Uutiset

Liityin noin vuosi sitten Suupohjan Reserviläisiin ja aloimme tuorein voimin kehittäen käynnistelemään yhdistyksen toimintaa uudelleen. Jo ensimmäisessä uuden hallituksen kokouksessa teimme toiminnan aloittamiseen suuntaviivat, joihin aloimme panostamaan. Yhtenä tärkeimmistä oli paikallisen ampumatoiminnan käynnistäminen, organisointi sekä modernisointi.

Pitkin kevättä ja kesää otti ampumatoiminta tuulta alleen. Muutaman innokkaan ja kokeneen ampujan toimesta harjoittelu on pysynyt mukavissa uomissa. Pyrimme noin kahden viikon välein tapahtuviin ammuntoihin.

Yhdistyksellä on kaksi ampuma-asekouluttajaa, sekä muutama ase, joita voidaan lainata tarvittaessa ammunnoissa niille jäsenille, joilla ei omaa asetta ole. Ammuntoihin mahtuu vielä mukaan ja ammunnat tapahtuvat aina vähiten ampuneen tahdissa. Ammunnoissa vaatimuksena on yhdistyksen jäsenyys ja että ampujalla on voimassa oleva reserviläisten ampumaturva.

Olemme käyttäneet erilaisissa harjoituksissa myös Airsoft -aseita ja vastaosastona on toiminut alueen Airsoft -harrastajia. Olemme käyneet metsässä harjoittelemassa ja vanhassa koulurakennuksessa, jota olemme saaneet kaupungin luvalla käyttää. Näitä harjoituksia jatketaan myös ensi vuonna.

Kiitos alueemme Airsoft -harrastajille, sekä Kaskisten kaupungille näiden toimien mahdollistamisesta.

Suunnitelmissa on myös esimerkiksi tiedusteluharjoituksia ym. käytännönläheisiä toimia sovelletusti erilaisissa ympäristöissä.

Tästä on hyvä jatkaa tulevaan vuoteen.

Kai Tarkanmäki
1. varapuheenjohtaja
Suupohjan Reserviläiset Ry

Alla videoleike Suupohjan Reserviläisten liikkeessä tapahtuvista ammunnoista.

Vaiherikas vuosi 2019 alkaa olla takana ja katseet on suunnattu jo vuoteen 2020. Vauhtia ja pikatilanteita ei kuluvasta vuodesta puuttunut. Muun muassa uuden vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta ja ampuma-aseita koskevien lakien nopeatemposet muutokset ja niistä aiheutuneet seuraukset, kuten tilapäinen ampumakoulutuskielto ja uudet vaatimukset ammunnanjohtajille, ovat jossain määrin vaikuttaneet myös kentän toimintaan. Vaikutukset ovat kuitenkin olleen tilapäisiä ja käytänteet ovat pikkuhiljaa vakiintuneet tulevaa vuotta silmällä pitäen.

Lakimuutoksen myötä vuonna 2020 puolustusvoimat ei enää voi tilata MPK:lta sotilaallista koulutusta totuttuun tapaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että aktiivisesti kouluttajataitojaan kehittäneet, sitoutuneet kouluttajamme kävisivät tarpeettomiksi, päinvastoin. MPK ylläpitää ja kehittää edelleen sitoutuneiden kouluttajien ja tukitoimijoiden taitoja alueellisilla ja valtakunnallisilla kouluttajakoulutuksilla. Tästä kouluttajapoolista maanpuolustuspiiri esittää puolustusvoimille heidän asettamien tarpeiden pohjalta kouluttajat paikallisjoukkojen kertausharjoituksiin ja vapaaehtoisiin harjoituksiin. Näin kouluttajien merkitys paikallisjoukkotuotannossa jopa entisestään korostuu.

