Tikkakosken mannekiini on humoristinen sodanaikainen ilmaisu, jolla tarkoitetaan Suomi-konepistoolilla varustautunutta sotilasta. Nimitys viittaa Tikkakosken asetehtaan valmistamaan legendaariseen Suomi-konepistooliin, jota pidettiin varmatoimisuutensa vuoksi yhtenä maailman parhaimmista ja tunnetuimmista konetuliaseista.
Tikkakoskelta maailman maineeseen
Tikkakosken asetehdas tunnetaan laadukkaista aseistaan ja kyseisellä tehtaalla valmistettu Suomi-konepistooli on aivan erityisessä maineessa jopa kansainvälisesti. Varmatoiminen konepistooli oli merkittävä ase Suomen puolustusvoimille talvi- ja jatkosodassa. Suomi-konepistooleita valmistettiin kesään 1944 mennessä lähes 53 000 kappaletta. Vuosien 1931 ja 1953 välillä KP31 mallimerkinnän saanutta asetta valmistettiin yli 80 000 kappaletta.
Konepistoolien sarjanumerot päättyy asekirjallisuuden mukaan sarjanumeroon 81 500. Lisäksi konepistooleja löytyy sarjanumeroilla +100 000. Puolustusvoimat kasasivat varikkotyönä Tikkakosken osista Suomi-konepistooleita, koska pelättiin, ettei Tikkakosken asetehdas ehdi tehdä aseita tarpeeksi. Mainituissa aseissa numerointi aloitettiin 100 000:sta, ettei Tikkakosken asetehtaan valmistamat ja puolustusvoimien asevarikoiden osista kasaamien aseiden numerointi ei menisi päällekkäin.
Tuottelias asekonstruktööri
Asesuunnittelija Aimo Johannes Lahti kuului olleen aikalaistensa kertomana lahjakas, ahkera, periksiantamaton ja määrätietoinen. Lahdella mainitaan olleen myös voimakkaat mielipiteet, jotka ilmenivät äkkipikaisuutena ja toisinaan ristiriitaisena käytöksenä, joihin autoritaarisen työnantajatahon oli vaikea tai mahdoton tottua. Joka tapauksessa Aimo Lahti oli tempperamenttisesta persoonastaan huolimatta kiistämättä innovatiivinen ja tuottelias asesuunnittelija, joka vaikutti aikanaan erityisen paljon isänmaansa puolustuskykyyn.
Amerikkalaiset asevalmistajat huomasivat asesuunnittelija Aimo Lahden erityistaidot ja tarjosivat marraskuussa 1932 kolmen miljoonan markkaa (nykyrahassa ~1,1 milj. €) siitä, jos Lahti muuttaisi Yhdysvaltoihin työskentelemään heille. Lahti kieltäytyi tarjouksesta ja hyväksyi mieluummin Suomen hallituksen vastatarjouksen, joka takasi toimeentulon hänen perheelleen ja osoitti arvostuksen Aimo Lahdelle, vaikkei tarjous ollutkaan yhtä suuri.
Asekontruktööri Aimo Johannes Lahti suunnitteli kaikkiaan uransa aikana noin 60 erilaista asetta. Pistooleja, konepistooleja, pikakiväärejä ja jopa tykkejä. Suomi-konepistoolin ollessa kuitenkin ehkäpä asekonstruktöörin tunnetuin luomus. Liittoutuneiden valvontakomissio lopetti syksyllä 1944 Aimo Lahden työt Puolustusvoimien asesuunnittelijana. Vuodesta 1947 alkaen hän alkoi saada kenraalimajurin palkan mukaista eläkettä. Asesuunnittelija Aimo Lahti kuoli 73 vuoden iässä Jyväskylässä 19. huhtikuuta 1970 . Ilmiömäisen asesuunnittelijan työt elävät yhä historiassa.
Suomikone-pistooli 90 vuotta – asehistoriallinen luento Seinäjoella
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry järjestää asehistoriallisen luennon Seinäjoen kaupungin valtuustosalissa keskiviikkona 24.11.2021 klo 18.00. Suomi-konepistoolin historiasta saapuu tuolloin luennoimaan erittäin laaja-alaisen asetietämyksen omaava, Asehistorian Liiton varapuheenjohtaja sekä Helsingin Asehistoriallinen Seuran varapuheenjohtajana toiminut luutnantti (evp) Jukka Sassi.
Lisäksi Jukka Sassi on toiminut Helsingin Varuskunnan ampujien kiväärijaoston puheenjohtajana useita vuosia.
Asehistorialliseen luentotilaisuuteen on vapaa pääsy.
(vapaaehtoinen osallistumismaksu)
Noudatamme luentotilaisuudessa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston voimassa olevaa ohjeistusta tartuntatautilain 58 §:n 1 momentin nojalla sisätiloissa järjestettävistä yleisötilaisuuksista.
Ovet aukeavat klo 17.15
Asehistoriallinen luentotilaisuus alkaa klo 18.00
Seinäjoen Kaupungintalo
Valtuustosali
Kirkkokatu 6
60100 Seinäjoki