Lakeuden Maanpuolustaja

Uutiset

Hautajaiset sotilaallisin kunnianosoituksin kolmelle jatkosodan sankarille Teuvalla

Julkaistu

Teuvalaisten sankarivainajien siunaus- ja hautaustilaisuus toimitetaan sotilaallisin kunnianosoituksin Teuvan kirkossa, osoitteessa Porvarintie 44 tulevana sunnuntaina 19.5.2024 kello 13:00 alkaen.

Alikersantti Arvo Ketonen, sotamies Tauno Lähdes ja sotamies Tauno Komsi katosivat Äyräpään kovissa puolustustaisteluissa 4.7.1944. Lähdes taisteli talvisodassa JR 24:n toisessa konekiväärikomppaniassa Kiviniemen ja Haitermaan alueella. Komsi taisteli kiväärimiehenä Taipaleenjoella ja Vuosalmella legendaarisen everstiluutnantti Matti Laurilan johtamassa JR 23:ssa. Ketonen toimi talvisodassa Kuormakomppania 48:n kengitysseppänä ja hänet siirrettiin maavoimiin 27.5.1940.

Jatkosodassa nämä urheat miehet taistelivat JR 58:n toisessa pataljoonassa, joka perustettiin Teuvalla 19.6.1941 nykyisen kulttuuritalo Orrelan maastossa. JR 58:n taistelujentie kulki Kiteeltä Okanmäen, Äyräpään ja Kivennavan kautta Rajajoen alueelle. Arvo Ketonen toimi JR 58:ssa esikuntalähettinä ja kengitysseppänä. Hänet ylennettiin 17.8.1941 korpraaliksi ja 30.11.1941 alikersantiksi. Tauno Lähdes toimi jatkosodassa konekiväärimiehenä ja hänet palkittiin ansioistaan 2. luokan vapaudenmitalilla. Hän haavoittui 27.7.1941. Tauno Komsi toimi kaasunsuojelumiehenä ja osallistui ansiokkaasti mm. haavoittuneiden kantoon.

Kesäkuun 27. 1944 kaikki kolme siirrettiin Adolf Ehrnroothin johtaman JR 7 eli ns. Tyrjän rykmentin 8. komppaniaan. Suomalaiset puolustivat heinäkuun alussa Vuoksen etelärannalla Vuosalmen sillanpääasemaa, jota hallitsi Äyräpään harju. Taistelukertomuksen mukaan heinäkuun 4. päivä klo 4:30 alkoi vihollisen tunnin kestävä raju kranaattisade raskailla aseilla ja lentokoneilla. Vihollinen sai joen rantaan kolme konekivääriä, joilla se tulitti joella haavoittuneita kuljettavia veneitä. Koko päivä käytiin sillanpääasemassa ja harjanteella rajuja taisteluita. 8. komppania sai lyötyä rajulla vastahyökkäyksellä vasemman sivustan kautta vihollisen takaisin. Puna-armeija jatkoi hyökkäystä seuraavana päivänä ja sai haltuunsa sillanpään lossiin saakka. Suomalaiset vetäytyivät Vuoksen yli, mutta rintama pysähtyi siihen eli oli saavutettu suuri torjuntavoitto.

Adolf Ehrnrooth tarkastamassa joukkoja muutama päivä ennen Neuvostoliiton suurhyökkäystä kesäkuussa 1944. SA-kuva.

Näissä kahden päivän taisteluissa 8. komppania menetti 2/3 miehistään ja useita johtajia mm. komppanian päällikön, joka haavoittui vaikeasti ja jäi sillanpäähän. Heinäkuun 4. päivän taistelussa kaatuivat myös nämä kolme urheaa teuvalaista sotilasta, joiden jäänteet ovat nyt arkuissa odottaen viimeistä matkaansa Teuvan kunniakkaalle sankarihautausmaalle. Siellä heitä on odottanut jo noin 80 vuotta kolme vierekkäistä ristiä, joiden eteen tehtyihin hautoihin heidät nyt kunnialaukauksien saattelemana lasketaan.

Teuvan Sankarihautausmaalla on 247 sankarivainajan ristiä. Jatkosodassa heistä kaatui 195. Näiden sankarivainajien hautauksen jälkeen on vielä jäljellä 34 sodissa kadonnutta sotilasta, joiden jäänteet toivottavasti vielä joskus saatetaan oman ristinsä alle. Osalle kadonneista ja kentälle jääneistä on pidetty sankarihautajaiset heti sotien jälkeen.

