• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Artikkeli

Maaliviittoja puolustuksemme tulevaisuuteen

Julkaistu 6.12.2021

Aikanaan, siis 1990-luvulla, palvelin reserviupseerikoulussa upseerioppilaiden kouluttajana kiväärilinjalla. Puolustukseen ryhmityttäessä joukkueenjohtajan käskytti muun muassa puisten maaliviittojen valmistelun vartiopaikalle. ”Metrin mittainen, käsivarren paksuinen, toisesta päästä terävä. Viittaan merkittävä maalin nimi, suunta ja etäisyys”. Näin väsyneelläkin taistelijalla oli selvillä epäsuoran tulen maalit ja havaintojen sitominen niihin nähden.
Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö evl Mauri Etelämäki. Kuva: Jari Asu

Olemme vast’ikään saaneet tällaisia maaliviittoja puolustuksemme tulevaisuuden askeliin – selonteon ja asevelvollisuusmietinnön. Palaan niihin tässä kirjoituksessani myöhemmin.

Kaikilla valtioilla on nimittäin perustehtävänsä kansaansa kohtaan. Tärkeimpiä näistä on turvallisuuden tuottaminen. Yksi uhkakuva, pandemia, on nyt valitettavasti toteutunut ja vastatoimenpiteet koukkaamaankin pyrkivää virusta vastaan ovat käynnissä.

Kansallisessa varautumisessa otetaan huomioon myös sotilaalliset uhat. Syyskuussa julkaistu puolustusselonteko muistuttaa, että sotilaallisen voiman ennakoiva käyttö kuuluu useiden, etenkin suurvaltojen mahdollisten työkalujen pakkiin. Kansainvälinen ja Suomen puolustuksen toimintaympäristö säilyy valitettavasti jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana.

Kuvituskuva: Puolustusvoimat

Joskus kuulee väitettävän, että valmistaudumme menneisyyden kriiseihin. Kehotan perehtymään puolustusselonteon analyyseihin, kehitysarvioihin ja toimenpiteisiin muun muassa kyber- ja avaruusulottuvuuksissa. Nekin ovat vain osa-alueita laaja-alaisen vaikuttamisen kentässä. Vanhat konstit eivät poistu. ”Rautaa rajalle”-työkalua käytetään edelleen, esimerkkinä Ukrainan tilanne. Pelkkä hakkerointi ei vastaa panssarivaunujen ja tykkien muodostamaan uhkaan.

Kuvituskuva: Puolustusvoimat

Selonteko painottaa maavoimien paikallispuolustuksen uusimista kokonaisvaltaiseksi paikallispuolustukseksi. Olemme tässä aluetoimistona osana Porin prikaatia ja yhdessä maakuntiemme, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan toimijoiden ja reserviläisten kanssa tehneet viime vuosina oikeita asioita oikein. Paikallispuolustuksessa riittää tulevina vuosina velvoitteita myös muille viranomaisille ja toimijoille, ei pelkästään puolustusvoimille. Mikäli terveystilanne sen mahdollistaa, harjoittelemme ensi maaliskuun alussa VAASA22-VASA22-paikallispuolustusharjoituksessa.

Kuvituskuva: Pasi Lindroos / Ressukuva

Selonteko ei myöskään unohda huoltovarmuuden ja kansainvälisen yhteistyön merkitystä. Tässä ei pohjanmaan maakunnissa pitäisi olla mitään uutta. Talvisodan aikainen jäätie Pohjanmaalta Uumajaan tuki taisteluamme 2 000 kuorma-autosuorituksella.

Olen tänäkin vuonna muistuttanut – erinomaisesti sujuneissa – kutsuntatilaisuuksissa, että sijoitettuna Keski-Eurooppaan, Suomen pohjoisosa olisi Itämeressä ja eteläosa Välimeressä. Eri uhkatilanteissa tämän alueen hallinta edellyttää teknologisesta kehittymisestä huolimatta suurta joukkomäärää.

Yleinen asevelvollisuus on useaan kertaan mietitty taloudellinen ja kestävä vastaus kysymykseen nimeltä Suomen sotilaallinen puolustaminen. Tästä tehtävästä päätaakan kantavat aina suomalaiset itse. Tämä riippumatta siitä, haemmeko joskus sotilasliiton jäsenyyttä.

