Lakeuden Maanpuolustaja

Uutiset

Reserviläisliiton uusi jäsenryhmä ampumaharrastajille

Julkaistu

Vuoden 2021 alusta lähtien Reserviläisliiton jäsenillä on mahdollisuus liittyä uuteen ampumaharrastajien jäsenryhmään. Taustalla on vanhanmallisen Reserviläisten ampumaturvan päättyminen vakuutuskauden päättyessä 31.1.2021. Muutos on seurausta Finanssivalvonnan uusista määräyksistä.

Uuteen jäsenryhmään voi liittyä niin, että jäsenmaksulaskun yhteydessä maksaa vapaaehtoisen toimintaturvamaksun, joka on tänä vuonna 35 €. Jäsen saa tällä muun muassa ampumaharrastuksen toimintaturvan sekä erikoisetuja.

Jäsenmaksulaskut postitettiin jäsenille tammikuun lopulla. Ne jäsenet, jotka ovat tilanneet E-laskun, menee automaattisesti vain pelkkä jäsenmaksu. Mikäli nämä jäsenet haluavat myös toimintaturvan, tulee se erikseen maksaa. Ohje maksamisesta löytyy osoitteesta www.reservilaisliitto.fi/toimintaturva.

Jäsenyys uudessa jäsenryhmässä antaa osallistumisoikeuden Reserviläisliiton, Reserviläisurheiluliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton liitto-, piiri- ja yhdistystason kilpailu- ja muihin tapahtumiin, joissa ammunta on keskeisessä roolissa, sekä Puolustusvoimien tai muiden tahojen yhteisiin tapahtumiin, joissa vaaditaan vakuutusturvaa.

Tähän jäsenryhmään kuuluvat saavat myös ampumaharrastukseen liittyviä merkittäviä erikoisjäsenetuja. Yksi jäsenetuja tarjoava yritys on Brownells, jolla on erittäin laaja valikoima asealan eri tuoteryhmiä. Brownells toimii Suomessa verkkokaupan välityksellä ja sillä on isot varastot Yhdysvalloissa ja Saksassa. Nettikauppa löytyy osoitteesta www.brownells.fi.

Toinen uudelle jäsenryhmälle erikoisetuja tarjoava yritys on Oulun Ase. Yritys tarjoaa reserviläisille tarkoin valikoituja aseita, asetarvikkeita ja patruunoita. Oulun Ase toimii tällä hetkellä verkossa sekä Kempeleen kivijalkamyymälässä osoitteessa Planeettatie 5. Nettikauppa löytyy osoitteesta www.oulunase.fi. Reserviläisliitto julkistaa talven ja kevään aikana uusia, rahanarvoisia erikoisjäsenetuja uudelle jäsenryhmälle.

Uuteen jäsenryhmään liittyneet saavat maaliskuussa postitse uuden jäsenkortin, jolla jäsenet voivat todistaa ampumaharrastuksen toimintaturvan voimassaolon. Kortin mukana tulee jäsenetuihin liittyvä kirje sekä ensimmäinen etukoodi.

Antti Pynttäri
Reserviläisliitto

Keisarillinen Haminan kadettikoulu kaatui suomalaiseen isänmaallisuuteen

Julkaistu

Wanhan Veteraanin verkkoseminaari ja näyttely tuovat esiin 200-vuotista upseerikoulutusta ennen ja nyt. Venäjän keisarillinen Suomen kadettikoulu aloitti toimintansa 5. maaliskuuta 1821. Tasan yksi päivä ja 200 vuotta myöhemmin se herää hetkeksi henkiin synnyinsijoillaan Haminassa yleisölle avoimessa Wanhan Veteraanin webinaarissa, verkkoseminaarissa. Myös Haminan kadetti Gustaf Mannerheim on kuvassa mukana taiteilijoiden innoittajana.

Haminan kadettikoulun perustamisen juhlavuoden avaustapahtumassa lauantaina 6. maaliskuuta peilataan upseerikoulutuksen eroavaisuuksia ennen ja nyt monelta kantilta.

– Upseerikoulutuksen 200-vuotisen kehityskaaren käytännön muutoksista kuullaan yksityiskohtia silloisen Haminan kadetin ja nykyisen Santahaminan kadetin vuoropuhelukuvaelmassa, seminaarikoordinaattori, everstiluutnantti evp Kimmo Hakanen kertoo.

Eroavaisuudet historiajanalla lähtevät tietysti palvelusasuista, viikko-ohjelmasta, koulutuksen kestosta, mutta myös aatteellisesta tasapainoilusta.

