• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Artikkeli

Haluttaisiko ajella oikealla suihkuhävittäjällä?

Julkaistu 5.10.2018

Menkijärven lentokentällä on ensi kesästä alkaen mahdollista ajaa aidolla suihkuhävittäjällä. Kone on samanlainen MIG 21 hävittäjä, joilla Suomen Ilmavoimat aikoinaan lensivät. MIGin omistaja alajärveläinen Eeti Kantokoski on rakentanut Puolasta tuomaansa koneeseen etuvedon. Nestemoottoria pyörittää 5,5 kW sähkömoottori. Suihkumoottori siitä on poistettu, mutta aidon äänen tuottaa koneen alla olevaan lisävarustetorpedoon rakennettu äänentoistojärjestelmä. Konetta voi ohjata kentällä ”lennonjohdon” ohjeistamana.

Menkijärven lentokentällä olisi edelleen potentiaalia monenlaiseen reserviläiskoulutukseen.

Ilmavoimien luovuttua Menkijärven lentokentästä ja sitä ympäröivästä 70 ha alueestaan Senaattikiinteistö myi sen yksityishenkilölle vuonna 2017. Ostaja lahjoitti lentokentän Alajärven kaupungille. Toimintaa ylläpitää Menkijärven Lentokenttäosuuskunta. Osuuskuntaan kuuluvat Alajärven Ilmailukerho, Järviseudun Lentokerho, Vaasan Lentokerho, Ilmasotakoulun Lentokerho (Kauhava), Etelä-Pohjanmaan Ilmailukerho ja näiden ohella mm kentän ympäryskunnat.

Kentältä löytyy majoitustilat 16 hengelle, sauna ja kylätoimikunnan kesäisin pyörittämä kahvila, sekä uimaranta. Alueen edelleen kehittämiseksi osuuskunta hakee lisää jäseniä vaikkapa reserviläisyhdistyksistä, onhan tien ja järven välissä myös sotaperinnealue korsuineen, juoksuhautoineen ja tykkeineen. Polttotaisteluradan alueen metsikkö kumpareineen voisi sopia monenlaiseen reserviläistoimintaan.

Kai Kaistila

Lyhyt videoklippi löytyy osiosta videojutut.

Artikkelin pääkuva: Konepeltin alla koneen omistaja Eeti Kantokoski. Nokkapyörän ohjauslaite oli huollettavana, joten toimittajan testiajo jäi pelkäksi kylmäharjoitteluksi. Lentokoneiden tekniikasta ja ruuvaamisesta kiinnostuneille taitaville käsille olisi harrastuspaikka tarjolla. Kuva: Kai Kaistila

Suihkumoottorin ulina lähtee koneen alla olevasta äänentoistolaitteistolla varustetusta
lisävarustetorpedosta. Kuva: Kai Kaistila
Nokkapyörään asennettu nestemoottori. Kuva: Kai Kaistila
Hävittäjäkuljettajanpaikka vapaana. Kuva: Kai Kaistila
Facebooktwittermail

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Yhteistyö on ystävämme

Julkaistu 4.10.2018

E-P:n Reserviläispiirin uusin piirilehti on ilmestynyt ensimmäistä kertaa digimuodossa. Toivottavasti omaksumme uuden julkaisun nopeasti, ja kehitämme lehteä yhdessä oikeaan suuntaan. Uudessa lehdessä on monipuolisesti uusia hyviä ominaisuuksia työkaluiksi asti, näistä mainittakoon kalenteri meille muistamattomille. Nopeus on jotain sellaista, mihin ei paperiversiossa päästä, ollaan lähellä some -nopeuksia. Ainakin yhdistyksemme ilmoitus napsahti lehden sivulle viidessä minuutissa siitä, kun painoin entteriä.

Sosiaalinen media ”some” on osalle meistä kirosana ja osalle näyteikkuna yhdistyksensä toiminnasta. Meitä kannustetaan näkyvyyteen siksi, ettei suurelle yleisölle tule mielikuvaa toimimattomasta yhdistyksestä. Some voi auttaa myös tärkeässä verkostoitumisessa. Viime viikolla kävin keskusteluja Instagramin välityksellä Kuopion yhdistyksen ja Pirkanmaan piirin kanssa. Sosiaalisen median kautta yhteydenotto on helpompi kuin perinteinen puhelinsoitto kaiken kiireen keskellä.

