• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Jani Syvänen

Valta vaihtui Vaasassa

Julkaistu 31.10.2025

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n sääntömääräinen syyskokous järjestettiin historiallisessa Vaasan Kiltatalossa 29. lokakuuta. Komeat puitteet kokoukselle tarjonnut isänmaallinen rakennus on toiminut alkuaan Vaasan Suomalaisen Suojeluskunnan hallinnoiman Paukkulan ampumaradan paviljonkina.

Vaasan kiltatalon isäntä Hannu Isomöttönen kertoi kiltatalon historiasta. Kuva: Jani Syvänen

Ennen varsinaista kokousta kiltatalon isäntä Hannu Isomöttönen kertoi kiltatalon historiasta. Vaasan Kiltatalo – Gillenas Hus i Vasa ry on vuonna 1991 perustettu vaasalainen vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa toimiva yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää vapaaehtoista maanpuolustustyötä ja tukea jäsenyhdistystensä toimintaa ylläpitämällä Vaasan Kiltataloa jäsenyhdistystensä kokous-, koulutus- ja virkistäytymistilana. Vaasan kiltatalo on alun perin sotaveteraanien rakentama. Ylläpidosta sekä huolto- ja korjaustöistä ovat vastanneet jäsenjärjestöjen edustajat ja Kiltatalon isäntä avustajineen talkooperiaatteella.

Yhdistys vuokraa ylläpitämäänsä Vaasan Kiltataloa sekä jäsenyhdistyksiensä, että ulkopuolisten yhteisöjen käyttöön.

Palkitsemiset

Kokouksen alkuun otettiin syyskokouksen perinteen mukaisesti muutamia muistamisia. Vuoden yhdistykset palkittiin kunniakirjoin jo kevätkokouksessa 12.5.2025, mutta koska kunniakirja jäi tuolloin luovuttamatta, mikä olikaan parempaa, kuin luovuttaa se Vaasan Reserviläisten puheenjohtaja Juha Ala-aholle syyskokouksen alkuun heidän omalla maaperällään. Vuoden yhdistys valittiin kahdessa sarjassa ja Vaasan Reserviläiset korjasivat potin aktiivisuudellaan suurten yli 100 jäsenen sarjassa.

Vuoden yhdistys -kunniakirja luovutettiin Vaasan Reserviläiset ry:n puheenjohtaja Juha Ala-aholle. Kunniakirjan luovutti piirin puheenjohtaja Mika Mäki. Kuva: Jani Syvänen

Seuraavaksi annettiin ansaittua tunnustusta Vuoden liikkujalle. Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteinen valtakunnallinen haastetapahtuma Maaottelumarssi järjestettiin 1.-30.9.2025 välisenä aikana. Etelä-Pohjanmaan kovin marssisuoritus kirjattiin Ylihärmän Reserviläisten Tapio Tähkäselle, jolle tuli syyskuun aikana 27 suoritusta ja marssien taitettua matkaa kertyi 355km. Suoritus on huikea valtakunnallisestikin tarkasteltuna.

Vuoden liikkujaksi nimettiin Ylihärmän Reserviläisten aktiiviliikkuja Tapio Tähkänen. Kunniakirjan luovutti piirin puheenjohtaja Mika Mäki. Kuva: Jani Syvänen

Viimeinen kunniakirja luovutettiin ansaitusti Vuoden tiedottajalle. Lakeuden Maanpuolustaja -verkkojulkaisua seuraa vuositasolla yli 25000 silmäparia rajojen sisäpuolella ja ulkomaita myöten. Lakeuden Maanpuolustaja pysyy maanpuolustusasioiden valtakunnan kärkimediana mielenkiintoisten kirjoitusten ansiosta. Artikkeleja kirjoittavat aktiiviset toimituskuntaan valitut henkilöt, sekä freelancer -kirjoittajat. Vuoden Tiedottajaksi 2025 valittiin toimituskuntaan kuuluva Mika Mäki. Mäki on kirjoittanut kuluneen vuoden aikana useita monipuolisia artikkeleja liittyen mm. koulukiusaamiseen, yhdistystoimintaan, perinneasioihin, sekä paikallista sotahistoriaa jälkipolville tallentaen.

