• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Uutiset

Kenttäpostia talvisodan Kiviniemestä 8.12.1939: Juoksuhaudan ja korsun tunnelmia viikon taisteluiden jälkeen

Julkaistu 1.12.2020

Isäni Aarne Latvala palveli talvisodassa ilmajokelaisen Aallon patteriston tulenjohtueessa tulenjohtajan radistina. Hän kirjoitti etulinjasta Vuoksen rannalta äidilleni Kiikerinkylään lähes joka päivä. LMP:n päätoimittajan Jani Syväsen pyynnöstä valitsin tällä kertaa yhden kirjeistä, jossa kerrotaan silloisen naapurin Aaro Huhdan kaatumisesta viikko talvisodan alkamisen jälkeen. Mitään kirjeestä muuttamatta, mitään poistamatta.

Aarne Latvalan alkuperäinen Kiviniemen korsussa kirjoittama 80 vuoden haalistuttama kirje, joka on yksi Matti Latvalan puhtaaksi kirjoittamista talvisodan kenttäposteista.

”Tulilinjalla 8/12 -39

Rakkaat kultani!

Nyt koetan taas kirjoittaa, kun en eilen voinut ollenkaan lähestyä. Nyt pitäisi välttämättä nukkua. kun on hiukan vapaata. Emme ole tällä viikolla saaneet nukkua juuri nimeksikään, korkeintaan 2-3 tuntia vuorokaudessa.

Olemme nyt jo kohta viikonpäivät katsoneet ryssää silmästä silmään rantaa pitkin 100 metrin läheisyydestä. Olemme pääpuolustuslinjan edessä, enää koski on vain välissä. Siitä räjäytimme pari mahtavaa siltaa niiden edestä. Siitä ne nyt yrittivät koko voimallaan rynnätä tavalla tai toisella läpi. Oli meillä eilen sellainen päivä, etten olisi luullut omalle kohdalleni sattuvan.

Heti aamulla, kun päivä alkoi sarastaa, alkoi tulla kranaatteja aivan satamalla. Olin juuri lähtenyt tästä korsustamme eräälle toiselle paikalle ja otin kaikki tavarani mukaan pyörän päälle, että se oli verraten painava lasti. Pääsin juuri eräälle aukealle, kun sade alkoi, painuin maihin ja koetein uudelleen, mutta aina vain täytyi painaa itseään maihin. Toista tuntia oli minulta kulunut siinä maassa. Olin aivan varma jo viime hetkeni olevan siinä. Joka puolella vain muutaman metrin päähän putosi aivan yhtenään pommeja, joiden sirpaleet viuhuivat ylitseni hipoen takkni selkää ja rapisten kypärääni eli siihen rautalakkiini. Olin kuin kovassa myrskyssä, jossa vaatteet yritettiin riistää yltä. Joka hetki tuntui lähtöni tulevan, ja johon myös valmistauduin. Lopuksi läksin juoksemaan syöksyen ja lopulta pääsin tänne korsuun, joka jonkin verran kestää tuota tulta.

Kyllä siinä vain rivoinkin mies tunnusti, että se on korkeimman suoja, jossa olemme, kun kukaan ei edes haavoittunut, vaikka koko vuorokauden kesti moista menoa. Ja sama näyttää nyt olevan. Emme ole kuulleet muista menetyksistä, kuin kaksi hevoosta eilen tuolla kaukana perässä oli kaatunut.

Nyt juuri tuli yllättävä suruviesti. Aaro Huhta, jonka kanssa eilen makasin siinä sateessa sai juuri tiedustelumatkallaan kuulan ohimoonsa tullen toisesta ulos. Siihen jäi urhea kaveri hangelle makaamaan. Hän oli kunnon sotilas. En tiedä, miten kauan ne meitä samoja miehiä pitävät täällä edessä. Tämä on sitä elämän raskainta hommaa, mutta kestäneet olemme ainakin tähän saakka. Joka ainoa minuutti saa olla sillä mielellä, että voi tulla lähtökin. Kuulat vinkuu jatkuvasti ohi, mutta eiväthän ne satu, kun eivät ole sattuakseen. Niin tuumasi Aarokin, kun eilen rinnan makasimme kentällä. Jumalalle täällä täytyy vain avunpyyntönsä anoa. Se on ainoa pelastus, joka voi saada ihmeitä aikaan.

Niin se pakettikin tuli toissa yönä, ja se oli mulla mukana myös maatessani kentällä, kyllä sekin oli ravassa. Siellä oli se kypärän alunenkin Se oli kyllä tervetullut, mutta mulla sattui jo sellainen olla. Hain sen tuolta tuhoutuneesta kaupasta, sellaisen lentäjämallisen hiihtolakin. Vänrikki Saunamäki pyysi sitä ja annoin sen hänelle.

Ei tarvitse nyt lähettää mitään paketteja, sillä niitä ei saa täällä pysymään juostessa mukana. Kirje tuo parhaan terveisen, jos sen saa. Ei yhtään tiedä, koska on viimeinen kirje, jonka kirjoitan, mutta koeta kestää siellä. Kirjoitan kyllä viimeiseni, kun vain on tilaisuutta.

Toivon sinulle ja pojalleni onnellista tulevaisuutta siinäkin tapauksessa, että minä jään. Koeta huolehtia Antistamme. Sano terveiset myös isälleni ja äidilleni ja muille omaisille. Sinua ja Anttia Rakkaitani tervehtien, miehesi ja isäsi Aarne.”

Tulenjohtueen korsun paikka, josta kirjeet on kirjoitettu on nykyään paikallisen asukkaan perunakuoppa, Matti Kullas näyttää. Kuva: Matti Latvala

Kävimme kahdeksan vuotta sitten Kiviniemen maisemissa Vuoksen rannalla kuvaamassa Kimmo Sorkon Kiviniemen Lukko” – kirjaa varten talvisodan taistelupaikkoja. Koordinaattien ja paikannuslaitteen avulla löysimme mm. tulenjohtueen korsun paikan, josta kirjeet on kirjoitettu. Nykyään siinä on paikallisen asukkaan perunakuoppa, joka näkyy vihreänä kumpuna taustalla koiran vahtiman aitauksen takana.

Matti Latvala

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uncategorized, Uutiset

Keisarillinen Suomen Kadettikoulu aloitti upseerikoulutuksen Haminassa 200 vuotta sitten

Julkaistu 30.11.2020

Alku oli aatteellista tasapainoilua. Näyttely ja seminaari avaavat juhlavuoden 6.3.2021. Venäjän Keisarillinen Suomen Kadettikoulu 1821-1903 ja sen eroamaan joutunut oppilas kadetti Gustav Mannerheim taiteilijoiden innoittajana ovat Wanhan Veteraanin vaihtuvan näyttelyn aiheet vuonna 2021 Haminassa.

– Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskuksen uusi näyttely esittelee kadettikoulun tiukkaa ja kurinalaista arkea. Se arki oli myös aatteellista tasapainoilua venäläisen sotakoulun ja runebergiläisen suomalaisen isänmaallisuuden välillä. Lopulta se kävi mahdottomaksi ja Haminan kadettikoulu lopetettiin vuonna 1903, Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja, eversti evp. Vesa Kangasmäki kertoo.

Uusi näyttely avataan Haminassa perinnekeskuksessa 6. maaliskuuta. Tuolloin on nähtävänä myös rauhanturvaamisen perusnäyttely. Samana päivänä pidetään kadettikoulun perustamisen 200-vuotisjuhlavuoden avausseminaari RUK:n Maneesissa koronavarauksin.

Toiminnallisia valokuvia Haminan kadettikoulun ajalta on vähän. Ryhmäkuva kadettien leiristä on Haminan kaupunginmuseon kokoelmista.

Kadettikoulun tehtävä oli kouluttaa upseereita keisarilliseen Venäjän armeijaan yhtenä laajan maan lukuisista sotilasoppilaitoksista. Koulun oppilaaksi saattoivat pyrkiä sellaiset Suomen suuriruhtinaskunnan alamaiset, joiden isät kuuluivat maan ylimpään säätyyn, aatelistoon.

Valmistaville luokille pyrittiin noin 12 vuoden ikäisenä. Upseereiksi kadetit valmistuivat seitsemän vuoden opiskelun jälkeen noin 20-vuotiaina. Kadettikoulun laajat yleissivistävät aineet antoivat tiedot ylioppilastutkintoon ja palvelivat näin monia keskeyttäneitä oppilaita siviiliammateissa.

Mannerheim taiteen lähteenä

Lähes tuhat kadettia valmistui upseeriksi Haminasta. Heistä osa ehti palvella myös Suomea itsenäisyystaistelussa ja toisen maailmansodan ankarissa koettelemuksissa. Tunnetuin heistä on neljän vuoden opiskelun jälkeen Haminan kadettikoulusta eronnut C.G.E. Mannerheim, joka nousi Venäjän sotilasuran jälkeen Suomen marsalkaksi ja tasavallan presidentiksi.

