• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Artikkeli

Asennevelvollisuus

Julkaistu 22.11.2021

Suomalainen asevelvollisuus on tänä vuonna ollut perheessämme erittäin ajankohtainen asia. Tämä johtuu siitä, että perheemme toinen asevelvollinen, poikamme suorittaa parhaillaan tiedustelukomppaniassa Niinisalossa omaa osuuttaan tästä miespuolisille kansalaisille lakisääteisestä perinteestä. Kuluneen kesän ja syksyn aikana olemme saaneet seurata Puolustusvoimien toiminnan piirteitä aivan lähietäisyydeltä, vaikka koronatilanne onkin estänyt esimerkiksi lähiosallistuminen valatilaisuuteen.
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Tuomas Taivalmaa. Kuva: Anki Tikkala

Armeijaa sanottiin ennen vanhaan miesten kouluksi, jossa pojista tehdään miehiä. Näkisin sanonnalla olevan edelleen vankkaa totuuspohjaa, vaikka toki kaikki muistamme että nykyään nuoret naisetkin voivat vapaaehtoisina asepalveluksen suorittaa. Mutta ilmaisun ydin lienee siinä, että varusmiespalvelusaika kasvattaa nuorta ihmistä paljon muutenkin kuin suorien sotilaallisten taitojen osalta. Mekin olemme kotona hämmästelleet ja ihastelleet Puolustusvoimien positiivista vaikutusta.

Poikamme kommentit kertovat aivan uudenlaisesta sitkeydestä ja asenteesta jälkikasvussamme. Hän mm. mainitsi jo ensimmäisen palvelusviikon jälkeen ”huomanneensa ensimmäistä kertaa, että kun aloittaa aikaisin aamulla, niin tosi paljon ehtii yhden päivän aikana tekemään”. Samoin olemme kuulleet mainintoja hyvästä tupahengestä sekä selvästä kasvaneesta ylpeydestä omaa yksikköä ja palveluksessa saavutettuja asioita kohtaan.

Kuvituskuva: Pasi Lindroos

Palveluksessa on välillä ollut myös todelta rankoilta tuntuneita asioita, mutta nekin ovat olleen sen arvoisia, kun ne on läpäissyt. Kesän säätila ennätyshelteineen on vaihtunut sateiseen syksyyn ja kaikki tämä on täytynyt kestää. Suoraan sanoen näemme, että asenne nuorella miehellä on osoittautunut aivan uudenlaiseksi.

Juuri asenteesta taitaa armeijassa ja elämässä pärjääminen suurelta osin ollakin kiinni. Vaimoni puki asian kesällä sanoiksi lausuessaan ”Kun meillä maassa on asevelvollisuus, niin eikö voisi ja pitäisi olla myös asennevelvollisuus?” Sepä olisikin mahtava juttu jos kyettäisiin velvoittamaan kaikki kansalaiset, sukupuolesta riippumatta, hoitamaan kaikki asiansa kunnon asenteella.

Kuvituskuva: Pasi Lindroos

Varmasti maamme ja maailmamme tulisi silloin ainakin hieman paremmaksi paikaksi. Tuollainen velvollisuus aivan lakisääteisenä taitaa olla liiaksi toivottu, mutta toivoisin ainakin sen hengen leviävän laajalle. Tätä asennetta voi toki kutsua useilla nimillä: Olkoon se sitten vaikka suomalaista sisua tai ”kaveria ei jätetä” -periaatetta, ”asialliset hommat hoidetaan” -ajatusta tai jotain muuta vastaavaa.

Tiedätte kyllä mitä tarkoitan.

Toivotan kaikille maanpuolustajille oikeaa asennetta elämään! Pimeän syksyn ja alkavan talven aikana sitä varmasti tarvitaan.

Tuomas Taivalmaa
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan reserviupseeripiiri ry

Kategoriassa: Artikkeli, Piirikirjoitukset

Tikkakosken mannekiinin legendaarinen työkalu 90 vuotta – Asehistoriallinen luento Seinäjoella

Julkaistu 15.11.2021

Tikkakosken mannekiini on humoristinen sodanaikainen ilmaisu, jolla tarkoitetaan Suomi-konepistoolilla varustautunutta sotilasta. Nimitys viittaa Tikkakosken asetehtaan valmistamaan legendaariseen Suomi-konepistooliin, jota pidettiin varmatoimisuutensa vuoksi yhtenä maailman parhaimmista ja tunnetuimmista konetuliaseista.