Vuoden tiedottajaksi nimettiin piirin puheenjohtaja Mika Mäki, joka on muiden tehtävien lisäksi kunnostautunut maanpuolustuksellisten artikkelien kirjoittajana. Kunniakirjan luovutti Lakeuden Maanpuolustaja -verkkojulkaisun päätoimittaja Jani Syvänen. Kuva: Pekka Piispanen

Puheenjohtajan nuija vaihtui

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki muisteli kuutta vuotta piirin puheenjohtajana ja lausui kiitokset siitä, että matka on ollut mieluisa. Kuva: Jani Syvänen

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n sääntöjen mukaisesti, sekä puheenjohtaja, että hallitus ovat vuosittain erovuorossa. Piirin puheenjohtaja Mika Mäki piti koskettavan puheen kerraten matkaansa piirin palveluksessa. Mäki aloitti Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtajana 1.1.2020. Mäki totesi puheessaan, että kuusi vuotta piirin puheenjohtajana on mennyt vauhdilla ja hän on tykännyt kyseisestä tehtävästä todella paljon. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen on ollut mahdollista ainoastaan sen ansiosta, että hän on päivätöissä hyvällä työnantajalla, joka on ymmärtänyt ja mahdollistanut myös vapaa-ajan tehtäväkenttään liittyvät velvollisuudet.

Veistokselliset miehet yhteiskuvassa. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki luovutti puheenjohtajan nuijan hyvällä mielellä seuraajalleen Jarmo Koskelalle. Kuva: Jani Syvänen

Puheenjohtaja Mika Mäki kertasi, että kuusi vuotta kestänyt puheenjohtajakausi on sisältänyt erikoisia tapahtumia. Ensin tuli korona rajoituksineen ja sitten Ukrainan sota. Nämä asiat vaikuttivat myös vapaaehtoiseen maanpuolustuskenttään. Piirin toimintatavat muuttuivat paljon yhteiskunnallisen tilanteen puoltaessa rajoitettua kokoontumista. Ei kuitenkaan huonompaan suuntaan, vaan tehokkaampaan, vallitsevan koronatilanteen pakottamana. Tuona aikana piiri otti mm. käyttöön TEAMS -etävideokokoukset, jotka ovat olleet erinomainen työkalu myös korona-ajan jälkeen. Heti korona-ajan jälkeen tuli esiin Ukrainan sota ja yhteiskunnan mahdollisiin häiriötilanteisiin liittyen varautuminen. Tuolloin Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirikin lanseerasi oman 72h varautumispakkauksen. Jos sellaisesta olisi alkanut puhumaan ennen koronaa ja Ukrainan sotaa, niin sotahulluksihan siinä olisi leimattu. – Mäki mainitsi.

Mika Mäki antoi tunnustusta piirihallitukselle, joka on puhaltanut yhteen hiileen ja toiminut koko hänen puheenjohtajakautensa erittäin hyvin. Mäki kiitti erikseen myös puheenjohtajistoa, johon on valikoitunut hyvä porukka. On ollut hieno huomata, että kaikilla on omat vahvuutensa ja tyylinsä hoitaa asioita. Hyvää jälkeä on syntynyt ja hommat on hoidettu hyvin. Erityinen kiitos kuuluu toiminnanjohtajalle. On ollut mahtavaa kehittää piirin toimintaa ja ollaan viety taisteluparina yhdessä monta projektia maaliin. – Mäki totesi.

Puheenjohtaja Mika Mäki päätti kiitospuheensa esittäen kokoukselle jatkajakseen Jarmo Koskelaa. Syyskokous oli täysin yksimielinen tehdystä esityksestä ja vahvisti Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n uudeksi puheenjohtajaksi, piirin 1. varapuheenjohtajan tehtävää aikaisemmin hoitaneen Jarmo Koskelan. Koskela kiitti luottamuksesta runsaiden aplodien säestäessä valintaa.

Historiaa huokuva Vaasan kiltatalo tarjosi erinomaiset puitteet syyskokouksen järjestämiselle.
Kuva: Jani Syvänen

Syyskokous vahvisti piirihallituksen kokoonpanon

Syyskokouksessa vahvistettiin yhdistysten kokouksien valitsemat henkilöt piirihallituksen varsinaisiksi jäseniksi ja varajäseniksi vuodelle 2026. Ilmoitus piirihallitukseen esitetyistä jäsenistä oli mahdollista tehdä sähköpostitse 28.10.2025 mennessä osoitteeseen ep.reservilaispiiri@gmail.com tai ilmoittaa valinnoista viimeistään paikan päällä syyskokouksessa 29.10.2025.

Syyskokouksessa vahvistettiin piirihallituksen vahvuudeksi 24 hallituksen jäsentä. Piirihallituksen kokouksiin kutsutaan osallistumisoikeudella, ilman äänioikeutta ne yhdistykset, jotka eivät käyttäneet oikeuttaan piirihallituspaikkoihin. Edustajiaan piirihallitukseen kaudelle 2026, eivät ilmoittaneet: Alajärven, Karijoen, Kauhajoen, Korsholmsnejdenin, Lappajärven, Peräseinäjoen, Suupohjan, Vähäkyrön ja Ähtärin reserviläisyhdistykset.

