Artikkeli

Kuortaneen Reserviläiset ry juhli 11.12.2021 60-vuotista maanpuolustustaivaltaan ajamalla soppatykin kaupan pihaan asemiin; ilmaista hernekeittoa jaettiin likemmäs 200 tuliannosta kaikille halukkaille.

Ammusten loputtua vähän ennen määräaikaa kesken vetäydyttiin kylänraitin toiselle puolelle vaihtoasemiin Säästöpankin saunatiloihin, jossa pidettiin syyskokous ja varsinainen vuosijuhla.

E-P:n Reserviläispiirien toiminnanjohtaja Jani Syvänen toi onnittelutervehdyksen maakunnasta ja yllätti juhlaväen pienellä katsauksella yhdistyksen perustamisaikoihin. Kuortaneen reserviupseerikerhon tervehdyksen ja onnittelut tilaisuuteen toi pitkäaikainen yhteistyöupseeri Seppo Palomäki.

Juhlassa palkittiin useita pitkään aktiivisesti yhdistyksen toiminnassa olleita reserviläisiä.

Reserviläisliitto myönsi kultaisen ansiomitalin Jyrki Kaarangalle, hopeiset Heikki Ala-Honkolalle ja Harri Lähteenmaalle sekä pronssiset Jukka Kotolalle, Tuomas Myllymäelle, Pasi Panulalle, Antti Valkoselle, Petri Viitaselle sekä Jani Ylimäelle. Seppo Palomäelle myönnettiin myös pronssinen ansiomitali erityisen ansiokkaasta toiminnasta ja yhteistyöstä.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry:n ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin ansiomitalit myönnettiin yhdistyksen nykyiselle puheenjohtajalle Jari Takaselle sekä entisille puheenjohtajille Jukka Vähämäelle ja Mika Viitaselle.

Maanpuolustusmitalit saivat yhdistyksen pitkäaikaiset aktiivijäsenet Rauno Kujanpää ja Asko Yli-Rantala.

Kuortaneen reserviläiset ry on 118 jäsenellään aktiivinen ja merkittävä toimija kuortanelaisessa järjestökentässä. Yhdistys toimii saumattomasti yhteistyössä Kuortaneen Reserviupseerikerhon kanssa; kerhotilat, markkinateltat, pöydät ja penkit, soppatykki sekä kunniavartiossa sankarihaudoilla käytettävät M05 maasto- ja lumipuvut ovat yhteiset. Soppatykki ajetaan upseerien kanssa yhteistuumin asemiin, oli kyseessä kesämarkkinat, joulun avaus tai yritysten tai yhteisöiden järjestämät tilaisuudet. Nykyvaatimusten mukaiset hygieniapassit löytyvät usealta aktiivilta.

Perinteinen kevätretki on myös järjestetty yhteistoiminnassa upseereiden kanssa; harvassa ovat ne maanpuolustukseen liittyvät museot, joissa kuortanelaisten linja-auto ei ole pihassa käynyt. Perinteeksi muodostunut haastepilkkikilpailu upseereita vastaan ja jälkipilkkisauna kuuluu myös vuosikalenteriin. Yhdistyksen jäsenet ovat myös käytössä, mikäli Kuortaneen kirkkomaahan viimeiselle matkalleen saatettavalla henkilöllä ei ole omaisia riittävästi kantamaan. Nämä kunniatehtävät ovat lisääntyneet ja niihin löytyy aina vapaaehtoisia reserviläisistä ja upseereista.

Jukka Kotola
Kuortaneen Reserviläiset

Lapuan reserviupseerikerho perustettiin 80 vuotta sitten. Silloin elettiin välirauhan aikaa. Talvisodasta oli palattu koteihin, mutta uuden sodan mahdollisuus leijui silti ilmassa. Reserviupseerit tarvitsivat ikään kuin yhdyssiteen, joka innostaisi maanpuolustustyöhön ja tarjoaisi foorumin yhteydenpidolle sekä sotilastaitojen ylläpitämiselle.

Reserviupseerien juhlavuosi huipentui itsenäisyyspäivän alla juhlaseminaariin, jonka aiheena oli ”Kokonaisturvallisuus uhkakuvien paineessa”. Seminaarissa puhuivat Lapuan kaupunginjohtaja Satu Kankare ja maanpuolustuskorkeakoulun rehtori prikaatikenraali Mika Kalliomaa.

Avaussanoissaan kerhon puheenjohtaja Jussi Talvitie huomioi erityisesti yhteistyön merkityksen myös maanpuolustuksen saralla. Lapualla yhteistyö reserviläisten kanssa onkin ollut tiivistä ja hedelmällistä. Ehkä näkyvimmät osa yhteistyötä ovat olleet yhteisten ampumatapahtumien järjestäminen, kunniavartiot ja erilaisiin markkinatapahtumiin osallistuminen.