Teuvan kirkko. Kuva: Santeri Viinamäki

Vainajien siunauksen toimittaa Teuvan seurakunnan kirkkoherra Lauri Annala. Siunauksen yhteydessä pidettävässä muistotilaisuudessa Puolustusvoimien puheenvuoron pitää Porin prikaatin apulaiskomentaja, eversti Marko Kivelä ja Teuvan kunnan puheenvuoron kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Lauri Ketonen, Kari Komsi, Milla Hietaharju puhuvat omaisten puolesta. Reserviläisten puheenvuoron pitää reservin majuri Erkki Nevanperä. JR7:n muistoja valottaa everstiluutnantti evp. Hans Adolf Ehrnrooth. Lisäksi on varattu puheenvuoro sotavainajien muiston vaalimisyhdistykselle (kaivajaryhmä).

Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys osallistuu myös tapahtumaan ja heidän toimestaan tehdään tilaisuudesta YouTube -taltiointi. Pohjanmaan aluetoimisto vastaa tilaisuuden järjestelyistä sotilaallisten kunnianosoitusten osalta. Kirkkoupseerina toimii kapteeni Matti Kujala, paikalla on myös everstiluutnantti Pasi Heinua. Musiikista vastavat Pohjanmaan maanpuolustussoittokunta, Teuvan veteraanikuoro ja kanttori Heikki Havi. Teuvan Reserviupseerikerhon ja Teuvan Reserviläisten puolesta on eri tehtävissä lähes 20 jäsentä.

Tilaisuus on kaikille avoin sekä kirkossa että sankarihautausmaalla.

Teuvan sankarihautausmaan Kunnian seppele -patsas. Kuva: Jari Asu

Ristien alla lepäävät lunastivat meille rakkaan Isänmaan hengellään. Kaatuneitten, sotaveteraanien ja lottien muistoa ei saa koskaan hälventää.

Erkki Nevanperä
Teuvan Reserviupseerikerhon pj.
Järjestelytoimikunnan jäsen ja yhdyshenkilö
p. 045 156 6056

Suomen rannikkotykistöllä luultua isompi merkitys viime sodissa

Julkaistu

Tsaarinajan Venäjän Suomenlahden pohjoisrannalle rakentama vahva rannikkotykistö oli Neuvostoliitolle itselleen epäonnekkaasti kunnioitettava pelote. Puna-armeija ei tohtinut uhmata Suomen edelleen kehittämää rannikonpuolustusta viime sodissa.

Talvisodan lopulla maaliskuun alussa 1940 Neuvostoliitto yritti jäitse isoa maihinnousua Kotkan ja Virolahden edustalla ja sai ”rantapyssyn” armottoman tulen silmilleen. Osin samaa tapahtui jatkosodassa Viipurinlahdella kesällä 1944.

Suomen rannikkotykistö sodissa 1939 – 1945 -näyttely Wanhassa Veteraanissa Haminassa kertoo kuvin, esinein, tekstein ja keskeisten henkilötarinoiden kautta aselajin onnistumisesta.

Johanna Pakola näyttää, että myös Laatokan rannikonpuolustus on ollut iso osa Suomen rannikkotykistön historiaa, kuten Vahtiniemenkin patteri lähellä Käkisalmea. Kuva: Terho Ahonen

– Vihollinen tiesi Suomen rannikkotykistön vahvaksi, jota ei helpolla läpäistäisi. Ulottuvan ja raskaan tulen torjuntavaikutus ei rajoittunut vain merelle. Rannikkotykistö tuki tehokkaasti maataisteluja niin Karjalankannaksen merisivustalla kuin Laatokan rantamailla, näyttelyn sisällön kokoaja Johanna Pakola Kaarinasta sanoo.

Köyliöläislähtöinen Pakola on palkittu tietokirjailija ja johtanut valtakunnallisen Rannikkotykistön Perinneyhdistyksen toimintaa puheenjohtajana viimeiset viisi vuotta.