Asiaa ampumaratahankkeesta

Varsinaisen syyskokouksen jälkeen kuultiin vielä järjestävän yhdistyksen, Vaasan Reserviläiset puheenjohtaja Juha Ala-ahon kattava esitelmä Vaasan maanpuolustusradat ry:n kehitysprojektin tämänhetkisestä tilanteesta. Ampumaurheilu erilaisineen muotoineen kasvattaa vuosi vuodelta suosiota ja haasteena on löytää sellaiset tilat, jotka mahdollistavat ammunnan monimuotoisen harrastamisen. Vaasan Maanpuolustusradat ry on perustettu kesäkuussa 2023. Työtä on tehty Kivijärven ampumaurheilukeskuksen ratojen parantamiseksi mm. järjestämällä ampuratatalkoita eri yhdistysten kesken. Vaasan Maanpuolustusradat ry:n tarkoituksena on mahdollistaa, ylläpitää sekä edistää ammuntaharrastusta Vaasan alueella. Yhdistys hallinnoi ja ylläpitää sekä kehittää Kivijärven ampumaurheilukeskuksen Vaasan kaupungilta vuokraamiaan ns. reserviläisratoja. Juha Ala-ahon esitelmä oli hyvin laadittu ja antoi hyvän tilannekatsauksen siitä, että mainitun ampumaradan nykyaikaistamisen eteen on tehty kovasti töitä.

Vaasan Reserviläisten puheenjohtaja Juha Ala-aho esitteli Vaasan maanpuolustusradat ry:n kehitysprojektia. Kuva: Jani Syvänen
Kermakakku ja kahvitarjoilu kruunasi hienon tilan lisäksi kokousjärjestelyt. Kuva: Jani Syvänen

Kiitokset

Suuret kiitokset puheenjohtaja Mika Mäelle Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin eteen vuosien ajan tehdystä merkittävästä työstä. Onnittelut piirin uudelle tammikuussa aloittavalle puheenjohtajalle Jarmo Koskelalle. Onnittelut kaikille kokouksessa palkituille ja kiitokset Vaasan Reserviläisten Juha Ala-aholle varatuista tarjoiluista ja mahdollisuudesta tulla pitämään syyskokous Vaasassa erinomaisissa puitteissa.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Lentokoneonnettomuudet järkyttivät Ylihärmän seutua 1930-luvulla

Julkaistu 21.10.2025

Kaksi Kauhavan ilmailukoulun harjoituslentoa päättyi traagisesti. Edesmenneen silminnäkijän Oiva Kokkisen muistelmat elävöittävät tapahtumia.

1930-luvun alussa Ylihärmässä koettiin kaksi lentoturmaa, jotka järkyttivät paikkakuntaa ja jäivät monien mieleen vuosikymmeniksi. Kauhavan ilmailukoulu oli tuolloin nuori, ja lentokoulutuksen arki vasta muotoutumassa. Koneet olivat kevytrakenteisia ja lentämisen riskit suuria.

Ensimmäinen onnettomuus: Moth syöksyi maahan Hakolan koulun lähellä (8.12.1932)

Ensimmäinen onnettomuus tapahtui torstaina 8. joulukuuta 1932, kun Kauhavan ilmailukoulun Moth-mallinen harjoituskone MO-99 syöksyi maahan Hakolan kansakoulun lähellä.

Vuoden 1932 onnettomuuskone.
Vuoden 1932 onnettomuuspaikka.

”Toissapäivänä klo puoli 11 aikaan tapahtui Ylihärmässä lento-onnettomuus, jossa tähystäjä menetti henkensä. Kauhavan ilmailukoulun Moth-mallinen lentokone lähti sanottuun aikaan harjoituslennolle, ja kun se oli ehtinyt Ylihärmän Hakolan kansakoulun kohdalle, syöksyi se toistaiseksi tuntemattomasta syystä noin 200 metrin korkeudesta maahan eräälle pellolle.”
(Helsingin Sanomat 10.12.1932)

Juho Vilhelm Lammi

Turmassa menehtyi lentomekaanikko Juho Vilhelm Lammi, syntynyt Ylistarossa vuonna 1901. Koneen ohjaajana toimi reserviupseerikokelas Veikko Kukkasniemi, joka loukkaantui vakavasti: hänen molemmat jalkansa murskaantuivat nilkan kohdalta ja otsaan tuli syvä haava. Perimätiedon mukaan Juho Lammi oli edellisenä iltana nähnyt taivaalla ristin kävellessään ulkona Jussi Puhdon kanssa Alahärmässä. Näkyä pidettiin enteellisenä.