– Venäläisen sotakoulun tavoitteet ja suomalaisten nuorten kadettien runebergiläinen isänmaallisuus eivät lopulta mahtuneet saman katon alle. Muun muassa siksi Haminan kadettikoulu lopetettiin vuonna 1903, Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja, eversti evp Vesa Kangasmäki tarkentaa.

Keisarillisen Suomen kadettikoulun rakennusmiljöötä Haminassa ennen päärakennuksen tulipaloa 1887. Vasemmalla kaksikerroksinen esikuntarakennus, maneesi, yhdyskäytävä päärakennukseen ja ”Kanakoppi”. Uusi päärakennus rakennettiin vanhan taakse. Kuva Haminan kaupunginmuseon kokoelmista.

Webinaarissa Wanhan Veteraanin tiloissa alustajina on neljä alansa asiantuntijaa. Pääluennon, Keisarillinen Suomen kadettikoulu Haminassa, pitää prikaatikenraali, evp Pentti Airio. Kadettikoulun johtaja, eversti Teemu Nurmelan aihe on Upseerikoulutus Suomessa vuonna 2021.

Haminan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, historian opettaja Titta Erkkilä esittelee kaupunkia sotilashistorian näkökulmasta. Metsänhoitaja Juha Levonen puolestaan tekee selkoa Mannerheimista taitelijoiden innoittajana.

Puolelta päivin alkavan verkkoseminaarin kesto on kolme tuntia. Markku Pakkasen juontamaa tilaisuutta yleisö voi seurata omilla verkkolaitteillaan maksutta suorana ja osallistua keskusteluun Wanhan Veteraanin nettisivuilla www.rvpk.fi. Webinaari on myöhemmin katsottavissa tallenteena samasta osoitteesta.

Samana päivänä 6.3. klo 10. avataan koronarajoitukset huomioiden myös Wanhan Veteraanin vuoden 2021 näyttelyt. Ne ovat kaksiosainen vaihtuva näyttely Keisarillinen Suomen kadettikoulu Haminassa 1821-1903; kadetti Mannerheim – Suomen marsalkka ja tasavallan presidentti taiteilijoiden innoittajana sekä samaan aikaan nähtävissä oleva Rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan perusnäyttely.

Kuva Haminan kadettikoulun uudesta päärakennuksesta, nykyinen RUK:n päärakennus, ja sen vieressä ”Kanakopista” ajoittuu vuosiin 1898-1903. Marssiharjoituskuva on Haminan kaupunginmuseon kokoelmista.

Näyttelyt ja seminaari liittyvät paitsi Haminan kadettikoulun 200-vuotisjuhlavuoteen myös Kadettikunnan 100-vuotisjuhlavuoteen. Koronasattumaa on RUK:n 100-vuotisjuhlien siirtyminen tälle vuodelle kesäkuuhun.

Koronasyistä avausseminaarin toteutus vain virtuaalisena ja itse näyttelyt ovat Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanhan Veteraanin järjestelyvastuulla. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat Haminan kaupunki, Maanpuolustuskorkeakoulu, Maasotakoulu / RUK, Kadettikunta ja Etelä-Kymen kadettipiiri.

Wanhan Veteraanin näyttelyiden aukioloajat 2021:
6.3. – 16.5. la-su klo 10-16, 18.5. – 19.9 ti-su klo 10-16 ja 25.9. – 28.11.2021 la-su klo 10-16. Ryhmille tilauksesta, myös muulloinkin.

Lisätietoja:
Keisarillinen kadettikoulu -näyttelyosa sekä yleisesti Wanhasta Veteraanista
Toiminnanjohtaja, eversti evp Vesa Kangasmäki
vesakangasmaki@gmail.com, 040 158 8115

Mannerheim taiteilijoiden innoittajana ja myös Rauhanturvanäyttely
Näyttelypäällikkö, sotilasmestari evp Ismo Flink
sgmmilitariaoy@hotmail.com, 050 534 6225

sekä verkkoseminaarista
Seminaarikoordinaattori, everstiluutnantti evp Kimmo Hakanen
kimmohakanen@gmail.com, 040 584 1384

www.rvpk.fi

Heikki Koivisto miehen ikään – yli 40 vuotta vapaaehtoista maanpuolustusta

Julkaistu

Pitkänlinjan monitoimimies ja aktiivireserviläinen Heikki Koivisto täytti 80 vuotta 30.12.2020. Lakeuden Maanpuolustaja haastatteli syntymäpäiväänsä perhepiirissä viettänyttä järjestökonkaria vuoden alkupuolella.