Tikkakoskelta maailman maineeseen

Tikkakosken asetehdas tunnetaan laadukkaista aseistaan ja kyseisellä tehtaalla valmistettu Suomi-konepistooli on aivan erityisessä maineessa jopa kansainvälisesti. Varmatoiminen konepistooli oli merkittävä ase Suomen puolustusvoimille talvi- ja jatkosodassa. Suomi-konepistooleita valmistettiin kesään 1944 mennessä lähes 53 000 kappaletta. Vuosien 1931 ja 1953 välillä KP31 mallimerkinnän saanutta asetta valmistettiin yli 80 000 kappaletta.

Konepistoolien sarjanumerot päättyy asekirjallisuuden mukaan sarjanumeroon 81 500. Lisäksi konepistooleja löytyy sarjanumeroilla +100 000. Puolustusvoimat kasasivat varikkotyönä Tikkakosken osista Suomi-konepistooleita, koska pelättiin, ettei Tikkakosken asetehdas ehdi tehdä aseita tarpeeksi. Mainituissa aseissa numerointi aloitettiin 100 000:sta, ettei Tikkakosken asetehtaan valmistamat ja puolustusvoimien asevarikoiden osista kasaamien aseiden numerointi ei menisi päällekkäin.

Tikkakosken asetehdas 1930-luvulla. Kuva: Oy Tikkakoski Ab

Tuottelias asekonstruktööri 

Asekonstruktööri Aimo Johannes Lahti 1896-1970.

Asesuunnittelija Aimo Johannes Lahti kuului olleen aikalaistensa kertomana lahjakas, ahkera, periksiantamaton ja määrätietoinen. Lahdella mainitaan olleen myös voimakkaat mielipiteet, jotka ilmenivät äkkipikaisuutena ja toisinaan ristiriitaisena käytöksenä, joihin autoritaarisen työnantajatahon oli vaikea tai mahdoton tottua. Joka tapauksessa Aimo Lahti oli tempperamenttisesta persoonastaan huolimatta kiistämättä innovatiivinen ja tuottelias asesuunnittelija, joka vaikutti aikanaan erityisen paljon isänmaansa puolustuskykyyn.

Amerikkalaiset asevalmistajat huomasivat asesuunnittelija Aimo Lahden erityistaidot ja tarjosivat marraskuussa 1932 kolmen miljoonan markkaa (nykyrahassa ~1,1 milj. €) siitä, jos Lahti muuttaisi Yhdysvaltoihin työskentelemään heille. Lahti kieltäytyi tarjouksesta ja hyväksyi mieluummin Suomen hallituksen vastatarjouksen, joka takasi toimeentulon hänen perheelleen ja osoitti arvostuksen Aimo Lahdelle, vaikkei tarjous ollutkaan yhtä suuri.

Suomi KP m/31 I-sarja (1932-1942)

Asekontruktööri Aimo Johannes Lahti suunnitteli kaikkiaan uransa aikana noin 60 erilaista asetta. Pistooleja, konepistooleja, pikakiväärejä ja jopa tykkejä. Suomi-konepistoolin ollessa kuitenkin ehkäpä asekonstruktöörin tunnetuin luomus. Liittoutuneiden valvontakomissio lopetti syksyllä 1944 Aimo Lahden työt Puolustusvoimien asesuunnittelijana. Vuodesta 1947 alkaen hän alkoi saada kenraalimajurin palkan mukaista eläkettä. Asesuunnittelija Aimo Lahti kuoli 73 vuoden iässä Jyväskylässä 19. huhtikuuta 1970 . Ilmiömäisen asesuunnittelijan työt elävät yhä historiassa.

Suomikone-pistooli 90 vuotta – asehistoriallinen luento Seinäjoella

Helsingin Asehistoriallisen seuran varapuheenjohtaja Jukka Sassi

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry järjestää asehistoriallisen luennon Seinäjoen kaupungin valtuustosalissa keskiviikkona 24.11.2021 klo 18.00. Suomi-konepistoolin historiasta saapuu tuolloin luennoimaan erittäin laaja-alaisen asetietämyksen omaava, Asehistorian Liiton varapuheenjohtaja sekä Helsingin Asehistoriallinen Seuran varapuheenjohtajana toiminut luutnantti (evp) Jukka Sassi.

Lisäksi Jukka Sassi on toiminut Helsingin Varuskunnan ampujien kiväärijaoston puheenjohtajana useita vuosia.

Asehistorialliseen luentotilaisuuteen on vapaa pääsy.
(vapaaehtoinen osallistumismaksu)

Noudatamme luentotilaisuudessa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston voimassa olevaa ohjeistusta tartuntatautilain 58 §:n 1 momentin nojalla sisätiloissa järjestettävistä yleisötilaisuuksista.

