• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Jani Syvänen

Drooni-toiminta kokosi kiinnostuneita

Julkaistu 19.3.2026

Drooni-toiminta kiinnosti ja sai väen liikkeelle ympäri maakuntaa. Yli 20 yhdistystä oli lähettänyt Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien yhteisen Drooni-toimikunnan perustamis- ja Kick off- tilaisuuteen Impivaaraan edustajansa, eli reilu 30 asiasta kiinnostunutta.

Toimikunnan puheenjohtajaksi nimetty Isonkyrön Reserviläisten puheenjohtaja ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin 2. varapuheenjohtaja Jari Viertola toivotti paikalle saapuneet tervetulleiksi. Paikalle oli löytänyt useampi sellainenkin henkilö, jolle vierailu Impivaarassa oli ensimmäinen laatuaan ja tarjosi näin ollen mahdollisuuden esitellä Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirejä, toimintaa ja käytössä olevia tiloja. Ilahduttavaa oli huomata, että toimikuntaan tuli mukaan nuoria.

Jari Viertola johti iltaa Raimo Rintamäen pitäessä muistiota. Kuva: Antti Iivari

SäRes ja SATA (Säres Analysing and Testing Area)

Iltaan oli pyydetty vierailevia luennoitsijoita vuoden reserviläisyhdistyksestä Sääksmäen Reserviläisistä Sofia Welling ja Joonas Tuominen, jotka olivat esittelemässä valtakunnallisestikin poikkeuksellista Valkeakosken kaupungin omistamaa harjoittelu- ja testiympäristöään, SäRes Analysing & Testing Area:a. 40 ha kattavalla alueella löytyy niin metsää, vesistöä kuin rakennettuakin aluetta, joka mahdollistaa monenlaisten asioiden harjoittelun ja testaamisen niin reserviläisille, viranomaisille kuin yrityksillekin.

Harjoitusalueen rakentaminen on alkanut aikanaan vuonna 2020 Air soft-pelialueen rakentamisesta, johon sittemmin on tullut mukaan myös Droonit. Alueelta löytyy faciliteetit niin kouluttamiseen kuin toiminnallisen tyhy-päivän järjestelyihin saunoineen ja paljuineen. Löytyypä alueelta oma metsäteatteri ja pari laavua. Lennätysalue on poikkeuksellisen iso normaaleihin lennätysalueisiin verrattuna. Alueella järjestetäänkin vuosittain toista sataa tapahtumaa, joista parikymmentä MPK-kurssia vuodessa.

SäRes toimintaa. Kuva: Antti Iivari

Aluetta on rakennettu hankerahoilla, mutta muuten toiminta pyörii vapaaehtoisin reserviläisvoimin ja yhtenä keskeisenä periaatteena on ollut toiminnan tarjoaminen nuorille. Vuosittaiset ylläpitokustannukset pyritään kattamaan koulutus- ja tapahtumatoiminnalla. Alueelle on mahdollista myös mennä testaamaan omia laitteita erikseen sovitusti.

Kysyttäessä vierailijoilta, että miten täällä Etelä-Pohjanmaalla kannattaisi Drooni-toimintaa aloitella, kannustivat vierailijat käyttämään Drooni-kalustoa aktiivisesti, jotta niiden kanssa opitaan toimimaan. Drooni on työkalu, jota siviilityössäkin voisi hyödyntää vielä monipuolisemmin. Sotilaallisessa ympäristössä aselajista riippumatta on hyvä tiedostaa, että ilmassa voi olla helikoptereiden tai hornettien sijasta jotain muutakin.

Oman osuutensa lopuksi valkeakoskelaiset kutsuivat käymään ja tutustumaan paikan päällä harjoitusalueeseen.

SäRes esittelyvuorossa. Kuva: Antti Iivari
Joonas Tuomienen ja Sofia Welling. Kuva: Antti Iivari

Toimikunta nimeltä E-P UAS

Vierailijoiden jälkeen oli taas Jari Viertolan puheenvuoro. Hän esitteli Suomen lentopelastusseuran, sekä Suomen Droonipelastajat toimintaa.