Myös sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus uudistuu. Aiemmin aluetoimisto on maksanut joidenkin kurssien osalta maakuntajoukkoihinsa kuuluvien reserviläisten kurssimaksut. Uudessa mallissa puolustusvoimat maksaa patruunakulut pois lukien osallistumismaksun paikallisjoukkoihin kuuluville reserviläisille, ja soveltuvilta osin myös muille reserviläisille, joiden sodan ajan sijoitusta tai suunniteltua sijoitusta kyseinen koulutus palvelee. Aluetoimistot valitsevat MPK:n järjestelmän kautta kursseille osallistuneista reserviläisistä kuukautta ennen kurssin alkamisajankohtaa ne, jotka kurssille hyväksytään. Tämä lakisääteinen käytäntö edellyttää normaalia aikaisempaa ilmoittautumista sotilaallisia valmiuksia palvelevaan koulutukseen.

Sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus keskittyy entistä enemmän yksilö-, partio- ja ryhmätason taitoihin. Koulutuksen pohjana ovat uudet, valtakunnalliset koulutusohjelmat, joilla pyritään yhtenäistämään koulutussisältö ja osaamisvaatimukset koko valtakunnan alueella ja näiden koulutusohjelmien perehdyttämiseen keskitytään vuoden 2020 kouluttajakoulutuksissa. Osa koulutusohjelmien mukaisista kursseista toteutetaan Pohjanmaan maanpuolustuspiirin alueella jo vuonna 2020, mutta tavoite on, että valtaosa vuoden 2021 SOTVA -koulutuksesta pohjautuu valtakunnallisiin koulutusohjelmiin. Koulutusohjelmien myötä myös Pohjanmaalle saadaan uusia avauksia taistelijan perustaitojen eri teemoista.

Koska mm. PAUHA- ja HÄJY -harjoitukset tulevat reserviläisten osalta olemaan aiempaa enemmän taistelijan osaamista mittaavia, soveltavia harjoituksia, harjoituksissa tarvittavia taistelijan perustaitoja koulutetaan MPK:n kursseilla ja juuri näille maksuttomille kursseille paikallisjoukkoihin kuuluvia reserviläisiä pyritään ohjaamaan ja sitä kautta luomaan heille paremmat edellytykset toimia soveltavassa harjoituksessa ja omassa sodan ajan tehtävässään. Lisäksi uusi laki antaa aiempaa huomattavasti paremmat mahdollisuudet käyttää puolustusvoimien resursseja koulutuksessa, kuten asemateriaalia.

Myös Pohjanmaan maanpuolustuspiiriin palkataan vuoden vaihteessa valmiuspäällikkö, joka työpiste on Pohjanmaan aluetoimiston yhteydessä. Täysipäiväisen valmiuspäällikön tehtävä on yhteen sovittaa maanpuolustuspiirin koulutustarjonta vastaamaan puolustusvoimien paikallisjoukoilleen asettamia vaatimuksia. Lisäksi hän vastaa uusien kouluttajien rekrytoinnista, koulutuksen suunnittelun tukemisesta, kouluttajien jatkokoulutukseen ohjaamisesta ja sitä kautta reserviläisen urapolun suunnittelusta kouluttajan omat tarpeet ja osaamisalueet herkällä korvalla kuunnellen.

Tässä on vain pieni osa muutoksien mukanaan tuomista mahdollisuuksia. Kokonaisuutta ajatellen tulevasta vuodesta tulee kuitenkin taatusti mielenkiintoinen ja se tarjoaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia niin kurssilaisille kuin toimijoillemmekin. Tässä vaiheessa on kuitenkin hyvä kiittää kaikkia kurssilaisia, kouluttajia- ja tukitoimijoita, yhteistyökumppaneita ja kaikkia toiminnassamme tänä vuonna mukana olleita – te kaikki olette olleet mukana tekemässä turvallisuutta yhdessä tänäkin vuonna.

Koko MPK:n Pohjanmaan maanpuolustuspiirin henkilökunnan puolesta haluan toivottaa lukijoille rauhallista joulua ja menestystä vuodelle 2020.