Kommodori evp Tapio Maijala oli iloisella mielellä rakentamassa Haminan rannikkotykistönäyttelyä, tässä sen lottien ja sotilaskotisisarten vitriiniä. Kuva: Terho Ahonen

Turussa toimivan merivoimien vastuumuseo Merikeskus Forum Marinumin toimitusjohtajana 2015 -2022 työskennellyt kommodori evp, Tapio Maijala kiteyttää rannikkotykistön tärkeimmän onnistumisen jatkosodan kesän 1944 torjuntataisteluihin:

– Kannaksen suurista torjuntataisteluista Viipurinlahdella rannikkojoukot, sen jalkaväki ja tykistö, olivat ratkaisevassa pääosassa, näyttelyä Haminassa pystyttämässä ollut Maijala korostaa.

Tapio Maijala oli Kotkan Rannikkoalueen komentajana vuosina 2002 -2004.

Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanhan Veteraanin näyttelykausi avataan 18. toukokuuta. Museon rauhanturvaamisen perusnäyttelyä on uudistettu uusin esinein ja kokoelman rakennetta selkeyttämällä.

Museon rannikkotykistön näyttelyä syvennetään avajaispäivänä RUK:n Maneesissa asiantuntijaseminaarilla. Maijalan ja Pakolan lisäksi alustajana on entinen kansanedustaja, toimittaja, rannikkotykistön res. kapteeni ja paikallishistorioitsija Antero Kekkonen Kotkasta. Seminaariin on vapaa pääsy.

Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja, eversti evp Vesa Kangasmäki muistuttaa, että samana päivänä vietetään Haminan Museokadun yksivuotistapahtumaa Kadettikoulunkadun varrella. Siihen Wanhan Veteraanin tarjontakin liittyy.

Lisätietoja:
www.rvpk.fi
Johanna Pakola
tietokirjailija, Rannikkotykistö-näyttelyn kokoaja
johanna.pakola@gmail.com
040 588 4231

Vesa Kangasmäki
Toiminnanjohtaja
Wanha Veteraani
Rauhanturvaamisen ja Veteraanityön Perinnekeskus ry
vesakangasmaki@gmail.com
040 158 8115

Terho Ahonen
Tiedottaja
Wanha Veteraani
terhoahonen2@gmail.com
040 504 0293

Reserviläispiirin kevätkokouksessa palkittiin ansioituneita

Julkaistu

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin sääntömääräinen kevätkokous järjestettiin Impivaarantien kokoustiloissa Seinäjoella. 29.4.2024 nuijittuun vuosikokoukseen saapui väkeä kuudesta eri yhdistyksestä, osallistuneiden kokonaisluvun jäädessä maltilliseen 15 henkilöön.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki esittelemässä tulevaa tiimivaatetusta.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki esitteli ennen varsinaista kokousta tilattaviksi pian tulevia ”piirin tekstiilejä”, jotka vaikuttivatkin väen hypisteltävinä kiertäneinä oikein laadukkailta pukineilta. Näytillä olleista takeista laitetaan vielä lisätietoa lähemmin.

Reserviläisliiton ansioristi

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirillä oli kunnia luovuttaa kevätkokouksessa tunnustuksena erityisen ansiokkaasta, pitkäaikaisesta ja merkittävästä työstä liiton tarkoitusperien edistämiseksi Reserviläisliiton ansioristi Alahärmän Reserviläisten Antti Isotalolle.

Vuoden yhdistykset palkittiin kahdessa sarjassa

Reserviläisliiton ansioristi luovutettiin pitkäaikaisesta ja merkittävästä työstä Antti Isotalolle.

Vuoden yhdistys kilpailu käytiin uudistetulla pisteytyksellä kahdessa sarjassa toimintalomakkeilla raportoituun aktiivisuuteen perustuen. Toimintalomakkeen palautti 23 yhdistystä.

Isojen yhdistysten aktiivisin porukka löytyi tällä kertaa Ylihärmästä. Ylihärmässä on tekemisen meininki hyvällä mallilla. Säännöllisyys toiminnassa, mm. ohjatut viikkoliikunnat ja ammunnat toivat voiton kotiin. Vuoden yhdistys 2023 kiertopalkinnon ja kunniakirjan kävi pokkaamassa Ylihärmän Reserviläisten puheenjohtaja Jani Lindroos.

Isot yhdistykset (yli 100)
1. Ylihärmän Reserviläiset 76,30 %
2. Lapuan Reserviläiset 71,79 %
3. Laihian Reserviläiset 56,33 %

Vuoden yhdistys 2023 kiertopalkinnon ja kunniakirjan kävi pokkaamassa Ylihärmän Reserviläisten puheenjohtaja Jani Lindroos.

