Etelä-Pohjanmaalla tehdään perinnetyötä suurella sydämellä. Maakunnan sankarihautausmaille on viime vuosina pystytetty aktiivisesti kaatuneitten muistosäätiön muistotauluja, asennettu pienoislippuja, sekä kynttilälyhtyjä kunnioittamaan niiden miesten muistoa, jotka antoivat henkensä isänmaan puolesta.
Perinnetyötä on monenlaista ja yksi tärkeimmistä on perinnetiedon periyttäminen jälkipolville. Allekirjoittaneella oli suuri kunnia olla seuraamassa Alavuden yläkoululla 17. tammikuuta hyvin valmisteltua luentoa sankarivainajista. Esitelmä käsitteli suomalaisen sotilaan kaatumista sodissamme ja vainajien evakuoimista oman seurakuntansa kirkkomaan multiin. Lisäksi esitelmässä tutustuttiin sankarihautausmaihin ja sivuttiin niiden historiaa.
Monissa maissa sotatoimialueelle kaatuneet vainajat on haudattu oman maan ulkopuolelle suurille sotilashautausmaille. Suomessa on ollut muuhun maailmaan nähden ainutlaatuinen tapa tuoda kaatunut sankarivainaja kotikunnan kirkkomaahan. Suomen sodissa menehtyi yli 93 000 suomalaista. Monen kuolleen kohdalla epätietoisuus jatkui vuosikymmeniä, koska ruumista ei saatu kotimaahan haudattavaksi. Kentälle jääneinä siunattiin talvisodassa 3172 ja jatkosodassa 4337 miestä. Siunatut olivat sotilaita, joiden tiedettiin kaatuneen, mutta ruumista ei saatu evakuoiduksi.
Kaatuneiden aseveljien hautaaminen omaan kirkkomaahan tärkeää
Kuva: Jani Syvänen
Suomalaisille kaatuneiden aseveljien saaminen kotimaan kirkkomaan multiin oli erittäin tärkeää. Monet vihollisen puolelle jääneitä aseveljiä noutaneista menettivät henkensä. Asiaa on hämmästelty ulkomaita myöden, kuinka suomalaiset olivat valmiit jopa kuolemaan noutamansa vainajan edestä. Kiivaiden taisteluiden aikana aina kuitenkaan ei ollut mahdollista tuoda ruumista rajan yli omalle puolelle. Tällöin ainut mahdollisuus oli suorittaa sankarihautaus paikan päällä.
Sotiemme jälkeen yli 5300 sotilaan viimeiset hetket ovat hämärän peitossa. Sodassa kadonneita kirjattiin 10 500 miestä, joiden kohtaloiden selvittäminen on jatkunut näihin päiviin.
Perinnetiedon periyttäminen sydämen asiana
Kouluissa ahkeraan esitelmöinyt perinneaktiivi Timo Fors kokee perinnetiedon jälkipolville periyttämisen sydämen asiana. Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksessä varapuheenjohtajana toimiva Fors kiittää oppilaitoksia ja kouluja aktiivisuudesta perinneasian edistämiseksi. ”On hienoa saapua esitelmöimään tärkeästä aiheesta huomaten, miten hiljaa ja tarkkaavaisina oppilaat esitelmää kuuntelevat.” -toteaa Timo Fors mietteliäänä.
Perinnetiedon periyttäminen on ensiarvoisen tärkeää siitäkin syystä, että nuoresta iästään johtuen monellakaan oppilaalla ei ole omakohtaista rajapintaa esimerkiksi isovanhempien kautta sotien aikaisiin tapahtumiin. Forssin räätälöimä luento on kohdistettu kouluihin ja oppilaitoksiin 7. luokasta ylöspäin, yhdistyksiin, järjestöihin ja seurakuntiin yms. tahoihin, jotka ovat kiinnostuneita asiasta.
Seuraava esitelmä Seinäjoella
Timo Fors esitelmöi Seinäjoella järjestettävässä TARINAILTASSA Seinäjoen seurakunnan auditoriossa ti 25.2.2025 klo 18:00. Tilaisuuden järjestää Seinäjoen reserviläisjärjestöjen hengellinen- ja perinnetoimikunta yhdessä seurakunnan kanssa. Kestoltaan noin 45min oleva esitelmätilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Auditorioon kulku tapahtuu takakautta 3. kerros ja omakustanteiset kahvit nautitaan samassa tilassa klo 17:30 alkaen.
Esitelmien tiedustelut ja varaukset: 0400-768245 tai timo.fors(at)netikka.fi
Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit
Voit katsoa videoidun koosteen esitelmästä tästä: