Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Jani Syvänen

Talvisodan päättymistä muistettiin Taipale-Vuosalmi – patsaalla

Julkaistu

Kaunis keväinen sää loi valonsäteitään Seinäjoen Lakeuden puistoon, jonka talvisodasta muistuttavan patsaan läheisyyteen oli kokoontunut runsaasti yleisöä. Talvisodan päättymisestä tuli kuluneeksi 83 vuotta 13.3.2023 klo 11:00.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Seinäjoen reserviläisyhdistykset järjestivät yhteistyössä perinteisen maakunnallisen muistohetken Seinäjoen Lakeuden puistossa Taipale-Vuosalmi – patsaalla.

Muistohetken juonsi vuosien kokemuksella reservin vääpeli Heikki Koivisto.

Muistohetken juonsi perinteiseen tapaan vahvalla kokemuksella Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellisen- ja perinnetoimikunnan Heikki Koivisto.

Rovasti Jukka Salo, joka puhui väkevästi vapaudesta ja sodassa annetuista uhreista.

Tilaisuuteen oli kutsuttu puhumaan Rovasti Jukka Salo, joka puhui väkevästi vapaudesta ja sodassa annetuista uhreista.

”Vapauden merkityksen ymmärtää parhaiten se, joka on sen menettänyt. Se jolla ei ole päätösvaltaa omista tekemisistään, omista asioistaan. Tällaisina juhlapäivinä meidän tulee muistaa tämä. Siksi meitä on muistutettava, siksi on hyvä kokoontua yhteen, hiljentyä, katsoa taaksepäin ja ymmärtää historian merkityksen ja mitä se vaikuttaa tänä päivänä.” – Rovasti Salo osuvasti totesi.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien puheenjohtajisto laskivat seppeleen Taipale-Vuosalmi – patsaalle. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puolesta laskijana toimi piirin puheenjohtaja Mika Mäki ja Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiristä varapuheenjohtaja Raimo Rintamäki.

Seppelpartiossa Jari Ojala, Seppo Peltomäki, Mika Mäki ja Raimo Rintamäki.
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien puheenjohtajisto laskivat seppeleen Taipale-Vuosalmi -patsaalle.

Seppelpartio lähetettiin myös Törnävän sankarihautausmaalle. Seppeleen laskijoita toimivat Jari Ojala ja Seppo Peltola Seinäjoen Reserviläisistä.

Seinäjoen veteraanikuoro lauloi tapansa mukaan komiasti, mutta niin lauloi myös paikalle saapunut yleisö.

Seinäjoen veteraanikuoro lauloi komiasti!

Kunniavartiossa lumipukuihin sonnustautuneena ja Suomi – konepistoolein varustautuneina seisoivat Mika Lammila Seinäjoen Reserviupseerikerhosta ja Marko Pänkälä Seinäjoen Reserviläisistä.

Konepistoolein ja lumipuvuin varustautunut kunniavartio osoittaa kunnioitustaan talvisodan sankareille.

Muistohetken saatiin kaunis keväinen auringon paiste, jonka johdosta tilaisuuteen oli saapunut noin 80 henkinen yleisö. Hienon ja arvostettavan lisävärin muistotilaisuuteen toi lähikouluista saapuneet oppilaat opettajiensa johdolla.

120-vuotias Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa tarjosi muistohetken jälkeen kahvit Seinäjoen seurakunnan tiloissa.

Tunnelmalliseen muistohetkeen saapui varsin runsas yleisö.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Katso videotaltiointi muistohetkestä:

Facebooktwittermail

Lakeuden Maanpuolustajan maaliskuun 2023 henkilökuvassa Jari Ojala

Julkaistu

Kuka: Jari Ojala
Sotilasarvo: Sotilasmestari (res)
Motto: ”Hakkaa päälle!”
Syntymäpaikka: Kurikka
Asuinpaikka: Seinäjoki / Nurmo

Koulutukset:
– Kansakoulu
– Ammattikoulu
– Työnantajan kurssit, koulutukset ja tutkinnot

Työura:
VR ratatekniset työt vuodesta 1974 alkaen, nyt eläkkeellä.

Perhesuhteet:
Naimisissa vaimoni kanssa, poika perheineen, jolla kolme fiksua tyttöä.

Harrastukset:
Kävely (nuorempana Marathon, ampumajuoksu- ja hiihto), – Avantosaunonta, Vapaaehtoinen maanpuolustus- ja veteraanitoiminta, muu yhdistystoiminta, sekä historiaa kevyesti.

Nuori J Ojala kriisinhallintatehtävissä vuonna 1986. Kuva: Jari Ojala
Ratsaille nouse! Rakuunakillan Eskadroonassa ratsuhommat tulee tutuksi. Kuva: Jari Ojala
Lapsenlapset on aktiivisen paapan silmänterät. Kuva: Jari Ojala

Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:
Nuorena reserviläisurheilun- liikunnan kautta. VR:llä muutama vanhempi kaveri haastoi ampumajuoksun- ja hiihdon pariin, siitä sitten paikallisyhdistyksen johtokuntaan. Toiminnassa eri tehtävissä mm. Seinäjoen Reserviläisissä, Pohjanmaan Rauhantuvaajissa, Rakuunakillan E-P.n Eskadroonassa sekä muissa yhdistyksissä.

Facebooktwittermail

Jäsenkehitys

Julkaistu

Reserviläisyhdistysten jäsenkehityksestä ja siihen johtaneista syistä on ollut paljon uutisointia viime ja tämän vuoden aikana eri kanavilla. Yksi tärkeimpiä vetovoimatekijöitä reserviläistoiminnassa on varusmiespalveluksesta saatu myönteinen kokemus. Simputetusta kaverista harvemmin tulee aktiivia reserviläistä.

Reservin vääpeli Mika Mäki on Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja.

Puolustusvoimat uudistaa varusmieskoulutusta ja asevelvollisuuden käytäntöjä Koulutus 2020 -ohjelmalla. Konseptia on testattu kahden vuoden ajan erilaisilla kokeiluilla, joita toteutetaan joukko-osastoissa eri puolilla Suomea. Asevelvollisen koulutuspolkua kutsunnanalaisesta reserviläiseksi pyritään kehittämään mahdollisimman sujuvaksi. Motivoitunut varusmies voi saada palveluksesta siviilissä hyödynnettävän ammatillisen osaamisen lisäksi muun muassa hyviä sosiaalisia taitoja, esiintymistaitoja ja ryhmävalmiuksia. Unohtamatta elinikäisiä kaveruussuhteita. Varusmiespalveluksen kouluttajat ovat siis avainasemassa reserviläistoiminnan veto- tai työntövoimatekijöinä.

Toivotaan, että koulutus uudistuksilla edetään entistä enemmän siihen suuntaan, että takavuosina joillekin varusmieskouluttajille tokaistu lause ”siviilissä tavataan” muuttuu lauseeksi ”reservissä tavataan”.

Joka vuosi yhdistyksiimme liittyy uusia jäseniä, jotka ovat taustoiltaan hyvinkin erilaisia mutta ajatusmaailmaltaan samanhenkisiä. Uudet jäsenet tuovat sekä oman panoksensa yhdistyksen toimintaan että tuloja jäsenmaksujen muodossa. Kasvu mahdollistaa sitä kautta myös monipuolisemman toiminnan. Yhdistyksen aktiivinen toiminta taas herättää kiinnostusta kansalaisten keskuudessa ja aktivoi liittymään jäseneksi.

Kuvaaja: Pasi Lindroos / RESSUKUVA

Mitä aktiivisuus sitten on? Aktiivisella jäsenellä tarkoitetaan sellaista yhdistyksen jäsentä, joka suorittaa yhdistyksen hänelle osoittamia tehtäviä. Hän esimerkiksi osallistuu yhdistyksen jäsenilleen tarkoitettuihin tilaisuuksiin. Valitettavasti monet jäsenistämme ovat jäsenmaksunsa maksavia, ns passiivisia kannatusjäseniä.

Miten aktivoida jäseniä? Uusi jäsen haluaa yleensä mahdollisimman pian samaistua siihen ryhmään, johon hän on liittynyt. Kukapa haluaisi näyttää keltanokalta pitkään? Näin ollen uusi jäsen katselee vanhojen jäsenten toimintakulttuuria ja pyrkii käyttäytymään yhteisössä vallitsevien normien mukaisesti. Mikäli yhdistyksessä vallitsee tekemisen meininki, uusi jäsen aistii sen hetkessä ja pyrkii toimimaan sen mukaisesti.

Yhdistyksen tehtäville tunnusomaista on, että niiden suorittaminen on yhdistyksen ja jäsenen vuorovaikutuksen tulosta. Jos vanhoille jäsenille kaikenlainen tekeminen näyttää olevan vastenmielistä, ymmärtää uusikin jäsen jossakin olevan jotakin vikaa ja vetää siitä johtopäätöksensä. Yhdistyksen on ensin tarjottava jäsenelle aktiivisen tekemisen mahdollisuus ja sen jälkeen jäsenellä on mahdollisuus olla aktiivinen. Joissain yhteisöissä tulkitaan häirikkökäyttäytymiseksi se, mikäli jäsen ryhtyy toimimaan ilman, että yhdistys on ensin tarjonnut hänelle siihen mahdollisuutta. Jäsenten aktiivisuus on siis yhdistyksen toiminnan seurausta. Mikäli yhdistys ei tarjoa jäsenilleen aktiivisen tekemisen mahdollisuuksia, ei aktiivista tekemistä yleensä esiinny.

Kuvaaja: Pasi Lindroos / RESSUKUVA

On hyvä huomioida, että yhdistysten toiminta ei ole kaikkialla samanlaista. Usein yhdistysten kotisivuja katsomalla saa jo selville, minkälaista toimintaa jäsenille on tarjolla. Osa yhdistyksistä painottaa enemmän toiminnallista koulutusta, kun taas osa voi keskittyä enemmän aatteelliseen toimintaan sekä osallistua muiden maanpuolustustoimijoiden työhön. Meidän on hyvä olla rehellisiä oman yhdistyksemme toiminnasta sillä tämä helpottaa uusien jäsenten yhdistys vertailua ja valita se yhdistys, jonka toiminta on lähimpänä itseään. Tällä voimme vähentää ns. ”perälauta vuotoa”

Mika Mäki
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry

Facebooktwittermail

Isänmaallinen Laulu Suomelle – konsertti heijasteli muistoja sotavuosilta

Julkaistu

Ylihärmässä koettiin maaliskuun 12. päivänä hieno isänmaallinen elämys, kun autenttisiin sodanaikaisiin lumiasuihin sonnustautuneet soittajat esittivät yli satapäiselle yleisölle sodanaikaisia tarinoita ilosta, surusta, kaipuusta ja rakkaudesta.

Jarkko Yli-Sikkilä ja Soiva orkesteri oli viritellyt soittopelit 83 vuotta sitten päättyneen talvisodan muistoksi Ylihärmän kylpylä Yölintu – saliin. Tunnelma on jännittynyt ja odottava. Orkesteri on rakentanut lavalle hienot puitteet talvisodan talvista maisemaa kuvaavine vaaleine harsoineen ja sotaväen oliivin vihreine ensiapulaatikkoineen, rekvisiitaksi laitettuja teräksisiä pakkeja ja kypäröitä unohtamatta. Suurimman huomion varastaa oikeutetusti rumpalin taakse viritetty suuri Suomenlippu.

Laulu Suomelle -konserttiin Ylihärmään saapui yli sata kuulijaa.

Talvisodan tarinan kertomiseen musiikin keinoin erikoistuneet esiintyjät ovat rakentaneet hienon esityksen musiikkikappaleiden välissä nauhalta kuultuineen sotahistoriakatsauksineen. Yleisö kuunteli sotahistoriasta kertovaa nauhoitetta hiiren hiljaa. Muistoihin palaa se, miten rajusti sota-aika koittelikaan kansakuntamme kestävyyttä. Jarkko Yli-Sikkilän luotsaama Soiva orkesteri oli ollut edellisenä iltana Nurmijärvellä soittokeikalla ja yö unet ovat jääneet vähiin. Yli-Sikkilä mainitsee asiasta välispiikissä, mutta muistuttaa samalla, ettei heidän väsymyksensä ole mitään siihen verrattuna mitä se oli niillä kunnian miehillä, jotka isänmaan puolesta juoksuhaudoissa taistelivat. Yleisö nyökkäilee hyväksyvästi ja talvisodan tarinaa kertovan orkesterin ja isänmaallisen yleisön välille syntyi hieno yhteys.

Vierailevia tähtiä

Talvisota aiheisessa Laulu Suomelle – konsertissa kuultiin myös vierailevia tähtiartisteja. Laulaja ja lauluntekijä Juha Vartiainen Kiuruvedeltä saapui ensimmäisenä estradille. Vartiaisen tulkinta ei jättänyt yleisöä kylmäksi. Hän kertoi kappaleiden välissä myös sodassa neljästi haavoittuneesta isästään, joka varmasti lisäsi tilaisuuteen tunnetta, niin esittäjälle itselleen kuin yleisöllekin. Naiskauneutta ja heleää äänenväriä edusti Mervi Kovero. Kaksinkertainen tangofinalistin ääni ja tulkinta sopi teemaan täydellisesti. Asian vahvistivat yleisön raikuvat aplodit kaikkien esiintyjien kohdalla. Konsertin ohjelma oli tarkkaan mietitty. Iloa sekä surua sopivasti. Kummankaan mainitun tunteen kohdalla yleisö ei voinut välttyä liikutuksen kyyneliltä. Yleisön reaktiot ovat onnistuneen konsertin parhaat mittarit.

Laulaja ja lauluntekijä Juha Vartiaisen tulkinta ei jättänyt yleisöä kylmäksi.
Konsertissa naiskauneutta ja heleää äänenväriä edusti Mervi Kovero.

Jarkko Yli-Sikkilä & Soiva orkesteri
Jarkko Yli-Sikkilä – Solisti
Kimmo Mänty – Koskettimet, harmonikka, laulu
Jorma Kari Kitara – Laulu
Hannu Luostari – Rummut, laulu

Soiva orkesteri perustettiin alkuvuodesta 2020. Puuhamiehinä perustamisvaiheessa toimi Jarkko Yli-Sikkilä ja Hannu Luostari. Näiden kaverusten musiikillinen yhteistyö sai alkunsa jo 2000 – luvun alussa, jolloin kierrettiin Suomen tanssipaikkoja samassa orkesterissa. Tavoitteena oli kasata työtä pelkäämätön, kustannustehokas ja samanhenkinen ryhmä, joka soittaa perinteitä kunnioittavaa, monipuolista tanssimusiikkia. Kitaristiksi lupautui tuttu luottomies Kauhavalta, pitkänlinjan muusikko Jorma Kari ja vielä kun koskettimiin ja harmonikkaan, saatiin houkuteltua Kurikkalainen monilahjakkuus Kimmo Mänty, niin iskuryhmä oli valmiina.

Soiva orkesteri otettiin heti alkumetreiltä alkaen tanssipaikoilla, niin yleisön kuin järjestäjienkin toimesta hyvin vastaan ja keikkojen määrä lähtikin nopeasti kasvamaan, kun myyntiä saatiin vahvistamaan, kokenut sotaratsu Juha ”Jussi” Saarela Gramofoni Oy:stä, joka lupautui ottamaan päävastuun Soiva orkesterin keikkamyynnistä.
Tällä hetkellä tanssikeikkaa tehdään n. 150 keikan vuositahdilla. Ohjelmaan kuuluu myös erityyppiset teemakonsertit sekä yksityistilaisuudet.

Vinkkinä perinneyhdistyksille, tämän isänmaallisen orkesterin esityksiä kannattaa hyödyntää erilaisissa juhlatilaisuuksissa.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Jarkko Yli-Sikkilä & Soiva orkesteri – Laulu Suomelle -konsertin osataltiointi:

Facebooktwittermail

Varautuminen ja väestönsuojelu esillä tuoreimmassa Podcastissa

Julkaistu

Väestönsuojelu on kokonaisuus, jossa eri viranomaiset varautuvat toimintaan poikkeusoloissa suunnitelmin ja harjoittelemalla väestön suojaamista erilaisin toimenpitein.

Väestönsuojelun suunnittelu ja varautuminen kuuluu viranomaisten perustehtäviin. Pelastusviranomaiset kouluttavat ja varaavat henkilöstöä poikkeusolojen tehtäviin sekä huolehtivat johtamis-, valvonta- ja hälytysjärjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta. Väestöä varaudutaan suojaamaan erilaisilta uhilta mm. väestönsuojien ja evakuointien avulla. Evakuoinnilla tarkoitetaan väestöjoukon siirtämistä turvallisemmalle alueelle konfliktien aikana.

Väestönsuojeluasiat ja varautuminen askarruttavat kansalaisia etenkin epävarmoina aikoina. Euroopan laidalla käynnissä oleva sotatilanne on lisännyt turvattomuuden tunnetta myös kotimaassamme. Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitokseen on tullut useita yhteydenottoja mm. väestönsuojeluun liittyen. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien RessuTV Podcast kutsui vieraaksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen pelastusjohtaja Harri Setälän keskustelemaan varautumisesta ja väestönsuojelusta maakunnassamme.

Varautuminen puhuttaa kansalaisia maakunnassa. RessuTV Podcastilla oli kunnia saada vieraaksi varautumisen asiantuntija Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen pelastusjohtaja Harri Setälä. Keskusteluohjelman juontaja Piia Kattelus-Kilpeläinen ihasteli tyylikästä punaista johtoautoa. Kuva: Jani Syvänen

”Kun varautumista käsittelee ja yrittää ymmärtää mitä se tarkoittaa, niin siitä voisi saada hyvän kuvauksen sillä, että ymmärtää riippuvuussuhteita. Esimerkiksi tällainen kun lähiruoka, voi pompsahtaa yhtäkkiä aivan uuteen arvoon. Tällainen riippuvaisuuksien ymmärtäminen on myös selviytymistarina. Kun jotain sattuu, ihmiset alkavat käyttäytyä toisella tavalla ja se voi olla myös tosi kehittävää” – pelastusjohtaja Setälä toteaa.

Reservin alikersantti Piia Kattelus-Kilpeläisen juontamassa maanpuolustushenkisessä keskusteluohjelmassa käy ilmi, että varautuminen ja väestönsuojeluasiat ovat hyvällä mallilla Etelä-Pohjanmaalla.

”Varautumista ohjaa valmiuslaki ja valmiuslaki sanoo, että kaikkien toimijoiden pitää varautua hoitamaan omat tehtävänsä mahdollisimman hyvin ja myös poikkeusoloissa. Varautuminen on sen oman tehtävän jatkumista häiriötilanteessa tai poikkeusoloissa. Tietysti meille pelastustoimessa päivittäistä toimintaa eli me varaudutaan joka päivä toimimaan poikkeavissa olosuhteissa ja sitä kautta tämä on meille kauhian tuttua, mutta nyt tämä on tullut tutuksi kaikille, kun tämä yhteiskunta ja turvallisuustilanne on nopeasti heikentynyt.” – pelastusjohtaja Setälä kertoo.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien RessuTV Podcastin löydät Youtube – suoratoistopalvelusta osoitteesta www.youtube.com hakusanalla RessuTV Podcast. Keskusteluhetki Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen pelastusjohtaja Harri Setälän kanssa oli järjestykseltään kolmas kuvattu haastattelu. Podcasteja kuvataan jatkuvasti lisää, joten pysy isänmaallisten asioiden äärellä ottamalla RessuTV Podcast – kanava tilaukseen.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

RessuTV Podcast #3 – Varautuminen

Facebooktwittermail