Alustusten jälkeen tilaisuus jatkui toimikunnan perustamisella, jota pohjustettiin piirien säännöissä mainituilla tehtävillä ja jonka jälkeen toimikunnalle päätettiin nimi. Ehdotusten myötä päästiin äänestämään E-P UAS ja E-P Drooni nimien väliltä, ensimmäisen tullen valituksi toimikunnan nimeksi. Toimikuntaan liittyi lähes jokainen paikalle saapunut piirin reserviläinen.

UAS. Kuva: Antti Iivari
Droonikalustoa. Kuva: Antti Iivari

Toimikunnan toiminta saatiin näin ollen käynnistettyä kokouksella. Yhdistyksiin tullaan lähettämään lähiaikoina kyselyä koulutustarpeesta, sekä suunnitellaan vierailua soveltuvaan kohteeseen. Toimikunta on edustettuna myös TURVA26-tapahtumassa Ideaparkissa 11.4.2026, jossa esillä muun muassa lennätyssimulaattori.

Antti Iivari
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Jokainen nimi kivessä muistuttaa ihmisestä

Julkaistu 17.3.2026

Kokoonnuimme muistamaan päivää, joka on osa Suomen historian raskaimpia ja samalla kunnioitetuimpia hetkiä. Talvisota päättyi 13. maaliskuuta 1940. 105 päivän ajan pieni kansa puolusti itsenäisyyttään ylivoimaista vihollista vastaan.

Talvisota jätti syvän jäljen koko Suomeen, myös tänne Isoonkyröön.

Moni tämän paikkakunnan mies lähti rintamalle talvella 1939. He jättivät taakseen kotinsa, perheensä ja työnsä. Peltotyöt jäivät muiden harteille. Kotirintaman naiset, vanhukset ja nuoret kantoivat suuren vastuun arjen jatkumisesta. Sota ei koskettanut vain rintamalla olevia, vaan koko yhteisöä.

Koulunjohtaja Suvi Suomalainen ja seppeleenlaskijat Hilja Kuusisto ja Emmi Kujala. Kuva: Esko Petäjä
Kunniavartiossa olivat Kaira Asgeirsdottier ja Samuel Iivari. Kuva: Esko Petäjä

Isonkyrön sankarihautausmaa kertoo tästä tarinasta hiljaisella mutta voimakkaalla tavalla. Jokainen nimi kivessä muistuttaa ihmisestä, jonka elämä katkesi liian varhain. He olivat tämän pitäjän poikia, naapureita, ystäviä ja sukulaisia.

Talvisodan aikana syntyi käsite, jota yhä käytämme. Talvisodan henki. Se tarkoittaa yhteishenkeä, sitkeyttä ja sitä, että pidämme toisistamme huolta. Tämä henki näkyi rintamalla, mutta myös täällä kotona Isossakyrössä. Talkoina, huolenpitona ja siinä että ketään ei jätetty yksin.

Jokainen nimi kivessä muistuttaa ihmisestä, jonka elämä katkesi liian varhain. Kuva: Esko Petäjä

Kun sota vihdoin päättyi, alkoi jälleenrakennuksen aika. Veteraanit palasivat kotiin. Monet haavoittuneina, monet sodan muistoa kantaen. Silti he rakensivat uudelleen tämän maan ja tämän kunnan. He palasivat pelloille, töihin ja perheidensä luo.

Meidän sukupolvemme on saanut elää rauhassa ja vapaudessa heidän työnsä ansiosta.

Siksi nämä muistopäivät ovat tärkeitä. Ne eivät ole vain menneisyyden muistamista vaan lupaus tulevaisuudelle. Arvostamme rauhaa. Pidämme toisistamme huolta. Vaalimme itsenäistä Suomea.