Kunnat avainasemassa kansalaisten turvallisuuden rakentajina

Esitelmänsä alussa Kankare korosti kuntien merkitystä kokonaisturvallisuuden rakentajana. Kuntien toimintojen on pystyttävä jatkumaan mahdollisimman häiriöttömästi myös kriisitilanteissa. Hän nosti esimerkiksi kuntiin kohdistuvista vakavista häiriötilanteista mm. kyberhyökkäykset.

Viime vuosina Suomessakin on nähty useita julkisiin tai yksityisiin toimijoihin kohdistuneita tietomurtoja tai palvelunestohyökkäyksiä, joilla on ollut merkittäviä seurauksia. Ajantasainen tietoturva onkin avainasemassa kuntien järjestelmissä.

Kankare painotti myös yhteistyön voimaa kokonaisturvallisuuden rakentamisessa. Viranomaisten, muun julkisen sektorin, yritysten, kansalaisjärjestöjen, seurakuntien ja yksittäisten vapaaehtoistenkin voimavarojen yhdistäminen lisää koko yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Lapuan kaupungissa asukkaille onkin tuotettu monipuolinen verkkosivusto häiriötilanteisiin varautumisesta.

Puolustusvoimat osana kokonaisturvallisuutta

Kalliomaa kuvaili monipuolisesti yhteiskunnan turvallisuuden eri tekijöitä. Hän nosti aluksi esille talouden, infrastruktuurin ja huoltovarmuuden näkökulman. Talouden rattaiden pyöriminen on tärkeää, jotta yhteiskunnan vakaus säilyy. Tähän liittyy myös kansainvälisen kaupan ja muiden yhteyksien toiminnan turvaaminen.

Yhteiskunnan toiminta on Kalliomaan mukaan riippuvainen johtamisesta niin normaalioloissa kuin kriisitilanteissakin. Jälkimmäisessä sen merkitys korostuu entisestään. Johtaminen on päätösten tekemistä epätäydellisten tietojen varassa, sanoi Kalliomaa. Tilannekuvan oikeellisuus ja toisaalta oikea-aikainen tiedottaminen ovat kriisijohtamisen peruspilareita. Hän totesi myös, että ilman yhteiskunnan henkistä kriisinkestävyyttä hyväkään johtaminen ei tuo tulosta.

Kalliomaa käsitteli esitelmässään puolustusvoimien tehtäviä sekä yhä ajankohtaisempaa hybridivaikuttamisen uhkaa. Hän totesi, että kyber- ja informaatiovaikuttaminen ei ole vain tulevaisuuden uhkakuva, vaan sitä on jo kohdistettu niin lähialueillemme kuin myös Suomeen mm. kriittistä infrastruktuuria, teollisuuslaitoksia sekä poliittista päätöksentekojärjestelmää ja kansalaisia vastaan.

Kalliomaa painotti myös laajan reservin ja eri reserviläistoimijoiden merkitystä maanpuolustukselle ja kokonaisturvallisuudelle. Ilman toimintakykyistä, osaavaa reserviä maamme puolustaminen olisi nykyisellään mahdotonta.

Varautuminen on yhteistyötä

Esitelmien jälkeen käydyssä paneelikeskustelussa oli esitelmöitsijöiden lisäksi mukana myös Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Mauri Etelämäki. Kerhon puheenjohtajan luotsaamassa keskustelussa syvennettiin esitelmien aihepiiriä. Muun muassa reserviläisten sijoittamisesta kuntien varautumisorganisaatioon sekä huoltovarmuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä heräsi vilkasta keskustelua.

Myös yleisö pääsi esittämään panelisteille kysymyksiä. Niiden pohjalta keskusteltiin muun muassa maanpuolustustahdon kehittymisestä sekä asepalvelukseen astuvien nuorten henkisestä ja fyysisestä toimintakyvystä. Näiden luomisessa ja ylläpitämisessä kunnilla ja vapaaehtoisjärjestöillä on tärkeä rooli.

Paneelissa vallitsi vahva yhteisymmärrys siitä, että suomalaista kokonaisturvallisuutta rakennetaan yhdessä. Se ei ole pelkästään viranomaisten tehtävä, vaan siihen tarvitaan jokaista kansalaista.

Varautuminen on yhteinen asiamme.

Jukka Tauriainen
Lapuan Reserviupseerikerho

Aikanaan, siis 1990-luvulla, palvelin reserviupseerikoulussa upseerioppilaiden kouluttajana kiväärilinjalla. Puolustukseen ryhmityttäessä joukkueenjohtajan käskytti muun muassa puisten maaliviittojen valmistelun vartiopaikalle. ”Metrin mittainen, käsivarren paksuinen, toisesta päästä terävä. Viittaan merkittävä maalin nimi, suunta ja etäisyys”. Näin väsyneelläkin taistelijalla oli selvillä epäsuoran tulen maalit ja havaintojen sitominen niihin nähden.