Ovet aukeavat klo 17.15
Asehistoriallinen luentotilaisuus alkaa klo 18.00

Seinäjoen Kaupungintalo
Valtuustosali
Kirkkokatu 6
60100 Seinäjoki

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Vuosikokouksessa muistettiin ansioituneita

Julkaistu 12.11.2021

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n yhdistetty kevät- ja syyskokous järjestettiin Isossakyrössä marraskuun 5. päivänä. Vuosikokouspaikaksi valikoitui hienot puitteet tarjonnut Pohjankyrö –talo, eikä vähiten siksi, että tilat oli laitettu viimeisen päälle kuntoon samassa tilassa ennen vuosikokouksia järjestetyn Isonkyrön reserviläisten 60v juhlatilaisuuden vuoksi.

Isonkyrön Reserviläiset 60 vuotta

Tervetuloa puheenvuoron lausui Isonkyrön Reserviläisten sihteeri Jarmo Rinta. Kuva: Jani Syvänen

Pitkää ja kunniakasta matkaa maanpuolustustyön parissa juhlistettiin Isonkyrön asemiesmuseolla Pohjankyrö -talossa. Juhlatilaisuudessa muisteltiin yhdistyksen historiaa ja kuultiin isänmaallisia musiikkiesityksiä Kyrönjoen mieskuoron esittämänä. Tervetuloa puheen piti Isonkyrön Reserviläisten sihteeri Jarmo Rinta, jonka jälkeen otettiin kattava katsaus yhdistyksen historiaan yhdistyksen entisen puheenjohtajan Juhani Arkkolan esittelemänä. Juhlapuhujaksi tilaisuuteen oli kutsuttu Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola, joka entisenä Alahärmäläisenä kertoi aina tulevansa mielellään ”omiensa joukkohon”. Tervehdyksiä juhlaan toivat myös vt. rehtori Antti Iivari Isonkyrön Kunnan edustajana ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki.

Kattava katsaus yhdistyksen historiaan yhdistyksen entisen puheenjohtajan Juhani Arkkolan esittelemänä. Kuva: Jani Syvänen

Nuorissa on tulevaisuutemme

Näillä sanoilla Isonkyrön Reserviläisten puheenjohtaja Jaakko Pukkinen kutsui partiolippukunnan Vainion Vesat paikalle. Jari Viertola luovutti tilaisuudessa yhdessä puheenjohtaja Pukkisen kanssa Vainion Vesoja edustamaan saapuneelle Matti Pispalle 200€ stipendin, todeten, että partiolaisten toiminnassa on paljon yhteläisyyksiä reserviläistoiminnan kanssa. Molemmat tahot mm. harjoittavat varautumista ja selviytymistä luonnossa. Matti Pispa otti stipendin kiitollisena vastaan todeten, että stipendi tukee partiolaisten työtä oppia mm. ensiapua ja ryhmässä toimimista, sekä kasvattaa nuorista tulevaisuuden päättäjiä ja vaikuttajia.

Jari Viertola luovutti tilaisuudessa yhdessä puheenjohtaja Jaakko Pukkisen kanssa Vainion Vesoja edustamaan saapuneelle Matti Pispalle 200€ stipendin. Kuva: Jani Syvänen

Seppelpartio sankarihaudoille

Reserviläisille hyvin tärkeitä arvoja ovat perinteiden kunnioittaminen. Menneiden polvien ponnisteluja itsenäisen maamme eteen ei unohdettu tälläkään kertaa. Kari Ikolan ja Jari Viertolan muodostama seppelpartio lähetettiin Jussi Jussilan trumpetilla soittaman Narvan marssin tahdissa Isonkyrön kirkkomaan sankarihaudoille. Kunniavartiossa olivat Matti Hannuksela ja Juha Savinainen.

Jaakko Pukkinen luovutti Terhi Hakolalle Isonkyrön Asemiesmuseon sotahevosellemme kunniaa tehden -seinäplakaatin. Kuva: Jani Syvänen
Juhlatilaisuudessa kuultiin isänmaallisia musiikkiesityksiä Juha Runsalan johtamana ja Kyrönjoen mieskuoron esittämänä. Kuva: Jani Syvänen

Isonkyrön Reserviläisten 60v videokooste on katsottavissa:

Vuosikokoukset juhlatilaisuuden jälkeen

Kauhavan Reserviläisten pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Antti Isosalolle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein puolustusvoimien lippujuhlan päivänä 4.6.2021. Kuva: Jani Syvänen

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin yhdistetty kevät- ja syyskokous järjestettiin juhlan kahvitilaisuuden jälkeen. Kevätkokouksen alussa huomioitiin ansioituneita toimijoita. Kauhavan Reserviläisten pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Antti Isosalolle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein puolustusvoimien lippujuhlan päivänä 4.6.2021. Kunniamerkin saaminen edellyttää Suomen Valkoisen Ruusun (SVR) ritarikunnan ohjesäännön mukaan ansioituneisuutta isänmaan palveluksessa.