Talvisodan sukupolvi vähenee vuosi vuodelta. Pian ei ole enää ketään, joka voisi kertoa muistoja tuosta ajasta. Siksi vastuu muistamisesta on meillä. Meidän tehtävänä on kertoa nämä tarinat eteenpäin. Lapsille, teille oppilaille ja lastenlapsillemme.

Kunnia veteraaneille.
Kunnia sankarivainajille.

Suvi Suomalainen
Koulunjohtaja
Valtaalan koulu, Isokyrö

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne

Talvisodan päättymistä muisteltiin Seinäjoella

Julkaistu 16.3.2026

Seinäjoen Lakeudenpuiston Taipale-Vuosalmi patsaalle kerääntyi keväisen ilman saattelemana isänmaallisten ihmisten joukko muistelemaan suuret menetykset vaatineen talvisodan päättymistä.

Itsenäisyyden merkitys

Seinäjoen seurakunnan rovasti Jukka Salo juonsi muistotilaisuuden.
Kuva: Jani Syvänen

Tilaisuus aloitettiin perinteisesti Lakeudenristin kirkonkellojen soitolla. Kirkonkelloja on aina soitettu, kun on kutsuttu Jumalanpalvelukseen, tilaisuuksiin. Kirkonkelloja on soitettu myös varoituksena, muistutuksena ja merkkinä. Merkkinä myös rauhan alkamisesta.

”Tänään, kun me kuuntelimme kirkonkelloja kello 11, se muistutti meitä talvisodan päättymisestä ja siitä raskaasta sota-ajasta, jonka Suomen kansa sai kokea, sekä kotirintamalla, että rintamalla. Mutta muistutus myös siitä, että itsenäisyys säilyi. Itsenäisyys on niin tärkeä asia, että siitä pitää muistuttaa vähän väliä.” – totesi tilaisuuden alkuun Seinäjoen seurakunnan rovasti Jukka Salo.

Parasta eteläpohjalaista ainesta

Puheen muistotilaisuudessa piti Seinäjoen kirkkovaltuutettu Piia Kattelus-Kilpeläinen. Kuva: Jani Syvänen

Muistotilaisuuden puheen piti Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellisen- ja perinnetoimikunnan jäsen Piia Kattelus-Kilpeläinen, joka kävi puheessaan koskettavasti läpi eteläpohjalaisten miesten sotaan lähtöä puutteellisissa varusteissa. Tämä osittain siviilivaatteisiin pukeutunut kirjava joukko oli majoitettu Seinäjoen yhteiskoululle. Näistä miehistä muodostettiin lähiseutujen miesten kanssa rykmentti, jonka komentajana toimi suojeluskuntapiirin silloinen päällikkö everstiluutnantti Matti Laurila.

”Ulkoisesta kirjavasta pukeutumisestaan huolimatta, nämä miehet olivat parasta eteläpohjalaista ainesta. Ei sotaintoilijoita, vaan vakaita, luotettavia ja velvollisuudentuntoisia. Heistä kasvoi nopeasti yhtenäinen joukko, jossa ei ollut eroa taustan, aseman tai mielipiteen välillä.” – muistutti Piia Kattelus-Kilpeläinen.

Rauhan sanoma

Lakeudenpuistoon kerääntyi isänmaallisia kansalaisia muistelemaan talvisotaa, sen menetyksiä, uhrauksia ja sitä seurannutta rauhaa 86 vuotta sitten. Hiippakuntapastori Jaakko Antila jakoi ohjelmalehtisiä tilaisuuteen saapuneille 78 lehtisen verran, joka osoittaa sen, että arvokkaan asian vaaliminen eli rauhan saapumisen ilosanoma kuuluu kirkkaana vielä tänäänkin.

Muistotilaisuutta kunnioittamaan saapui tavallista runsaampi määrä eri tahoja seppeleenlaskijoineen. Kuva: Jani Syvänen

Poikkeuksellinen tilaisuus

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien järjestämä perinteinen muistotilaisuus sisälsi tänä vuonna historiallisia elementtejä. Tilaisuus on järjestetty Seinäjoella Lakeudenpuistossa vuodesta 2000 lähtien. Tämän vuotisessa tilaisuudessa kuultiin ensimmäistä kertaa naispuhujaa, muisteli tilaisuuden pitkäaikainen puuhamies, piirien hengellisen- ja perinnetoimikunnan entinen puheenjohtaja Heikki Koivisto.

Myös seppeleenlasku oli tällä kertaa poikkeuksellisen näyttävä. Muistotilaisuudessa seppeleen laskivat vuorollaan neljä eri tahoa. Ensimmäisen seppeleen Taipale-Vuosalmi -patsaalle laskivat Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien edustajat. Seppeleenlaskijoina toimivat Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n 1. varapuheenjohtaja Jari Hellinen ja Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri ry:n 1. varapuheenjohtaja Raimo Rintamäki.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien edustajat Raimo Rintamäki ja Jari Hellinen. Kuva: Pertti Kallio
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen edustajat Pertti Kortesniemi ja Timo Fors. Kuva: Pertti Kallio
Puolustusvoimien edustajat Pasi Heinua ja Matti Kujala. Kuva: Pertti Kallio
Seinäjoen Reserviläisjärjestöjen edustajat Jari Ojala ja Pekka Piispanen. Kuva: Pertti Kallio

Seuraavaksi maakunnallisen perinneyhdistyksen Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n edustajina seppeleen laskivat yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kortesniemi ja varapuheenjohtaja Timo Fors.

Puolustusvoimien seppeleen laskivat Pohjanmaan aluetoimiston edustajat everstiluutnantti Pasi Heinua ja kapteeni Matti Kujala.

Lisäksi muistotilaisuudesta lähetettiin Seinäjoen reserviläisjärjestöjen seppelpartio laskemaan seppele Törnävän sankarihautausmaalle. Seppeleen laskivat Seinäjoen Reserviläisistä puheenjohtaja Pekka Piispanen ja Jari Ojala.

Kunniavartiossa Taipale-Vuosalmi -muistomerkillä toimivat Seinäjoen Reserviläisjärjestöjen edustajat Suomi -konepistoolien kera lumipukuihin pukeutuneina Seinäjoen Reserviupseerikerhon puheenjohtaja Mika Lammila ja Seinäjoen Reserviläisten Olavi Rantanen.

Kunniavartiossa seisoivat järkähtämättömät miehet, Mika Lammila ja Olavi Rantanen.
Kuva: Pertti Kallio

Perinnekuoro ja perinteiset kirkkokahvit

Seinäjoen Perinnekuoro esiintyi tilaisuudessa esittäen kaksi aikakaudelle sijoittuvaa kappaletta. Ensimmäisenä vuorossa oli kappale nimeltä: Pienet kukkuvat kummut ja sen jälkeen tuntematon sotilas. Molempien laulujen sanoitukset antoivat kuulijoille ajattelemisen aihetta. Perinnekuoroa johti Veli-Matti Hyvönen. Muistotilaisuuden päätyttyä tilaisuuden juonnosta vastannut rovasti Jukka Salo kehotti paikalla olevia kuulijoita kirkkokahveille Lakeudenristin eteistilaan. Kirkkokahvit tarjosi isänmaallinen kauppa Minimani Oy.

Seinäjoen Perinnekuoro johtajanaan Veli-Matti Hyvönen. Kuva: Jani Syvänen
Muistotilaisuuteen oli saapunut kaikenikäistä kuulijaa. Kuva: Pertti Kallio

Kiitos kaikille tilaisuuttamme tukeneille, tilaisuuteen osallistuneille ja eri tehtävissä toimineille.

”Yksikään uhri ei ole unohdettu, me jätämme heidät armollisen Jumalan huomaan ja rukoilemme, että rauha, jonka he meille antoivat, säilyisi tässä maassa.”

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Videotallenne muistotilaisuudesta:

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Tapahtumat

Band of Brothers

Julkaistu 10.3.2026

Viisitoista vuotta sitten Ylihärmän Reserviläisten Anssi Korpela ja Jyri Kujala kokosivat vanhoja kavereitaan maanpuolustushenkiseen lumipukuhiihtoon kenttäkelpoisuuden nimissä. Siitä tuli heille traditio.