Heikki Koivisto
Syntymäpaikka Ylistarossa, Untamalan kylässä välirauhan aikana 30.12.1940.
Meillä oli pieni maanviljelystila, neljä lasta, minä ainut poika. Kävin kansakoulun ja Karhunmäen opiston. Oppikouluun ei ollut taloudellisia mahdollisuuksia.
Sukumme ”perintöammatin” mukaisesti hain poliisikouluun. Kävin poliisin kokelaskurssin Espoon poliisiopistossa v.1963, miehistökurssin 1965 ja alipäällystökurssin 1972. Lisäksi useita erikoiskursseja.

Pääosan poliisiurastani suoritin Liikkuvassa poliisissa, aluksi Vaasassa ja myöhemmin Seinäjoella, jossa toimin LP:n Seinäjoen yksikön päällikkönä vuodesta 1982 eläkeikään saakka. Kävin armeijan jalkaväessa Mikkelissä v. 1960-61. Ehkä olin kohtuullinen sotilas, koska pääsin tai jouduin ”santsariksi” aliupseerikouluun ja sain kessun natsat. Armeijassa olo ei ollut vastenmielistä, vaan päinvastoin ja siksi oli luonnollista liittyä Vaasan reservinaliupseereihin 60-luvun lopulla.

Heikki Koivisto muistelee pitkää polkuaan järjestötoiminnassa. Kuva: Jani Syvänen

Siirtyessäni Seinäjoelle poliisihommiin 1974 liityin paikalliseen reservinaliupseerit järjestöön 1976 ja toimin vuosikaudet yhdistyksen johtokunnassa. Ehkä tärkein aikaansaannokseni noilta ajoilta on idea sodanaikaisen korsun rakentaminen Joupiskan länsirinteeseen sotiemme veteraanien kunniaksi, käyttäen hyväksi heidän asiantuntemusta. Hanke tosin toteutui vasta 2000 luvulla Lakeuden Elämysliikunta ry toimesta.

Korsuaukiolla järjestämme perinteisesti joulun alla Joulutulet tapahtuman, joka aloitettiin reserviläisnaisten toimesta Lakeudenpuistossa 90-luvun lopulla.

Toimikunnat ja luottamustoimet
Tulin valituksi Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengelliseen toimikuntaan v. 1980 joka myöhemmin sai nimeksi hengellinen- ja perinnetoimikunta. Puheenjohtajana kyseisessä toimikunnassa olen toiminut vuodesta 2000 lähtien. Seinäjoella on toiminut pitkään aliupseeriyhdistyksen alainen oma hengellinen toimikunta, joka myöhemmin yhdistettiin yhteiseksi toimikunnaksi reserviupseerien kanssa. Sen puheenjohtaja olen ollut vuodesta 1985 lähtien.

Tärkeimmät tapahtumat paikallistoimikunnan järjestämänä ovat hiljaisen viikon kristillis-isänmaalliset kirkkoillat vuosittain. Tarinaillat 1-2 kertaa vuodessa aiheena maamme sotahistoriaan liittyvät tapahtumat vapaussodasta viime sotiin. Ystäväpalvelutoiminta Kivipurossa sotiemme invalideille ja veteraaneille. (käsittää lähinnä kuljetusapua pyydettäessä) Kisahartaudet reserviläisten pm-tason tai sitä isommissa kisoissa. Avustaminen isänmaallisina juhlapäivinä, kuten Kansallinen Veteraanipäivä, Kaatuneiden muistopäivä, Puolustusvoimien lippujuhlan päivä ja itsenäisyyspäivän -seppelpartiossa ja kunniavartiossa.

Suurimpana haasteena nykyajassa on nuorten vähäinen osallistuminen reserviläistoimintaan – miettii Heikki Koivisto. Kuva: Jani Syvänen

Reserviläispiirien hengellisen- ja perinnetoimikunnan puitteissa tärkeimmät tapahtumat puheenjohtajakaudellani
Talvisodan päättymisen maakunnallinen muistotapahtuma Taipale- Vuosalmi patsaalla vuosittain 13.3., jonka juontotehvistä olen paria poikeusta lukuunottamatta toiminut koko puheenjohtajakauteni ajan. Niin ikään maakunnallinen kristillis-isänmaallinen Kesäillan Kirkko -tapahtuma vuosittain eri puolilla maakuntia yhdessä paikallisten reserviläisjärjestöjen kanssa. (juonnot v.2000 lähtien) Kesäillan Kirkko -tapahtuman käynnisti Ulla Muurimäki 90-luvun lopulla. Samoin vuosittain ”kiertävänä” seppeleenlasku jatkosodan päättymispäivänä 4.9. sekä Isänmaallisten konserttien järjestäminen ja juontaminen.