Yhteistyössä meillä monella on parantamisen varaa maanpuolustusjärjestöjen ulkopuolelle. Meillä pitää olla rohkeutta kysyä niiltä tahoilta, jotka ovat jossain kohtaa onnistuneet, millä keinoilla siihen päästiin. Näitä keskusteluja kävin juuri Pirkanmaan piirin kanssa, siitä miten onnistuivat saamaan Hämeen Hölkästä niin suositun. Yhteistä pohdintaa käytiin ja molemmat alleviivasivat yhteistyön voiman. Meidän kannattaa siis tehdä yhteistyötä myös yli ”lajirajojen”. Tällä tarkoitan sitä, että jos järjestämme sen hölkän, tehdään se yhteistyössä osaajien kanssa esimerkiksi urheiluseuran, ja vielä sellaisen, seuran millä on kokemusta vastaavan järjestämisestä.

Kilpailu vapaa-ajasta on edelleen kovaa ja tämä näkyy myös eri tapahtumien osallistujamäärissä. Joudutaan jopa perumaan tapahtumia vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Tuntuu, että aktiivisia osallistujia on kourallinen, jotka kiertää kaikki aktiviteetit. Vastaavasti passiivisiin tapahtumiin esim. juhlille ja luennoille saadaankin sitten jo isommat massat liikkeelle. Esimerkiksi Ylihärmän päämajassa on ollut tänä vuonna useita eri tapahtumia ja aina on ollut tupa täynnä. Tammisunnuntain juhlaviikonloppuna kävijöitä oli kaiken kaikkiaan yli 500 henkilöä, pienemmissäkin tilaisuuksissa yli 80 henkilöä. Hölkkä- marssitapahtumissa voimme vain haaveilla moisista luvuista. Kymmenen pinnan kysymys; millä aktivoimme tavallisen kylänmiehen ja -naisen liikkumaan, sekä mukaan reserviläistoimintaan. Meillä se on onnistunut jossain määrin kynnystä madaltamalla. Viikottaiset pyöräilyt ja marssit kylillä tehdään tuuli-, ja verryttelypuvuissa maastopuvun sijaan.

Vuosi 2018 lähestyy loppuaan ja syyskokous on ovella. Samalla saamme viettää aktiivisen yhdistyksen mm Reserviläisliiton vuoden malliyhdistykseksi valitun Kurikan Reserviläisten 60-vuotisjuhlia. Merkittäviä juhlia on alueellamme tänä vuonna ollutkin ja kaikki on tehty isosti, kuten tänne Pohjanmaalle sopiikin. Seinäjoella Tammisunnuntain 100-vuotisjuhla, Vaasassa Jääkäreiden kotiinpaluun 100-vuotisjuhla ja Seinäjoella Puolustusvoimain lippujuhlan päivä. Juhlien eteen tehdyn työn määrä on ollut mittavaa ja vuosia jatkuva, eikä lopputulos ole jäänyt kenellekään epäselväksi. Toivottavasti saavutaan runsain joukoin niin Kurikkaan syyskokoukseen, kuin Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin itsenäisyyspäivän vastaanotolle Jalasjärvelle.

Mika Mäki
II varapuheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry

Facebooktwittermail

Kategoriassa: Artikkeli, Piirikirjoitukset

Kenraali vierailulla Isossakyrössä

Julkaistu 2.10.2018

Puolustusvoimien eläkkeellä oleva komentaja, kenraali Jaakko Valtanen
oli Härmän kuntokeskuksessa kuntoutumassa ja sain houkuteltua hänet
iltasella poikkeamaan Isonkyrön reserviupseerien, aliupseerien ja
maanpuolustusnaisten kokoukseen. Kävimme tutustumassa Napuen patsaaseen,
Asemiesmuseoon Raimo Suhosen ja Juha Savinaisen johdolla ja hän
osallistui illan kokoukseen. Reserviläispiirien toiminnanjohtaja Jani
Syväsen esityksen jälkeen kenraali käytti innostavan puheenvuoron siitä,
kuinka vihollisen tulee tietää etukäteen suuret tappionsa, jos
suunnittelee hyökkäystä maatamme kohtaan. Velvoittavasti hän sanoi
vastuun olevan meillä. – Yllätysvieras sai ansaitun huomion kokousväeltä.

Esko Petäjä, E-P:n sotaveteraanipiirin pj.