Jokavuotinen tapahtuma toteutui taas 7. maaliskuuta. Tällä kertaa vähän rajallinen lumitilanne sai aikaan sen, että vaellus suoritettiinkin jalan, ilman suksia. Olemme saaneet nähdä heidän kuvansa Reserviläisliiton vuosikalenterissa 2026 tammikuun kohdalla ja heidän kuvaansa on julkaistu myös muissa liiton tiedotteissa. Voittihan se aikanaan myös palkinnon liiton kuvakilpailussa parisen vuotta sitten.

Lähtökuva 7.3.2026 klo 11:00. Vasemmalta henkilöt V. Kuoppala, M. Ritala. J. Kujala, N. Uusitalo, S. Huttunen, J. Kallio, A. Korpela, J. Tyni. Edessä paimenkoira Sisu. Kuva: V-M Keskinen

Nämä ”Reserviläisliiton mannekiinit” tulevat pääosin Ylihärmän Reserviläisistä, osa myös Alahärmän puolelta. Tähän velikultien joukkoon kuuluu Veli Kuoppala, Mika Ritala, Jyri Kujala, Niko Uusitalo, Sampo Huttunen, Jaakko Kallio, Anssi Korpela, Jaakko Tyni ja Ari-Pekka Hautamäki. Mäkisen Sami oli tänä vuonna estynyt, mutta kuulunut vakiokokoonpanoon alusta lähtien. Uutena jäsenenä on porukkaan tullut 8 kk ikäinen paimenkoira Sisu, jonka valkoinen väri sopi täydellisesti teemaan. Tämä sama porukka on tehnyt kesäisin myös pyörämarsseja noin viimeisen kymmenen vuoden ajan.

Tilannekuva matkan varrelta.
Kuva: Niko Uusitalo

Tämän vuoden reitti lähti Korpelan Anssin vanhan ”kototalon” pihasta kirkonkylän reunamilta kohti länttä toiselle puolelle pitäjän rajaa. Kallion Jaakko oli vastannut reittisuunnittelusta. Monesti oli lähdetty Jaakon pihasta kohti itää ja suunnattu reserviläismajalle saunomaan ja viettämään iltaa, yöpymäänkin. Nyt tehtiin toisin.

Anssi ja Jyri ovat olleet alusta alkaen tämän porukan liima, kun mietitään kokoonkutsumista ja tiedottamista porukan kesken näille reissuille. Ystävyyssuhteet ovat muodostuneet jo kouluajoilta ja syventyneet työelämän puolella. Samalla tavalla linkittyy toveruus myös monen muun ryhmän jäsenen kesken. Ikäjakauma on porukassa on n. 25-45 vuotta.

Olin kuvaamassa näitä kaveruksia lähtöpäässä klo 11:00 ja myöskin kun saapuivat määränpäähänsä pitäjärajan tuntumaan Vesiluomalle. Matkaa oli taivallettu vajaa kahdeksan tuntia ja vieläkään miesten silmissä ei näkynyt väsymystä. Valakialla oli kuulemma pysähdytty kolomekkin kertaa ja nuotiolla oli nautittu rauhassa. Jäniksen selässä ei siis oltu edetty.

Valakialla oli pysähdytty kolomekkin kertaa. Kuva: Anssi Korpela
Matkan varrelta jostain kiviluolastosta. Kuva: Anssi Korpela

Samalla kun yksi lähti laittamaan saunaa tulille, niin muut siirtyi mökissä tuvan puolelle. Anssin, Jyrin ja Jaakon tunnen ennestään, mutta muu porukka oli minullekin tuntemattomampaa. Siispä vähäsen lähdin tenttamaan miehiä ja ottamaan selkoa heistä. Keskusteluissa sivuttiin mm. varusmiesajan koulutusta, käytyjen kertausharjoitusten määrää ja vähän muutakin.