Vuoden Yhdistys

Vuoden yhdistys kilpailu käytiin uudistetulla pisteytyksellä kahdessa sarjassa:

Vuoden yhdistys 2021 (pienet yhdistykset, alle 100 jäsentä)
1. Isonkyrön Reserviläiset 231 pist.
2. Jurvan Reserviläiset 192 pist.
3. Alahärmän Reserviläiset 127 pist.

Isonkyrön Reserviläisten puheenjohtaja Jaakko Pukkinen vastaanotti vuoden yhdistys kiertopalkinnon ja kunniakirjan pienten yhdistysten sarjassa. Kuva: Jani Syvänen

Vuoden yhdistys 2021 (isot yhdistykset yli 100 jäsentä)
1. Ylihärmän Reserviläiset 1104 pist.
2. Kauhajoen Reserviläiset 943 pist.
3. Kurikan Reserviläiset 606 pist.

Ylihärmän Reserviläisten puheenjohtaja Mika Mäki vastaanotti vuoden yhdistys kiertopalkinnon ja kunniakirjan isojen yhdistysten sarjassa. Kuva: Jani Syvänen

Vuoden reserviläinen

Kiitokseksi ja tunnustukseksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi tehdystä työstä Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry valitsi reservin korpraali Marjo Kauppisen vuoden reserviläiseksi 2021. Kuva: Jani Syvänen

Vuoden reserviläinen valittiin ensimmäistä kertaa piirin myöntämänä. Tätä aikaisemmin vastaava titteli on myönnetty liiton ja joidenkin yhdistysten toimesta. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin valitsema Vuoden reserviläinen valitaan jatkossa vuosittain ja tarkoituksena on nostaa esiin ja muistaa aktiivisia reserviläistoimijoita. Vuoden reserviläinen palkitsemiskäytäntö on otettu käyttöön puheenjohtaja Mika Mäen aloitteesta.

Valittu henkilö on esimerkillinen, aktiivinen ja innostava toimija. Voidaan sanoa, että vapaaehtoinen maanpuolustustyö on hänelle elämäntapa. Kiitokseksi ja tunnustukseksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi tehdystä työstä Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry valitsi reservin korpraali Marjo Kauppisen vuoden reserviläiseksi 2021.

Vuoden jäsenhankkija

Kiitokseksi ja tunnustukseksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi tehdystä työstä on Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry nimennyt reservin majuri Tomi Nevanpään Vuoden jäsenhankkijaksi 2021. Kuva: Jani Syvänen

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri järjesti alueen reserviläisjärjestöjen jäsenille jäsenhankintakilpailun. Kilpailun voittajalle luvattiin palkinnoksi kunniakirja ja 100€ arvoinen lahjakortti S-ryhmän myymälöihin. Kilpailu oli voimassa tammikuun alusta lokakuun loppuun.

Kilpailun säännöissä sanotaan: Eniten uusia jäseniä hankkinut voittaa. Tulokset ratkaistaan 31.10.2021 ajetulla jäsenrekisterin raportoinnilla.

Vuoden jäsenhankkija 2021 hankki omalla esimerkillisellä toiminnallaan annetulla aikavälillä 10 uutta jäsentä. Poikkeuksellisen hienoksi toiminnan tekee se, että näistä 10 uudesta jäsenestä kaikki eivät liittyneet jäsenhankkijan omaan yhdistykseen, vaan jäsenhankintatyötä tehtiin myös muille.

Kiitokseksi ja tunnustukseksi vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi tehdystä työstä on Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry nimennyt reservin majuri Tomi Nevanpään Vuoden jäsenhankkijaksi 2021.

Vuoden tiedottaja

Kiitokseksi ja tunnustukseksi vapaaehtoisen maanpuolustustiedottamisen hyväksi tehdystä työstä on Lakeuden Maanpuolustaja maanpuolustusjulkaisu valinnut reservin yliluutnantti Matti Latvalan vuoden tiedottajaksi 2021. Kuva: Jani Syvänen

Lakeuden Maanpuolustaja -lehti on palvellut lukijoitaan jo yli kuusi vuosikymmentä. Lakeuden Maanpuolustajan edeltäjä Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin tiedotuslehti ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1959.