Näyttelyn näkyvää antia onkin taidekokonaisuus ”Mannerheim taiteilijoiden kuvaamana”. Hänestä on tehty taidetta enemmän kuin kenestäkään toisesta suomalaisesta.

– Mielenkiinto Mannerheimiin näkyy edelleen niin tutkijoiden, kirjailijoiden kuin muidenkin taiteilijoiden tuotannoissa. Lisäksi on suuri joukko keräilijöitä ja harrastajia, jotka haluavat saada kokoelmiinsa kaikkea Mannerheimiin liittyvää. Hän on todella suurin suomalainen myös näin mitattuna, Wanhan Veteraanin näyttelypäällikkö, sotilasmestari evp. Ismo Flink sanoo.

Haminan kadettikoulu aloitti toimintansa 5.3.1821. Alkuperäinen, sittemmin purettu päärakennus sijaitsi nykyisen RUK:n päärakennuksen edessä. Vanhan päärakennuksen maalasi Haminan kadetti Hugo Backmansson. Taulun omistaa Haminan upseerikunta ja teos sijaitsee nyt kerholla, talossa joka rakennettiin alkujaan kadettikoulun johtajan asunnoksi. Valokuva maalauksesta: Vesa Kangasmäki

Esillä näyttelyssä on usean yksityisen keräilijän kokoelmista koottu kattava läpileikkaus Mannerheimiä esittävistä patsaista, reliefeistä, mitaleista, rahoista, maalauksista ja piirroksista.

Näyttelyn kadettikouluosuus perustuu Haminan kaupunginmuseon esineistöön. Aikanaan museo perustettiin kadettikoulun jäämistöön.

Kadettikoulun 200-juhlavuoden tapahtumia riittää pitkin vuotta. Juhlavuoden järjestäjinä Haminassa ovat Wanhan Veteraanin ja kaupungin ohella muiden muassa Maanpuolustuskorkeakoulu, Maasotakoulu / RUK, Kadettikunta, Etelä-Kymen kadettipiiri ja RUK:n oppilaskunnan kannatusyhdistys. Lisätietoja näyttelystä www.rvpk.fi

Lisätietoja:
Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja Vesa Kangasmäki
vesakangasmaki@gmail.com, 040 158 8115

Wanhan Veteraanin näyttelypäällikkö Ismo Flink
ismo.flink@hotmail.com, 050 534 6225

Terho Ahonen
Wanhan Veteraanin tiedottaja
terhoahonen2@gmail.com, 040 504 0293

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Puolustusministeri Kaikkonen nosti juhlapuheessaan esille reservin merkityksen

Julkaistu 26.11.2020

Reserviläisliiton sääntömääräinen liittokokous pidettiin 21.11.2020 Seinäjoella kongressikeskus Framissa. Kokous järjestettiin poikkeusjärjestelyin koronatilanteen takia. Puolustusministeri Antti Kaikkonen piti liittokokoustapahtuman aluksi juhlapuheen, jossa hän korosti reserviläisten merkitystä Suomen puolustuksessa.

– Puolustusvoimien 280 000 sotilaan sodan ajan vahvuudesta yli 95 % on reserviläisiä. Tehokas varusmiespalvelus ja riittävät reservin kertausharjoitukset ovat tärkeä osa Suomen puolustuskykyä. Lisäämme kertausharjoituksiin osallistuvien reserviläisten määrää tällä hallituskaudella.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen korosti reservin merkitystä juhlapuheessaan. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Reserviläistoiminta onkin kiinnostanut suomalaisia viime aikoina. Reserviläisliiton jäsenmäärä on ollut reippaassa nousussa, mikä on hyvin poikkeuksellista suomalaisessa järjestökentässä. Liiton kokonaisjäsenmäärä lähestyy jo 40 000. Uusien liittyneiden jäsenten määrä tulee tänä vuonna ylittämään 3 000 jäsenen rajapyykin, mikä on harvinaista liiton historiassa. Kuluneen kymmenen vuoden aikana vastaavaan jäsenmäärään on päästy vain Suomi 100 -juhlavuoden aikana vuonna 2017.

Poikkeuksellinen jäsenkehitys on osoitus siitä, että suomalaiset haluavat osallistua ja antaa panoksensa vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan. Ministeri Kaikkonen korosti puheessaan myös reserviläistoiminnan moninaista merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle.

– Varusmiespalveluksen ja reservin kertausharjoitusten lisäksi vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta tukee sekä puolustuskyvyn ylläpitoa että maamme varautumista erilaisiin kriisitilanteisiin. Myös sellaisiin, jotka ovat luonteeltaan muita kuin sotilaallisia.

