sekä MPK:n toiminnassa ollut mukana.

Nuoria kiinnostivat tiedot rauhanturvaamisesta ja asepalveluksen suorittamisesta

Julkaistu

Pohjanmaan Rauhanturvaajat ry oli kutsuttuna Kuortaneen yhteiskoululla kertomassa 8.-luokkalaisille rauhanturvaamiseen liittyvistä asioista.
Pohjanmaan Rauhanturvaajien tiedotusvastaava Tero Eklund vastasi nuoren esittämiin kysymyksiin. Kuva: PohmRT

Esityksessä oli tietoa rauhanturvaamisesta ja tehtävistä, joihin voisi hakeutua. Lisäksi käytiin myös läpi miten voidaan hakeutua kriisinhallinta / rauhanturvaamistehtäviin Puolustusvoimien ylläpitämien sivustojen kautta. Nuoria kiinnostivat tiedot asepalveluksen suorittamisesta sekä minkälaisiin tehtäviin siellä voisi hakeutua.

Ajatus että asuisi eri maassa ja uudessa ympäristössä, kirvoitti hienoja keskusteluja nuorten kanssa. Lopuksi pidettiin tietokilpailu kerrottuihin asioihin ja teemoihin liittyen. Kilpailun palkinnot, avaimenperä, sadeviitta, lehtiöt, kynät yms. loppuivat nopeasti, koska oikeita vastauksia tuli nopeasti, joten nuoret olivat kuunnelleet esityksen tarkasti.

Samana iltana oli PohmRT:n sääntömääräinen syyskokous Seinäjoella. Kokouksen esityslistalla oli uuden puheenjohtajan valinta. Syyskokous päätti valita uudeksi PohmRT:n puheenjohtajaksi yksimielisesti Mika Mäen Ylihärmästä kaudelle 2022 – 2023. Valinnan jälkeen Mika piti kiitospuheen ja kertoi tulevaisuuden suuntaviivoista uutena puheenjohtajana.

Syyskokouksen päätteeksi ryhmäkuva. Ryhmän keskellä vierekkäin Rauhanturvaajaliiton uusi puheenjohtaja Jorma Ala-Sankila (vasemmalla) ja Pohjanmaan Rauhanturvaajien uusi puheenjohtaja Mika Mäki. Kuva: PohmRT

Syyskokousta kunnioitti läsnäolollaan myös Suomen Rauhanturvaajaliiton tuleva, vuoden 2022 alussa puheenjohtajana aloittava PohmRt:n jäsen evp kenraalimajuri Jorma Ala-Sankila. Puheenvuorossaan Ala-Sankila kertoi ajatuksiaan tulevasta roolistaan liiton puheenjohtajana.

PohmRT toivottaa kaikille oikein hyvää joulun aikaa ja menestystä vuodelle 2022!

Tero Eklund
Tiedotusvastaava / PohmRT

Asennevelvollisuus

Julkaistu

Suomalainen asevelvollisuus on tänä vuonna ollut perheessämme erittäin ajankohtainen asia. Tämä johtuu siitä, että perheemme toinen asevelvollinen, poikamme suorittaa parhaillaan tiedustelukomppaniassa Niinisalossa omaa osuuttaan tästä miespuolisille kansalaisille lakisääteisestä perinteestä. Kuluneen kesän ja syksyn aikana olemme saaneet seurata Puolustusvoimien toiminnan piirteitä aivan lähietäisyydeltä, vaikka koronatilanne onkin estänyt esimerkiksi lähiosallistuminen valatilaisuuteen.
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Tuomas Taivalmaa. Kuva: Anki Tikkala

Armeijaa sanottiin ennen vanhaan miesten kouluksi, jossa pojista tehdään miehiä. Näkisin sanonnalla olevan edelleen vankkaa totuuspohjaa, vaikka toki kaikki muistamme että nykyään nuoret naisetkin voivat vapaaehtoisina asepalveluksen suorittaa. Mutta ilmaisun ydin lienee siinä, että varusmiespalvelusaika kasvattaa nuorta ihmistä paljon muutenkin kuin suorien sotilaallisten taitojen osalta. Mekin olemme kotona hämmästelleet ja ihastelleet Puolustusvoimien positiivista vaikutusta.