Juho Lammin tie ilmailuun

Juho Lammi oli jo 16-vuotiaana mukana vapaussodassa. Asevelvollisuutensa hän suoritti vuosina 1922–1923 ilmailupataljoonassa Santahaminassa.

Käytyään mekaanikkokoulun Juho palveli Utissa maalentoeskaaderissa mekaanikkona, kunnes pääsi vuonna 1926 ohjaajakoulutukseen. Koulutus kuitenkin keskeytyi aivan loppuvaiheessa, kun hän sairastui vakavasti. Toivuttuaan Lammi palasi kesäkuussa 1931 ilmavoimien palvelukseen ja siirtyi ilmailukouluun Kauhavalle mekaanikoksi.

Torstaina 8. joulukuuta 1932 hän sai määräyksen lähteä purjehduslentoharjoitukseen res. ups. opp. Kukkasniemen kanssa. Lento oli noin 100 kilometrin mittainen reitti Kauhava – Evijärvi – Voltti – Kauhava, ja lähtö tapahtui klo 9:00.

Lento päättyi syöksykierteeseen

Lento oli lähestymässä loppuvaihettaan, kun kone ohitti Alahärmän ja saapui Hakolan kylän yläpuolelle noin klo 10.30, 300–400 metrin korkeudessa. Kone teki jyrkän kaarron vasemmalle ja joutui siitä syöksykierteeseen. Kukkasniemi ei onnistunut oikaisemaan, vaan Moth syöksyi maahan pellolle ja tuhoutui täysin.

Mekaanikko Juho Vilhelm Lammi sai välittömästi surmansa, mutta ohjaaja Kukkasniemi selvisi jalkojen katkeamisella ja kasvojen ruhjeilla. Kukkasniemen oma lentoura päättyi myöhemmin traagisesti, kun hän sai surmansa elokuussa 1939 lento-onnettomuudessa Käkisalmessa.

Epäluotettavat Moth-koneet

Moth-harjoituskoneet tunnettiin epäluotettavuudestaan, etenkin kaksihenkisinä. Vuosien 1930–1935 aikana sattui useita vastaavia maahansyöksyjä. Pelkästään vuonna 1932 tapahtui kolme onnettomuutta. Surmansa näissä syöksykierteen jälkeisissä maahantuloissa sai seitsemän ihmistä.

Näin kohtalokkaalla tavalla päättyi Juho Vilhelm Lammin maallinen vaellus, ensimmäisenä 13-lapsisesta sisarusparvesta. Hän oli onnettomuuden sattuessa mies parhaimmillaan, vain 31-vuotias.

Toinen onnettomuus: Uhkarohkea lento päättyi kohtalokkaasti (8.8.1934)

Kaksi vuotta myöhemmin, 8. elokuuta 1934, Ylihärmässä sattui toinen lento-onnettomuus. Tällä kertaa kohtalokkaaksi kävi harjoituslento, jonka ohjaajana oli paikkakunnan oma poika, lentosotamies Lauri Tuomisilta.

”Eilen klo 11 aikaan putosi Ylihärmässä Kauhavan ilmailukoulun harjoituskone, ja harjoituslennolla ollut asevelvollinen lentosotamies Lauri Tuomisilta loukkautui erittäin vaikeasti. Putoaminen tapahtui Ylihärmän kirkonkylässä, noin kilometrin päässä Kauhavalle päin.” (Helsingin Sanomat 9.8.1934)

Tuomisilta oli noin 20-vuotias ja tunnettu rohkeasta lentotyylistään. Hän oli suorittanut Karhumäen lentokoulussa Jyväskylässä A-luokan lentäjätutkinnon ennen asevelvollisuuttaan.

Vuoden 1934 onnettomuuskone.
Vuoden 1934 onnettomuuspaikka.

”Hän oli edellisenäkin päivänä käynyt koneella Ylihärmässä ja palattuaan Kauhavalle soittanut sieltä ylihärmäläisille tuttavilleen tulevansa seuraavana päivänä uudelleen sekä luvannut, jos hän saa käytettäväkseen pienen koneen, lentää Liinamaan sillan alitse. Kun hänelle kuitenkin eilen annettiin Smolik-mallinen kone, ei hän voinut tätä aikomustaan toteuttaa.”

