• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Uutiset

Avannosta voimavaroja

Julkaistu 5.2.2021

Ylihärmässä aloitettiin tammikuun alussa reserviläisten toimesta uusi harrastus, avannossa kastautuminen. Joka lauantai yhdistyksen majalla lämmitetään sauna ja aukaistaan avanto. Monille se on uusi extreme-laji, jolla mitata oman rohkeuden rajoja ja saada elämyksiä, mutta avannolla on myös terveysvaikutuksia mitkä auttaa meitä reserviläisiä pysymään kenttäkelpoisina.

Oulun yliopisto on tutkinut avantouinnin ja kylmän fysiologisia vaikutuksia. Tutkimuksen mukaan avantouintia harrastaneet sairastuvat virusinfektioihin muita harvemmin, koska säännöllinen ja jatkuva kylmäkaraisu voimistaa elimistön puolustusjärjestelmää ja parantaa siten vastustuskykyä. Karaisu vahvistaa myös mieltä, kylmän veden aiheuttaman pelon voittaminen vahvistaa psyykkisiä voimavaroja ja antaa itseluottamusta. Hormonit ovat avantouinnin aiheuttaman hyvänolontunteen taustalla.

Oona Mäki näyttää mallia miten kylmä kohdataan!

Tutkimusten mukaan avantouimarin stressihormonien, kuten kortisoli- ja adrenaliinihormonien vapautuminen kiihtyy, kuten psyykkisissä stressitilanteissa. Hormonit hyrräävät jo avantoon mennessä, jos uimari pelkää kylmää vettä. Avantouinnin aikana vapautuneet stressihormonit eivät kuitenkaan jää käyttämättä, kuten usein henkisen jännityksen aiheuttamassa stressitilanteessa, vaan uimari käyttää ne elimistön puolustustaistelussa kylmää vastaan.

Inka Mäki suorittamassa kylmässä karaisua.

Hormonipitoisuudet laskevat kylmässä vedessä ja uimari kokee, että henkisen jännityksen aiheuttama stressi jäi avantoon. Avantouinti tasapainottaa adrenaliinitasoa niin, että korkealla olevat pitoisuudet laskevat ja matalalla olevat nousevat. Siksi avantouinnin koetaan sekä rauhoittavan että virkistävän – tarpeen mukaan. Avantouinti kiihdyttää myös beetaendorfiinin eli mielihyvähormonin eritystä, ja se viettelee avantoriippuvuuteen: Elämys on saatava aina uudestaan.

Uuden kokeilu kannattaa, kannustamme myös muita yhdistyksiä ottamaan avannossa käynnin tavaksi mikäli mahdollista, näiden terveysvaikutusten lisäksi olemme saaneen kiitettävästi uusia jäseniä avannon reunalta, vieläpä aktiivisia!

Maria Pihlajaniemi on aktiivinen avannon käyttäjä.

Mikäli innostuitte tästä avannossa käymisessä, tehkää siitä helppoa. Teimme paljon kiitosta saaneen avannon kannen arkkupakastimesta. Näytimme rälläkkää käytetylle arkkupakastimelle ja katkaisimme sen saranoiden alapuolelta. Tämän saranoidun ja eristetyn kannen istutimme avannon kanneksi, toimii.

Parhaan kannen avantoon saa modifioimalla vanhasta arkkupakastimesta.

Vinkkejä avantouintia mieliville:
– Avantouinti sopii jokaiselle terveelle ja uimataitoiselle
– Jos epäilet terveyttäsi, neuvottele lääkärin kanssa
– Uimatossut, suojaavat jalkoja
– Jos käyt ensin saunassa, anna kehon hieman viilentyä saunan ja avannon välillä
– Älä kastele päätä
– Totuttele kylmään veteen varovasti shokkireaktion välttämiseksi
– Viivy avannossa aluksi vain muutamia sekunteja, pidennä aikoja vähitellen
– Kokeilemalla selviää, mikä on sinulle sopiva avannossa käyntien määrä, avannossa viipymisen kesto
– Pukeudu lämpimästi saunan ja avannon jälkeen

Tutkimustieto Oulun yliopiston termobiologian dosentti Pirkko Huttusen, joka on tutkinut avantouinnin ja kylmän fysiologisia vaikutuksia.