Kuvassa Sisu ja isäntänsä Jyri.
Kuva: Anssi Korpela

Puolustusvoimat olivat aikanaan tuottaneet heistä tykkimiehen, jääkäreitä, tarkka-ampuja korpraalin, tiedustelukomppanian alikersantin, SPOL -koulutuksen saaneita oli useita ja myös vänrikkejä tuosta porukasta löytyi useampia. Ilmankos kun mentiin heidän liikuntatottumuksiinsa, niin monen taustalta löytyi kamppailulajeja perinteisen terveys- ja kuntoliikunnan lisäksi. Sieltä löytyi nyrkkeilyä, brassijujutsua, lukkopainia, suomalaista kaspinia ja milfight.

SM-mitaleita löytyi useamman kaapista noista lajeista ja yhteisesti niitä olisi varmaan tullut kulhollinen. Monella oli myös turva-alan koulutusta taustalla ja niitä hommia oli tehty varsinaisen työn ohessa. Töitä järjestyksenvalvojana tai muuta vastaavaa. Lähes kaikki olivat myös perheen isiä ja kasvattajia.

Uskoisin, että tämän porukan jälkipolvi altistuu vahvalle maanpuolustushengelle.

Perillä kohteessa. Matkaa oli taivallettu vajaa kahdeksan tuntia ja vieläkään miesten silmissä ei näkynyt väsymystä. Kuva: V-M Keskinen

Jättäessäni nämä veljekset saunomaan mökille ja nauttimaan muusta illan ohjelmasta, mietin otsikkoa tälle jutulleni. Kun tuo liiton vuosikalenteri aikanaan ilmestyi, niin joku lohkaisi sopivasti yhdistyksen WhatsApissa, että: ”Tammikuun pojat” – ”Band of Brothers” on vielä parempi ja sen hienoimmassa merkityksessä.

Veli-Matti Keskinen
Lakeuden Maanpuolustajan toimituskunta

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Lakeuden Maanpuolustajan maaliskuun 2026 henkilökuvassa Jussi Talvitie

Julkaistu 9.3.2026

Reservin yliluutnantti Jussi Talvitie toimi Lapuan Reserviupseerikerhon puheenjohtajana vuosina 2016-2025. Kuva: Jani Syvänen

Kuka: Jussi Talvitie
Sotilasarvo: Yliluutnantti (res)
Motto: ”The Only Easy Day Was Yesterday”
Syntymäpaikka: Lapua
Asuinpaikka: Lapua

Koulutukset:
– Tekn yo. (ei oo vielä ehtiny valmistua)

Työura:
– Monen moista
– Valtion palveluksessa ”vesipiirillä” kentällä ja mikromikkona
– Pyöritelly sen jälkeen omaa farmia

Perhesuhteet:
– Naimisissa
– 4 lasta (ovat jo omillaan pitkin Suomea)

Ammuntaa on opetettu myös jälkipolville. Kuva: Jussi Talvitie

Harrastukset:
Harrastuksia on kertynyt vuosien mittaan monenlaisia. Maanpuolustustyö on niistä yksi tärkeimmistä. Sitä tehdään paikallisesti reserviläisjärjestöjen kanssa: kerhotoimintaa, kunniavartioita ja ammuntaa. SRA:ssa tulee toimittua tuomarina. Ammuntaharrastusta on yritetty vähän opettaa myös omille lapsille.

Yksi vähän erikoisempi harrastus on yleisurheilukilpailujen juoksujen lähettäminen. Lähettäjänä tulee käytyä erilaisissa kisoissa ympäri maata, ihan seurakisoista kansainvälisiin kilpailuihin asti. Sillä hommalla ei rikastumaan pääse – sitä tehdään rakkaudesta lajiin. Kilometrikorvauskin on huonompi kuin MPK:lla.