Jani Pikkarainen
Piiripäällikkö

Maanantai aamuna 11.11 kello 05.00 suuntasimme bussimme nokan Kurikassa Kainuuseen. Matkan varrelta poimimme Seinäjokiset, Kuortanelaaset ja Lapualaaset kyyttihin. Keli lähenteli nollaa, kuskinamme toimi Tapio Piittari Vaasasta ja matkanjohtajana Mikko S. Säntti. Esittelyt pidettiin ennen ensimmäistä kahvitaukoa Kärsämäellä. Mukana oli ”kirjava” joukko maanpuolustusväkeä. Sanoa voi että jokainen puoulustushaara oli edustettuna sekä sotilasarvot sotamiehestä majuriin.

Matkan tarkoitus oli selvä. Tutustua joukkoon, joka kouluttaa alueemme varusmiehiä n. 1100 saapumiserää kohti. Kainuun prikaatissa ei voi olla törmäämättä pohjalaiseen ensimmäisen 10 minuutin aikana.
Kainuun prikaatin Hoikankankaan portilla meitä oli vastassa esikuntamestari yliv Kari Mankinen, ajopiirturin pakottama tauko jonka vietimme sotilaskodissa. Jatkoimme matkaa kohti Kuhmoa jossa aioimme majoittua pari yötä Hotelli Kainuussa.

Kuhmon Rajavartiosto

Ensimmäinen varsinainen tutustumiskohde oli Kainuun rajavartiosto ja sen Kuhmon rajavartiosto. Portit avautuivat ja meitä vastassa oli ltn Alexander Kyllönen. Hän toimi vartioston apulaispäällikkönä.
Alexander Kyllönen esitteli rajan toimintaa valtakunnan tasolla sekä viranomaisyhteistyötä. Kuhmon rajavartioston tehtävien osalta saimme seikkaperäisen selvityksen, jota kuuntelimme ”korvat höröllä” kahvia hörppien.
Ulkona meille esiteltiin vielä nykyaikaista laitteistoa mm. pimeänäkö kiikareita, sekä ajoneuvokalustoa monipuolisine kalusteineen ja johtamisvälineineen.

Luovutimme käynnistä muistoksi kiltamme standaarin sekä historiikin yhdessä sihteerimme Marko Pänkälän kanssa.

Talvisotamuseo

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 80-vuotta Talvisodan syttymisestä marraskuun 30:s päivä. Seuraava kohteemme olikin vain meitä varten avattu talvisotamuseo. Museonjohtaja Hilkka Tampio oli meitä vastassa. Hän on toiminut museon johtajana jo yli 20 vuotta. Kokemus huokui kuulijalle, kun hän alkoi esittelemään museota. Kuhmo kärsi kovia menetyksiä talvisodan aikana. Seinillä olevat taulut ja esineet kertoivat karua ja surullista tarinaansa, josta Hilkka osasi kertoa vielä vaikuttavia yksityiskohtia. Museolla käy vuodessa noin 6 tuhatta vierailijaa. Museo on Kuhmon kaupungin ylläpitämä, erittäin persoonallinen rakennelma luonnonhelmassa.

Hotelli Kainuu

Hotellissa meitä odotti lämmin sauna. Päivällisen söimme ravintolan salissa. Palvelu oli moitteetonta. Voimme suositella. Eräs halusi varata ensivuoden kamarimusiikkipäiville majoitusta, mutta paikat olivat jo loppuunmyydyt.