Avantoterveiset Ylihärmästä
Mika Mäki

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Yhteisvastuuta sodan varjossa kasvaneiden tueksi

Julkaistu 4.2.2021

Kymmenvuotias Rauno kantaa polttopuita sotasairaalaan. Pommien putoillessa äiti ja sisko selviytyvät täpärästi. Kuusivuotias Sirkka leikkii pihapiirissä, kun poliisi saapuu tuomaan järkyttävää viestiä. Myöhemmin iloa tuovat ulkomailta saadut harvinaiset hedelmät. Auliksen aika kuluu luonnon helmassa. Päiviin mahtuu kovaa työntekoa mutta myös monenlaisia leikkejä kaverien kanssa. Muun muassa tällaista oli suomalainen lapsuus sota-aikana ja viime sotien jälkeen.

Yhteisvastuukeräys alkaa sunnuntaina 7. helmikuuta. Vuonna 2021 keräyksen tuotolla autetaan taloudellisista vaikeuksista kärsiviä ikäihmisiä Suomessa ja kehittyvien maiden kriisialueilla. Aina ei ehkä tule muistaneeksi, että Suomessakin useimpien ikäihmisten lapsuutta ovat leimanneet kriisi ja kriisiajasta toipuminen. Joillakuilla lapsuuden vaikeat lähtökohdat näkyvät edelleen vanhuudessa.

Sodan ja yhteisvastuun lapset -verkkoaineistossa kolme sota-ajan lasta eri puolilta Etelä-Pohjanmaata muistelee lapsuuttaan. Muistoissa näkyvät lapsuusajan tragediat ja raskaskin yhteisen vastuun kantamisen velvollisuus mutta samalla monet arjen ilot. Tutustu Raunon, Sirkan ja Auliksen muistoihin täällä: https://issuu.com/julkaisu60100/docs/yhteisvastuu_2021?fr=sMzgyNjIzNjY4NzQ

Yhteisvastuukeräykseen osallistumalla voit auttaa niitä, joiden lapsuutta sota varjosti ja joiden vanhuutta se varjostaa tänäänkin. Sota-ajan lasten muistot kertovat yhteisvastuusta ja innostavat siihen. Aikanaan he kantoivat raskasta vastuuta. Nyt on aika kantaa Yhteisvastuuta ikäihmisten hyväksi. Ohjeita keräykseen osallistumiseen löytyy täältä: https://www.yhteisvastuu.fi/lahjoita/

Sodan ja yhteisvastuun lapset on toteutettu Lapuan hiippakunnan ja Sotien 1939–1945 Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistyksen yhteistyönä.

Jaakko Antila
hiippakuntapastori

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Lisää Liikettä -dokumentti julkistettu

Julkaistu 1.2.2021

Suomen maanpuolustuksen runko muodostuu reserviläisistä. Tehokas reservi edellyttää fyysisesti toimintakykyisiä reserviläisiä, ja jokainen reserviläinen on vastuussa oman toimintakykynsä ylläpitämisestä.

Niko Väistön ohjaamassa dokumentissa seurataan reserviläisiä, jotka osallistuvat Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen ja Puolustusvoimien yhteisen Lisää Liikettä -hankkeen projektiin, jossa mitataan ja pyritään parantamaan reserviläisten fyysistä toimintakykyä.

Dokumentin kuvaukset alkoivat syksyllä 2019, mutta kevään 2020 COVID-19 -pandemia muutti suunnitelmia ja esiin nousi uusi kysymys: kuinka ylläpitää ja kehittää toimintakykyä kun jokainen on pakotettu toimimaan yksin?

Dokumenttiprojektin tavoitteena on herättää keskustelua reserviläisten roolista ja vastuusta, fyysisestä ja henkisestä toimintakyvystä, ja näiden ylläpitämisestä ja kehittämisestä.

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset, Video

Hyvää Tammisunnuntain muistopäivää!