Kenraali Jaakko Valtanen asevelimuseossa seuranaan veteraanityön monitoimihenkilö Raimo Suhonen. Kuva: Esko Petäjä
Puolustusvoimien eläkkeellä oleva komentaja, kenraali Jaakko Valtanen. Kuva: Esko Petäjä
Facebooktwittermail

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Juhla Ylihärmän jääkärimuistomerkillä

Julkaistu 1.10.2018

Ylihärmän Reserviläiset ry on tämän syyskesän aikana kunnostuttanut jääkärimuistomerkin Ylihärmän kirkkopihassa. Kunnostetun patsaan paljastusjuhla pidetään sunnuntaina 28.10.2018.
Juhla alkaa klo 10 jumalanpalveluksella Ylihärmä kirkossa jatkuen muistomerkin paljastustilaisuudella. Muistomerkillä juhlapuheen pitää Vapaussodan ja itsenäisyyden E-P:n perinneyhdistyksen puheenjohtaja Tapani Tikkala.
Paljastustilaisuuden jälkeen ohjelma jatkuu kahvituksella Ylihärmän Päämajassa.

Tervetuloa katsomaan kunnostettu jääkärimuistomerkki.
https://www.vapaussotaeppy.fi/yliharman_jaakarimuistomerki…/

Mika Mäki
Puheenjohtaja
Ylihärmän Reserviläiset

Facebooktwittermail

Kategoriassa: Artikkeli, Tapahtumat

Aaltolaiset opintomatkallaan: Pelastiko Mannerheim Pietarin hävitykseltä?

Julkaistu 27.9.2018

Päättyvän vuoden aikana Mannerheim ja Suomi 100 ovat olleet useiden seminaarien ja muisteloiden aiheena. Niinpä myös Ilmajoella sotien aikana perustetun Aallon patteriston perinnetoimikunta suuntasi syksyisen opintomatkansa marskin jäljille Pietariin.

Mannerheim-oopperassa viime kesänä Mannerheimin suhde Pietariin nousi näyttävästi esiin. Marskin sotilasura alkoi viime vuosisadan alkuvuosina tsaarin armeijassa. Hän vietti elämästään viisitoista vuotta Pietarissa. Vuodet jättivät jälkensä, jotka pysyivät aina viime sotien loppuun saakka.

Smolnasta haettiin tunnustus itsenäisyydelle

Bussilastillinen Aallon patteriston perinnetoimikunnan opintomatkalaisia sai asiantuntijaoppaakseen  Pietarin matkalle sotatieteiden tohtori Sampo Ahdon, joka tuntee hyvin Mannerheimin, Pietarin ja Suomen kohtalot sotien aikana aina vapaussodasta jatkosodan loppuun saakka.

-Venäjän vallankumous muodostui mahdollisuudeksi myös silloiselle suuriruhtinaskunnalle Suomelle. Silloin oli aika toimia pitkään itäneen itsenäisyyshaaveen toteuttamiseksi. Kävimme paikalla Smolnan liepeillä, jonne P.E. Svinhufvud senaatin valtuuttamana matkusti vuodenvaihteessa 1917-18. salkussaan itsenäisyyshakemus. Pienen hionnan jälkeen Lenin suostui allekirjoittamaan eli hyväksymään Suomen itsenäisyysjulistuksen, Sampo Ahto kertoi.

Kävelimme paikalle, jossa kaikki tämä tapahtui. Vieressä oleva puisto sai nimekseen ”Kommunistisen proletariaarin diktatuurin puisto”. Sen läpi kävelimme nopeasti.

-Lenin ei suinkaan halunnut hyväntekeväisyyttään lahjoittaa Suomelle itsenäisyyttä. Hän uskoi, että vallankumouksen tartuttamat suomalaiset hakevat itse myöhemmin jäsenyyttä. Niin ei onneksi käynyt, Sampo Ahto totesi.

Mannerheim jätti heti vallankumouksen alkupäivinä Pietarin, matkusti Suomeen ja johdatteli valkoisen armeijan ylipäällikkönä vapaussodassamme maamme irti Venäjän vallasta.

Saksalaiset piirittivät Leningradin tuhon partaalle

Toisen maailmansodan loppuvuodet eli oman jatkosotamme aikana saksalaiset piirittivät silloista Leningradia 900 päivän ajan lännestä Pietarhovin kohdalta itään Pähkinälinnan tasalle saakka. Renkaan pohjoispuolen muodostivat Suomenlahden nipukka ja Laatokka. Siinä välissä oli kannas, jonne Suomen armeija oli asettunut vanhan rajamme tuntumaan. Näin ollen se osaltaan sulki siltä osin piiritysrenkaan.

-Paljon on väännetty kättä siitä, osallistuiko Mannerheimin armeija Leningradin piiritykseen vai ei. Tosiaankin armeijamme sulki renkaan pohjoispuolelta, mutta Mannerheim ei pyrkinyt missään vaiheessa hyökkäämään Leningradiin. Suomen armeijan tehtävänä oli turvata vain oman maamme rajat, Sampo Ahto tiivisti.

Kysyimme paikallisilta opasrouvilta, uskovatko nykypietarilaiset Mannerheimin päätökseen olla hyökkäämättä, vaikka portit olivat tavallaan auki ja hätä oli suuri saksalaisten piirittäessä kaupunkia muilta suunnilta.

-Valistuneet pietarilaiset tietävät kyllä Mannerheimin merkityksen tuossa tilanteessa, mutta tietyt ääriainekset pitävät häntä syyllisenä aktiiviseen piiritykseen yhdessä saksalaisten kanssa. Juuri he töhrivät marskin kasvoreliefin viime vuonna.

Näimme piiritysrenkaan molemmat äärilaidat

Kävimme Pietarhovissa Suomenlahden rannalla renkaan länsilaidalla. Pietari Suuren 1700-luvun alussa perustama loistokas Pietarhovi tuhoutui piirityskauden aikana, koska se osui juuri piirittävien saksalaisten ja kaupunkia puolustavan neuvostoarmeijan väliin.  Neuvostoliiton hajottua venäläiset ovat entisöineet Pietarhovin sitä ympäröivine puistoineen taas tsaarinajan loistoon.

-Pietarhovissa vierailee nykyään miljoonia turisteja eri puolilta maailmaa ihailemassa kullalla päällystettyjä pintoja ja tuhansia taideaarteita, paikalliset oppaat kertovat.

Turistien tungos oli käyntimmekin aikana valtaisa. Kiinalaiset näyttivät olevan enemmistönä.

Kävimme myös piiritysrenkaan itälaidalla, Pähkinälinnassa Laatokan rantamilla paikalla. Siellä neuvostoarmeijan onnistui murtaa lopullisesti v.1944 saksalaisten kiila, joka ulottui aina Novgrodista Laatokan rantaan. Paikalla on nyt näyttävä muistomerkki pronssiin valettuine karttakuvauksineen.

Miksi armeijamme ei hyökännyt Pietariin

Pelastiko Mannerheimin toiminta ja hyökkäämättömyyspäätös Pietarin? Näinkin juhlavasti voidaan kysymys asetella. Olihan silloinen Leningrad tukalassa tilanteessa, joten vähäinenkin lisärasitus olisi voinut tuhota kaupungin.

-Mannerheim esikuntineen oli kaukaa viisas. Hän tunsi Pietarin, venäläiset, maailmansodan silloisen tilannearvion ja Suomen armeijan resurssit. Venäläisen mentaliteetin tuntien marski tiesi sikäläisen pitkän muistin, joten riskejä ei kannattanut ottaa. Ylipäällikkömme arvio myös sodan lopputuloksesta oli realistinen, Sampo Ahto pohdiskeli Pähkinälinnasta palatessamme.

-Ehkä Mannerheim piti myös epämiellyttävänä rakkaaksi käyneen koulukaupunkinsa pommittamisen. Kukaan ei pysty arvioimaan, miten Pietarin olisi käynyt, jos myös pohjoisesta suunnasta sinne oltaisiin hyökätty. Joka tapauksessa Mannerheim toimi järkevästi Suomen jatkokohtaloita arvioitaessa, Sampo Ahto päätteli.

Matti Latvala

Perinnetoimikunnan puheenjohtaja Pentti Alanko historiallisen Pietarhovin terassilla. Taustalla Suomenlahden perukka. Kuva: Matti LatvalaPaluumatkalla Kannaksen halki bussikuskimme Ari-Pekka Kurppa keitti kuparipannullisen kahvia matkalle varatuista aineksista Kuuterselän taisteluhautojen tuntumassa. Kuva: Matti LatvalaTuossa talossa Lenin allekirjoitti Svinhufvudin laatiman itsenäisyyshakemuksen, Sampo Ahto näyttää Smolnan kulmilla. Kuva: Matti Latvala

 

Facebooktwittermail

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Siirry sivulle 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Siirry sivulle 83
  • Siirry sivulle 84
  • Siirry sivulle 85
  • Siirry sivulle 86
  • Siirry sivulle 87
  • Siirry sivulle 88
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Jatkosodan päättymisen muistoa kunnioitettiin Lappajärvellä
  • Sedu Survival järjestettiin jo 16. kerran Seinäjoen leirintäalueella
  • Perinteinen polkupyörämarssi poljettiin aurinkoisessa säässä Kuortaneella
  • Lakeuden Maanpuolustajan elokuun 2023 henkilökuvassa Sari Pirttimäki
  • Periksiantamattomuus pääosissa Ylihärmässä – Suomen vahvimmat reserviläiset kruunattu

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä

Tapahtumat

  • There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks Oy·