Jani Syvänen

Seinäjoen Reserviupseerikerhon syyskokous pidettiin 19. marraskuuta Nurmon kirjaston kokoustiloissa. Kerhon perustamisasiakirja on vuodelta 1941, joten sodan aika ja sodanjälkeinen aika huomioiden, kerho on pitänyt syyskokouksia todennäköisesti 70-80 kertaa.

Syyskokouksessa valittiin ensi vuoden hallitus. Puheenjohtajana jatkaa Mika Lammila ylil. (res) ja varapuheenjohtajana Jukka Sysilampi maj. (res). Muun hallituksen muodostavat sihteeri Janne Jousmäki ltn. (res), Heikki Vehkaoja kapt. (res), Jussi Mylläri vän. (res), Seppo Yli-Panula kapt. (res), Jussi Harjunpää ylil. (res) ja Joonas Marttila vän. (res).

Puheenjohtaja Mika Lammila esitteli kerhon toimintasuunnitelman, jossa kerrottiin kerhon vuoden 2026 tapahtumista. Tapahtuman rungon muodostavat kunniavartiot, toimintapäivät ja varusmiesinfot. Kaikki edellä mainitut järjestetään yhdessä Seinäjoen Reserviläisten kanssa. Samoin käytiin läpi talousarvio. Molemmat hyväksyttiin kokouksen toimesta pienin täydennyksin.

Kokouksen lopuksi Tuomo Kotkaniemi ylil. (res) käytti puheenvuoronsa ja toi esille huolensa kerhon jäsenmäärän laskemisesta. Tämän huolen kaikki varmaankin jakavat, mutta mitään selkeitä keinoja jäsenmäärän kasvattamiseksi ei Tuomollakaan ollut esittää. Kerhon tunnusluvut jäsenmäärän suhteen ovat 233 jäsentä, keski-ikä 51 vuotta, naisia 6 ja miehiä 227.

Mika Lammila
Puheenjohtaja
Seinäjoen Reserviupseerikerho

Sotakamreeri (ruots. fältkamrer) on Suomessa tasavallan presidentin myöntämä arvonimi, joka on arvonimihierarkiassa sijoitettu 14. ryhmään.

1700-luvulla sotakonttorin esimies, joka huolehti talousasioista jollakin ylisotakomissariaatin osastolla ja kuului Sotakollegion virkamiehistöön. Hänen alaisuudessaan työskentelivät sotakirjanpitäjä, sotakassanhoitaja, sotakamarikirjuri, sotakassakirjuri ja sotareviisori.

Sotakamreerin arvo oli käytössä myös Suomen suuriruhtinaskunnassa. Sotakamreeri kuului keisari ja suuriruhtinas Nikolai II:n vahvistamassa vuoden 1897 Suomen Suuriruhtinaanmaan arvojärjestyksessä yhdeksänteen luokkaan. Samassa arvoluokassa olivat myös esimerkiksi taapikapteenin sotilasarvo sekä nimineuvoksen arvonimi. Koska arvonimi on lain mukaan julkisen arvonannon osoitus, on sen vakiintuneesti katsottu edellyttävän, että arvonimen saaja on menestynyt poikkeuksellisen hyvin omalla työ- tai virkaurallaan. Arvonimi myönnettiin itsenäisyyden aikana ensimmäisen kerran vuonna 1920. Vuosien 1918–2025 aikana sotakamreerin arvonimi on myönnetty 92 henkilölle.

Tasavallan presidentti myönsi 28.11.2025 viidelle henkilölle arvonimen sotakamreeri. Vuonna 2025 sotakamreerin arvo myönnettiin ainoastaan yhdelle henkilölle Etelä-Pohjanmaalle. Etelä-Pohjanmaalla on tällä hetkellä kolme sotakamreeri arvonimen saanutta henkilöä, jotka löytyvät paikkakunnilta Kauhajoki, Isokyrö ja Nurmo.

Pertti Kortesniemi

Nurmolainen Pertti Kortesniemi on tehnyt mittavan uran Puolustusvoimien palveluksessa Seinäjoen Sotilaspiirissä, Vaasan Rannikkopatteristossa ja Vaasan Sotilasläänin Esikunnassa. Seinäjoella hän toimi varasto-osaston päällikkönä, josta siirtynyt reserviin 2001. Sotilasarvoltaan Kortesniemi on kapteeni.

Puolustusvoimien uran jälkeen hänet valittiin Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin toiminnanjohtajaksi, jossa hän toimi yhdistyksen lakkauttamisvuoteen saakka. Vuonna 2020 perustetun Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen puheenjohtajana Kortesniemi on toiminut vuodesta 2022 lähtien.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustaja esittävät parhaimmat onnittelut sotakamreeri Pertti Kortesniemelle.

Kansikuva: Maaseudun Tulevaisuus / Taina Renkola

Kuortaneen maanpuolustusjärjestöillä eli reserviläisillä ja reserviupseereilla on yhteistyöperinteitä vuosikymmenten ajalta. Yhteisvoimin on järjestetty kunniavartiot sankarihautausmaalle itsenäisyyspäivänä ja jouluaattona.

Yhteinen kunnalta edullisesti vuokrattu toimistotila keittiöineen ja kokous- sekä pukuhuonetiloineen on tarjonnut järjestöjen maasto- ja lumipukujen sekä markkinatelttojen säilytystilat. Yhdistykset päivittivät taannoin yhteishankinnalla maasto- ja lumipuvut tälle vuosituhannelle. Kerhotilojen rekeissä roikkuu M05-takkeja ja -housuja joka lähtöön lainattavaksi, niin kesä- kuin talvikäyttöön, mikäli omia varusteita ei kotoa löydy.

Kunniavartioiden lisäksi varusteita on tarvittu Kuortaneella järjestetyssä PORPR:n sotilasvakuutus- ja -valatilaisuudessa vuonna 2022, jolloin reserviläiset toimivat mm. sotilaspoliisien apuna liikenteen ohjauksessa. Vähemmän vakavaan yhteishenkeä kohottavaan toimintaan kuuluvat jokavuotiset reserviläiset vs. reserviupseerit -haastepilkit, sekä yhteinen bussimatka johonkin kotimaiseen aselajimuseoon.

Edellä mainittujen tapahtumien lisäksi kuortanelaiset reserviläisjärjestöt näkyvät joka vuosi kunnassa järjestettävissä tapahtumissa, joista tärkein ovat heinäkuussa pidettävät Kuortaneen kuhinat. Kyseessä on kaksipäiväinen markkinatapahtuma, joka tuo markkinamyyjien lisäksi entisiä kuortanelaisia, kesäasukkaita ja muualta tulleita tapaamaan toisiaan markkinakadulle ja iltatapahtumiin. Nälkähän markkinoilla tunnetusti tulee jossain vaiheessa ja siihen markkinarakoon reserviläiset ja reserviupseerit ovat iskeneet ajamalla kahtena päivänä yhteisesti hankkimansa kenttäkeittimen M29 asemaan. Tuliannos on 200 litraa hernekeittoa kumpanakin markkinapäivänä. Järjestelyt on aloitettu hyvissä ajoin paistamalla riittävästi lihaa ja laittamalla herneet likoamaan hyvissä ajoin.

Edellisenä iltana pystytetään markkinateltat pöytineen ja tuoleineen odottamaan seuraavan päivän ruokailijoita. Poikkeuksetta pata tyhjenee jo hyvissä ajoin ennen markkinapäivän päättymistä ja eioo:ta joudutaan myymään. Kylkiäiseksi ruokailija saa mehun/veden ja perinteisen näkkileivän. Jälkiruokakahvia ei ole vielä tarjottu, vaikka kerhotiloista ammattitason perkolaattori löytyykin. Pitkään hautunut hernekeitto maistuu kaikenikäisille vauvasta vaariin ja muoriin; moni haluaa ostaa keittoa vielä omaankin astiaan kotiin viemisiksi.

Hernekeittoa on testannut ja hyväksi havainnut oikea USA:n merijalkaväen Drill Instructor evp, joka totesi (huusi) tarjoilijalle: ”This is Good Bean Soup, BOY!” ja vastaus korrektisti ”SIR, YES, SIR!” Kaukainen soppavieras muistutti melko lailla Full Metal Jacket -elokuvan kouluttajaa. Kuortanelaisten hernekeitto on näin NATO-aikana merijalkaväenkin mieleen.

Hernekeitto ei ole ainoa mitä reserviläiset tykillään lautasille ampuvat. Kuortaneen joulun avauksessa jätetään herneet pusseihin ja otetaan riisisäkit, ruokakermat, täysmaidot, sekä sekahedelmät esille. Pitkään hautunut, oikeaan maitoon tehty riisipuuro sekahedelmäsopalla terästettynä tekee joka kerta kauppansa ja jonoa muodostuu tykille välittömästi. Puuroa ostetaan myös omiin astioihin kotiin viemisiksi laatikoiden ym. jouluruokien valmistamiseen.

Myös muut tahot ovat huomanneet kuortanelaisten reserviläisjärjestöjen kokkaustaidot. Kenttäkeitin on ajettu useasti asemiin eri yhteistyötahojen pihamaalle, jossa yritysten asiakkaille on tarjottu maksutonta lämmintä evästä joko hernekeiton tai muun sopan muodossa. Kuortaneen kunta on perinteisesti tarjonnut joka kolmas vuosi poltettavan tervahaudan yhteydessä järjestettävän tervakirkon ja Kuurtanespäivän -juhlan lounaan. Vihreän Zetorin vetämän kenttäkeittimen saapuminen tervahaudalle nostaa juhlaväen tunnelman kattoon ja nälkä lähtee takuuvarmasti.

Armeija marssii vatsallaan, mutta kotirintamalla siviilissäkin on syötävä välillä. Omalla kenttäkeittimellä ja vuosia hiotulla yhteistoiminnalla Kuortaneen reserviläisjärjestöt pystyvät nopealla aikataululla järjestämään muonituksen tiukassa paikassa ja vapaaehtoisia ei tarvitse kysyä. Valmiutta on kokeiltu mm. JHL:n työtaistelutilanteessa vuonna 2023, jolloin reserviläisjärjestöt hälytettiin apuun valmistamaan ja tarjoilemaan lounas 400-500 koululaiselle. Kunnalla on velvollisuus tarjota koululaisille koulupäivän aikana ateria, oli kyseessä sitten sähkökatkos tai etukäteen ilmoitettu työtaistelutoimenpide, kuten edellä mainitussa tapauksessa oli. Hernekeitto talvisessa säässä taisi olla koululaisille elämys, osalle myös makuelämys sillä viisi annosta hernekeittoa nautiskellut nuori mies tuli vielä seuraavana kesänä Kuhinoille kiittämään erikseen hyvästä tarjoilusta.

Poikkeusolosuhteisiin varautumiseen liittyen Kuortaneella järjestettiin viime helatorstaina ensimmäistä kertaa varautumispäivä, johon osallistuivat reserviläisjärjestöjen lisäksi Vapaaehtoinen pelastuspalvelu VAPEPA, sekä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen yksikkö. Tapahtumassa huomasi kuinka kuntalaisten kiinnostus varautumiseen poikkeusoloihin, sekä myös maanpuolustustoimintaan on korkea. Kuortaneen osuuspankin tarjoama hernekeitto teki kauppansa ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien ekoase oli kovassa käytössä. Kenttäkeittimen äärellä käydyissä keskusteluissa mietittiin poikkeusolojen elintarvikehuoltoa, mm. miten suuria ihmismääriä pystytään ruokkimaan, jotka joutuvat pakkosiirtymään kotiseuduiltaan esim. juuri Kuortaneelle väistöön.

Maailman sivu on pitkä ja levoton, koskaan ei tiedä mitä tapahtuu seuraavana päivänä. Se kuitenkin tiedetään, että kolme päivää ilman ruokaa saa järjestäytyneenkin yhteiskunnan perustukset horjumaan. Kuortaneella on nälkä käynyt kunnassa kylässä viimeksi vuosina 1867-1868 ja sitä vihollista reserviläisjärjestöt eivät enää hevillä kylään päästä. Sen takaa Kenttäkeitin M29, kokeneet kokit ja apukokit ja hihaässinä vielä viralliset hygieniapassit.

Tervetuloa toteamaan paikan päälle riisipuuron laatu 28.11. Kuortaneen joulun avaukseen.

Jukka Kotola
Kuortaneen reserviläiset ry

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry:n syyskokous järjestettiin Seinäjoella 17. marraskuuta piiritoimiston tiloissa. Syyskokouksessa käsiteltiin sääntömääräisiä asioita, kuten piirin henkilövalintoja seuraavalle kaudelle.

Tuore kahvi ja muut tarjoilut odottivat maakunnasta syyskokoukseen matkaavia reserviupseereja marraskuisena iltana Impivaarantiellä. Viikon verran jatkunut pakkanen ja jäinen tienpinta kannusti huolellisuuteen myös tienpäällä. Kokoukseen saapui hyvä kattaus väkeä maakunnan eri kerhoista, mutta keskustelua käytiin vääjäämättä myös siitä, että kaukana ovat ne ajat, jolloin ”tupa” oli entisaikojen tapaan täynnä. Taistelu läsnäoloon perustuvasta osallistumisesta hävittiin koronavuosina 2020-2021, jolloin osallistumista rajoitettiin valtiovallan toimesta. Näyttää siltä, että se rajoitin on jäänyt ainakin osittain pysyvästi päälle.

Antti Iivari jatkaa puheenjohtajana

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry:n puheenjohtajana vuonna 2023 aloittanut Isonkyrön Reserviupseerikerhon Antti Iivari sai kokousväen luottamuksen ja jatkaa reserviupseeripiirin puheenjohtajana kaudella 2026. Antti Iivari valittiin myös jatkamaan Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin edustajana Reserviupseeriliiton liittohallituksessa. Iivari on toiminut koko piirin puheenjohtaja aikansa RUL liittohallitusedustajana ja vienyt ansiokkaasti eteläpohjalaista näkemystä etelän kabinetteihin.

Varapuheenjohtajien valinta

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin varapuheenjohtajien valinta oli myös syyskokouksen työjärjestyksen yksi tärkeistä kohdista. Niin ikään jatkokaudelle piirin 1. varapuheenjohtajaksi valittiin Ylistaron Reserviupseerikerhon Raimo Rintamäki ja piirin 2. varapuheenjohtajaksi valittiin Kurikan Reserviupseerikerhon Sami Kuntola.

Edustajat Reserviupseeriliiton liittovaltuustoon

Reserviupseeriliiton liittokokouksien välillä liiton ylintä päätösvaltaa käyttää liittovaltuusto. Liittovaltuusto päättää Reserviupseeriliiton seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta, sekä hyväksyy edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Liittovaltuusto kokoontuu yleensä kaksi kertaa vuodessa.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin piirihallitus esitti syyskokoukselle, että jatkossa tiedon molempiin suuntiin kulkemisen varmistamiseksi varsinaiset liittovaltuustoedustajat olisi suositeltavaa valita piirihallituksen sisältä. Syyskokous päätti toimia piirihallituksen esittämällä tavalla ja Reserviupseeriliittoon Etelä-Pohjanmaan edustajiksi seuraavalle kolmivuotiskaudelle valittiin nuijan kopautuksella 1. varsinainen jäseneksi 1vpj. Raimo Rintamäki ja varaedustajaksi Jussi Talvitie. 2. varsinainen jäseneksi 2vpj. Sami Kuntola ja varaedustajaksi Veeti Luoma.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin piirihallitus

Kerhoja pyydettiin ilmoittamaan piirihallitukseen kaudelle 2026 varsinainen ja varajäsen. Ilmoitus tuli antaa sähköpostitse osoitteeseen ep.reservilaispiirit@gmail.com 14.11.2025 mennessä tai ilmoitetaan viimeistään syyskokouksessa hallituksen kokoonpanoa koskevaa kohtaa käsiteltäessä. Mikäli kerho ei ilmoittanut varsinaista ja varajäsentä annettuun ajankohtaan mennessä, kerhon asettama edustaja on oikeutettu osallistumaan piirihallituksen kokouksiin ainoastaan osallistumisoikeudella ilman äänioikeutta.

Vaikka videoneuvotteluina nykyisin suurimmaksi osaksi järjestetyt kokoukset ovat vakiinnuttaneet paikkansa tehokkuudellaan. Yleisissä fyysistä läsnäoloa edellyttävissä vuosikokouksissa on puolensa. Kahvihetki ennen kokousta on tärkeä sosiaalinen tapahtuma, jossa voi päivittää kuulumiset naapurikerhon kanssa small talk -rupatteluna. Suositaan siis jatkossakin fyysistä läsnäoloa vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Reserviläisliitto valitsi liittokokouksessa 22.11.2025 Tampereella vuoden reserviläiseksi pitkänlinjan aktiivisen toimitsijan, isokyröläisen reservin ylikersantti Jari Viertolan.

Vuoden Reserviläinen on 57-vuotias Jari Viertola Isonkyrön Reserviläiset ry:stä. Viertola on ollut Isonkyrön reserviläisyhdistyksen jäsen jo kolmekymmentä vuotta sekä toiminut sen hallituksessa vuodesta 2018 ja puheenjohtajana 2022 lähtien. Lisäksi hän on toiminut Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin hallituksessa kolmen vuoden ajan. Sotilasarvoltaan Viertola on ylikersantti (res).

Viertola on todella sitoutunut toimija maanpuolustuskentällä paikallisesti ja alueellisesti. Maakuntakomppaniaankin kuuluva Viertola on aktiivinen ampujakouluttaja, ja hänellä on Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) ammunnanjohtajan oikeudet. Viertola toimii aktiivisena kouluttajana etenkin sovelletun reserviläisammunnan (SRA) ja tarkka-ammunnan parissa. Aktiivisuus alueen sopimuspalokunnassa sekä Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa (VAPEPA) vahvistavat Viertolan laaja-alaista osaamista ja sitoutumista kokonaismaanpuolustukseen.

Viertola on saanut paljon aikaan paikallisyhdistyksessään. Isonkyrön Reserviläisten jäsenmäärä on kasvanut Viertolan puheenjohtajuuden aikana huikeat 45 prosenttia, ja etenkin ampumatoimintaan on panostettu.

”Meillä on Isossakyrössä vahva maanpuolustustahto ja suorituskyky sekä toimiva yhteistyö maanpuolustusjärjestöjen, kunnan ja seurakunnan kanssa tehdä perinnetyötä ja hoitaa mallikkaasti isänmaahan ja itsenäisyyteen liittyvät tapahtumat. Tämän ansiosta olemme voineet kehitystyössämme priorisoida toiminnallista puolta, painottuen erityisesti ammuntaan. Saimme Isoonkyröön MPK:n ammunnan perus- ja jatkokurssit sekä SRA-kurssit, ja nyt meillä onkin jo varsin iso SRA-harrastajien ryhmä, jonka toimintaa ja ammunnan edellytyksiä parannetaan. Viimeisimpänä on käynnistetty Sotilaan taisteluensiapukoulutus yhteistyössä alan ammattilaisten ja MPK:n kanssa”  -Viertola kertoo.

Myös maailmanpoliittinen tilanne on myötävaikuttanut yhdistyksen jäsenmäärän kasvuun. Toimintaa on kehitetty myös varautumisen näkökulmasta.

”Turvallisuusuhka itäisen naapurimaamme suunnasta kasvoi aivan puheenjohtajuuteni alkumetreillä, minkä vuoksi katsoimme asianmukaiseksi käynnistää varautumisen kehittämisprojekteja. Näihin lukeutuvat mm. analogiset ja digitaaliset varaviestintäjärjestelmät sekä niiden käytön opastaminen, varavoiman hankkiminen, varautumiseen liittyvien infotapahtumien pitäminen ja drone -hanke. Varautumisen tiimoilta teemme hyvää yhteistyötä mm. Puolustusvoimien, MPK:n, Isonkyrön Reserviupseerikerhon, SPR:n Isonkyrön osaston, VAPEPAn ja muiden saman henkisten tahojen kanssa” -Viertola kehuu.

Jari Viertolan työ vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi on monella tapaa esimerkillistä ja tästä syystä Reserviläisliiton liittohallitus nimesi hänet Vuoden Reserviläiseksi. Valinta julkistettiin lauantaina 22.11.2025 Reserviläisliiton liittokokouksessa Tampereella.

”Tulin täydellisesti yllätetyksi, kun sain tiedon nimityksestäni, mutta ilokseni positiivisesti. On mahtavaa viedä tämä tunnustus Isoonkyröön. Lämpimät kiitokset Reserviläisliitolle nimityksestä sekä myös esityksen tehneelle taholle” -kiittää Viertola.

Teksti ja artikkelin pääkuva Reserviläisliitto

♦ ♦ ♦

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustaja onnittelevat vuoden reserviläistä!