Julkaistu 31.1.2021

Suomen suhteet Venäjään joutuivat uuteen vaiheeseen maaliskuussa 1917, kun Venäjän keisari Nikolai II syöstiin valtaistuimelta. Valtaan noussut ns. väliaikainen hallitus ilmoitti kunnioittavansa Suomen suuriruhtinaskunnan perustuslaillista asemaa ja peruutti laittomassa järjestyksessä syntyneet määräykset. Suomalaiset eivät olleet yksimielisiä miten maata olisi jatkossa kehitettävä. Eripuraisuus tuli ilmi keväästä 1917 järjestetyissä lakoissa ja toistuvissa mielenosoituksissa. Mielenosoittajilla oli usein tukenaan venäläistä sotaväkeä, joka oli radikalisoitunut Venäjän vallankumouksen seurauksena. Suomeen sijoitetut venäläissotilaat olivat vallankumouksen huumassa surmanneet kymmenittäin upseerejaan.

Vuodesta 1917 tuli kaiken kaikkiaan väkivaltainen. Maassa tehtiin lukemattomia omavaltaisia kotitarkastuksia ja omaisuuden ryöstöjä. Veritekoihin syyllistyivät niin maassa olleet venäläissotilaat kuin suomalaisetkin. Yleinen lain kunnioitus ja turvallisuus alkoi olla suuressa vaarassa. Tämä johtui suurelta osin siitä, että Suomessa ei ollut omaa järjestysvaltaa. Monin paikoin poliisi oli pantu kansanjoukkojen päätöksillä viralta maaliskuun vallankumouksen jälkeen, kun poliisin oli katsottu edustaneen ”vanhaa valtaa”. Omaa sotaväkeä Suomella ei ollut. Porvoon lähistöllä Saksanniemen tilalla syyskuun puolivälissä 1917 aloittanut noin 170 miehen ratsupoliisiyksikön koulutus keskeytyi 17.11. Helsingin työväen järjestyskaartin hyökkäyksen seurauksena. Noin kahden viikon kuluttua poliisikoulun toimintaa käynnistettiin Lappajärvellä ja Järjestyslipustoksi nimetty osasto osallistui tammisunnuntaina venäläisten aseistariisuntaan Kauhavalla, Lapualla ja Seinäjoella. Järjestyslipuston nimi muutettiin 27.2.1918 Uudenmaan rakuunarykmentiksi.

Suomen senaatti ryhtyi tammikuussa 1918 toimiin maan sisäpoliittisen tilanteen rauhoittamiseksi. Se pyysi eduskunnalta valtuuksia ”lujan järjestysvallan” luomiseksi. Eduskunta myönsi valtuudet 12. tammikuuta. Valtuus tarkoitti hallituksen käskyvallassa olevan järjestysvallan, poliisin ja armeijan, luomista. Jalasjärvellä aloitettiin sotilaallisesti koulutetun poliisijoukon, Suomen Tasavallan Vartioston, kouluttaminen.

Vapaustaistelun valmistelut olivat alkaneet jo jääkäriliikkeen syntyessä. Ymmärrettiin, että itsenäinen ja vapaa Suomi olisi mahdollinen vain, jos vieras miehittäjä kyettäisiin karkottamaan maasta. Tämä peruste säilyi keskeisenä olojen muuttumisesta huolimatta. Punakaarteissa seurattiin hallituksen toimia tarkasti. Siellä haluttiin toimia ennen kuin hallitus saisi joukkonsa järjestettyä ja koulutettua. Punakaarteissa pelättiin pitkän sotilaskoulutuksen saaneiden jääkärien kotimaahan paluuta. Punakaartien olisi toimittava vallankumoukseen päästäkseen nopeasti, johon punakaartien johtoa patistivat myös Pietarissa valtaa käyttäneet bolsevikit.

Tammisunnuntaina kulminoituivat niin kapinallisen punakaartin kuin hallituksen joukkojenkin toiminta toisaalta pääkaupungissa ja muualla Etelä-Suomessa, toisaalta Etelä-Pohjanmaalla.

Kapinahallitukseksi perustettiin kansanvaltuuskunnaksi kutsuttu elin, jonka johdossa oli kansanedustaja ja entinen eduskunnan puhemies Kullervo Manner. Punakaarteista muodostettu yhtenäinen Suomen punakaarti, jonka johtoon oli nimetty toimittaja Eero Haapalainen, nosti sunnuntain ja maanantain välisenä yönä 27. – 28.1.1918 Helsingin työväentalon torniin punaisen lyhdyn vallankumouksen alkamisen merkiksi. Kaikki virastot ja valtion laitokset määrättiin otettavaksi kapinallisten haltuun ja senaattorit määrättiin vangittaviksi. Senaattorit Heikki Renvall, E.Y. Pehkonen ja Alexander Frey ehtivät kuitenkin lähteä viime hetkellä Helsingistä Vaasaan. He joutuivat kokemaan konkreettisesti vapaussodan alkuhetket Munakan seisakkeen ja Ylistaron aseman välillä ns. Peränevalla, Vöyrin koulun oppilaiden ja Ylistaron suojeluskuntalaisten suistaessa venäläisten sotilasjunaksi oletetun postijunan kiskoilta.

Ylistaron Peränevalla 28.1.1918 suistettu ”senaattorijuna”. Tapani Tikkalan arkisto

Samanaikaisesti käynnistyi myös Suomen Senaatin antama tehtävä kenraali Mannerheimin johtoon määrätyille lähinnä suojeluskunnista muodostetuille joukoille palauttaa maahan järjestys ja riisua aseista venäläinen sotaväki. 103 vuotta sitten ei ollut kokoontumisrajoituksia. Suojeluskuntalaiset kerääntyivät Etelä-Pohjanmaalla sankoin joukoin kirkonkylien liepeille odottamaan hetkeä, jolloin saataisiin lupa aloittaa venäläisten varuskuntien aseistariisunta. Hallituksen joukkojen ylipäällikkö Mannerheim siirtyi rekikyydissä Vaasasta Ylihärmään, jossa hän määräsi Pohjanmaan venäläisten varuskuntien aseistariisunnan aloitettavaksi yöllä 28.1.1918. Ensimmäisenä aloitettiin Laihialla illalla 27.1., jossa Hulmin kasarmin ensimmäinen valtausyritys kuitenkin epäonnistui. Venäläisten rakuunoiden vastahyökkäyksessä kuoli viisi suojeluskuntalaista, joista nuorin oli ainoastaan 15-vuotias. Venäläiset riisuttiin aseista Lapualla ja Seinäjoella ja pian tämän jälkeen muutkin Etelä-Pohjanmaan venäläisvaruskunnat antautuivat ja luovuttivat aseensa hallituksen joukoille.

Hulmin kasarmin valtauksessa vangitut venäläissotilaat suojeluskuntalaisten vartioimina Laihian Nuorisoliiton pihamaalla Jakkulassa. Tapani Tikkalan arkisto

1918 tammikuun 27. päivä oli sunnuntai, josta syystä sitä on totuttu kutsumaan tammisunnuntaiksi. Venäläisten varuskuntien aseistariisunnan aloitusajankohta Etelä-Pohjanmaalla tammisunnuntaina 1918 on ollut Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n tärkein vuosittainen juhla vuodesta 1994 lähtien. Tammisunnuntain maakunnallisia muistojuhlia on järjestetty 22 eri paikkakunnalla. Tämän vuoden tammisunnuntaina Kauhavalle pidettäväksi valmisteltu muistojuhla jouduttiin siirtämään koronarajoituksista johtuen vuodella eteenpäin. Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry:ksi nimensä muuttaneen yhdistyksen hallitus laskee tammisunnuntaina seppeleet yhdistyksen ensimmäisen puheenjohtaja Reino Pernaan haudalle Kauhavalla sekä yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Antero Maunulan ja vuoden 1918 sankarihaudalle Seinäjoella.

Tammisunnuntain maakunnalliset muistojuhlat ovat Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry:n tärkein vuotuinen tapahtuma. Puheenjohtaja Tapani Tikkala lähettää seppelpartiot Isossakyrössä tammisunnuntaina 26.1.2020. Kuva Jari Asu

Menneiden sukupolvien muistoa kunnioittaen uskomme, että siniristiliput saavat aina liehua Suomen yllä vapaan maan tunnusmerkkeinä. Toivotan hyvää tammisunnuntain muistopäivää!

Tapani Tikkala
Puheenjohtaja
Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

”Naiset turvallisuuden eturivissä”

Julkaistu 28.1.2021

Jutun otsikko on suora lainaus Naisten Valmiusliiton sivuilta. Itseään liitto luonnehtii näillä sanoin: ”Naisten Valmiusliitto ry on valtakunnallinen yhteistyöjärjestö, joka on perustettu vuonna 1997. Liitto yhdistää 10 naisten vapaaehtoista maanpuolustus- ja turvallisuustyötä tekevää jäsenjärjestöä, joissa toimii yli 100 000 naista. Liiton tarkoituksena on kehittää naisten turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä valmiuksia koulutuksen kautta sekä lisätä naisten mahdollisuuksia toimia poikkeusoloissa yhteiskunnan hyväksi. Liiton toiminta ei ole sotilaallista.”

Vuonna 2021 on Naisten Valmiusliiton Vaasan alueneuvottelukunnan vuoro yhdistää voimansa ja ”emännöidä” toista vuoden suurista valtakunnallisista NASTA-harjoituksista. NASTA-harjoituksia liiton sivuilla luonnehditaan näin: ”NASTA-harjoitukset ovat Naisten Valmiusliiton organisoimia, naisille kohdennettuja valmiusharjoituksia, jotka toteutetaan Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kursseina Puolustusvoimien tuella. Harjoitusten päämääränä on lisätä osallistujien arjen turvallisuuteen ja varautumiseen liittyviä tietoja ja taitoja sekä valmentaa naisia toimimaan erilaisissa johto- ja kouluttajatehtävissä.” Harjoituksen toteutuksesta ja kouluttamisesta vastaavat vapaaehtoiset naiset ja osallistujat ovat ympäri maata tulevia, turvallisuudesta kiinnostuneita naisia. Parhaimmillaan harjoituksiin on osallistunut yli 300 naista.

Jotta pääsemme vuoteen 2021, on katsottava harjoituksen johtajan muistiinpanoja melkein vuosi taaksepäin, sillä kuten kaikki suuret harjoitukset, on suunnittelu aloitettu jo kauan ennen varsinaista harjoitusviikonloppua.

NASTA-harjoitus 2021, harjoituksen johtajan muistiinpanot
Vuoden alkupuolella, tarkemmin ottaen helmikuussa Vaasan alueneuvottelukunnon kokouksessa Vaasassa valitaan vuoden 2021 harjoituksen johtajaksi kaksi ehdokasta ja varajohtajaksi yksi. Valinta siirtyy Naisten Valmiusliiton hallitukselle. Helmikuun lopulla hallitus valitsee Vaasan alueneuvottelukunnan alueen NASTA-harjoituksen johtajaksi Maria Luodeksen (Maanpuolustusnaistenliitto, Etelä-Pohjanmaan piiri) ja varajohtajaksi Marjo Kauppisen (Etelä- ja Keski-Pohjanmaan reserviläispiirit).

Maaliskuussa korona ottaa globaalin niskalenkin. Harjoitukseen rekrytoidaan maalis-huhtikuun aikana ahkerasti etäyhteyksiä ja puskaradiota hyödyntäen harjoitustoimistojen päälliköitä. Toukokuussa on tiedossa toimistopäälliköksi Mari Rintala (Palokuntanaiset), Päivi Sorjonen (Palokuntanaiset) koulutustoimiston päälliköksi ja Maarit Siukola (Maanpuolustusnaistenliitto) huoltotoimiston päälliköksi. Päälliköt yhdessä johtajien kanssa muodostavat harjoituksen johtoryhmän. Lisäksi johtoryhmään kuuluu Naisten Valmiusliiton pääsihteeri Kaarina Suhonen. Harjoituksen päivämääriksi varmistuu 17 – 19.9.2021.

Samaan aikaan savolaislähtöinen kurssin varajohtaja oli syöksynyt syvälle murresanojen maailmaan ja tutkimaan Pohjalaisuuteen kuuluvia graafisia elementtejä. Helavyöt ja komiat sanat vaihtoivat hiusten väriä aavistuksen hailakammaksi, mutta kesäkuun alussa julkaistiin johtoryhmän hyväksyttäväksi harjoituksen logo ja nimi: FRISKI. Nimen taustalla on naisten yhteinen tahto ja voima. Jokainen harjoitukseen osallistuva nainen voi kokea olevansa viikonlopun ajan voimakas eli friski. Myöhemmin Naisten valmiusliiton hallitus vahvisti kokouksessaan ehdotetun nimen ja valitsi luoduista logoversioista harjoitukseen käyttöön otettavan logon.