Lokakuussa 2018 kauan palvellut paperilehti vaihtui digitaaliseen verkkojulkaisumuotoon. Lakeuden Maanpuolustaja – verkkojulkaisua lukee tänään yli 17000 lukijaa maassamme. Maanpuolustusjulkaisua ei ole olemassa ilman mielenkiintoista uutisointia.

Matti Latvala kirjoittaa napakoita ja asiasisällöltään mielenkiintoisia juttuja freelancer – toimittajana useampaa maanpuolustusjulkaisuun. Pressikortin omaavan ammattilaisen jäljiltä isänmaallisten julkaisujen taso on pysynyt korkealla.

Kiitokseksi ja tunnustukseksi vapaaehtoisen maanpuolustustiedottamisen hyväksi tehdystä työstä on Lakeuden Maanpuolustaja maanpuolustusjulkaisu valinnut reservin yliluutnantti Matti Latvalan vuoden tiedottajaksi 2021.

Piirin puheenjohtaja jatkokaudelle

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki. Kuva: Jani Syvänen

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin syyskokous päätti yksimielisesti jatkaa piirin puheenjohtajana ansioituneesti toimineen Mika Mäen kautta vuodelle 2022. Jo kahden viimeisen vuoden ajan innovatiivisesti piiriä eteenpäin luotsannut toimen mies tunnetaan myös hyvin siitä, että tarttuu ”lapion varteen” aina tehtävien sitä vaatiessa.

Piirihallitus jatkaa muutamin muutoksin

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin syyskokouksessa vahvistettiin hallituksen kokoonpano kaudelle 2022. Hallituksessa jatkaa pääosin samat edustajat kuin tämän vuotisessakin, mutta joitain henkilöpäivityksiä kuitenkin tuli, niin varsinaisiin kuin varajäseniinkin. Piirihallitus on osoittanut saumatonta yhteistyötä ja tehokkuutta tehtävässään Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n hallinnollisena elimenä.

Muutokset piirihallituksen kokoonpanoon vuodelle 2022 on merkitty taulukkoon keltaisella värillä.

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Maanpuolustusväen ”linnanjuhlat” järjestetään jälleen

Julkaistu 10.11.2021

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien perinteinen itsenäisyyspäivän vastaanottotilaisuus on järjestetty vuosittain jokaisena itsenäisyyspäivän aattona 5.12. katkeamattomana perinteenä vuodesta 2007 alkaen. Juhlatilaisuus päätettiin piirihallitusten yksimielisellä päätöksellä jättää järjestämättä vuonna 2020 koronatautitilanteen vuoksi. Vuoden tauon jälkeen juhlimme jälleen itsenäisyyttämme joulukuun 5. päivä Seinäjoella Ravintola Almassa.

Poikkeukselliset ajat yhteiskunnassa aiheuttivat viime vuonna keskeytyksen Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien vuoden tärkeimmän juhlan 12 vuotta jatkuneeseen katkeamattomaan perinteeseen. Maassamme uutisoidaan yhä näkymättömästä vihollisesta. Uutisten lähteestä riippuen, tilanne on kuitenkin viimevuotista vastaavaa ajankohtaa hieman valoisampi.

Julkaisua kirjoittaessani 10.11.2021 Helsingin Sanomat uutisoi valtiovallan tavoitteeksi asetetun 80 prosentin koronarokotuskattavuuden ylittymisestä Suomessa. Käytännössä koronataudista johtuvia rajoituksia on kuitenkin vähitellen purettu jo aikaisemmin.

Ottamatta kantaa, mitkä toimenpiteet yhteiskunnassa ovat palvelleet kehittynyttä tilannetta parhaiten, voidaan todeta, että tunnelin päässä on näkyvissä sen kaltaista valoa, ettei yhteiskunnan totaalisesta sulkemisesta enää puhuta. Onneksi.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien Itsenäisyyspäivän vastaanottotilaisuus ravintola Almassa 5.12.2017. Kuva: Jani Syvänen

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hallituksien kokouksissa totesimme, ettei perinteisten Reserviläispiirien ”linnanjuhlien” järjestämiselle nähdä tällä hetkellä estettä, seuraten kuitenkin edelleen tarkalla silmällä yhä yhteiskunnassa tapahtuvia käänteitä ja mahdollisia tilanteiden elämistä.

Haluan uskoa, että olemme ottaneet jotain opiksi viime vuoden kaltaisesta epätietoisuuden ja epävarmuuden ajasta, osaten jo toimia turvallisesti hieman muuttuneessa uudeksi normaaliksi nimetyssä maailmankuvassa.