Heikki Koivisto juontamassa talvisodan päättymisen muistotilaisuutta 13.3.2020 kokenein ottein. Kuva: Jari Asu
E-P:n Reserviläispiirien hengellisen- ja perinnetoimikunnan järjestämä jääkärikonsertti 15.3.2018 oli menestys. Kuva: Jani Syvänen

Maanpuolustuksen saralla luottamustoimia edellä mainittujen lisäksi
– Seinäjoen reserviläisyhdistyksen valitsemana veteraaniyhdyshenkilönä Seinäjoella
– Sotainvalidien Veljesliiton Seinäjoen osaston puheenjohtaja
– Etelä-Pohjanmaan Lottaperinteen hallituksessa noin 20 v. (vuoteen 2020 saakka)

Lisäksi itse pidän jonkinlaisena saavutuksena muistokiven hommaamisen kotikyläni Untamalan ainoalle jääkärille Einar Arvid Luomalle 2018. Olen myös tehnyt vuosien saatossa noin 65 veteraanihaastattelua DVD tallenteena.

Äärimmäisenä oikealla muistokivihankeen ”isä” ja toimeenpanija Heikki Koivisto. Kuva: Pentti Heiska

Reserviläistoiminta kehittyy
– Sosiaalinen media luo tiedottamiseen aivan uusia mahdollisuuksia.
– Digitaaliset muut julkaisut, esimerkkinä Lakeuden Maanpuolustaja ja muu tiedottaminen.

Reserviläistoiminnan nykytilanne
– Ruusuja eli hyvää yllä mainittu tietotekniikan hyödyntäminen.
– Suurin huoli nuorten vähäinen osallistuminen reserviläistoimintaan.
– Haasteena maanpuolustushengen vähentyminen. Se on myös tulevaisuuden haaste.

Heikki Koivisto on ehtinyt olla monessa mukana yli 40 vuotta kestäneen jäsenyyden aikana. Kuva: Jani Syvänen

Loppusanat
Nyt 80 vuotta täytettyäni olen valmis luovuttamaan työt nuorempiin käsiin. Olen kiitollinen siitä, että olen voinut ja saanut olla vuosikymmenet mukana reserviläistoiminnassa ja vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Olen saanut osaltani edellä mainitun työn kautta osoittaa kiitollisuutta sotiemme veteraaneille ja koko veteraanipolvelle vapaasta Suomesta.

Veteraanien haastatteluissa olen aina lopussa kysynyt, mitä he tahtovat sanoa ja jättää perinnöksi reserviläisille ja nykynuorisolle?

Vastaus on aina sama: ”Tärkein perintö on vapaa isänmaa, se on aina puolustamisen arvoinen”. Moni halusi vielä lisätä: ”Soon Korkeemmas käres”, luottakaa siihen.

Juhlimme syntymäpäiviä 30.12.2020 koronan vuoksi perhepiirissä seurakunnan tiloissa Katajalaaksossa. Olin ja olen erittäin otettu, että Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Seinäjoen Reserviläisyhdistykset kävivät edustajiensa välityksellä onnittelukäynnillä.

KIITOS!

Heikki Koivistoa onnittelemassa Pohjanmaan Rauhanturvaajien pj Esko Hakulinen, Seinäjoen Reserviläisten pj Jarmo Koskela ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien tj Jani Syvänen. Kuva: Leena Luukkonen
Heikki ja Liisa Koivisto perhepiirissä seurakuntakodilla juhlituilla syntymäpäivillä 30.12.2020. Kuva: Esko Kuhalampi

Kiitos myös kaikille muille, jotka huomioitte ”vanhuusiän” saavuttanutta kukkasin, kortein ja tekstiviestein.

Heikki Koivisto

Olemme nyt Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry

Julkaistu

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) hyväksyi 15.1.2021 yhdistyksellemme uuden nimen Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry. Nimen muuttamisesta päätettiin yksimielisesti yhdistyksen syyskokouksessa 19.11.2020.

Aikaisempi nimemme Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry oli käytössä 28.9.1990 – 15.1.2021. Peräti 60 merkkiä sisältänyt nimi oli aivan liian pitkä käyttää ja lisäksi se oli vaikea muistaa. Nimi ei mahtunut lomakkeilla nimelle varattuun tilaan ja sitä jouduttiin lyhentämään mitä erilaisimpiin muotoihin.