Liinamaan silta. Kuva: Mika Mäki

Silminnäkijöiden mukaan Tuomisilta teki matalalentoja ja temppuja tuttujen talojen yllä, ja hänen uhkarohkeutensa herätti huomiota. ”Eräässäkin talossa oli otettu esille valokuvauskone, että hän ja hänen koneensa voitaisiin heti valokuvata, kun hän putoaa alas.”

Tuomisillan lento päättyi, kun Smolik-mallisen koneen siipi osui koivun latvaan Korpirannan metsänreunassa. Kone ponnahti vielä ilmaan, mutta syöksyi pian maahan ja katkesi kahtia. Lentosotamies kuoli matkalla sairaalaan.

Oiva Kokkisen muistoista
Ylihärmän lentoturmien lentäjät marmoritaulussa. Kuva: Mika Mäki

Myöhemmin edesmennyt Oiva Kokkinen oli paikalla, kun onnettomuus tapahtui. Hänen muistelmistaan on säilynyt elävä kuvaus tapahtumien kulusta ja niiden synkästä tunnelmasta:

”Kun Tuomisillan Lauri putosi, oli siinä jo enemmän hohtoa, sillä olihan kysymyksessä oman kylän poika. Lauri oli omin luvin lähtenyt kentän alueelta kiertelemään tuttujen talojen seutuville. Korpirannan sisarukset olivat rukiinleikkuussa Kuoppamäen alla, ja siinä Lauri lasketteli niin, että laiho pöllysi. Mutta eipä huomannut Lauri, että mäki tuli liian äkisti vastaan. Lauri veti kyllä koneensa pystyyn, mutta ajoi silti koneensa koivuun kiinni. Jonkin aikaa se vielä nousi, mutta romahti sitten mäkeen.”

”Tietenkin me olimme ensimmäisten joukossa paikalla. Kone oli murskana, eikä sillä enää lennettäisi. Lauri-parka korisi viimeisiään Korpirannan talon päädyllä ja sai odottaa kuljetusta tuntikaupalla, sillä autoja ei siihen aikaan ollut mailla halmeilla. Se oli Laurin viimeinen lento.”

Vuoden 1947 onnettomuuspaikka. Taustalla Ylihärmän Reserviläisten pystyttämä infotaulu. Kuva: Mika Mäki

Kokkisen mukaan hautajaiset pidettiin sotilaallisin kunnianosoituksin, mutta näky oli lohduton ja mieleenpainuva:

”Muistan vielä, kun Lauri haudattiin. Häntä näytettiin saattoväelle, mutta ruumis oli jo alkanut käydä ja suusta oli pursunnut veristä sotkua. Se oli karmea näky ja monta heikkopäistä pyörtyi. Hautajaiset olivat kuitenkin komeat, ja sellaisina ne ovat syöpyneet mieleeni.”

Ilmailuonnettomuus Ylihärmässä myös 1947

Ylihärmässä sattui ilmailuonnettomuus myös 4. heinäkuuta 1947, kun Curtiss P-36 Hawk -hävittäjä CU-575 syöksyi maahan Kankaankylässä. Onnettomuudessa menehtyi kadetti Erkki Vilho Sakari Koskinen.

Kone joutui kaarrossa syöksykierteeseen ja tuhoutui täysin. Tapaus on jäänyt osaksi alueen ilmailuhistoriaa, ja tapahtumapaikalla on Ylihärmän Reserviläisten pystyttämä infotaulu.

Vuoden 1947 onnettomuuskone.
Ylihärmän seudun lentoturmat merkittynä karttaan.
Lentämisen varhaisvuodet olivat vaarallisia

1930-luvulla Suomen ilmavoimat olivat vielä kehityksen alkuvaiheessa. Lentokoneet olivat kevytrakenteisia, tekniikka epävarmaa ja lentäjien koulutus kehittymässä. Turvallisuussäännöt olivat vasta muotoutumassa, ja harjoituslennot tehtiin usein olosuhteissa, joissa virheillä oli kohtalokkaat seuraukset.

Ylihärmän lentoturmat 1930- ja 1940-luvuilla ovat jääneet paikalliseen muistiin muistutuksena niistä riskeistä ja uhrauksista, joita varhaiset lentäjät ottivat palvellessaan isänmaata taivaalla.