Pienten yhdistysten parhaaksi nousi ehkäpä hieman odotetusti Isonkyrön Reserviläiset. Kyröölääsien aktiivisuus ja yhteishenki tuovat mieleen sarjakuvalehdestä tutun Gallian kylän, jossa ollaan voittamattomia. Ammunta ja liikunnallisuus olivat avainsanoina myös pienten yhdistysten välisessä mittelössä selkeään voittoon.

Isonkyrön Reserviläisten puheenjohtaja Jari Viertola saapui pokkaamaan vuoden yhdistys kiertopalkinnon, sekä kunniakirjan. Erityismaininnan ansaitsee myös Etelä-Pohjanmaan Reserviläisnaiset, joka on tehnyt jäsenmäärään suhteutettuna puheenjohtaja Pirkko Sysilammen johdolla hienon nousun. Pienen mutta pippurisen naisten yhdistyksen kunnostautuminen ammunnassa nosti sijoitusta huimasti takavuosiin verrattuna.

Isonkyrön Reserviläisten puheenjohtaja Jari Viertola saapui pokkaamaan vuoden yhdistys kiertopalkinnon sekä kunniakirjan.

Pienet yhdistykset (alle 100)
1. Isonkyrön Reserviläiset 163,20 %
2. E-P:n Reserviläisnaiset 121,21 %
3. Alahärmän Reserviläiset 67,19 %

Prosenttiammunta aktivoitui

Prosenttiammunta on Reserviläisliiton, Reserviupseeriliiton ja Reserviläisurheiluliiton yhdistyksille järjestämä kilpailu, jonka tarkoituksena on ampumaharrastuksen kohottaminen ja järjestötoiminnan aktivoiminen kerhoissa ja yhdistyksissä. Prosenttiammuntaan lasketaan kaikki vähintään kymmenen laukausta käsittävät ampumasuoritukset, joissa käytetään kilpailulajeissa käytettäviä aseita.

Yhdistysten väliseen prosenttiammuntakilpailuun on osallistuttu vuosittain vaihtelevasti. Vuoden 2023 perioidia tarkasteltaessa prosenttiammunta on vilkastunut huomattavasti edellisvuoteen verraten. Vuoden 2023 prosenttiammuntakilpailuun osallistui kymmenen yhdistystä. Kilpailu järjestettiin kahdessa eri sarjassa.

Ilmajoen Reserviläisten puheenjohtaja Ville-Matti Kulmala kävi pokkaamassa kunniakirjan voiton merkiksi.

Isojen yhdistysten murskaavan ylivoimainen oli Ilmajoen Reserviläiset. Ruudinsavuisena tunnettu paikkakunta kunnostautui myös yhdistysten välisessä kilpailussa ampuen voiton kotiin. Ilmajoen Reserviläisten puheenjohtaja Ville-Matti Kulmala kävi pokkaamassa kunniakirjan voiton merkiksi.

Isonkyrön Reserviläisten puheenjohtaja saapui jo toistamiseen saman illan aikana pokkaamaan kehystetyn kunniakirjan vitriiniin.

Isot yhdistykset, yli 100 jäsentä
1. Ilmajoen Reserviläiset 100,00 %
2. Ylihärmän Reserviläiset 86,13 %
3. Vaasan Reserviläiset 45,05 %

Pienten yhdistysten voiton vei niin ikään ylivoimalla rujosti runnoen jo mainitut ”Etelä-Pohjanmaan Gallialaiset” Isonkyrön Reserviläisten puheenjohtaja saapui jo toistamiseen saman illan aikana pokkaamaan kehystetyn kunniakirjan vitriiniin.

Pienet yhdistykset, alle 100 jäsentä
1. Isonkyrön Reserviläiset 100,00 %
2. Jurvan Reserviläiset 74,05
3. E-P:n Reserviläisnaiset 15,15 %

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin kevätkokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin piirin kunniajäsen Ulla Muurimäki. Sihteerinä kokouksessa toimi Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien toiminnanjohtaja Jani Syvänen. Kuva: Mika Mäki

Hengeltään reipas kokous sujui mallikkaasti

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin kevätkokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin piirin kunniajäsen Ulla Muurimäki. Kokoukselle valittu puheenjohtaja naputteli sääntöjen määrittelemät esityslistan pykälät vuosien kokemuksella. Kevätkokouksen tärkein teema oli toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistaminen vuodelle 2023. Kevätkokous vahvisti odotetusti vastuuvapauden myöntämisen hallitukselle. Sujuvasti kulkenut kokous poiki esityslistaan lennosta ylimääräisen pykälän koskien tiedottamista.

”Haluan tietää mitä maakunnassa tapahtuu” – lausahti naurahtaen puheenjohtaja Muurimäki. Toki tärkeää tiedotettavaa olikin mm. Teuvalla 19.5.2024 järjestettäviin sankarihautajaisien järjestelyihin liittyen sekä yhdistyksille esitettyä tukipyyntöä syyskuussa järjestettävää Napue – jotosta koskien.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Reserviupseeripiirin kevätkokous täytti luokkatilan Seinäjoella

Julkaistu

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin kevätkokous järjestettiin Seinäjoella 22.4. piiritoimiston tiloissa. Takatalvi ja kesärenkaat eivät estäneet maakunnan miehiä, vaan sääntömääräiseen kevätkokoukseen saapui väkeä peräti kymmenestä eri maakunnan kerhosta.

Ennen varsinaisen yleisen kokouksen aloittamista saatiin pienimuotoinen esittely kattojärjestön korkeinta valtaa käyttävään toimielimeen liittyen. Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin liittovaltuustoedustaja Marko Kaappola oli kutsuttuna esittelemässä Suomen Reserviupseeriliiton liittovaltuuston kevätkokouksessa 20.4.2024 käsiteltyä aineistoa.

RUL liittovaltuustoedustaja Marko Kaappola esittelemässä Suomen Reserviupseeriliiton liittovaltuustoasioita. Kuva: Jani Syvänen

Kunnostautuneiden palkitseminen

Kiertopalkinnon ja kunniakirjan Kurikan kerholle vastaanotti piirihallituksen 2. varapuheenjohtaja Sami Kuntola. Palkintoja luovuttamassa Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Antti Iivari. Kuva: Jani Syvänen

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirissä on ollut vuosia perinteenä, että ennen yleisen kokouksen sääntömääräisiin työjärjestyskohtiin pureutumista, palkitaan ansioituneita kerhoja viime vuoden toimintalomakkeilla tapahtuneeseen raportointiin perustuen.

Mallikerhot valittiin tuttuun tapaan kahdessa sarjassa. Isojen kerhojen (yli 50) jäsentä vuoden mallikerho statuksen nappasi itselleen Kurikan Reserviupseerikerho. Kiertopalkinnon ja kunniakirjan kerholle tuli vastaanottamaan Kurikan Reserviupseerikerhon hallituksen jäsen ja piirihallituksen 2. varapuheenjohtaja Sami Kuntola.

Isojen kerhojen parhaat (yli 50) jäsentä

1. Kurikan Reserviupseerikerho 9894 pistettä
2. Isonkyrön Reserviupseerikerho 6530 pistettä
3. Ähtärin Reserviupseerikerho 5398 pistettä

Pienten kerhojen (alle 50) jäsentä vuoden mallikerhoksi nimettiin aktiivisuudestaan tunnettu Ylistaron Reserviupseerikerho. Kiertopalkinnon ja kunniakirjan vastaanotti Ylistaron Reserviupseerikerhon puheenjohtaja ja piirihallituksen 1. varapuheenjohtaja Raimo Rintamäki.

Molempien mallikerhopalkintojen luovutuksen osuessa tällä kertaa piirihallituksen johdon käsiin, voitaneen todeta, että esimerkissä on voimaa.

Kiertopalkinnon ja kunniakirjan Ylistaron kerholle vastaanotti piirihallituksen 1. varapuheenjohtaja Raimo Rintamäki. Kuva: Jani Syvänen

Pienten kerhojen parhaat (alle 50) jäsentä

1. Ylistaron Reserviupseerikerho 2122 pistettä
2. Kortesjärven Reserviupseerikerho 939 pistettä
3. Teuvan Reserviupseerikerho 389 pistettä

Prosenttiampujat kunniaan

Prosenttiammunta on Reserviupseeriliiton, Reserviläisliiton ja Reserviläisurheiluliiton yhdistyksille järjestämä kilpailu, jonka tarkoituksena on ampumaharrastuksen kohottaminen ja järjestötoiminnan aktivoiminen kerhoissa ja yhdistyksissä. Prosenttiammuntaan lasketaan kaikki vähintään kymmenen laukausta käsittävät ampumasuoritukset, joissa käytetään kilpailulajeissa käytettäviä aseita.