Kuvituskuva: Pasi Lindroos / Ressukuva

Parlamentaarinen komitea julkaisi puolitoista viikkoa sitten suosituksensa asevelvollisuuden kehittämisestä tasa-arvoisemmaksi. Koskeehan jo nyt maanpuolustusvelvollisuus kaikkia Suomen kansalaisia vauvasta vaariin. Komitea esittää koko ikäluokalle sukupuoleen katsomatta kutsuntapäivää ja myöhempää palvelukseen määräämispäivää. Tarkempi toteuttamistapa jää valmisteluun.

Myös siviilipalvelusta halutaan kehittää enemmän kokonaisturvallisuutta palvelevaksi. Reserviläisiä kiinnostanee selvityksen jatkotarkasteluesitys, jonka mukaan asevelvollisuuden ikärajaa tulisi nostaa nykyisestä 60 vuodesta. Edellä mainitut asiakohdat vaativat muutoksia muun muassa asevelvollisuuslakiin, eivätkä ole aivan välittömästi käytössä. On kuitenkin todennäköistä, että ne etenevät poliittisen yhteisymmärryksen kautta valmisteluun varsin pian.

Lopuksi haluan onnitella kaikkia itsenäisyyspäivänä ylennettyjä ja muutoin palkittuja. Muistakaamme ja kunnioittakaamme sitä, että uhrausten ansiosta lippu liehuu.

Evl Mauri Etelämäki
Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Etupiiriajattelun synty – mietteitä maamme menneisyydestä ja tulevaisuudesta

Julkaistu 5.12.2021

Tänä vuonna on vietetty Uudenkaupungin rauhaan 30.8.1721 päättyneen Suuren Pohjan sodan (1700-1721) loppumisen 300-vuotismuistovuotta. Venäjä hyökkäsi tuolloin Ruotsi-Suomea vastaan. Sodasta muistetaan paremmin isovihan aika, joka kesti 1714-1721. Tuona aikana venäläismiehittäjät tuhosivat viljavat pohjalaisalueet polttaen, ryöstäen sadot ja omaisuudet kirkkohopeita ja -kelloja myöden.
Marssi yli jäätyneen Beltin. Lähde: Wikipedia

Miehet tapettiin ja naiset raiskattiin. Lapset ja nuoret ihmiset vietiin Venäjälle orjatyövoimaksi, tai heidät myytiin muualle. Jäljelle jäi enimmäkseen vanhuksia ja sairaita. Osa talonpoikaisväestöstä selvisi piileskelemällä nämä vuodet piilopirteissä, erämaiden metsissä ja luolissa.

Aatelisto, papisto, porvaristo ja virkamiehet olivat paenneet Pohjanlahden yli Ruotsiin. Maan väestöstä kuoli, tai katosi arviolta kolmannes, pohjalaisväestöstä ehkä enemmän.

Tuohon aikaan armeijoilla ei ollut omaa muonitusjärjestelmää, vaan kaikessa, etenkin muonituksessa, turvauduttiin siviiiliväestöltä varastamiseen. Rajaseutujen väestö, rakennukset ja viljelykset tuhottiin. Vastapuolen mahdollista hyökkäystä haluttiin ehkäistä tuhoamalla huoltoon tarvittavat rakenteet ympäristöineen.

Tätä ”poltetun maan taktiikkaa” käyttivät myös perääntyvät joukot. Vaikka ajasta on kulunut jo 300 vuotta, se ei silti ole unohtunut, ei ainakaan Pohjanmaalla.

Vanhan Suomen kartta. Lähde: Wikiwand

Vajaa sata vuotta myöhemmin, 1808 Venäjä julisti sodan Ruotsi-Suomea vastaan. Tämän Suomen sodan taustalla oli Ranskan ja Venäjän 1807 solmima rauhansopimus, jossa kaksi suurvaltaa sopivat Eurooppaa jakavista ”etupiireistään”. (Napoleon hyökkäsi ja soti Venäjää vastaan v. 1812).

Ruotsi-Suomi hävisi sodan ja Suomen alue joutui v. 1809 uudelleen venäjän vallan alle, jolloin maasta muodostui Suomen suurruhtinaskunta.

Ensimmäinen panssarivaunu Mark I mullisti sodankäynnin. Lähde: Hulton Archive

Ensimmäinen maailman sota alkoi 1914 . Suomen sisäiseen tilanteeseen sota ei vaikuttanut taisteluina. Miehitystä kesti vuoteen 1917, jolloin Suomen itsenäistymistä ajavat kansalaiset saavuttivat itsenäisyyden julistautumalla suvereeniksi valtioksi. Vallasta taisteltiin vielä verisesti toisen, osittain venäläismyönteisen kansanryhmän kanssa. Silloin syvään viilletyt haavat näyttävät aukeilevan yhä vielä kolmannessa ja neljännessä sukupolvessa.

Itsenäisyyden saavuttanut osapuoli sai koulutusta ja muuta tukea Saksalta. Ilman tukea tuskin olisimme saavuttaneet itsenäisyyttä. Ensimmäinen maailmansota päättyi 1918. Sodan heikentämä Venäjän hallinto kaatui vallankumouksen myötä ja maa muuttui kommunistivaltio-Neuvostoliitoksi.

Kenttäjumalanpalvelus Särkisalossa 18.12.1939. Lähde: SA-kuva

Helpolla ei päästy Neuvostoliitonkaan kanssa, marraskuun viimeinen päivä, vuonna 1939 neuvostovenäläiset hyökkäsivät jälleen maahamme. Tämän talvisotana tunnetun sodan seurauksena Suomi joutui luovuttamaan mm. Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, osia Kalastajasaarennosta ja Sallasta. Lisäksi jouduimme antamaan Hankoniemen neuvostojoukoille tukikohdaksi 30 vuoden vuokrasopimuksella.

Jatkosota päättyi ehdottomaan antautumiseen, yritettyämme korjata kokemamme talvisodan vääryyden. Kykenimme kuitenkin säilyttämään itsenäisyytemme. Yksin emme siihen olisi pystyneet. Apu tuli tälläkin kertaa Saksalta.

Sotilaat ampumapesäkkeessä. Lähde: SA-kuva

Toisen maailmansodan päättyessä, Britannia, Neuvostoliitto ja Yhdysvallat solmivat Jaltan konferenssissa 1945 sopimuksen, jossa Churchill, Roosevelt ja Stalin jakoivat Euroopan etupiireihin. Vaikka se ei määrittänyt Suomen asemaa tarkemmin (se oli jo määritelty Theranin konferenssissa 1943), sillä oli kuitenkin suora vaikutus Suomen tulevaan asemaan.

Neuvostoliiton hajottua v. 1991, maa muuttui jälleen Venäjäksi. Käytännössä mikään ei muuttunut, samat aatteet ja teot kulminoituivat Krimin miehitykseen vuonna 2014. Ukrainassa vuodesta 2014 alkanut konflikti ”näkymätön sota”, on suoraa jatkumoa ”etupiiriajatteluun” mieltyneen Venäjän toiminnassa. Pian kahdeksan vuotta jatkunut Krimin niemimaan miehitys jättänee ukrainalaisille vähintään kolmensadanvuoden traumat, todennäköisesti pidempäänkin.

Kolmen valtakunnan rajapyykki 27.4.1945 Lähde: Sotamuseo

Suomen ja suurvaltamaiden historiat osoittavat, ettei yksin voi pärjätä. Toisaalta, keneen voi luottaa – myös Hitler kävi Stalinin kanssa neuvotteluita Suomi pelinappulanaan.

Poliitikot ovat puhuneet ”hyvästä säästä”, mutta nyt ilmapuntari on laskussa. Toistuuko jokin edellä mainituista historiallisista tapahtumista vain siksi, ettei kukaan uskalla kantaa vastuutaan?

”Kansa joka ei tunne historiaansa, ei voi rakentaa tulevaisuuttaan” – Adolf Ehrnrooth

Hyvää itsenäisyyspäivää 6.12.2021

Kai Kaistila

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Kutsunnoista avaruuspuolustukseen

Julkaistu 2.12.2021

Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö ja Räjähdekeskuksen apulaisjohtaja tarjosivat tuhdin tietopaketin Soinin ja Ähtärin kutsuntapäivän pääteeksi järjestetyssä reserviläisillassa Ähtärissä. Valtioneuvoston puolustusselonteko 2021 ei jäänyt huomiotta.

Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö evl Mauri Etelämäki esitteli aluetoimiston tehtävät sekä toiminta-alueen, joka muodostuu kolmesta maakunnasta. Asukkaita alueella on noin 438 000. Suomen huollon kannalta merkittäviä teollisuuskeskittymiä ovat Kokkolan ja Vaasan satama-alueet. Lisäksi alueella on useita lentokenttiä.

Pohjanmaan aluetoimisto on Porin prikaatin alainen. Aluetoimiston näkyvin palvelu on kutsuntojen järjestäminen sekä yhteydenpito reserviläisiin. Aluetoimiston henkilöstövahvuus on noin 20 ja se palvelee myös ruotsinkielisiä.

Alueella ei ole koulutettavia joukko-osastoja. Pohjanmaan aluetoimiston valvontaan kuuluu kolme maakuntiensa nimistä maakuntakomppaniaa.

Aluetoimisto sijaitsee Vaasassa valtion virastotalossa ja samassa talossa on myös MPK Pohjanmaan maanpuolustuspiirin piiritoimisto.

Tänään olivat vuonna 2003 syntyneiden asevelvollisten kutsunnat Soinissa ja Ähtärissä. Evl Etelämäki muistutti, että jokainen Suomen kansalainen on perustuslain 127 § mukaan velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään.

Ähtäristä ja Soinista varusmiespalvelusta lähdetään suorittamaan pääasiassa Niinisalossa ja Kajaanissa. Kutsunnoissa jotkut ilmoittavat halukkuutensa päästä saamaan sotilaspolisikoulutusta, koska heillä on tavoitteena hakeutua poliisiksi. Evl Etelämäki neuvoo kuitenkin hakeutumaan varusmieskoulutuksessa johtajakoulutukseen, koska sillä on enemmän painoarvoa poliisiopiskeluun pääsemisessä.

Ähtärin Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Juhani Luodeslampi avasi reserviläisillan ja toivotti paikalle saapuneet tervetulleiksi. Kuva: Toivo Rinne-Laturi

Räjähdekeskus

Räjähdekeskuksen toimintaa esitellyt apulaisjohtaja evl Kari Kurkinen kertoi Räjähdekeskuksen olevan hallinnollisesti osa Puolustusvoimien logistiikkalaitosta ja sen 15 henkilön vahvuinen hallinto-osasto toimii Inhassa. Räjähdekeskuksella on toimintaa Ähtärin lisäksi Haapajärvellä, Keuruulla ja Niinisalossa. Henkilöstöä Räjähdekeskuksessa on noin 150.

Räjähdekeskus huolehtii Puolustusvoimien räjähteiden tuotannosta, kunnossapidosta ja käytöstä poistamisesta sekä vastaa myös käytöstä poistettujen räjähteiden hävittämisestä. Massaräjäytysleiri järjestetään vuosittain Hukkakeron räjäytysalueella Kittilän Pokassa.

Räjähdekeskuksen tuotannossa pääpaino on raskaiden ampumatarvikkeiden valmistuksessa, kunnossapidossa ja materiaalin elinkaaren jatkamisessa. Räjähdekeskus tuottaa myös merkkisavuja sekä huolehtii panssarimiinojen kunnossapidosta.

Räjähdekeskus testaa kaikki Puolustusvoimien hankkimat aseet ja asejärjestelmät ennen niiden käyttöönottoa tai varastointia.

Reserviläisillan alustajat evl Kari Kurkinen (vas.) ja evl Mauri Etelämäki. Kuva: Toivo Rinne-Laturi

Valtioneuvoston puolustusselonteko 2021

Molemmat everstiluutnantit toivat esille Valtioneuvoston syyskuussa eduskunnalle antaman puolustusselonteon, jossa määritellään linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle. Selonteossa esitetään mm. henkilöstömäärän lisäämistä asteittain 500 henkilötyövuodella 2020-luvun loppuun mennessä, mutta sillä ei ole vaikutusta sodan ajan vahvuuteen, joka pysyy 280 000 sotilaassa.

Kuluvan vuosikymmen painopisteet ovat Ilmavoimien ja Merivoimien uusinvestoinnit. Maavoimien uudistuksiin muuttunut maailmantilanne, uhkakuvat ja Suomen sotilaallinen toimintaympäristö vaikuttavat siten, että paikallispuolustusta uudistetaan: Puolustusvoimat lakkauttaa nykyiset alueelliset joukot. Tulevaisuudessa on vain operatiivisia joukkoja ja paikallisjoukkoja. Paikallisjoukoista kehitetään koko maan kattava kokonaisuus, joka osaltaan torjuu myös laaja-alaista vaikuttamista.

Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaampaan suuntaan. Suomi sijaitsee strategisesti merkittävällä alueella idän ja lännen välissä: Arktisen alueen merkitys on lisääntynyt, Itämeren alueen konfliktiherkkyys on kasvanut ja lähialueiden turvallisuustilanne on epävakaa.

Reserviläisiltaan Ähtärin Autopirtillä osallistuneet kuuntelivat alustuksia tarkkaavaisina ja osallistuivat aktiivisesti keskusteluihin. Kuva: Toivo Rinne-Laturi

Kyber-, informaatio- ja avaruuspuolustus

Ennen sanottiin, että sotilaamme suojaavat maatamme maalla, merellä ja ilmassa, mutta puolustusselonteossa nousevat esille kyber-, informaatio- ja avaruuspuolustus. Puolustuksen toimintakyky ja järjestelmät ovat yhä enemmän riippuvaisia digitalisaatiosta, informaatiosta ja avaruuden hyödyntämisestä.

Avaruussovellukset vaikuttavat mm. paikannukseen, navigointiin ja viestintään. Sotilaille nämä tiedot mahdollistavat ohjusten ja ammusten tarkan kohdistamisen sekä lisäävät joukkojen liikkuvuutta.

Valtioneuvoston puolustusselontekoon voit tutustua tarkemmin osoitteessa
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163405/VN_2021_78.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Heikki Makkonen
Ähtärin Reserviupseerikerho

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Konekiväärin keksiminen mitätöi ratsuväen ylivoiman taistelukentällä

Julkaistu 1.12.2021

Sotien 39–45 E-P:n Perinneyhdistys järjesti Suomi -31 konepistoolin 90-vuotisjuhlaesitelmän Seinäjoen Valtuustosalissa 24.11.2021. Tilaisuuteen oli saapunut yli 50 perinne ja asehistoriasta kiinnostunutta kuulijaa. Tänä vuonna tuli kuluneeksi 90 vuotta tämän legendaarisen aseen valmistuksen aloittamisesta. Esitelmöitsijäksi oli saapunut lohjalainen Jukka Sassi Suomen asehistorian liitosta.
Pertti Kortesniemi toivotti Jukka Sassin tervetulleeksi tilaisuuteen. Kuva: Jani Syvänen

Luennossaan hän käsitteli laajasti ja ammattitaitoisesti tuliaseiden kehitystä lähtien ruudin keksimisestä nykypäivään. Sassi toi kattavasti esiin luotien kaliiberi ja lähtönopeus kehityksen. Konetuliaseiden kehitys pääsi vauhtiin 1800-luvun lopulla, kun amerikkalais- englantilainen Hiram Stevens Maxim keksi ensimmäisen toimivan konekiväärin.

Paikalle saapui runsaasti asetekniikasta ja historiasta kiinnostuneita kuulijoita. Kuva: Esko Petäjä

Tämä keksintö samalla muutti merkittävästi taistelukentän olosuhteita. Ratsuväen ylivoima oli mennyttä. Konekivääri oli selkeästi ryhmäase ja varsin painava. Konekivääristä kehittyi konepistooli, jonka tavoite oli saada yksittäiselle taistelijalle lisää tulivoimaa lyhyillä etäisyyksillä.

Sotien 1939-1945 E-P:n Perinneyhdistyksen myyntipöytää hoiti Timo Fors. Kuva: Jani Syvänen

Suomalainen itseoppinut asesuunnittelija Aimo Lahti aloitti oman konepistoolimme suunnittelun jo v 1922 Bergman MP -18 pohjalta. Lopputuloksena oli massasulkuinen 9×19 mm Parabellumin patruunaa ampuva huipputuote useilla eri lipasversioilla. Luodin lähtönopeus on 400m/s. Ase valmistettiin parhaista saatavilla olevista materiaaleista.

Pertti Kortesniemi kiitti Jukka Sassia luennosta ojentaen muiston vierailusta. Kuva: Esko Petäjä

Kansainväliset asejulkaisut arvioivat Suomi-konepistoolin aikoinaan maailman parhaaksi konepistooliksi. Asetta valmistettiin yli 80 000 kpl ja sitä vietiin tai valmistettiin lisenssillä useisiin Euroopan maihin. Suomi-konepistooli ja Abloy-lukko on arvioitu aikanaan merkittävimmiksi suomalaiskeksinnöiksi.

Pertti Kortesniemi
Sotien 1939–1945 E-P:n Perinneyhdistys ry

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Vuoden viimeinen kuntotestaus pidettiin Botnia-hallissa

Julkaistu 30.11.2021

Lauantaiaamulla 27.11.2021 klo 10.15 Mustasaaren Botnia-hallissa oli paikalla 11 kuntotestattavaa reserviläistä. Kuntotestaajakouluttaja Esa Makkosen työparina toimi kuntotestaaja Aki Yli-Korpela.

Nyt korona-aikana testaaminen on ollut vähän haastavampaa kuin aiempina vuosina, kertoo Vaasan kuntotestaajakouluttaja Esa Makkonen.

Kauimmaiset reserviläiset olivat tulleet Toholammilta, Soinista ja Seinäjoelta saakka. Suurimmalta osalta, jotka kuuluvat maakuntajoukkoihin puuttui pakollinen kuntotestaussuoritus tältä vuodelta.

Esa ja Aki kysyivät testattavilta, että mikä on paras mahdollinen testauspäivä tulevaisuudessa? Yksimielinen vastaus oli lauantai aamupäivä, toki muutamille olisi sopinut torstai-iltakin.

Vaasan koulutuspaikalla on pidetty tänä vuonna kuntotestejä yhteensä kymmenen, joten tämänkin puitteissa olisi tärkeää, että jokin kuntotestipäivä sopisi kaikille halukkaille reserviläisille. Tälläkin kerralla ennen testiä Botnia-hallin kahviossa täytettiin ensiksi ennakkokysely kuntotestausta varten oleva lomake, joka liittyy kuntotestaukseen, sitä mukaan kun väkeä saapui paikalle.

Sen jälkeen siirryttiin pukuhuoneeseen vaihtamaan urheiluvarustus. Lähes kaikki reserviläiset olivat pakkassään vuoksi talvipukimissa saapuessaan. Pukuhuoneessa osallistujille kerrattiin turvallisuusohjeet ja käytiin läpi toiminta mahdollisen sairauskohtauksen tms. sattuessa ja muistutettiin testaustapahtumissa näkyään mukana olevasta defibrillaattorista.

Näiden toimien jälkeen siirryimme halliin alkuverryttelykierrokselle + venyttelyyn ennen testitapahtumaa.

Vaasan kuntotestauskouluttaja Esa Makkonen varusteineen Mustasaaressa Botnia-hallin pihassa. Kuva: Aki Yli-Korpela

Reserviläiset tekivät parhaansa ja tälläkin kerralla oli ilo huomata, jotta testiin saapuneet ovat motivoituneet ja pitäneet huolta omasta kunnostaan. Jos testitulos oli joillekin reserviläisille pettymys, sehän vaan antaa aiheen ja syyn lisätä liikuntaa ensivuodelle.

Kun UKK-kävelytesti ja juoksutesti 12 min (Cooper) oli takana, pidettiin asiankuuluvana palautus venyttely ja kävellen Botnia-hallin kierros. Tämän jälkeen poistuttiin pukuhuoneeseen suihkuun sekä vaatteiden vaihtoon.

Reserviläisiä kiitettiin osallistumisesta vuoden viimeiseen kuntotestitapahtumaan Botnia-hallissa ja toivotettiin turvallista kotimatkaa kaikille sekä hyvää joulualusaikaa jokaiselle. Muutamat reserviläiset jäivät kuntotestaustapahtuman jälkeen nauttimaan virvokkeita ja kahvia/teetä Botnia-hallin kahvioon ja keskustelut olivat luonnollisesti maanpuolustusaiheisia tai siihen liittyviä.

Kuntotestaustapahtuman kouluttajalla Esa Makkosella on vielä tilaisuuden jälkeen kotitöitä testiin liittyen, sykemittareiden desinfiointi, mittareiden hihnojen pesu ja tulosten kirjaaminen sähköpostilla MPK:n toimistolle Kokkolaan Rhea Nykvistille.

Esa Makkonen ja Timo Järvinen
MPK:n kuntotestaajakouluttajat

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 80
  • Sivu 81
  • Sivu 82
  • Sivu 83
  • Sivu 84
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 135
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Talvisodan päättymistä muisteltiin Seinäjoella
  • Band of Brothers
  • Lakeuden Maanpuolustajan maaliskuun 2026 henkilökuvassa Jussi Talvitie
  • Talvisodan päättymisestä tulee 86 vuotta
  • Tunnustetaan väriä

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·