Hotelli-Ravintola Alma

Ravintola Alma on ainakin paikalliselle maanpuolustusväelle verrattain tuttu ja historiallisesti varsin merkittävä. Vaiherikkaan historian omaavan ”rautatieläisten talon” rakennustyöt aloitettiin lokakuussa 1908 ja talo valmistui toukokuussa 1909. Ylipäällikkö Mannerheimin päämajan sijaitessa vapaussodan aikana tammi-maaliskuussa 1918 Seinäjoella, ylipäällikkö Mannerheim vietti usein iltaa ruokaillen mainitussa talossa.

Maanpuolustushistoriaa tihkuva juhlapaikka tunnetaan nykyisin laajasti erittäin hyvästä ruuasta ja palvelusta.

Vuoden 2018 loppupuolella päätettiin vakiinnuttaa Itsenäisyyspäivän vastaanoton järjestelypaikka Seinäjoelle, osittain käytännön järjestelyihin perustuen. Seinäjoen Seudun Sotilaskotiyhdistys järjestää vuosittain samana päivänä sävelhartaustilaisuuden ja Puolustusvoimat ylennystilaisuuden Lakeuden Ristissä.

Tilaisuudet seuraavat luontevasti toisiaan ja siirtymä sävelhartaustilaisuudesta juhlapaikalle Hotelli-Ravintola Almaan on vain kävelymatkan päässä. Samassa pihapiiristä löytyy myös tyylikkäät majoituspalvelut, joiden hinnoista reserviläiset saavat alennusta Reserviupseeriliiton tai Reserviläisliiton jäsenkorttia esittämällä.

Hotelli-Ravintola Alman idyllinen pihapiiri talvisessa maisemassa vuonna 2020. Kuva: Hotelli-Ravintola Alma
Samasta pihapiiristä löytyvät Hotelli Alman tasokkaat majoituspalvelut. Kuva: Hotelli-Ravintola Alma

Maanpuolustusväen yhteinen juhla

Itsenäisyyden vastaanottotilaisuudessamme on ollut vuosittain noin 50 – 70 osallistujaa. Vuonna 2019 laajensimme juhlatilaisuutta tarjoamalla osallistumismahdollisuutta lämminhenkiseen Isänmaalliseen tilaisuuteen yhteistyökumppaneillemme ja alueemme maanpuolustus- ja perinnejärjestöille. Uudistus sai paljon positiivista palautetta alueen erilaisilta maanpuolustustoimijoilta ja samalla kaavalla jatketaan.

Tarjolla on herkullista ruokaa juhlamenun merkeissä hyvässä seurassa maanpuolustushistoriaa tihkuvassa rakennuksessa maamme ehdotonta kärkeä edustavien ammattimuusikoiden Timo Luostari & Kilimanjaro -orkesterin esiintyessä soittaen tanssittavaa musiikkia.

Perinteinen Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien
Itsenäisyyspäivän vastaanottotilaisuus 5.12.2021 klo 20–00
Hotelli-Ravintola Alma
Ruukintie 4, 60100 Seinäjoki
Maanpuolustusjärjestön / vast. jäsen (avec) / yhteistyökumppani
Ilmoittautuminen osallistumisesta pyydetään piiritoimistoon
p. 050 594 9617 tai ep.reservilaispiirit@gmail.com 30.11.2021 mennessä.
Illalliskortti 50€ / osallistuja maksetaan tilille:
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri
FI30 4108 0010 6000 99
Viestikenttään: Itsenäisyyspäivän vastaanotto 2021
Pukukoodi: Pieni juhlapuku (m87), tumma puku, kunniamerkit
Lämpimästi tervetuloa juhlimaan Itsenäisyyttä kanssamme!

Tulostettavan juhlaohjelman ja -menun löydät TÄSTÄ!

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Timo Luostari & Kilimanjaro -orkesterin taidonnäyte:

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Tapahtumat, Uutiset

Lotta Svärd järjestö 100 vuotta: Lotat saivat juhlassaan ansaitsemansa tunnustuksen

Julkaistu 1.11.2021

Etelä-Pohjanmaan Lottaperinne ry ja Seinäjoen seurakunta järjestivät arvokkaan 100-vuotisjuhlamessun ja muistojuhlan Lakeuden ristissä. Koskaan aikaisemmin en muista kokeneeni yhtä kohottavaa juhlaa, jossa rintama- ja kotirintamalotat sekä pikkulotat olisivat saaneet näin täydellisen huomionosoituksen jälkipolviltaan.