Yhdistyksen hallitus käsitteli nimiasiaa jo vuonna 2019, mutta silloin nimenmuutos päätettiin ottaa esille vasta, kun yhdistys on täyttänyt 30 vuotta. Nimivaihtoehtoja oli aluksi mukana 25, joista hallitus päätti esittää nimeä ”Vapaussotiemme E-P:n Perinneyhdistys ry”. Tästä nimestä kirjoitin myös 30-vuotishistoriikissamme ”Lakeuden kutsu”.

Nyt käyttöön otettu nimi nousi esiin vasta historiikin myötä. Nimi on entistä nimeä huomattavasti lyhempi, se on helppo muistaa ja se kuvaa paremmin yhdistyksemme toimintaa ja toiminta-aluetta. Jäsenille ja kirjastoille ilmaisena jaetun 30-vuotishistoriikkimme myötä sana lakeus on tullut jo tutuksi.

Uudessa nimessä sana vapaussota on monikossa. Yhdistyksemme säännöt uudistettiin vuonna 2014, jolloin perinnetyö kirjattiin kattamaan ajanjakson Suomen itsenäistymisestä vuoteen 1945. Käytännössä näin oli toimittu jo ennen sääntöuudistusta. Toimintamme aatteellisena lähtökohtana on, että vuoden 1918 sota oli vapaussota. Suomesta ei tullut neuvostotasavaltaa, ei silloin eikä myöhemmin talvi- ja jatkosotien yhteydessä. Talvi- ja jatkosota olivat siten toinen ja kolmas vapaussotamme. Yhdistyksemme vaalii isänmaamme vapauttajien 1918 ja vapauden ja itsenäisyyden puolustajien 1939 – 1945 muistoa ja kunnioitusta. Huolehdimme lisäksi, että suojeluskunta- ja lottajärjestöjen merkitys pysyy elävänä suomalaisten tietoisuudessa, unohtamatta kotirintaman ponnisteluja ja sotien jälkeistä jälleenrakennusta.

Olet tervetullut yhdistyksemme, lakeuden lapsien, monipuoliseen toimintaan!

Tapani Tikkala
puheenjohtaja
Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry

Veli Suvannosta kunniajäsen Lapuan Reserviupseerikerhoon

Julkaistu

Lapuan Reserviupseerikerho on kutsunut vuosikokouksessaan lapualaisen reservin yliluutnantin Veli Suvannon kunniajäsenekseen. Suvanto on järjestön 22 kunniajäsen.

Suvanto on ollut aktiivisesti mukana reserviläistoiminnassa toimien useita vuosia mm. Lapuan kerhon hallituksessa ja kerhon puheenjohtajana. Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin hallituksen jäsenenä. Suomen Reserviupseeriliiton liittovaltuustossa varsinaisena jäsenenä 2004 – 2010. Lakeuden Maanpuolustajain Tuki ry:n hallituksessa Suvanto on toiminut pitkään ja oli puheenjohtajana vuosina 2007–2012.

Varatuomari Veli Suvanto on tehnyt pitkän ja ansiokkaan työn toimiessaan eri tehtävissä vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa.

Suvanto on toiminut ja toimii edelleen aktiivisesti myös perinnetoiminnassa. Hän toimii Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n hallituksen järjestösihteerinä sekä myös Vapaussoturien Huoltosäätiön hallituksessa.

Suvanto on tällä läpileikkaavalla työllään niin reserviläis- kuin perinnetoiminnan saralla ansainnut nimityksen kerhon kunniajäseneksi

Suvanto on syntynyt vuonna 1945 ja on siviiliarvoltaan varatuomari.

Kerhon kunniamiekka

Kerholla on edesmenneen entisen puheenjohtajan reservin majuri Kalle Peltolan vuonna 2005 lahjoittama ranskalainen ratsuväensapeli kunniamiekkana. Miekan tuppeen on kaiverrettu kaikkien kerhon kunniajäseneksi kutsuttujen upseerien nimet. Kunniajäseniksi on kutsuttu useita, koska vuonna 2005 kunniajäseniksi kutsuttiin kaikki sodassa olleet, vielä elossa olleet, lapualaiset upseerit. Tämä tapahtui Kansallisena veteraanipäivänä 27.4.2005. Heitä oli silloin yhteensä 12. Viimeisin heistä kuoli 2013.

Ranskalainen ratsuväensapeli toimii Lapuan Reserviupseerikerhon kunniamiekkana.

Juhlapäivän tunnuksena tällöin oli ”Kiitos veteraanit, meille kallis on maa – 60 vuotta rauhan aikaa.” Tällöin Lapin sodan päättymisestä oli kulunut 60 vuotta, kun viimeiset saksalaisjoukot poistuivat Suomen alueelta 27.4.1945.

Jussi Talvitie
Puheenjohtaja
Lapuan Reserviupseerikerho