Maatalouttakin voi nykyään jo alkaa pitää harrastuksena, kun siitä ei tahdo oikein mitään tilille jäädä. Samantyyppinen palveluharrastus on parin tulvapumppaamon hoitaminen. Tulva-aikana ne työllistävät lähes päivittäin, ja nykyilmastossa tulva voi tulla melkein milloin tahansa.

Yleisurheilukilpailujen juoksujen lähettäminen on yksi Jussi Talvitien harrastuksista.
Kuva: Jussi Talvitie
Yleisurheilun alle 20-vuotiaiden EM-kilpailut järjestettiin Tampereella 7.–10.8.2025. Jussi Talvitie kuvassa neljäs vasemmalta. Kuva: Jussi Talvitie
Maatalouttakin voi nykyään jo alkaa pitää huonon kannattavuuden takia enemmän harrastuksena kuin työnä. Kuva: Jussi Talvitie

Metsästys ja riistanhoito kuuluvat myös ohjelmaan. Hirviä metsästetään kylän metsästysseurassa. Tähän harrastukseen tuli lähdettyä mukaan vähän varttuneemmalla iällä. Ruhojen paloittelussakin tulee oltua apuna. Metsästysporukassakin alkaa väki vähitellen ukkoontua. Koiria tulee lenkiteltyä myös ahkerasti ja samalla ne pitää miehen liikkeellä.

Miten päädyin maanpuolustustyön-/harrastuksen pariin:

Hiace-kyydillä voittoon ja marsalkalle kukkulaa valtaamaan

Asepalvelus vei vuonna 1985 Parolaan HämJP:n panssarijääkäriksi. Sieltä tie jatkoi aliupseerikoulun kautta panssarireserviupseerikurssille 179. Kurssi oli pieni, vain noin 24 miestä, ja porukka hitsautui tiiviisti yhteen.

Kurssin vetäjänä toimi silloin innokas yliluutnantti Esa Pulkkinen, joka nousi myöhemmin kenraaliluutnantiksi ja puolustusministeriön kansliapäälliköksi. Samalta kurssilta löytyi muitakin myöhemmin Puolustusvoimien huipulle päätyneitä, kuten nykyinen maavoimien komentaja Pasi Välimäki.

Kohtaaminen marsalkan kanssa

Pienellä kurssilla pääsi kokemaan asioita, joita ei joka pojan kohdalle osu. Säkylässä pääsimme kerran näyttämään Neuvostoliiton asevoimien komentajalle, marsalkka Sergei Ahromejeville, kuinka kukkula vallataan. Ei sitä ihan joka päivä pääse marsalkalle sotaharjoituksessa esiintymään.

Talvisodan päättymisen muistopäivänä Lapualla vuonna 2025 kunniavartiossa yliluutnantit Jussi Talvitie ja Risto Pihjalamäki. Kuva: Mauno Vähämäki

Rehellisyys maan perii – vuosikymmeniä myöhemmin

Yksi kurssimuisto palasi mieleen vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Panssarikoulun partiokisassa ryhmämme ei ollut ennakkosuosikki, mutta viimeisellä pitkällä siirtymällä kohdalle osui onnenpotku: erään ryhmäläisen äiti kurvasi paikalle Toyota Hiacella.

Auto seis, miehet ja varusteet kyytiin ja kohti koulua. Voitto tuli muiden suureksi hämmästykseksi. Kun myöhemmin tunnustin tämän Pulkkiselle, hän kysyi heti: ”Oliko Pasi kyydissä?” Vastasin, ettei ollut. Pulkkinen totesi siihen: ”Ei se varmaan olisi tullutkaan.”

Aktiivisuus kantaa hedelmää

Reserviläistoiminta aktivoitui uudelleen tällä vuosituhannella kertausharjoitusten myötä. Sijoituksia kertyi vuosien varrella reilu puoli tusinaa. Kun organisaatiomuutosten myötä sijoitus välillä päättyi, piti olla itse aktiivinen aluetoimiston suuntaan: ”Keksikääs nyt jotakin.” Ja niin uusi paikka taas löytyi. Päiviä kertyi, mutta ylennyksiä ei aina tullut – välillä sijoitus ei yksinkertaisesti mahdollistanut niitä.