Mika Mäki
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Lakeuden Maanpuolustajan lokakuun 2025 henkilökuvassa Elena Mikkilä

Julkaistu 20.10.2025

Reservin korpraali Mikkilä haluaa innostaa asepalvelusta harkitsevia naisia omalla tarinallaan. Kuva: Antti Leino

Kuka: Elena Mikkilä
Sotilasarvo: Korpraali (res)
Motto: ”Eteenpäin kuin mummo lumessa!”
Syntymäpaikka: Seinäjoki
Asuinpaikka: Seinäjoki

Koulutukset:
– Turvallisuusvalvoja
– Media-alan ja kuvallisen ilmaisun toteuttaja

Työura:
– Kaupan kassa
– Vartija
– Arvokuljettaja
– Lehtikuvaaja
– Valokuvaajayrittäjä

Valokuvaus on tärkeä osa harrastusta, josta tuli myös työ valokuvaajayrittäjänä. Kuva: Elena Mikkilä

Harrastukset:
– Retkeily
– Valokuvaaminen

Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:

Reservin korpraali Mikkilä koki asepalvelusalan erittäin mielenkiintoisena. Kuva: Antti Leino

Kiinnostus asepalvelusta kohtaan heräsi vahvasti opiskellessani turvallisuusalalla. Jatko-opiskeluina olin kiinnostunut rajavartijan ammatista ja sitä varten tulisi olla käytynä asepalvelus. Asepalvelus oli pyörinyt mielessäni jo aikaisemminkin, mutta jotenkin en pitänyt sitä vielä niin ajankohtaisena. Kuitenkin muutamat muut luokkalaiseni silloin hakivat myös asepalvelukseen ja päätin, että kyllä minäkin nyt haen. Tuntui että kaikki, myös vastoinkäymiset tapahtui tarkoituksella. Terveystarkastuksessa kävi ilmi, että en voi terveyssyistä hakea rajavartijaksi. Pettymys oli suuri, mutta minulla oli tunne että jotain on vielä tulossa.

Pääsin asepalvelukseen heti 2019 heinäkuussa ja aselajivalintojen aikaan halusin kovasti koirapuolelle. Valitettavasti haku oli todella tiukka ja vain pari meistä pääsi koirapuolelle. Muistan miten surullinen ja pettynyt olin kun en päässyt ja keskustelin yksikön päällikön kanssa minne muualle toivoisin pääseväni ja mitkä ovat vahvuuksiani. Päällikkö haastatteli minua, missä tuli ilmi valokuvaus harrastukseni. Päällikkö laittoi minut viestintävarusmiehen haastatteluun. Kävin haastattelussa ja kaikki kääntyi parhain päin!

Suomenpystykorva uros Obito on Elena Mikkilän silmänterä. Kuva: Elena Mikkilä

Viestintävarusmiehen työ oli todella mielenkiintoista ja toimin enimmäkseen valokuvaajana. Kuvasin harjoituksia ja pääsin hienoihin tilaisuuksiin kuvaamaan, sekä kuljimme työparini kanssa pitkin Suomea. Pääsimme tutustumaan eri varuskuntiin ja mm. Pääesikuntaan. Kokemus oli erilainen mitä ajattelin, mutta kiitos sen kokemuksen, pääsin seuraavana kesänä lehtikuvaajan työhön paikalliselle sanomalehdelle ja sen jälkeen perustin valokuvausyrityksen. Valokuvausyrittäjänä olen nyt toiminut 5 vuotta! Kaikki siis tosiaan tapahtui tarkoituksella.

Kotiuduttuani vuonna 2020 liityin Etelä-Pohjanmaan Reserviläisnaisiin ja pian olinkin jo mukana hallituksessa. Toimin tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaan Reserviläisnaisten 2. varapuheenjohtajana. Tahdon pysyä mukana toiminnassa ja innostaa myös tulevia asepalvelusta harkitsevia naisia omalla tarinallani.

Kuva: Elena Mikkilä / Puolustusvoimat

♦ ♦ ♦

Lokakuun 16. päivä tuli kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun ensimmäiset naiset aloittivat vapaaehtoisen asepalveluksen Puolustusvoimissa. Vuonna 1995 Puolustusvoimien kahteen joukko-osastoon valittiin palvelukseen ensimmäistä kertaa kokeilumuotoisesti 25 naista. Vuonna 2025 Puolustusvoimien reserviin on koulutettu jo yli 14000 naista.

Kategoriassa: Artikkeli, Eturivissä

Seinäjoelle avattiin nykyaikainen ampumakeskus

Julkaistu 15.10.2025

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri sai kutsun Seinäjoelle rakennetun ampumarata Vanhan Tehtaan avajaisiin, joita vietettiin 15. lokakuuta klo 10-18 välisenä aikana.

Iron Point Finland Oy:n ampumarata -rakennushanke on ollut käynnissä jo tovin aikaa ja nykyaikaisiin tiloihin astuvalle selviää nopeasti miksi. Heti ulko-oven avaamisen jälkeen katseeseen piirtyy, että kaikessa rakennetusta infrassa on käytetty huolellisuutta ja harkintaa. Uudet tilat on rakennettu palvelemaan asiakasta mahdollisimman monipuolisesti, laadusta ja turvallisuudesta tinkimättä. Yleisvaikutelma tiloista on välittömästi viihtyisä. Tyypillinen stereotyyppinen kuva ruudinkatkuisesta synkästä luolasta poistuu mielensyövereistä välittömästi.

Paikalle on helppo osata. Reilun kokoisen parkkialueen lisäksi, myös ulko-ovi löytyy vaivatta asianmukaisin opastein varustettuna. Kuva: Jani Syvänen
Ampumarata Vanhan Tehtaan sisätilat kätkevät sisäänsä monipuolisia asealanpalveluja.
Kuva: Jani Syvänen

Reserviläisyhteistyö

Ampumarata Vanhan Tehtaan voimakaksikko Antti Kuusisaari ja Jarno Pispa ottivat Reserviläispiirin edustuksen vastaan hymyillen. Aihetta hymyyn oli molemmin puolin, sillä uusi tänään avattu sisäampumarata tarjoaa myös alueen reserviläisille erinomaiset puitteet pitää ensisijaisen tärkeää ampumataitoa yllä. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki luovutti avajaistilaisuudessa Reserviläispiirin standaarin yhteistyön merkiksi.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki luovutti avajaistilaisuudessa Antti Kuusisaarelle ja Jarno Pispalle Reserviläispiirin standaarin yhteistyön merkiksi. Kuva: Jani Syvänen

Monenlaista turvallisuutta

Siirryttäessä varsinaiseen sisäampumaratatilaan huomio kiinnittyi radalla pituussuunnassa liikuteltavien ampumataulujen lisäksi tehokkaaseen ilmanvaihtoon. Toimitusjohtaja Antti Kuusisaari esitteli, että ruutikaasujen poistoon on kiinnitetty erityistä huomiota. Tämä ampujan terveyttä edistävä näkökulma on selkeä kilpailuvaltti moniin vanhoihin sisäampumaratoihin verrattuna. Tilaan räätälöity ja oikein mitoitettu ilmanvaihto on myös tärkeä turvallisuusnäkökanta. Moneen ampumalajiin muunneltavan radan perillä sijaitsevien takaseinään kiinnitettyjen kumimattojen takaa löytyvät nykyaikaiset luotiloukut, jotka keräävät ammutut luodit talteen. Luotiloukut on mitoitettu siten, että ne mahdollistavat kaikkien käsiasekaliiperien käytön radalla. Myös sarjatuliaseiden demonstrointinäytökset onnistuvat turvallisesti uudella radalla, kuten esimerkiksi sotilasperinneaseisiin kuuluvan Suomi-konepistoolin esittely ns. vauhdilla jakaen, vaihdin edessä.

Ampumarata Vanhan Tehtaan toimitusjohtaja Antti Kuusisaari esittelemässä nykyaikaista ja muunneltavissa olevaa sisäampumarataa Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäelle. Kuva: Jani Syvänen

Siniset pistoolit

Avajaispäivänä ampumaradan pöydillä oli kattavasti esillä sinisiä Glock -mallisia ”Dummy Guneja”. Mainittu sininen huomioväri paljastaa, että kyseessä ei ole luoteja syöksevästä toimintakuntoisesta aseesta, vaan kyseessä on ”hiljainen-klooni”, aidon asemallin painon ja toiminnot, kuten lippaan irrotuksen omaava harjoittelumalli, jolla voi treenata oikeaoppista aseenkäsittelyä ja ampuma-asentoja täysin turvallisesti.

Sisäampumaradalla on 9 hyvin varusteltua ampumapaikkaa, 8 yhden henkilön normaali kokoista loosia, sekä 1 tuplaleveä, johon saa kiinni kaksi taulua. Tätä loosia voi käyttää myös aseen huoltoon, testaamiseen, lähtönopeuksien mittaamiseen yms. Kuva: Jani Syvänen

Avajaispäivänä ampumaradan pöydillä oli näytillä aidon aseen kaltaisia sinisiä Glock -mallisia ”Dummy Guneja”, jotka mahdollistavat turvalliseen aseenkäsittelyn harjoittelun. Kuva: Jani Syvänen

Videoesittely tulossa

Uuden ampumaradan avajaistilaisuus oli mielenkiintoinen ja silmiä avaava kokemus, joka loi vahvaa uskoa siihen, että myös ampumaharjoittelu kehittyy maakunnassamme kovaa vauhtia tarjoten monipuolisia tiloja ja asiantuntevaa apua ammuntaharrastuksen vasta aloittaneille, sekä harrastuksessa pitemmälle ehtineille. Esiteltävää detaljitasoista asiaa oli paljon ja aikaa rajallisesti, joten sovimme Antti Kuusisaaren kanssa, että uudesta sisäampumaradasta tehdään RessuTV Podcast:iin oma jakso lähiaikoina.

Sitä odotellessa, käykääpä tutustumassa Ampumarata Vanhaan Tehtaaseen paikan päällä ja lukekaa enemmän palveluista TÄSTÄ!

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Aapo Saari in Memoriam

Julkaistu 13.10.2025

Aapo Saari 26.6.1944 – 19.8.2025

Sotilasmestari (RES), kunnallisneuvos Aapo Saari kuoli Porin Sata-Sairaalassa 19.8.2025. Hän oli 81-vuotias, syntynyt Alavuden Rantatöysässä 26.6.1944.

Aapo Saari syntyi Arvo ja Irja Saaren kolmanneksi lapseksi. Aapon isä Arvo sairastui vakavasti diabetekseen, Aapon ollessa vielä lapsi ja kuoli vuonna 1958. Perhe joutui kovaan tilanteeseen perheen isän kuoltua.

Aapon vanhemmat sisarukset siirtyivät opiskelemaan ja Aapo jäi supistetun kansakoulun ja maamieskoulun jälkeen jatkamaan maatilan pitoa, kotitaloon. Sotaväkeen Aapo meni jo 17-vuotiaana, ensimmäisenä mahdollisena hetkenä ja kotiutui kersanttina. Hän muisteli usein, kuinka oli päässyt aliupseerikoulun santsariksi. Hommaa ”kasvatti rintakarvoja” nuorelle miehelle. Maanpuolustushenki leimasikin Aapon elämää seuraavat 64 vuotta, hänen kuolemaansa saakka.

Aapo tutustui sotaväen jälkeen Annikkiin (os. Ranta), joka oli lupaava yleisurheilija. Naimisiin mentiin vuonna 1968. Lapset syntyivät 1969 ja 1971. Aapo ja Annikki kehittivät maatilaa määrätietoisesti. Ostettiin uutta peltoa, rakennettiin uudet tuotantorakennukset ja panostettiin karjanhoitoon. Kovan maa- ja metsätyön ohessa Aapo lähti mukaan kunnallispolitiikkaan ja siitä valtakunnan politiikkaan. Maanpuolustus ja reserviläisten asia säilyttivät tärkeän roolin myös Aapon poliittisen toiminnan keskiössä. Hänet valittiin Reservin aliupseerien liiton puheenjohtajaksi vuonna 1995. Liiton nimi ja säännöt muutettiin Aapon puheenjohtajakaudella Reserviläisliitto ry:ksi vuonna 1996. Hän toimi 6 vuotta liiton puheenjohtajana ja myöhemmin kunniajäsenenä. Aapo oli useita vuosia mukana Alavuden reserviläisten toiminnassa, ensin hallituksessa ja sen jälkeen toiminnan tarkastajana.

Aapo oli loppuun saakka kiinnostunut maanpuolustuksesta. Hän koki, että Suomella pitää olla paitsi sotilaallista puolustuskykyä myös huoltovarmuutta ja ennen kaikkea maanpuolustustahtoa. Vaikka fyysiset sairaudet koettelivat, Aapo säilytti positiivisen asenteen ja hänen ajattelunsa säilyi kirkkaana loppuun saakka. Aapo haudattiin 20.9.2025 sukuhautaan, Alavuden hautausmaalle.

Timo Saari   
Aapo Saaren poika

Martti Pohjasniemi
Aapo Saaren ystävä

Kategoriassa: Artikkeli, In Memoriam

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 13
  • Sivu 14
  • Sivu 15
  • Sivu 16
  • Sivu 17
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 159
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Hirvijärvijuhlan teemana oli kesän 1944 suurhyökkäyksen torjuminen
  • Jurvan Reserviläisten kahvihetki
  • Yhteistyötahot tutustuivat HAKKA26 -harjoitukseen
  • Tukikomppaniayrittäjät ammunnoissa Pohjankankaalla
  • Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri muisti stipendillä esimerkillistä oppilasta

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·