Olemme vast’ikään saaneet tällaisia maaliviittoja puolustuksemme tulevaisuuden askeliin – selonteon ja asevelvollisuusmietinnön. Palaan niihin tässä kirjoituksessani myöhemmin.

Kaikilla valtioilla on nimittäin perustehtävänsä kansaansa kohtaan. Tärkeimpiä näistä on turvallisuuden tuottaminen. Yksi uhkakuva, pandemia, on nyt valitettavasti toteutunut ja vastatoimenpiteet koukkaamaankin pyrkivää virusta vastaan ovat käynnissä.

Kansallisessa varautumisessa otetaan huomioon myös sotilaalliset uhat. Syyskuussa julkaistu puolustusselonteko muistuttaa, että sotilaallisen voiman ennakoiva käyttö kuuluu useiden, etenkin suurvaltojen mahdollisten työkalujen pakkiin. Kansainvälinen ja Suomen puolustuksen toimintaympäristö säilyy valitettavasti jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana.

Joskus kuulee väitettävän, että valmistaudumme menneisyyden kriiseihin. Kehotan perehtymään puolustusselonteon analyyseihin, kehitysarvioihin ja toimenpiteisiin muun muassa kyber- ja avaruusulottuvuuksissa. Nekin ovat vain osa-alueita laaja-alaisen vaikuttamisen kentässä. Vanhat konstit eivät poistu. ”Rautaa rajalle”-työkalua käytetään edelleen, esimerkkinä Ukrainan tilanne. Pelkkä hakkerointi ei vastaa panssarivaunujen ja tykkien muodostamaan uhkaan.

Selonteko painottaa maavoimien paikallispuolustuksen uusimista kokonaisvaltaiseksi paikallispuolustukseksi. Olemme tässä aluetoimistona osana Porin prikaatia ja yhdessä maakuntiemme, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan toimijoiden ja reserviläisten kanssa tehneet viime vuosina oikeita asioita oikein. Paikallispuolustuksessa riittää tulevina vuosina velvoitteita myös muille viranomaisille ja toimijoille, ei pelkästään puolustusvoimille. Mikäli terveystilanne sen mahdollistaa, harjoittelemme ensi maaliskuun alussa VAASA22-VASA22-paikallispuolustusharjoituksessa.

Selonteko ei myöskään unohda huoltovarmuuden ja kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Tässä ei pohjanmaan maakunnissa pitäisi olla mitään uutta. Talvisodan aikainen jäätie Pohjanmaalta Uumajaan tuki taisteluamme 2 000 kuorma-autosuorituksella.

Olen tänäkin vuonna muistuttanut – erinomaisesti sujuneissa – kutsuntatilaisuuksissa, että sijoitettuna Keski-Eurooppaan, Suomen pohjoisosa olisi Itämeressä ja eteläosa Välimeressä. Eri uhkatilanteissa tämän alueen hallinta edellyttää teknologisesta kehittymisestä huolimatta suurta joukkomäärää.

Yleinen asevelvollisuus on useaan kertaan mietitty taloudellinen ja kestävä vastaus kysymykseen nimeltä Suomen sotilaallinen puolustaminen. Tästä tehtävästä päätaakan kantavat aina suomalaiset itse. Tämä riippumatta siitä, haemmeko joskus sotilasliiton jäsenyyttä.

Parlamentaarinen komitea julkaisi puolitoista viikkoa sitten suosituksensa asevelvollisuuden kehittämisestä tasa-arvoisemmaksi. Koskeehan jo nyt maanpuolustusvelvollisuus kaikkia Suomen kansalaisia vauvasta vaariin. Komitea esittää koko ikäluokalle sukupuoleen katsomatta kutsuntapäivää ja myöhempää palvelukseen määräämispäivää. Tarkempi toteuttamistapa jää valmisteluun.

Myös siviilipalvelusta halutaan kehittää enemmän kokonaisturvallisuutta palvelevaksi. Reserviläisiä kiinnostanee selvityksen jatkotarkasteluesitys, jonka mukaan asevelvollisuuden ikärajaa tulisi nostaa nykyisestä 60 vuodesta. Edellä mainitut asiakohdat vaativat muutoksia muun muassa asevelvollisuuslakiin, eivätkä ole aivan välittömästi käytössä. On kuitenkin todennäköistä, että ne etenevät poliittisen yhteisymmärryksen kautta valmisteluun varsin pian.

Lopuksi haluan onnitella kaikkia itsenäisyyspäivänä ylennettyjä ja muutoin palkittuja. Muistakaamme ja kunnioittakaamme sitä, että uhrausten ansiosta lippu liehuu.

Evl Mauri Etelämäki
Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö