Lakeuden Maanpuolustaja

Artikkeli

Seinäjoen joulutulilla on pitkät perinteet

Julkaistu

Seinäjoen reserviläisten hengellisen- ja perinnetoimikunnan toimintasuunnitelmassa on merkintä, jonka mukaan jo vuonna 1992 Reserviläisliitto on antanut kehoituksen järjestää Joulutulet -tapahtumia maamme reserviläispiireissä.

Historian havinaa

Heikki Koivisto on totuttu näkemään juontamassa varmoin ottein Joulutulet -tapahtumia. Kuva: Anne Haapamäki

Seinäjoen reserviläisjärjestöjen yhteisen hengellisen- ja perinnetoimikunnan toimintasuunnitelmassa on vuodelle 1993 merkintä, jonka mukaan Etelä-Pohjanmaan reserviläispiiri on tarjonnut kyseisen tapahtuman järjestelyä Seinäjoen paikalliselle toimikunnalle.

Vuosina 1993-1994 tapahtumaa ei saatu vielä aikaiseksi, mutta pienimuotoisesti Joulutulet käynnistyivät jo vuonna 1995 jatkuen vuonna 1996. Paikkana tuolloin oli Lakeuden pelto eli Lakeuden Ristin ja Lakeus -hotellin välissä oleva pelto. (Kirkkokatu päättyi siihen aikaan Koulukadun risteykseen)

Varsinainen isompi tapahtuma käynnistyi vuonna 1997. Samana vuonna, kun Seinäjoen reserviläisnaiset perustettiin. He tulivat yhdessä vuorottain reserviupseerinaisten ja sotilaskotinaisten kanssa mukaan lähinnä glögi- ja piparkakkutarjoiluun. Paikka säilyi samana ja Joulutulet laitettiin sellaiseen ajankohtaan, kun yleisö poistui Lakeuden Risti -kirkosta kauneimmat Joululaulut -tapahtumasta.

Tulet Korsuaukiolle

Myöhemmin kun ”Vuori -tukikohta” Jouppilanvuorella saatiin rakennettua Seinäjoen Elämysliikunnan ja reserviläisjärjestöjen yhteishankkeena, Joulutulet -tapahtuma siirrettiin Korsuaukiolle ja ns. Esteetön -lenkki liitettiin tapahtuman alkuun samassa ympäristössä olevan lenkkipolun valmistumisen jälkeen.

Hiippakuntapastori Jaakko Antila luki Joulutulilla perinteisen Jouluevankeliumin. Kuva: Anne Haapamäki

Vuosien saatossa Joulutulet -tapahtuma on kerännyt säästä riippuen parhaimmillaan jopa 150 osallistujaa ”lenkille”. Glögi- ja piparkakkutarjoilun jälkeen jätkänkynttilöiden loisteessa on innolla laulettu tutut Joululaulut ja päätteeksi hiljennytty Joulun sanoman äärellä Suomen siniristilipun hulmutessa vapaan isänmaan merkkinä.

Jokainen tapahtuma on aloitettu ”Arkihuolesi kaikki heitä” ja päätetty Enkeli Taivaan -virren viimeiseen värssyyn; ”Nyt Jumalalle Kunnia”. Myös tällä tapahtumalla me reserviläiset olemme halunneet kunnioittaa veteraanipolven uhrauksia.

Joulutulilla kuultiin myös kirkkoherra Jukka Salon toimittama Jouluhartaus. Kuva: Anne Haapamäki
Sodanaikaisilla piirustuksilla rakennettu korsu on ollut suosittu tutustumiskohde Joulutulien yhteydessä. Kuva: Timo Fors

Viime lauantaina 18.12.2021 oli 25. kerta, kun Joulutulet järjestettiin. Viimevuotiset joulutulet jäivät koronan vuoksi väliin.

Osallistujia oli glögimukeista laskettuna 75 ja mukana oli ilahduttavasti myös lapsiperheitä. Monille osallistujille myös korsuaukiolla sijaitseva ja sodanajan piirustuksilla rakennettu korsu on ollut monelle ainutlaatuinen kokemus.

Järjestäjille on ”maistunut” hyvälle vuosien saatossa palaute:
”Joulutulet tapahtumasta alkaa minun jouluni!”

Heikki Koivisto
Puheenjohtaja
E-P:n Reserviläispiirien hengellinen- ja perinnetoimikunta

Alavuden reserviläisjärjestöjen joulutulet järjestettiin jo kolmatta kertaa

Julkaistu

Tapahtumaan oli saapunut lähes neljäkymmentä henkeä hiljentymään toviksi joulukiireiden keskellä. Joulutulien paikkana toimi perinteisesti sankarihautausmaan viereinen alue. Sää oli suotuisa ja tunnelma levollinen. Tilaisuuden avasi Alavuden reserviläisten puheenjohtaja Jari Hellinen, toivottaen osallistujat tervetulleiksi. Ohjelmassa oli mm. yhteislaulua, jota säestivät ukuleleilla kanttori Mari Järvinen ja kappalainen Elina Mäki. Hartauspuheessaan Mäki mm sivusi sankarihautausmaan muistutuksesta menneistä sukupolvista ja rauhan merkityksestä. Tilaisuuden lopussa oli makkaranpaistoa ja vapaata seurustelua hyvässä seurassa. Ohessa kappalaisen Elina Mäen puhe.

Alavuden Reserviläisjärjestöjen joulutulet 14.12.2021

Joululaulun pieni liekki muistuttaa valosta, toivosta ja rauhasta, suurista lupauksista, jotka ympäröivät meitä tänäänkin.

Kiitos teille Alavuden reserviläisjärjestöt, kun mahdollistatte tämän hetken joulutulien luona, mahdollisuuden olla avaran taivaan alla, sankarihautausmaan kupeessa, hiljentymässä joulun odotukseen ja vastaanottamassa joulun sanomaa, sitä, joka on kuvitettuna Muistojen kappeliin valmistetussa seimiasetelmassa.

Tämä paikka muistuttaa koskettavasti menneistä sukupolvista. Paikka, jossa sankarivainajat lepäävät ja heidän muistoaan kunnioitetaan. Tämä paikka muistuttaa siitä, mikä merkitys rauhalla on.

Muistojen kappelin lasimaalauksessa on kuva rauhanenkelistä. Se kertoo uskonluottamuksen tuomasta lohdutuksesta ja toivosta vaikeinakin aikoina, keskellä kaipausta ja pelkoja. Rauhasta julisti kolmannen adventtisunnuntain psalmiteksti Psalmin 85 sanoin näin: ”Minä kuuntelen, mitä Herra Jumala puhuu. Hän lupaa rauhan kansalleen. Hän lupaa apunsa niille, jotka häntä palvelevat, ja niin meidän maamme saa takaisin kunniansa. Laupeus ja uskollisuus kohtaavat, oikeus ja rauha suutelevat toisiaan. Herra antaa kaiken hyvän. Herran edellä kulkee oikeus, se valmistaa Herralle tien.”

Jumala lupaa rauhan kansalleen. Tämä lupaus kantoi ihmisiä sukupolvien ajan. He olivat saaneet lupauksen siitä, että koittaisi aika, jolloin rauha vallitsisi. Rauha, jolle ei löydy vertauskohtaa tästä maailmasta. Profeettojen kautta Jumala oli ilmoittanut, että pimeyden valaisisi valo, jonka loiste ei sammu ja joka näyttää suunnan Jumalan luo.

Siitä valosta jouluyön enkelit ilmoittivat paimenille. Enkelit toivat Jumalalta sanoman rauhasta, sanan lupausten täyttymisestä ja uudesta toivosta, joka kantaisi elämän epävarmuudenkin keskellä.

Tämä lupaus ja todeksi tullut uskonluottamus on kantanut ja kantaa kristittyjä. Siitä on kuultu tällä paikalla, kun on hiljennytty yhteiseen jumalanpalvelukseen ja sanankuuloon seurakunnan ensimmäisessä ja toisessa kirkossa tai niin kuin silloin kutsuttiin: saarnahuoneessa. Ja siitä ovat kertoneet myös ne kirkonkellot, jotka olivat ensimmäisessä saarnahuoneessa ja myöhemmin tälle paikalle rakennetussa kellotapulissa.

Kerrotaan, että ensimmäiset kirkonkellot joutuivat aikanaan sotasaaliiksi, mutta v. 1725 hankittiin uusi kirkonkello, joka on edelleen yksi käytössä olevista kelloista. Tuossa kellossa on teksti: ”Deo Gloria in excelsis – Jumalalle kunnia korkeuksissa!” Ja toisessa vähän myöhemmin hankitussa kellossa lukee: ”Minä olen huutawan ääni corwes.”

Mitä se ääni julistaa? Se kertoo siitä, mistä adventin Psalmi muistuttaa: ”Minä kuuntelen, mitä Jumala puhuu. Hän lupaa rauhan!” Se muistuttaa siitä, ettei kukaan voi tehdä loppua Jumalan mahdollisuuksista eikä siitä toivosta, jonka hän lupaa meille. Se toivo kantaa elämässä ja uskossa elämään myös kuoleman jälkeen.

Meitä ympäröi siis suuri lupaus – niin maan päällä kuin taivaassakin – Jumalan läsnäolon lupaus, jonka usko näkee hänen poikansa Jeesuksen Kristuksen syntymässä. Seimen lapsi, maailman Vapahtaja, on merkkinä rauhasta.

Pimeässä yössä loistaa Jumalan kirkkaus, joka valaisee tien seimen luo. Ja siellä heinillä härkien kaukalon, on Jumalan rakkaus, se toivo, jonka hän antaa, ja rauha, joka kestää.

Siksi Jumalalle kunnia korkeuksissa ja maan päällä rauha ihmisillä, joita Jumala rakastaa!

Lakeuden Maanpuolustajan joulukuun 2021 henkilökuvassa Jukka Kotola

Julkaistu

Reservin vääpeli Jukka Kotola palkittiin Reserviläisliiton pronssisella mitalilla 6.12.2021.

Kuka: Jukka Kotola
Sotilasarvo: Vääpeli (res)
Motto: ”Ympäristöherran rauhaa…”
Syntymäpaikka: Kuortane
Asuinpaikka: Kuortane

Koulutukset:
– Filosofian maisteri, Oulun yliopisto 1996
– Yo, Kuortaneen lukio 1987
– Varusmiespalvelus 1/88 OulItPsto / LapItR
– Reservin vääpeli

Työura:
– Tuntiopettaja, Oulun yliopisto 1993-1996
– Ympäristönsuojelutarkastaja, Seinäjoen seudun ty 1996-1998
– Ympäristöpäällikkö 1999 – Kuortaneen kunta / Alavuden kaupunki

Perhesuhteet:
Naimisissa, yksi alaikäinen kotona häjyylemässä vaimon lisäksi

Harrastukset:
– Suurkalojen jahtaaminen aktiivivälinein kesät talvet
– Maanpuolustustyö
– Kitara (tangoa, humppaa ja kasariheviä asenteella bändin kanssa ja ilman)
– Maaseudun kehittäminen (Leader-toimintaryhmän pj)

Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:
Yliopistoaikana liityin Pohjanmaan akateemiseen maanpuolustusseuraan vuonna 1991. MPK:n kursseille turva-, valmius- ja lisäkursseille osallistuttiin aktiivisesti sekä vapaaehtoisiin kertausharjoituksiin. Kotikuntaan muuton jälkeen Kuortaneen reserviläisissä on puuhaa piisannut ja yhdistyksen paperinpyöritystä eli sihteerin nakkia on hoidettu viimeiset viisi vuotta. Isänmaan ja kotikunnan asialla!

Jukka Kotola on vapaaehtoisen maanpuolustustyön lisäksi innokas kalamies. Harrastuksesta otetut kuvat kertovat, että osa kalajutuista on enemmässä määrin totta.

Kuortaneen Reserviläiset ry 60 vuotta

Julkaistu

Kuortaneen Reserviläiset ry juhli 11.12.2021 60-vuotista maanpuolustustaivaltaan ajamalla soppatykin kaupan pihaan asemiin; ilmaista hernekeittoa jaettiin likemmäs 200 tuliannosta kaikille halukkaille.
Kuortaneen Reserviupseerikerhon sihteeri Seppo Palomäki onnittelemassa 60-vuotiasta yhdistystä. Kuortaneen Reserviläisten puheenjohtaja Jari Takanen vastaanottamassa onnitteluja. Kuva: JSY

Ammusten loputtua vähän ennen määräaikaa kesken vetäydyttiin kylänraitin toiselle puolelle vaihtoasemiin Säästöpankin saunatiloihin, jossa pidettiin syyskokous ja varsinainen vuosijuhla.

E-P:n Reserviläispiirien toiminnanjohtaja Jani Syvänen toi onnittelutervehdyksen maakunnasta ja yllätti juhlaväen pienellä katsauksella yhdistyksen perustamisaikoihin. Kuortaneen reserviupseerikerhon tervehdyksen ja onnittelut tilaisuuteen toi pitkäaikainen yhteistyöupseeri Seppo Palomäki.

Juhlassa palkittiin useita pitkään aktiivisesti yhdistyksen toiminnassa olleita reserviläisiä.
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin ansiomitalit myönnettiin yhdistyksen nykyiselle puheenjohtajalle Jari Takaselle sekä entisille puheenjohtajille Jukka Vähämäelle ja Mika Viitaselle. Kuva: JSY

Reserviläisliitto myönsi kultaisen ansiomitalin Jyrki Kaarangalle, hopeiset Heikki Ala-Honkolalle ja Harri Lähteenmaalle sekä pronssiset Jukka Kotolalle, Tuomas Myllymäelle, Pasi Panulalle, Antti Valkoselle, Petri Viitaselle sekä Jani Ylimäelle. Seppo Palomäelle myönnettiin myös pronssinen ansiomitali erityisen ansiokkaasta toiminnasta ja yhteistyöstä.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry:n ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin ansiomitalit myönnettiin yhdistyksen nykyiselle puheenjohtajalle Jari Takaselle sekä entisille puheenjohtajille Jukka Vähämäelle ja Mika Viitaselle.

Maanpuolustusmitalit saivat yhdistyksen pitkäaikaiset aktiivijäsenet Rauno Kujanpää ja Asko Yli-Rantala.

Juhlassa palkittiin useita pitkään aktiivisesti yhdistyksen toiminnassa olleita reserviläisiä. Kuva: Jari Takanen

Kuortaneen reserviläiset ry on 118 jäsenellään aktiivinen ja merkittävä toimija kuortanelaisessa järjestökentässä. Yhdistys toimii saumattomasti yhteistyössä Kuortaneen Reserviupseerikerhon kanssa; kerhotilat, markkinateltat, pöydät ja penkit, soppatykki sekä kunniavartiossa sankarihaudoilla käytettävät M05 maasto- ja lumipuvut ovat yhteiset. Soppatykki ajetaan upseerien kanssa yhteistuumin asemiin, oli kyseessä kesämarkkinat, joulun avaus tai yritysten tai yhteisöiden järjestämät tilaisuudet. Nykyvaatimusten mukaiset hygieniapassit löytyvät usealta aktiivilta.

Aktiivinen maastoasuinen joukko on totuttu näkemään usein puolustusasemissa keskuskadulla tykin kanssa. Aikeet ovat olleet aina rauhanomaiset ja hernesoppa maistuvaa. Kuva: Jukka Kotola

Perinteinen kevätretki on myös järjestetty yhteistoiminnassa upseereiden kanssa; harvassa ovat ne maanpuolustukseen liittyvät museot, joissa kuortanelaisten linja-auto ei ole pihassa käynyt. Perinteeksi muodostunut haastepilkkikilpailu upseereita vastaan ja jälkipilkkisauna kuuluu myös vuosikalenteriin. Yhdistyksen jäsenet ovat myös käytössä, mikäli Kuortaneen kirkkomaahan viimeiselle matkalleen saatettavalla henkilöllä ei ole omaisia riittävästi kantamaan. Nämä kunniatehtävät ovat lisääntyneet ja niihin löytyy aina vapaaehtoisia reserviläisistä ja upseereista.

Jukka Kotola
Kuortaneen Reserviläiset

Lapuan reserviupseerien juhlaseminaarissa teemana kokonaisturvallisuus

Julkaistu

Lapuan reserviupseerikerho perustettiin 80 vuotta sitten. Silloin elettiin välirauhan aikaa. Talvisodasta oli palattu koteihin, mutta uuden sodan mahdollisuus leijui silti ilmassa. Reserviupseerit tarvitsivat ikään kuin yhdyssiteen, joka innostaisi maanpuolustustyöhön ja tarjoaisi foorumin yhteydenpidolle sekä sotilastaitojen ylläpitämiselle.

Reserviupseerien juhlavuosi huipentui itsenäisyyspäivän alla juhlaseminaariin, jonka aiheena oli ”Kokonaisturvallisuus uhkakuvien paineessa”. Seminaarissa puhuivat Lapuan kaupunginjohtaja Satu Kankare ja maanpuolustuskorkeakoulun rehtori prikaatikenraali Mika Kalliomaa.

Avaussanoissaan kerhon puheenjohtaja Jussi Talvitie huomioi erityisesti yhteistyön merkityksen myös maanpuolustuksen saralla. Lapualla yhteistyö reserviläisten kanssa onkin ollut tiivistä ja hedelmällistä. Ehkä näkyvimmät osa yhteistyötä ovat olleet yhteisten ampumatapahtumien järjestäminen, kunniavartiot ja erilaisiin markkinatapahtumiin osallistuminen.

Kunnat avainasemassa kansalaisten turvallisuuden rakentajina

Esitelmänsä alussa Kankare korosti kuntien merkitystä kokonaisturvallisuuden rakentajana. Kuntien toimintojen on pystyttävä jatkumaan mahdollisimman häiriöttömästi myös kriisitilanteissa. Hän nosti esimerkiksi kuntiin kohdistuvista vakavista häiriötilanteista mm. kyberhyökkäykset.

Viime vuosina Suomessakin on nähty useita julkisiin tai yksityisiin toimijoihin kohdistuneita tietomurtoja tai palvelunestohyökkäyksiä, joilla on ollut merkittäviä seurauksia. Ajantasainen tietoturva onkin avainasemassa kuntien järjestelmissä.

Kankare painotti myös yhteistyön voimaa kokonaisturvallisuuden rakentamisessa. Viranomaisten, muun julkisen sektorin, yritysten, kansalaisjärjestöjen, seurakuntien ja yksittäisten vapaaehtoistenkin voimavarojen yhdistäminen lisää koko yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Lapuan kaupungissa asukkaille onkin tuotettu monipuolinen verkkosivusto häiriötilanteisiin varautumisesta.

Puolustusvoimat osana kokonaisturvallisuutta

Kalliomaa kuvaili monipuolisesti yhteiskunnan turvallisuuden eri tekijöitä. Hän nosti aluksi esille talouden, infrastruktuurin ja huoltovarmuuden näkökulman. Talouden rattaiden pyöriminen on tärkeää, jotta yhteiskunnan vakaus säilyy. Tähän liittyy myös kansainvälisen kaupan ja muiden yhteyksien toiminnan turvaaminen.

Yhteiskunnan toiminta on Kalliomaan mukaan riippuvainen johtamisesta niin normaalioloissa kuin kriisitilanteissakin. Jälkimmäisessä sen merkitys korostuu entisestään. Johtaminen on päätösten tekemistä epätäydellisten tietojen varassa, sanoi Kalliomaa. Tilannekuvan oikeellisuus ja toisaalta oikea-aikainen tiedottaminen ovat kriisijohtamisen peruspilareita. Hän totesi myös, että ilman yhteiskunnan henkistä kriisinkestävyyttä hyväkään johtaminen ei tuo tulosta.

Kalliomaa käsitteli esitelmässään puolustusvoimien tehtäviä sekä yhä ajankohtaisempaa hybridivaikuttamisen uhkaa. Hän totesi, että kyber- ja informaatiovaikuttaminen ei ole vain tulevaisuuden uhkakuva, vaan sitä on jo kohdistettu niin lähialueillemme kuin myös Suomeen mm. kriittistä infrastruktuuria, teollisuuslaitoksia sekä poliittista päätöksentekojärjestelmää ja kansalaisia vastaan.

Kalliomaa painotti myös laajan reservin ja eri reserviläistoimijoiden merkitystä maanpuolustukselle ja kokonaisturvallisuudelle. Ilman toimintakykyistä, osaavaa reserviä maamme puolustaminen olisi nykyisellään mahdotonta.

Paneelikeskusteluun osallistuivat Lapuan kaupunginjohtaja Satu Kankare, maanpuolustuskorkeakoulun rehtori prikaatikenraali Mika Kalliomaa sekä Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Mauri Etelämäki. Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Jussi Talvitie toimi paneelikeskustelun juontajana. Kuva: Jukka Tauriainen

Varautuminen on yhteistyötä

Esitelmien jälkeen käydyssä paneelikeskustelussa oli esitelmöitsijöiden lisäksi mukana myös Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Mauri Etelämäki. Kerhon puheenjohtajan luotsaamassa keskustelussa syvennettiin esitelmien aihepiiriä. Muun muassa reserviläisten sijoittamisesta kuntien varautumisorganisaatioon sekä huoltovarmuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä heräsi vilkasta keskustelua.

Myös yleisö pääsi esittämään panelisteille kysymyksiä. Niiden pohjalta keskusteltiin muun muassa maanpuolustustahdon kehittymisestä sekä asepalvelukseen astuvien nuorten henkisestä ja fyysisestä toimintakyvystä. Näiden luomisessa ja ylläpitämisessä kunnilla ja vapaaehtoisjärjestöillä on tärkeä rooli.

Paneelissa vallitsi vahva yhteisymmärrys siitä, että suomalaista kokonaisturvallisuutta rakennetaan yhdessä. Se ei ole pelkästään viranomaisten tehtävä, vaan siihen tarvitaan jokaista kansalaista.

Varautuminen on yhteinen asiamme.

Jukka Tauriainen
Lapuan Reserviupseerikerho