Etelä-Pohjanmaan reserviläisjärjestöjen toiminnanjohtaja Jani Syvänen pyysi tilaisuuden jälkeen allekirjoittanutta kirjaamaan ajatuksiaan tilaisuudesta kirjoittavan perinneaktiivin ominaisuudessa. Ohessa vaikutelmia, joita ilman muistiinpanoja tilaisuudesta jäi mieleen. Kahvitauon aikana juttelin muidenkin juhlaan osallistuneiden kanssa heidän kokemuksistaan. Suoria sitaatteja ei tässä raportissa käytetä vaan esitetään huomioita toimittajan vapaudella.

Isänmaallisuus esillä sinivalkoisissa väreissä. Kuva: Jari Asu

Yleisenä mielipiteenä tuntui olevan, että nyt oli viimeinen hetki muistaa kiitollisuudella niitä tyttöjä ja naisia, jotka tekivät suuriarvoista työtä kansamme hyväksi noina kohtalon vuosina talvi- ja jatkosodan aikana. Harvenevasta joukosta muutamat lotatkin vielä jaksoivat osallistua heille pyhitettyyn tapahtumaan. Kiitoksia siitä juhlan järjestäjille, puhujille, musiikin ja muun ohjelman suorittajille!

Lotat saivat voimia uskonnosta, kasvatuksesta ja isänmaasta

Johtava kappalainen Liisa Rantala omisti saarnastaan kauniisti yli puolet lotille ja pikkulotille. Sotien aikana nuoria tyttöjä ja lottia innosti kotirintamalla ponnisteluun huoli ja velvollisuudentunto isänmaan kohtaloista. Rintamalla sotatoimet edellyttivät lotilta tehtäviä, joita nykyaikana ei pysty oikein kuvittelemaankaan. Haavoittuneet oli hoidettava, kaatuneet puhdistettava kotiseurakuntien multiin toimitettaviksi. Sotilaiden muonituksesta ja vaatteiden pesusta huolehtiminen olivat paljolti lottien työtä eturintamalle saakka.

Johtava kappalainen Liisa Rantala omisti saarnastaan kauniisti yli puolet lotille ja pikkulotille. Kuva: Jani Syvänen

Sotien aikana maamme oli ollut nuorena itsenäisenä vasta runsaat kaksikymmentä vuotta. Lottien puolisot ja pikkulottien isät taistelivat rintamalla, joka asia varmaan oli omiaan tekemään voitavansa heidän ja koko isänmaan hyväksi. Seurakunta, koulut ja kotikasvatus antoivat tukensa kykyjensä mukaan niin kotona kuin rintamallakin. Pikkulotat osallistuivat vartiointitehtäviin myös kirkontorneista, jotta viholliskoneiden uhkasta voitiin varoittaa tarpeen tullen suojautumista varten.

Saarnan evankeliumiosa kosketteli tänä pyhänä teemaa anteeksipyynnöstä ja saannista. Kirkon penkissä kuulijalle harhaili sillä hetkellä mieleen, että ainakaan lotilla eikä pikkulotilla pitänyt olla noina aikoina keneltäkään mitään anteeksipyydettävää, eikä sen jälkeenkään. Kunnioituksensa he ovat ansainneet. Tällaisia ajatuksia häivähti siis kuulijan mieleen, vaikka itse saarna ei rinnastukseen suoranaista aihetta antanutkaan.

Seppelpartiot matkaan Narvan marssin säestyksellä

Tunnetta tilaisuuteen toi Pohjanmaan Maanpuolustussoittokunta kapteeni Sami Salmivuoren johdolla. Messuosan päätteeksi koskettavan Narvan marssin saattelemana lähetettiin seppelpartiot Mannerheimin patsaalle, Vapaussodan muistomerkille, Talvi-, jatko- ja lapinsodan muistomerkille, Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkille, Suojeluskuntalainen patsaalle ja Lotta- ja sotilaspoikareliefille Suojeluskunta- ja Lotta Svärd – museon sisäpihalle.

Tunnetta tilaisuuteen toi Pohjanmaan Maanpuolustussoittokunta kapteeni Sami Salmivuoren johdolla. Kuva: Jani Syvänen

Havutetut kynttilätervehdykset vietiin Seinäjoen sankarihaudassa lepäävien lottien Virpi Viidan ja Ellen Latva-Kokon haudoille sekä lotta Tyyne Kuulan haudalle Törnävälle, lottien Hilja Riipisen ja Eeva Laurilan haudoille Lapualle sekä rintamalotta Sipi Tiluksen haudalle Ilmajoelle. Seppeleiden lähetystä johti Marja-Liisa Haveri-Nieminen.

