Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö ja Räjähdekeskuksen apulaisjohtaja tarjosivat tuhdin tietopaketin Soinin ja Ähtärin kutsuntapäivän pääteeksi järjestetyssä reserviläisillassa Ähtärissä. Valtioneuvoston puolustusselonteko 2021 ei jäänyt huomiotta.
Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö evl Mauri Etelämäki esitteli aluetoimiston tehtävät sekä toiminta-alueen, joka muodostuu kolmesta maakunnasta. Asukkaita alueella on noin 438 000. Suomen huollon kannalta merkittäviä teollisuuskeskittymiä ovat Kokkolan ja Vaasan satama-alueet. Lisäksi alueella on useita lentokenttiä.
Pohjanmaan aluetoimisto on Porin prikaatin alainen. Aluetoimiston näkyvin palvelu on kutsuntojen järjestäminen sekä yhteydenpito reserviläisiin. Aluetoimiston henkilöstövahvuus on noin 20 ja se palvelee myös ruotsinkielisiä.
Alueella ei ole koulutettavia joukko-osastoja. Pohjanmaan aluetoimiston valvontaan kuuluu kolme maakuntiensa nimistä maakuntakomppaniaa.
Aluetoimisto sijaitsee Vaasassa valtion virastotalossa ja samassa talossa on myös MPK Pohjanmaan maanpuolustuspiirin piiritoimisto.
Tänään olivat vuonna 2003 syntyneiden asevelvollisten kutsunnat Soinissa ja Ähtärissä. Evl Etelämäki muistutti, että jokainen Suomen kansalainen on perustuslain 127 § mukaan velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä sen mukaan kuin laissa säädetään.
Ähtäristä ja Soinista varusmiespalvelusta lähdetään suorittamaan pääasiassa Niinisalossa ja Kajaanissa. Kutsunnoissa jotkut ilmoittavat halukkuutensa päästä saamaan sotilaspolisikoulutusta, koska heillä on tavoitteena hakeutua poliisiksi. Evl Etelämäki neuvoo kuitenkin hakeutumaan varusmieskoulutuksessa johtajakoulutukseen, koska sillä on enemmän painoarvoa poliisiopiskeluun pääsemisessä.
Räjähdekeskus
Räjähdekeskuksen toimintaa esitellyt apulaisjohtaja evl Kari Kurkinen kertoi Räjähdekeskuksen olevan hallinnollisesti osa Puolustusvoimien logistiikkalaitosta ja sen 15 henkilön vahvuinen hallinto-osasto toimii Inhassa. Räjähdekeskuksella on toimintaa Ähtärin lisäksi Haapajärvellä, Keuruulla ja Niinisalossa. Henkilöstöä Räjähdekeskuksessa on noin 150.
Räjähdekeskus huolehtii Puolustusvoimien räjähteiden tuotannosta, kunnossapidosta ja käytöstä poistamisesta sekä vastaa myös käytöstä poistettujen räjähteiden hävittämisestä. Massaräjäytysleiri järjestetään vuosittain Hukkakeron räjäytysalueella Kittilän Pokassa.
Räjähdekeskuksen tuotannossa pääpaino on raskaiden ampumatarvikkeiden valmistuksessa, kunnossapidossa ja materiaalin elinkaaren jatkamisessa. Räjähdekeskus tuottaa myös merkkisavuja sekä huolehtii panssarimiinojen kunnossapidosta.
Räjähdekeskus testaa kaikki Puolustusvoimien hankkimat aseet ja asejärjestelmät ennen niiden käyttöönottoa tai varastointia.
Valtioneuvoston puolustusselonteko 2021
Molemmat everstiluutnantit toivat esille Valtioneuvoston syyskuussa eduskunnalle antaman puolustusselonteon, jossa määritellään linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle ja kehittämiselle. Selonteossa esitetään mm. henkilöstömäärän lisäämistä asteittain 500 henkilötyövuodella 2020-luvun loppuun mennessä, mutta sillä ei ole vaikutusta sodan ajan vahvuuteen, joka pysyy 280 000 sotilaassa.
Kuluvan vuosikymmen painopisteet ovat Ilmavoimien ja Merivoimien uusinvestoinnit. Maavoimien uudistuksiin muuttunut maailmantilanne, uhkakuvat ja Suomen sotilaallinen toimintaympäristö vaikuttavat siten, että paikallispuolustusta uudistetaan: Puolustusvoimat lakkauttaa nykyiset alueelliset joukot. Tulevaisuudessa on vain operatiivisia joukkoja ja paikallisjoukkoja. Paikallisjoukoista kehitetään koko maan kattava kokonaisuus, joka osaltaan torjuu myös laaja-alaista vaikuttamista.
Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut epävakaampaan suuntaan. Suomi sijaitsee strategisesti merkittävällä alueella idän ja lännen välissä: Arktisen alueen merkitys on lisääntynyt, Itämeren alueen konfliktiherkkyys on kasvanut ja lähialueiden turvallisuustilanne on epävakaa.
Kyber-, informaatio- ja avaruuspuolustus
Ennen sanottiin, että sotilaamme suojaavat maatamme maalla, merellä ja ilmassa, mutta puolustusselonteossa nousevat esille kyber-, informaatio- ja avaruuspuolustus. Puolustuksen toimintakyky ja järjestelmät ovat yhä enemmän riippuvaisia digitalisaatiosta, informaatiosta ja avaruuden hyödyntämisestä.
Avaruussovellukset vaikuttavat mm. paikannukseen, navigointiin ja viestintään. Sotilaille nämä tiedot mahdollistavat ohjusten ja ammusten tarkan kohdistamisen sekä lisäävät joukkojen liikkuvuutta.
Valtioneuvoston puolustusselontekoon voit tutustua tarkemmin osoitteessa
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163405/VN_2021_78.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Heikki Makkonen
Ähtärin Reserviupseerikerho