Tänä vuonna on vietetty Uudenkaupungin rauhaan 30.8.1721 päättyneen Suuren Pohjan sodan (1700-1721) loppumisen 300-vuotismuistovuotta. Venäjä hyökkäsi tuolloin Ruotsi-Suomea vastaan. Sodasta muistetaan paremmin isovihan aika, joka kesti 1714-1721. Tuona aikana venäläismiehittäjät tuhosivat viljavat pohjalaisalueet polttaen, ryöstäen sadot ja omaisuudet kirkkohopeita ja -kelloja myöden.
Miehet tapettiin ja naiset raiskattiin. Lapset ja nuoret ihmiset vietiin Venäjälle orjatyövoimaksi, tai heidät myytiin muualle. Jäljelle jäi enimmäkseen vanhuksia ja sairaita. Osa talonpoikaisväestöstä selvisi piileskelemällä nämä vuodet piilopirteissä, erämaiden metsissä ja luolissa.
Aatelisto, papisto, porvaristo ja virkamiehet olivat paenneet Pohjanlahden yli Ruotsiin. Maan väestöstä kuoli, tai katosi arviolta kolmannes, pohjalaisväestöstä ehkä enemmän.
Tuohon aikaan armeijoilla ei ollut omaa muonitusjärjestelmää, vaan kaikessa, etenkin muonituksessa, turvauduttiin siviiiliväestöltä varastamiseen. Rajaseutujen väestö, rakennukset ja viljelykset tuhottiin. Vastapuolen mahdollista hyökkäystä haluttiin ehkäistä tuhoamalla huoltoon tarvittavat rakenteet ympäristöineen.
Tätä ”poltetun maan taktiikkaa” käyttivät myös perääntyvät joukot. Vaikka ajasta on kulunut jo 300 vuotta, se ei silti ole unohtunut, ei ainakaan Pohjanmaalla.
Vajaa sata vuotta myöhemmin, 1808 Venäjä julisti sodan Ruotsi-Suomea vastaan. Tämän Suomen sodan taustalla oli Ranskan ja Venäjän 1807 solmima rauhansopimus, jossa kaksi suurvaltaa sopivat Eurooppaa jakavista ”etupiireistään”. (Napoleon hyökkäsi ja soti Venäjää vastaan v. 1812).
Ruotsi-Suomi hävisi sodan ja Suomen alue joutui v. 1809 uudelleen venäjän vallan alle, jolloin maasta muodostui Suomen suurruhtinaskunta.
Ensimmäinen maailman sota alkoi 1914 . Suomen sisäiseen tilanteeseen sota ei vaikuttanut taisteluina. Miehitystä kesti vuoteen 1917, jolloin Suomen itsenäistymistä ajavat kansalaiset saavuttivat itsenäisyyden julistautumalla suvereeniksi valtioksi. Vallasta taisteltiin vielä verisesti toisen, osittain venäläismyönteisen kansanryhmän kanssa. Silloin syvään viilletyt haavat näyttävät aukeilevan yhä vielä kolmannessa ja neljännessä sukupolvessa.
Itsenäisyyden saavuttanut osapuoli sai koulutusta ja muuta tukea Saksalta. Ilman tukea tuskin olisimme saavuttaneet itsenäisyyttä. Ensimmäinen maailmansota päättyi 1918. Sodan heikentämä Venäjän hallinto kaatui vallankumouksen myötä ja maa muuttui kommunistivaltio-Neuvostoliitoksi.
Helpolla ei päästy Neuvostoliitonkaan kanssa, marraskuun viimeinen päivä, vuonna 1939 neuvostovenäläiset hyökkäsivät jälleen maahamme. Tämän talvisotana tunnetun sodan seurauksena Suomi joutui luovuttamaan mm. Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan, osia Kalastajasaarennosta ja Sallasta. Lisäksi jouduimme antamaan Hankoniemen neuvostojoukoille tukikohdaksi 30 vuoden vuokrasopimuksella.
Jatkosota päättyi ehdottomaan antautumiseen, yritettyämme korjata kokemamme talvisodan vääryyden. Kykenimme kuitenkin säilyttämään itsenäisyytemme. Yksin emme siihen olisi pystyneet. Apu tuli tälläkin kertaa Saksalta.
Toisen maailmansodan päättyessä, Britannia, Neuvostoliitto ja Yhdysvallat solmivat Jaltan konferenssissa 1945 sopimuksen, jossa Churchill, Roosevelt ja Stalin jakoivat Euroopan etupiireihin. Vaikka se ei määrittänyt Suomen asemaa tarkemmin (se oli jo määritelty Theranin konferenssissa 1943), sillä oli kuitenkin suora vaikutus Suomen tulevaan asemaan.
Neuvostoliiton hajottua v. 1991, maa muuttui jälleen Venäjäksi. Käytännössä mikään ei muuttunut, samat aatteet ja teot kulminoituivat Krimin miehitykseen vuonna 2014. Ukrainassa vuodesta 2014 alkanut konflikti ”näkymätön sota”, on suoraa jatkumoa ”etupiiriajatteluun” mieltyneen Venäjän toiminnassa. Pian kahdeksan vuotta jatkunut Krimin niemimaan miehitys jättänee ukrainalaisille vähintään kolmensadanvuoden traumat, todennäköisesti pidempäänkin.
Suomen ja suurvaltamaiden historiat osoittavat, ettei yksin voi pärjätä. Toisaalta, keneen voi luottaa – myös Hitler kävi Stalinin kanssa neuvotteluita Suomi pelinappulanaan.
Poliitikot ovat puhuneet ”hyvästä säästä”, mutta nyt ilmapuntari on laskussa. Toistuuko jokin edellä mainituista historiallisista tapahtumista vain siksi, ettei kukaan uskalla kantaa vastuutaan?
”Kansa joka ei tunne historiaansa, ei voi rakentaa tulevaisuuttaan” – Adolf Ehrnrooth
Hyvää itsenäisyyspäivää 6.12.2021
Kai Kaistila