Kuhmo-talo

Koitti tiistai aamu ja olin veljeni Ari kanssa aamukävelyllä. Törmäsimme naishenkilöön, joka torilla kuvasi lumikasaa. Minä tietysti kysymään, että mikäs tämä tällainen kuvattava nähtävyys on? Koska minä en näe siinä mitään kuvattavaa. Hän sanoi, että kasassa ei ole mitään erikoista, se on vain väärässä paikassa. Olimme törmänneet Kuhmon kaupungin kulttuuripäällikköön. Kerroimme mistä olemme ja mitä Kuhmossa teemme. Hän sanoi, että ehdottomasti teidän tulee tutustua Kuhmo-taloon. Joukko bussiin ja Kuhmo-talolle. Huutelin käytävässä, että ”ny me tultihin”. Pienen hämmennyksen jälkeen tuli kulttuuripäällikkö ja toiminnanjohtaja, joka aloitti talon esittelyn. Täytyy sanoa, että kaunein puusta rakennettu rakennus, jonka minä olen nähnyt. 64 km kuusipuuta. Yli 600 istumapaikkaa. Akustiikkaa pystyi muuntamaan muutamassa minuutissa. Aivan valtava paikka Kuhmon kamarimusiikkijuhlille. Kannatti törmäillä torilla.

Vuosanka ja Kainuun prikaatin harjoitus

Lähdimme kohti Vuosangan harjoitusaluetta, joka sijaitsee noin 60 km:ä Kuhmosta länteen. Matka tuntui loputtomalta pientä uraan mentäessä ja luntakin oli Kainuuseen satanut jo yli 40cm. Lumihan ei ole mikään este sotilaalle, vaan ainoastaan hidaste. Sutisentietä kohti johtolaa. Meitä oli vastassa yliv Kari Mankinen, joka johdatti meidät prikaatin tarjoamalle lounaalle. Lounaan oli valmistanut Leijona Catering kenttäkeittiöllään. Maittavan lounaan jälkeen meidät otti vastaan harjoituksen johtaja ja KAIPR:n esikuntapäällikkö evl Oula Asteljoki. Prikaatin esittelyn jälkeen hän kertoi meille käynnissä olevasta harjoituksesta ja sen tavoitteista. Tässä vaiheessa luovutimme prikaatille Seinäjoen Sotilaspiirin Killan standaarin ja historiikin.

Keltaiset ja siniset

Tilanneselvityksen saapui antamaan evl Jari Salonen. Siirryimme omalla bussilla harjoituksen ”sisään”. Keltaiset puolustivat ja siniset hyökkäsivät. Puolustajien tueksi saapui panssaroitua voimaa, kun pyyhälsimme Leopard panssarivaunun perään, jota seurasi iskujoukko ps-sisulla. Siniset käyttivät epäsuoraatulta hyväkseen, mutta eivät saaneet tulta vaikuttamaan. Ei tappioita keltaisille ja asemat pitivät.

Mistä tämän taistelun kulun saimme tietoomme? Tekniikka kehittyy. Vääpeli Janne Karppinen piti meille tilannekatsauksen. Ajonneuvon peräosassa oli iso näyttö, jossa kaikki tapahtumat näkyivät reaaliajassa. Näimme ryhmitykset ja koko taistelun kulun. Mielenkiintoisen esityksen jälkeen lähdimme tutkimaan mitä pioneerijoukkue on saanut aikaan.

Maj Markku Heikkinen piti ansiokkaan esittelyn pioneeritoiminnasta. Miinoitteen rakentamisesta ja rakentamista helpottavasta kalustosta. Ilta alkoi hämärtämään. Evl Oula Asteljoki kysyi, että voisimme juoda vielä kahvit johtolassa ennen poistumista harjoitusalueelta. Ei meitä tarvinnu kahta kertaa pyytää tai käskeä. Johtolassa vierähti vielä tunti. Tuli mieleen entisen komentajan lausahdus katsoessaan kahvihuoneeseen. ” katsokaa, että kahvitunnista ei tule ruokatuntia pidempi”.

Pöytäkeskusteluissa löytyi yhteisiä tuttuja jokaiselle. Lähdimme hotellia kohti. Päivä oli antoisa. Saunassa ja illallisella purimme vielä päivien antia. Kyllä kannatti herätä. Paluumatkakin tuntui lyhyemmältä kuin tultaessa.

Kiitokset kaikille osalllistujille.
Mikko S. Säntti