Reserviläisistä ja partiolaisista koostetut seppelpartiot on lähetetty matkaan. Kuva: Jari Asu

Onneksi edellämanitut lotat ehtivät saada kunnianpalautuksensa jo elinaikanaan, vaikka rauhanteossa Suomi pakotettiin lakkauttamaan lottajärjestöt. Anteeksipyyntöihin heitä ei kukaan silloinkaan pakottanut, vaikka he joutuivat aikanaan kokemaan katkeraa vääryyttä sodan voittajien taholta. Seppelpartiot ovat osoituksena siitä kiitollisuudesta, jota nykypolvi lottia kohtaan miltei varauksettomasti tuntee.

Aseettomat lotat vapauttivat sotilaat taistelemaan

Kaikissa tilaisuuden puheissa, tervehdyksissä, muisteloissa ja muissa ohjelmanumeroissa lottien ja pikkulottien tekemä työ ja sen tulokset saivat tunnustuksensa aivan numeerisestikin esitettyinä puhujien nimiä erikseen mainitsematta. Sekä juhlapuheessa, puolustusvoimien, valtiovallan että muiden yhteisöjen tervehdyksissä lottien työn merkitys nostettiin yhtäläisesti korkealle tasolle.

Seppeleet ja havutetut kynttilätervehdykset vietiin useille alueen patsaille ja muistomerkeille. Kuva: Jani Syvänen

Lottia ja pikkulottia järjestöissä toimi yli kaksisataatuhatta nuorta naista eli kymmenesosa koko maan silloisesta naisväestöstä. Heidän tekemänsä työ koti- ja taistelurintamalla vapautti pataljoonien verran miehiä aseelliseen sodankäyntiin vihollista vastaan. Sotaa käyvien maiden joukossa lotta-armeijamme oli silloin kooltaan suurin.

Lottien työn arvostuksella voi olla tietty myönteinen vaikutus myös siihen, että viime vuosina naisten hakeutuminen varusmiehiksi ja myös päällystön tehtäviin on lisääntynyt merkittävästi. Motivaatio ja pärjääminen armeijassa ovat tietojen mukaan esimerkillistä, puolustusvoimista kerrotaan. Kutsuntojen laajentaminen koskemaan myös naisia on parasta aikaa mietinnöissä. Lottien esimerkki velvoittaa, oli myös nuoren ylioppilaan Hanna Pajalan puheen sanomana.

Valtiovallan tervehdyksen Lotta Svärd 100v -juhlatilaisuuteen toi kulttuuri- ja tiedeministeri Antti Kurvinen. Kuva: Jari Asu
Sekä Lotta Svärd Säätiön toiminnanjohtaja Anne Nurminen, että Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö evl Mauri Etelämäki pitivät puheissaan lottien ja lottatyttöjen esimerkkiä kannustimena myös nykynuorille naisille lähtemään varusmiespalveluun Kuva: Jari Asu

Kohottavaa juhlantuntua musiikista

Sotilasmusiikin esityksiä saa nykyään enää harvemmin kuulla. Lottajuhlassa siihenkin oli yleisöllä tilaisuus. Pohjanmaan sotilassoittokunta kajautti heti juhlan alkuun sävelet ”Vilppulan urhojen muistolle”. Muistan vuosikymmenten takaa, kun yleisö aloitti eversti Matti Laurilan syntymäpäiväjuhlilla spontaanisti Vilppulan laulun ilman säestystä. Silloin nuotteja soittokunnalta ei löytynyt. Nyt nekin löytyivät.

Etelä-Pohjanmaan Poliisilaulajia johti Arto Risku ja säesti Risto Lehtinen. Kuva: Jari Asu

Etelä-Pohjanmaan Poliisilaulajat Arto Riskun johdolla ja Risto Lehtisen säestyksellä soinnuttelivat ”Kotimaani ompi Suomi, Runon Suomen Naiselle sekä Paavon virren”. Luontevimmin tuntui soivan Poliisilaulajien ja Maanpuolustussoittokunnan yhteisesityksenä aina yhtä tunteikas Finlandia. Arvokas lottajuhla päättyi yleisön seisaaltaan laulamaan Maamme-lauluun.

Matti Latvala
Maanpuolustusjulkaisujen avustava freelancer

Videokooste Lotta Svärd 100v -juhlatilaisuudesta:

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 82
  • Sivu 83
  • Sivu 84
  • Sivu 85
  • Sivu 86
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 135
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Talvisodan päättymistä muisteltiin Seinäjoella
  • Band of Brothers
  • Lakeuden Maanpuolustajan maaliskuun 2026 henkilökuvassa Jussi Talvitie
  • Talvisodan päättymisestä tulee 86 vuotta
  • Tunnustetaan väriä

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·