Keskikesä lomailtiin ja elokuussa palattiin takaisin sorvin ääreen. Johtoryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa vanhan lentosotakoulun alueelle Kauhavalle. Naisten Valmiusliitto kävi keskustelua yhdessä alueneuvottelukunnan kanssa harjoituksen järjestämispaikasta, kisassa olivat mukana em. Kauhava ja Lohtajan harjoitusalue. Liiton hallitus hyväksyi myöhemmin lentosotakoulun alueen harjoituksen toteutuskentäksi.

Syksyn kääntyessä kohti loppua ja ensimmäisten lumien tipahdellessa maahan, kiristyi jälleen myös koronarajoitukset. Vuoden 2020 molemmat NASTA-harjoitukset jouduttiin perumaan ja johtoryhmä kokousti kiltisti etäyhteyksin, valmistautuen JohdaNASTA I – kurssin toteuttamiseen. Harjoituksen varajohtaja toimii JohdaNASTA I ja II kurssinjohtajana ja luonnollisesti tehtäviin kuului myös harjoitustilojen ja muonan varmistaminen. Käytiinpä sitä jopa Ilmajoen lääkintävarikolla katsastamassa tilat ja varattiinpa pitopalvelukin, mutta jälleen korona päätti toisin ja JohdaNASTA I järjestettiin joulukuun puolessavälissä etänä. Samalla kokoontui ensimmäistä kertaa harjoituksen toimistojen tiimit kokonaisuudessaan mm. tiedotusvastaava, turvallisuusvastaava, majoitusvastaava jne. JohdaNASTA-kurssikokoinaisuuden tarkoituksena on harjoituksen lähestyessä kouluttaa ja valmentaa harjoituksen johtoa ja päälliköitä heidän omaan tehtäväänsä. Viimeinen JohdaNASTA III onkin FRISKI2021.

Kaiken kaikkiaan vuoden 2020 aikana pidettiin kymmenkunta etäkokousta harjoitukseen liittyen. Friskin johtajat mm. päivittivät alueneuvottelukunnalle säännöllisesti harjoituksen ajankohtaiset asiat ja lähitulevaisuuden tapahtumat. Lisäksi kurssinjohtajat ovat viimeistelleet kurssikuvauksia, jotka ovatkin jo nähtävillä MPK:n koulutuskalenterissa ja hyödyntäneet aktiivisesti etäyhteyssovelluksia.

Vuosi 2021 on alkanut samoissa merkeissä, mihin vuosi 2020 päätettiin ennen joululomalle siirtymistä. Koulutustoimisto on jo ehtinyt kokoustaa ja toimiston päälliköt puurtavat kurssinjohtajille ohjeistusta sekä kirjoittavat historiikkia harjoitukseen liittyen.

Lokikirjan sivuja julkaistaan vuoden kuluessa tiuhempaan tahtiin ja pidetään suuri yleisö tietoisena, mitä taustalla tapahtuu ennen h-hetkeä. Lisäksi kevään aikana valmistaudutaan kesäkuussa järjestettävään JohdaNASTA II, joka toteutetaan Kauhavalla tilanteen salliessa. Tuolloin tiimien jäsenet ottavat jo enemmän vastuuta omasta roolistaan, pohtien myös johtajuutta ja yhteistyön merkitystä näin suuressa harjoituksessa. Kesäloma hengähdetään ja valmistaudutaan yhteiseen ponnistukseen, joka huipentuu syyskuun 17–19.päivä.

Tervetuloa mukaan jokainen yli 16-vuotias, vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta, turvallisuudesta ja kansalaistaidoista kiinnostunut nainen katsomaan, oppimaan ja innostumaan, olemaan vahva.

Tervehtien ja kurssijohtajan muistiinpanoja mukaillen,
Marjo Kauppinen, FRISKI2021 -harjoituksen varajohtaja

 

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 85
  • Sivu 86
  • Sivu 87
  • Sivu 88
  • Sivu 89
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 117
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Reserviläispyöräily poljettiin puukkopitäjässä
  • Sankarivainajat – Vapautemme hinta
  • Siperian lista
  • Kirjalansalmen uusi silta parantaa huoltovarmuutta
  • Isänmaallinen iltakirkko sai väen liikkeelle Kuortaneella

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·