Prosenttiammunnan suorittamista valvoo ja osallistumiset kirjaa yhdistysten ampumavastaavat. Jäsenmäärä, jonka perusteella tulos lasketaan, on maksaneiden jäsenten lukumäärä ensimmäisenä päivänä joulukuuta liittojen jäsenrekisterissä.

Prosenttiammuntatuloksensa ilmoitti 7 kerhoa 16:sta toimintalomakkeen jättäneestä.

Isojen kerhojen (yli 50) jäsentä vuoden prosenttiampuja statuksen nappasi itselleen Ähtärin Reserviupseerikerho.

1. Ähtärin Reserviupseerikerho 75,34 %
2. Isonkyrön Reserviupseerikerho 66,67 %
3. Kurikan Reserviupseerikerho 64,15 %
4. Seinäjoen Reserviupseerikerho 12,40 %

Pienten kerhojen (alle 50) jäsentä vuoden prosenttiampujaksi nousi Kortesjärven Reserviupseerikerho kovalla tuloksella.

1. Kortesjärven Reserviupseerikerho 100,00 %
2. Ylistaron Reserviupseerikerho 57,14 %
3. Kuortaneen Reserviupseerikerho 22,86 %

Molempien kerhojen edustus puuttui tällä kertaa kevätkokouksesta, joten kunniakirjat toimitetaan palkittaville kerhoille toisella tapaa.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin sääntömääräiseen kevätkokoukseen saapui väkeä peräti kymmenestä eri maakunnan kerhosta. Kuva: Jani Syvänen

Sujuva ja hyvähenkinen kokous

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin kevätkokouksen puheenjohtajaksi valittiin esityslistan sille varatussa kohdassa Jorma Kangasluoma Ylistaron Reserviupseerikerhosta. Kangasluoma koputtelikin puunuijalla kokousta sujuvasti eteenpäin kokenein ottein. Kokousväki oli yksimielistä ja esiteltävään aineistoon tyytyväisiä, joten toimintakertomus ja tilinpäätös voitiin vahvistaa, sekä vastuuvapaus myöntää hallitukselle.

Piirihallituksen kokoonpano oli aiheuttanut joltain osin polemiikkia taustalla ja Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin puheenjohtaja Antti Iivari käytti pitkän ja jopa historiallisen puheenvuoron ottaessaan kantaa piirin toimintatapoihin nyt ja jatkossa. Hyvin valmisteltu puheenvuoro käsitteli perusteellisesti yksilön yhdistymisvapautta viitaten perustuslakiin, yhdistyslakiin sekä yhdistyksen sääntöihin. Eriäviä mielipiteitä ei esitetty, joten voidaan todeta, että piirin puheenjohtajan puheenvuoro oli tyhjentävä.

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Kansallisen veteraanipäivän pääjuhla järjestetään Vaasassa

Julkaistu

Kansallista veteraanipäivää vietetään vuosittain 27. huhtikuuta. Päivää vietetään Suomen sotaveteraanien kunniaksi sekä muistoksi sodan päättymisestä ja rauhan alkamisesta. Vuoden 2024 teema viestii veteraanien perinnön säilymisen ja sen jatkuvan tunnettuuden turvaamisen tärkeydestä. Pääjuhlaa vietetään Botniahallissa.

Vuoden 2024 kansallisen veteraanipäivän teema ” Veteraanien perintö turvataan – yhdessä onnistumme; Veteranernas arv bevaras – tillsammans lyckas vi” viestii veteraanien perinnön säilymisen ja sen jatkuvan tunnettuuden turvaamisen tärkeydestä.

– Teeman sanoma on erityisen tärkeä nyt, kun veteraanisukupolvi on poistumassa lopullisesti keskuudestamme ja veteraanien järjestötoimintaa ollaan siirtämässä jälkipolvien tekemän perinnetyön suuntaan. Tämän vuoden teemassa veteraanien perintö sitoudutaan turvaamaan. Siinä myös onnistutaan, kun se tehdään veteraanien oppien mukaisesti – yhdessä, sanoo juhlatoimikunnan jäsen, professori Ilkka Virtanen, joka on kartoittanut veteraanipäivien historiaa ja teemoja eri vuosilta.

Vuoden 2024 veteraanipäivän visuaalisen ilmeen on luonut Vaasan kaupungin graafikko Jouko Keto.

– Kulkiessamme pitkin metsiämme voimme nähdä, miten mustikanvarvut tuottavat uutta satoa ja miten vesistömme sulavat talven jälkeen yhä uuteen kesään. Poimiessamme mustikan mättäästä muistamme, mitä sotiemme veteraanit ovat uhranneet sen puolesta, että voimme tänäkin päivänä seistä metsän hiljaisuudessa – itsenäisessä Suomessa, kuvailee Keto ajatusta ilmeen takana.

Etulinjan ”veteraaneja” juttutauolla Vuosalmen sillanpääasemassa. Vuosalmen sillanpääasema 24.7.1944. (SA-kuva)

Pääjuhla Botniahallissa 27. huhtikuuta

Veteraanipäivän pääjuhlaa vietetään 27.4. klo 13.30 alkaen Botniahallissa osoitteessa Papinsaarentie 2, Mustasaari. Juhla televisioidaan suorana lähetyksenä ja sitä voi katsoa Yle1 -kanavalla ja Yle Areenassa.

Veteraaniviikolla järjestetään oheisohjelmaa

Veteraanipäivän viikolle järjestetään monipuolista ohjelmaa, jolla kunnioitetaan Veteraanipäivän sanomaa ja siirretään tietoutta myös nuoremmille sukupolville.

Juhlapäivänä on ekumeeninen, kaksikielinen juhlajumalanpalvelus sekä juhlallinen lipunnosto Suomen Vapaudenpatsaalla. Viikolle on luvassa muun muassa luentoja, opastuksia, yhteislaulua, museovierailuja. Koko viikon ohjelma julkaistaan myöhemmin.

Kaikki mukaan – yhdessä

– Kutsumme kaikki viettämään kanssamme veteraanipäivää ja myös koko viikkoa. Haluamme omalta osaltamme tehdä veteraanien työtä näkyväksi niin, ettemme unohda tätä arvokasta perintöä. On tärkeää, että nuoremmatkin sukupolvet tietävät historiamme ja ammentavat siitä tulevaisuuteen, sanoo järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, Vaasan kaupungin sivistystoimen toimialajohtaja Christina Knookala.

Vaasassa vietettiin kansallisen veteraanipäivän pääjuhla edellisen kerran vuonna 1998 teemalla ”Sotiemme miehet ja naiset – itsenäisyyden turva; Män och kvinnor i våra krig – värnet för vår självständighet”

Veteraanipäivää ja sen viikkoa valmistellaan kaupungin vetämänä laajassa yhteistyössä. Valmisteluissa mukana ovat muun muassa Puolustusvoimat, seurakunnat sekä veteraani- ja maanpuolustusjärjestöt.

Yleisö pyydetään saapumaan viimeistään 13.00. Botniahallilla on tarjolla ruokaa ja kahvia kello 11.30–13.00.

Laivaston soittokunta. Kuva: Tara Jaakkola

Musiikista juhlassa vastaa Laivaston soittokunta kapellimestari Tero Haikalan johdolla. Solisteina esiintyvät musiikkimajuri Juha Ketola ja laulaja-näyttelijä Sarah Nedergård. Juhlassa esiintyvät myös kuorot Wasa Sångargille, Kuula-opiston kuoro Estradi ja Onkilahden yhtenäiskoulun musiikkiluokkien kuoro Fading. Juhlan juontaa toimittaja Manu Myllyaho.

Juhlaan veteraanin tervehdyksen tuo vaasalainen sotaveteraani Karl-Erik Källström, lisäksi saamme myös valtiovallan, puolustusministeriön ja puolustusvoimien tervehdykset.

Juhla televisioidaan suorana Yle1 -kanavalla ja Yle Areenassa.

Ennen pääjuhlaa 27.4. on myös kello 9.00 lipunnosto ja Ilmavoimien ylilento Suomen Vapaudenpatsaalla Vaasan kauppatorilla sekä kello 10.00–11.00 ekumeeninen, kaksikielinen juhlajumalanpalvelus Vaasan kirkossa.

Jumalanpalveluksen jälkeen Botniahallille pääsee maksuttomilla bussikuljetuksilla kaupungintalon edestä ja juhlan jälkeen takaisin.

Vaasan Kaupunki

Lisätietoja: https://www.vaasa.fi/kansallinen-veteraanipaiva-2024/