Lapuan Reseviupseerikerhoon liityin jo vuonna 1986. Opiskelut ja työt veivät välillä muualle, mutta myöhemmin palasin hallitustyöhön ja toimin puheenjohtajana kymmenen vuotta yhtä mittaa. Kehitimme toimintaa ja saimme kerholle toimitilat Lapuan kaupungilta, kun sitouduimme osaksi kaupungin varautumista.

Haasteena on jäsenistön ikääntyminen, sekä valmistuvien upseereiden vähäisyys. Olemme pyrkineet olemaan näkyvillä tapahtumissa ja järjestyksenvalvonnassa sekä liikenteenohjauksessa ja samalla keränneet varoja toimintaan. Yhteistyö Lapuan Reserviläisten kanssa on tässä avainasemassa. Sitoumus on MPK:n kanssa, jossa toimin ampumakurssien apukouluttajana. Rauhallisena ja lehmänhermoisena on yritetty opettaa aloittelijoita harrastuksen pariin.

Lapuan Reserviupseerikerho on hyvin esillä paikallisissa tapahtumissa. Kuva: Jussi Talvitie

Järjestelmän ja varautumisen haasteet

Lapuan päivän pääjuhla 2024. Kunniavartio marssii Kiviristin muistomerkille, jolla muistettiin 160 -vuotista taistelua. Kuva: Jussi Talvitie

Mielestäni reservin ikärajan nosto on hyvä asia, sillä intoa ja osaamista löytyisi monelta kokeneemmalta. Haasteena on kuitenkin sijoitusten löytyminen. Moni jää ”väliinputoajaksi” – halua olisi, mutta järjestelmä ei löydä lokeroa. Järjestelmän tulisi tukea paremmin ”jälkimarkkinointia”: kertoa selkeämmin sijoituksista ja tarjota polkuja uuden osaamisen hankkimiseen esimerkiksi MPK:n kautta.

Hannes-harjoitus antoi kalpean kuvan siitä, mitä todellinen häiriötilanne voisi olla. Yksilöiden, kylien ja yhteiskunnan täytyy varautua aivan uudella tavalla. Tätä varautumista koetetaan nyt sitten työvelvollisena tökkiä eteenpäin.

Konkreettista apua Ukrainalle

Viime vuodet ovat osoittaneet, ettei maanpuolustus ole vain valmiuden ylläpitoa, vaan myös suoraa auttamista. Olen pyrkinyt auttamaan ukrainalaisia mahdollisuuksien mukaan, sekä täällä Suomessa, että Ukrainassa. Sota on muistuttanut, että kriisit koskevat koko yhteiskuntaa, eivät vain armeijaa. Vapaaehtoistoiminnalla ja kolmannella sektorilla on valtava merkitys silloin, kun hätä on suurin. Varautuminen ei ole vain viranomaisten asia, vaan se koskee meitä kaikkia.

Olen vähän tällainen myöhäisherännyt reserviläinen – entinen asevelvollinen ja nykyinen työvelvollinen. Maanpuolustuksessa ei ole liikaa tekijöitä – jokaiselle löytyy kyllä paikka, kunhan se vain etsitään.

Ukrainasta auttamisen johdosta lähetettiin lippu kiitokseksi. Kuva: Jussi Talvitie

Kategoriassa: Artikkeli, Eturivissä

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 8
  • Sivu 9
  • Sivu 10
  • Sivu 11
  • Sivu 12
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 162
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Huissi XX Syys SRA – kaksikymmentä vuotta, kuusi rastia ja hernekeitto, joka uhkasi loppua
  • Luentosarja juhlistaa 100-vuotiasta suojeluskuntataloa
  • Militarianäyttely osana Alavuden Reserviläisten juhlavuotta
  • Perinneyhdistyksen kokouksessa muistettiin hallituksen pitkäaikaisia jäseniä
  • Akat tekivät Hela-SRA kilpailussa historiaa

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·