Jani Syvänen

Perinteinen Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien alueellinen reserviläispyöräily järjestettiin Kauhavalla 15. elokuuta 2026. Järjestelyiltään erinomaisesti onnistunut polkupyörämarssi tarjosi reserviläisille hienon mahdollisuuden ylläpitää kenttäkelpoisuuttaan hyvässä seurassa, nauttien aurinkoisesta lakeusmaisemasta.

Kasteinen lakeusmaisema elokuisena aamuna näytti Kauhavan kohdassa erilaiselta. Hiljaista aamuista kylätietä kohti Mäenpään hiihtomajaa ajeli polkupyörillä useampi maastopukuihin sonnustautunut taistelija. Puolustusvoimien Niinisalon varuskunta oli toimittanut edellisenä päivänä MPK Pohjanmaan Ismo Ojalan tilauksesta kaksi kontillista SA-polkupyöriä, sekä sotilaallista pukinetta Kauhavalle hiihtomajan tukikohtaan. Kauhavan Reserviläisten asettamat toimitsijat suorittivat viime hetken viimeistelyä pyöriin ja sisällä majassa tuoksui marssille ilmoittautuneita odottava kahvi voileipineen.

Esimerkillistä toimintaa

Sivusta pitkälti kameran linssin takaa toimintaa seuranneen oli helppo tuntea sisäistä riemua siitä, että jälleen kerran paikallinen reserviläisyhdistys oli ottanut järjestelyistä koppia isolla K:lla. Se tarkoittaa sitä, että jokainen polkupyörämarssiin liittyvä yksityiskohta oli suunniteltu etukäteen huolellisesti. Sellainen ryhdikäs toiminta kantaa hedelmää. Niin tälläkin kertaa. Pyöräilijät olivat hymyssä suin vielä marssin suoritettuaankin, miestappioita ei tullut, eivätkä sotapyörätkään antautuneet matkalla.

Harkituista yksityiskohdista täytyy mainita, että hyvää asiakaspalvelua ja pelisilmää osoitti Kauhavan Reserviläisten A5 koossa tulostamat marssikartat pyöräilijöille. Karttaan oli merkitty kuljettava reitti huoltopisteineen, välimatkat kilometreinä, arvioitu ajoaika ja yhteyshenkilön puhelinnumero tapahtuman aikana. Pieni analoginen nyanssi näin älypuhelimien kulta-aikana, mutta hieno yksityiskohta, joka auttaa pysymään kartalla. Toinen ehdottomasti esiin nostettava seikka olivat riittävä määrä radiopuhelimia. Oli todella tarpeellista, että marssinjohtaja pystyi radiopuhelimien välityksellä säätelemään vihreän letkan vauhtia siten, ettei pyöräilevä osasto venynyt liiaksi ja jokainen toimitsijatehtäviin osallistunut oli samalla hetkellä tietoinen mitä tapahtuu. Myös liikenteenohjaajien asettuessa ohjaustehtäviin, tuli viesti hienosti läpi viimeisenä kulkevaan huoltoautoonkin. Suunnitelmalliset yksityiskohdat eivät vaadi lisätöitä, mutta estävät tietämättömyyttä ja vahinkoja koko rahalla.

Liikenteen sujuva ohjaus ja toimiva huolto ansaitsevat erikseen maininnan. Keltaisissa liiveissään ”tikkarien” kanssa asetetut liikenteenohjaajat valtateiden ylityksissä olivat enemmän kuin paikallaan. Vaikka hyvin suunniteltu reitti kulkikin ns. päällystämätöntä väylää lakeusmaisemassa, tuli pari kertaa tilanne, jossa nelipyöräisiä, isoja ja pieniä, tuli koko lailla tientäydeltä vasemmalta ja oikealta. Liikenteenohjaajat valvoivat oikean hetken ylittää ja antoivat merkin pyöräilijöille. Valtatien ylitykset sujuivat turvallisesti sopivissa ryhmissä kerrallaan.

Useamman pyöräilijän suusta kuultuna taukopaikkoja oli juuri oikea määrä ja ne olivat oikeassa kohtaa. Matkattu kilometrimäärä oli sopiva tauoille ja harkittua oli se, että molemmista taukopaikoista löytyivät myös saniteettitilat. Tämä asia oli erityisesti marssilla olleen ainoan naispuolisen pyöräilijän mieleen. Poikaporukka pikku hädässä löytää kyllä tarvittaessa puskan ja sen ei tarvitse olla edes iso. Lisäksi tarjoilut kuuluivat olleen juuri sopivaa ”hiukopalaa” kesken marssin. Ei hiespäissään polkenut pyöräilijä monen ruokalajin katettua pöytää odota. Juomaa kun on ja pientä suolaista suupalaa, niin sillä pärjätään ja näin kävi.

Kunnioittava hetki Sankarihautausmaalla

Reserviläisyyteen kuuluu vahvasti myös aikaisempien sotasukupolvien kunnioittaminen. Kauhavan Reserviläiset olivat suunnitelleen reitin siten, että kunniakäyntiä sankaripatsaalle ei unohdettu. Marssinjohtaja Timo Passisen komentama maastopukuisten joukko oli komea näky Kauhavan kirkkomaalla. Kunnioitus huokui sanankuvailemattoman hienosti tästä joukosta Passisen komentaessa: ”Lakki, päästä” ja seppelpartion Kauhavan Reserviläisten puheenjohtaja Antti Isosalon ja Juha Härkösen astellessa joukon ohi seppeleen kanssa ja tehden patsaalla seppele laskien kunniaa sankarivainajille, heille jotka itsenäisen maan olemassaolon jatkumisen aikanaan mahdollistivat.

Reserviläispyöräilyn hiipuvasta suosiosta

Pari analyyttista sanaa polkupyörämarssin historiasta. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ovat järjestäneet reserviläispyöräilyä yli kaksikymmentä vuotta yhteistyöstä MPK Pohjanmaan kanssa. Pyöräilyyn vuosittain osallistunut aktiivinen joukko on ollut vuosittain n. 50-60 ilmoittautuneen luokkaa. Kaikkien aikojen ennätys osallistujamäärässä taisi olla Ylihärmässä vuonna 2009, jolloin pyörien selässä nähtiin 160 maastopukuista. Kauhavan reserviläispyöräilyssä esitettiin allekirjoittaneelle kysymys; onko Etelä-Pohjanmaa ainut piiri, joka pyöräilyä järjestää? Vastaus on helppo. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit (monikossa) on reserviläispiireistä ainoat, jotka sotilaallista pyöräilyä järjestävät. Samoin kuin MPK Pohjanmaa on ainut piiri, jonka koulutuskalenterista kyseinen tapahtuma löytyy. En lähde arvailemaan syitä miksi näin on, mutta voisiko liittyä siihen, että Etelä-Pohjanmaalla on valtakunnassa vähiten mäkiä?

Parina viimeisenä vuonna pyöräilyyn osallistuneiden määrä on valitettavasti lähes puolittunut. Miksi? Syitä voi olla useampi, mutta yksi ainakin on se, että puolustusvoimat on muuttanut käytäntöjään siten, että reservin taistelijan oma-aloitteinen kenttäkelpoisuuden ylläpitäminen, kootusti SA-varusteissa pyöräillen, ei ole enää rinnakkaisen kertausharjoitusvuorokauden arvoista. Papereistani löytyy merkintä puolustusvoimien suhtautumisen muuttumisesta kenttäkelpoisuuden ylläpitämiseen siten, että asevelvollinen on vielä vuonna 2020 rinnakkaisen kertausharjoitusvuorokauden reserviläispyöräilystä saanut. Vuonna 2023 merkintä on muuttunut muotoon: ”Suorittamalla kaksi (2) kenttäkelpoisuutta kehittävää koulutustapahtumaa saman kalenterivuoden aikana reserviläinen on oikeutettu yhteen (1) rinnasteiseen kertausharjoitusvuorokauteen.” Ja vuoden 2024 jälkeen perustetta rinnakkaisen kertausvuorokauden myöntämiseen ei enää ole ollut.

Allekirjoittanut käy aika ajoin kuuntelemassa isolla kirkolla entistä tai nykyistä harmaapukuista puhujaa, joka on huolestunut siitä, että reserviläiset eivät huolehdi enää kunnostaan aikaisempien vuosien tapaan??! Onko niin, että isossa organisaatiossa vasen käsi ei tiedä, mitä oikea käsi tekee? Saavutetuista eduista luopuminen on ollut kaikille kädellisille vaikeaa koko ihmiskunnan historian ajan. Suurta harkintakyvyn puutetta osoittaa koneistolle täysin toisarvoisen asian itsepintainen ajaminen reserviläiselle epäedulliseen suuntaan, etenkin silloin, kun se ei aiheuta kannustusta myöntävälle taholle minkäänlaisia kustannuksia.

Osalle pyöräilijöistä rinnakkaisella kertausharjoitusvuorokauden myöntämisellä ei ole mitään merkitystä, heillä on aatteen palo pitää itsensä kunnossa. Mikäli kenttäkelpoisuudesta ja sen kehittämisestä ollaan sotavaltiossa aidosti huolissaan, niin kannattaa laittaa pikaisesti asiakirjakone laulamaan ja palauttaa rinnakkainen kertausharjoitusvuorokausi niille oma-aloitteisille aktiivisille reserviläisille, joille se kuuluu. Käsi ylös virheen merkiksi ja homma kuntoon!

Lopuksi

Kiitokset MPK Pohjanmaalle ja erityisesti materiaalipäällikkö Ismo Ojalalle jälleen kerran hyvästä yhteistyötä. Puolustusvoimien Niinisalon varuskunnalle annetaan tunnustusta logistiikasta ja hyvästä kunnossa olleesta kalustosta, sekä vaatetusmateriaalista. Kiitokset marssinjohtaja Timo Passiselle hyvin johdetusta marssista, Kauhavan Reserviläisille toimivista järjestelyistä ja huollosta. Unohtamatta SPR:n likkoja Marja-Liisa Ollia ja ja Sari Urpiaista. Lisäksi suuret kiitokset kaikille reserviläispyöräilyyn osallistuneille. Tervetuloa ensi vuonna uudelleen. Järjestelyistä vastaava paikkakunta selviää myöhemmin. Seuratkaahan Lakeuden Maanpuolustajan tapahtumakalenteria ja MPK Pohjanmaan koulutuskalenteria.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Videokooste vuoden 2026 reserviläispyöräilystä katsottavissa:

Liikenne Paraisten ja Turun seudun välillä kulkee Kaarinan keskustan kautta Saaristotietä (mt 180). Sijaintinsa vuoksi Saaristotiellä on paljon myös Kaarinan sisäistä liikennettä. Maantie 180 on ainoa maantieyhteys Paraisille ja Turunmaan saaristoon, minkä vuoksi Kuusistonsalmen, Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen merkitys Paraisten kaupungille, kaupunkilaisille ja koko saariston elinkeinoelämälle on erittäin suuri.

Siltayhteyksien takana toimii merkittävää suurteollisuutta, jonka kuljetuksille toimiva tie- ja siltayhteys sekä mahdollisuus entistä raskaampiin kuljetuksiin ovat ensiarvoisen tärkeitä. Saaristotie on lisäksi vilkas matkailureitti.

Heinäkuun lopulla kävimme Paraisilla ja samalla tuli ajettua uuden Kirjalansalmen sillan yli ja tutustumassa kalkkitehtaan louhokseen sen näköalapaikalta.

Saaristotie ruuhkautuu säännöllisesti ja liikenneturvallisuudessa on ongelmia

Saaristotien ongelmat näkyvät muun muassa säännöllisinä ruuhkina, liittymien heikkona toimivuutena, liikenneturvallisuuden ongelmina ja meluhaittoina. Tilannetta vaikeutti erityisesti Kirjalansalmen silta, joka oli huonossa kunnossa ja jatkuvassa tarkkailussa.

Vanha Kirjalansalmen silta tuli käyttöikänsä päähän. Sillan korjaaminen ei ollut tarkoituksenmukaista, sillä perusteellinen korjaaminen tulisi uuden sillan rakentamista kalliimmaksi. Siksi silta oli uusittava.

Saaristotien liikennemäärät vaihtelevat 9 600 ja 14 400 ajoneuvon välillä vuorokaudessa valtatien 1 (E18) ja Kirjalansalmen sillan välisellä osuudella. Kaarinan keskustan kohdalla liikennemäärä on noin 14 400 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja tien liittymät ruuhkautuvat säännöllisesti.

Kirjalansalmen sillalla liikennöi yli 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, joista raskaita ajoneuvoja on yli 600. Kesäaikana liikennemäärät kasvavat noin 15 prosenttia, mikä lisää entisestään Saaristotien liittymien ruuhkautumista. Liikennemäärien ennustetaan kasvavan edelleen vuoteen 2030 mennessä.

Paraisten kalkkitehdas on yksi sillan tärkeimmistä käyttäjistä

Paraisten kalkkitehdas ja laaja kalkkikivialue sijaitsevat Paraisilla Varsinais-Suomessa. Alueella toimii pohjoismainen kalkkikiviyhtiö Nordkalk, jonka pääkonttori, avolouhos, kalkkitehdas ja satama sijaitsevat Paraisilla.

Paraisten kalkkikivi on noin 1 900 miljoonaa vuotta vanhaa ja siten Euroopan vanhimpia. Kalkkikiveä on louhittu Paraisilla jo 1600-luvulta lähtien ja mahdollisesti jo 1300-luvulla. Järjestelmällinen louhinta alkoi, kun Pargas Kalkbergs Aktiebolag perustettiin 26. marraskuuta 1898. Yhtiö louhi kalkkikiveä, jota poltettiin ja myytiin muun muassa paperi-, rauta- ja sulfiittiselluloosateollisuuden tarpeisiin.

Paraisten Kalkkivuori Oyä kehittyi myöhemmin Partek, johon Nordkalk kuului helmikuuhun 2003 asti. Elokuussa 2010 Nordkalk siirtyi suomalaisen perheomisteisen sijoitusyhtiö Rettig Groupin omistukseen. Vuodesta 2021 lähtien omistajana on ollut brittiläinen louhinta- ja rakennusmateriaalikonserni SigmaRoc PLC.

Paraisilla louhitaan vuosittain yli kaksi miljoonaa tonnia kiveä, josta noin kaksi kolmasosaa on kalkkikiveä. Suurin osa louhoksen kalkkikivestä käytetään sementin valmistukseen. Osa jatkojalostetaan kivirouheiksi ja laasteiksi sekä tuotteiksi, joita käytetään muun muassa vedenpuhdistuksessa ja maataloudessa esimerkiksi peltojen pH säätelyyn ja tuotantoeläinten ruokinnassa. Sivukivestä suurin osa hyödynnetään tien- ja maanrakennuksessa.

Kalkkikivi on tärkeä osa yhteiskunnan huoltovarmuutta

Kalkkikivipohjaiset tuotteet ovat mukana monissa yhteiskunnan kannalta välttämättömissä toiminnoissa. Niitä tarvitaan esimerkiksi maataloudessa, vedenpuhdistuksessa ja ilmanlaadun parantamisessa. Kalkkikivi on myös tärkeä raaka-aine useille teollisuudenaloille, kuten teräksen, paperin, muovin ja lasin valmistukseen.

Kalkkikivi on monipuolinen ja monissa käyttökohteissa korvaamaton raaka-aine. Sen merkitys näkyy ihmisten arjessa usein huomaamatta: käytämme päivittäin tuotteita, joiden valmistuksessa on tarvittu kalkkikiveä tai sen jalosteita.

Ympäristösovelluksissa kalkkikivipohjaisia tuotteita tarvitaan yhteiskunnan perustarpeiden turvaamiseen. Niiden avulla huolehditaan puhtaasta vedestä ja ilmasta sekä maaperän viljavuudesta.

Myös mineraalit ja metallit ovat modernin yhteiskunnan toiminnan perusedellytyksiä. Ilman maasta saatavia raaka-aineita nykyisenkaltaista yhteiskuntaa ei olisi mahdollista ylläpitää. Esimerkiksi tietokoneiden valmistuksessa tarvitaan yli 30 eri metallia. Terästä puolestaan tarvitaan rakennuksissa, kulkuvälineissä, koneissa, laitteissa ja lukuisissa muissa päivittäisen elämän tuotteissa.

Toimiva siltayhteys on huoltovarmuuden edellytys

Kirjalansalmen uusi silta ei ole tärkeä ainoastaan liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta. Se on keskeinen yhteys Paraisten suurteollisuudelle, saariston elinkeinoelämälle, asukkaille ja matkailulle.

Kun liikennemäärät kasvavat, uuden ja liikenteellisesti toimivan siltayhteyden merkitys korostuu entisestään. Luotettava yhteys varmistaa tavaroiden, raaka-aineiden ja ihmisten liikkumisen myös tulevaisuudessa.

Kirjalansalmen uuden sillan rakentaminen on siten merkittävä investointi liikenneturvallisuuteen, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin ja koko Turunmaan saariston huoltovarmuuteen.

Timo Sysilampi
Seinäjoen Reserviläiset