Poikamme kommentit kertovat aivan uudenlaisesta sitkeydestä ja asenteesta jälkikasvussamme. Hän mm. mainitsi jo ensimmäisen palvelusviikon jälkeen ”huomanneensa ensimmäistä kertaa, että kun aloittaa aikaisin aamulla, niin tosi paljon ehtii yhden päivän aikana tekemään”. Samoin olemme kuulleet mainintoja hyvästä tupahengestä sekä selvästä kasvaneesta ylpeydestä omaa yksikköä ja palveluksessa saavutettuja asioita kohtaan.

Kuvituskuva: Pasi Lindroos

Palveluksessa on välillä ollut myös todelta rankoilta tuntuneita asioita, mutta nekin ovat olleen sen arvoisia, kun ne on läpäissyt. Kesän säätila ennätyshelteineen on vaihtunut sateiseen syksyyn ja kaikki tämä on täytynyt kestää. Suoraan sanoen näemme, että asenne nuorella miehellä on osoittautunut aivan uudenlaiseksi.

Juuri asenteesta taitaa armeijassa ja elämässä pärjääminen suurelta osin ollakin kiinni. Vaimoni puki asian kesällä sanoiksi lausuessaan ”Kun meillä maassa on asevelvollisuus, niin eikö voisi ja pitäisi olla myös asennevelvollisuus?” Sepä olisikin mahtava juttu jos kyettäisiin velvoittamaan kaikki kansalaiset, sukupuolesta riippumatta, hoitamaan kaikki asiansa kunnon asenteella.

Kuvituskuva: Pasi Lindroos

Varmasti maamme ja maailmamme tulisi silloin ainakin hieman paremmaksi paikaksi. Tuollainen velvollisuus aivan lakisääteisenä taitaa olla liiaksi toivottu, mutta toivoisin ainakin sen hengen leviävän laajalle. Tätä asennetta voi toki kutsua useilla nimillä: Olkoon se sitten vaikka suomalaista sisua tai ”kaveria ei jätetä” -periaatetta, ”asialliset hommat hoidetaan” -ajatusta tai jotain muuta vastaavaa.

Tiedätte kyllä mitä tarkoitan.

Toivotan kaikille maanpuolustajille oikeaa asennetta elämään! Pimeän syksyn ja alkavan talven aikana sitä varmasti tarvitaan.

Tuomas Taivalmaa
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan reserviupseeripiiri ry

Tikkakosken mannekiinin legendaarinen työkalu 90 vuotta – Asehistoriallinen luento Seinäjoella

Julkaistu

Tikkakosken mannekiini on humoristinen sodanaikainen ilmaisu, jolla tarkoitetaan Suomi-konepistoolilla varustautunutta sotilasta. Nimitys viittaa Tikkakosken asetehtaan valmistamaan legendaariseen Suomi-konepistooliin, jota pidettiin varmatoimisuutensa vuoksi yhtenä maailman parhaimmista ja tunnetuimmista konetuliaseista.

Tikkakoskelta maailman maineeseen

Tikkakosken asetehdas tunnetaan laadukkaista aseistaan ja kyseisellä tehtaalla valmistettu Suomi-konepistooli on aivan erityisessä maineessa jopa kansainvälisesti. Varmatoiminen konepistooli oli merkittävä ase Suomen puolustusvoimille talvi- ja jatkosodassa. Suomi-konepistooleita valmistettiin kesään 1944 mennessä lähes 53 000 kappaletta. Vuosien 1931 ja 1953 välillä KP31 mallimerkinnän saanutta asetta valmistettiin yli 80 000 kappaletta.

Konepistoolien sarjanumerot päättyy asekirjallisuuden mukaan sarjanumeroon 81 500. Lisäksi konepistooleja löytyy sarjanumeroilla +100 000. Puolustusvoimat kasasivat varikkotyönä Tikkakosken osista Suomi-konepistooleita, koska pelättiin, ettei Tikkakosken asetehdas ehdi tehdä aseita tarpeeksi. Mainituissa aseissa numerointi aloitettiin 100 000:sta, ettei Tikkakosken asetehtaan valmistamat ja puolustusvoimien asevarikoiden osista kasaamien aseiden numerointi ei menisi päällekkäin.

Tikkakosken asetehdas 1930-luvulla. Kuva: Oy Tikkakoski Ab

Tuottelias asekonstruktööri 

Asekonstruktööri Aimo Johannes Lahti 1896-1970.

Asesuunnittelija Aimo Johannes Lahti kuului olleen aikalaistensa kertomana lahjakas, ahkera, periksiantamaton ja määrätietoinen. Lahdella mainitaan olleen myös voimakkaat mielipiteet, jotka ilmenivät äkkipikaisuutena ja toisinaan ristiriitaisena käytöksenä, joihin autoritaarisen työnantajatahon oli vaikea tai mahdoton tottua. Joka tapauksessa Aimo Lahti oli tempperamenttisesta persoonastaan huolimatta kiistämättä innovatiivinen ja tuottelias asesuunnittelija, joka vaikutti aikanaan erityisen paljon isänmaansa puolustuskykyyn.

Amerikkalaiset asevalmistajat huomasivat asesuunnittelija Aimo Lahden erityistaidot ja tarjosivat marraskuussa 1932 kolmen miljoonan markkaa (nykyrahassa ~1,1 milj. €) siitä, jos Lahti muuttaisi Yhdysvaltoihin työskentelemään heille. Lahti kieltäytyi tarjouksesta ja hyväksyi mieluummin Suomen hallituksen vastatarjouksen, joka takasi toimeentulon hänen perheelleen ja osoitti arvostuksen Aimo Lahdelle, vaikkei tarjous ollutkaan yhtä suuri.

Suomi KP m/31 I-sarja (1932-1942)

Asekontruktööri Aimo Johannes Lahti suunnitteli kaikkiaan uransa aikana noin 60 erilaista asetta. Pistooleja, konepistooleja, pikakiväärejä ja jopa tykkejä. Suomi-konepistoolin ollessa kuitenkin ehkäpä asekonstruktöörin tunnetuin luomus. Liittoutuneiden valvontakomissio lopetti syksyllä 1944 Aimo Lahden työt Puolustusvoimien asesuunnittelijana. Vuodesta 1947 alkaen hän alkoi saada kenraalimajurin palkan mukaista eläkettä. Asesuunnittelija Aimo Lahti kuoli 73 vuoden iässä Jyväskylässä 19. huhtikuuta 1970 . Ilmiömäisen asesuunnittelijan työt elävät yhä historiassa.

Suomikone-pistooli 90 vuotta – asehistoriallinen luento Seinäjoella

Helsingin Asehistoriallisen seuran varapuheenjohtaja Jukka Sassi

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry järjestää asehistoriallisen luennon Seinäjoen kaupungin valtuustosalissa keskiviikkona 24.11.2021 klo 18.00. Suomi-konepistoolin historiasta saapuu tuolloin luennoimaan erittäin laaja-alaisen asetietämyksen omaava, Asehistorian Liiton varapuheenjohtaja sekä Helsingin Asehistoriallinen Seuran varapuheenjohtajana toiminut luutnantti (evp) Jukka Sassi.

Lisäksi Jukka Sassi on toiminut Helsingin Varuskunnan ampujien kiväärijaoston puheenjohtajana useita vuosia.

Asehistorialliseen luentotilaisuuteen on vapaa pääsy.
(vapaaehtoinen osallistumismaksu)

Noudatamme luentotilaisuudessa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston voimassa olevaa ohjeistusta tartuntatautilain 58 §:n 1 momentin nojalla sisätiloissa järjestettävistä yleisötilaisuuksista.

Ovet aukeavat klo 17.15
Asehistoriallinen luentotilaisuus alkaa klo 18.00

Seinäjoen Kaupungintalo
Valtuustosali
Kirkkokatu 6
60100 Seinäjoki