Eteläpohjalaiset luovuttivat puolustusministerille perinnepuukon

Puukko sopii hyvin suomalaiseen käteen, mutta sillä on aivan erityinen merkitys Etelä-Pohjanmaalla. Puukkojen valmistus on aikanaan tuonut leivän moneen pöytään ja onhan tällä alueella puukolla ratkottu raavaitten miesten periaatteellisia kysymyksiäkin.

Niin sanotut perinteiset korupuukot ovat ainakaan korostaneet kantajansa yhteiskunnallista asemaa ja koristeellisen puukon omistaja on nauttinut suurta kunnioitusta. Alunperin ratsuväen miekasta mallinsa saanut kauhavalainen hevosenpääpuukko on täysin ainutlaatuinen tyyliltään.

-Meille eteläpohojalaasille puukon luovuttaminen on ollut aina mitalista seuraava ylöspäin, totesi Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki luovuttaessaan perinnepuukkoa puolustusministeri Antti Kaikkoselle.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki luovuttamassa puolustusministeri Antti Kaikkoselle kauhavalaista hevosenpääpuukkoa. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos
Reserviläisliiton varapuheenjohtajalle tunnustusta

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri luovutti liittokokouksen yhteydessä arvostetun numeroidun piirien mitalin Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakolalle.

Etelä-Pohjanmaan Reserviupseeripiirin ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin yhteisen ansiomitalin on suunnitellut Antti Isosalo. Mitalin tunnuskuvio, seppeleen ympäröimät 6 kärppää, esiintyy piirijärjestöjen lippujen lisäksi piirien muissakin tunnuksissa, pienoislipussa ja standaarissa.

Kuva-aihe on peräisin vuoden 1686 Pohjanmaan Rykmentin komppanialipusta, josta arkkitehti Touko Saari on mukaillut sen reserviupseeripiirin lippuun. Mitalinauhassa esiintyy toistuvana keskuskuviona juokseva kärppä.

Ansiomitali on otettu käyttöön Etelä-Pohjanmaan reserviläispiireissä vuonna 2011. Varapuheenjohtaja Hakolalle luovutettu piirien mitali on järjestysnumeroltaan 23. numeroitu ansiomitali.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirin puheenjohtaja Mika Mäki, Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola ja Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola mitalin luovutuksen yhteydessä otetussa yhteiskuvassa. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos
Puolustusministeri ojensi liiton kunniakilven vuoden reserviläiselle

Liittokokous nimesi Vuoden Reserviläiseksi Seinäjoen Reserviläiset ry:n pitkäaikaisen aktiivijäsenen, sotilasmestari Jarmo Koskelan. Hän on esimerkillään tuonut Reserviläisliittoon runsaasti uusia jäseniä yli aluerajojen. Hän on myös esitellyt liiton ja paikallisyhdistyksen toimintaa lukuisissa eri tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Hän toimii tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaan reserviläispiirin 1. varapuheenjohtajana.

Koskelan ansioina on toimiminen Puolustusvoimien kouluttajana sekä ammuntojen johtajana yli 20 vuotta. Lisäksi hän on toiminut yhtä kauan Maanpuolustuskoulutuksen (MPK) harjoituksissa kouluttajana, pääkouluttajana sekä kurssin johtajana.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen luovuttamassa kunniakilpeä vuoden reserviläiseksi valitulle sotilasmestari Jarmo Koskelalle. Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola mukana luovutuksessa. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos
Liittokokouksessa nuijan varteen kunnallisneuvos

Liittokokouksessa arvostettiin paikallista pitkän linjan osaamista, kun kokouksen puheenjohtajaksi valittiin kunnallisneuvos Jaakko Pukkinen Isostakyröstä. Pelastusjohtajan pestiä päivätyönään hoitava aktiivinen järjestötoimitsija hoiti kokouksen johtamisen rautaisella ammattitaidolla ja pohjalaisella jämeryydellä. Nuija kolahteli pöytään napakasti ja puheenvuorot pidettiin selkeinä. Kokouksessa käsiteltiin Reserviläisliiton säännöissä määrätyt asiat mukaan lukien liiton puheenjohtajan vaali sekä mm. tilinpäätös, toimintakertomus ja hallituksen valinta erovuoroisten tilalle toimintakaudeksi 2021-2022.

Kokouksen puheenjohtaja Jaakko Pukkinen kiitti kokousväkeä erinomaisen hyvästä ja asiallisesta kokouksesta.

Kunnallisneuvos Jaakko Pukkinen hoiti kokouksen puheenjohtajan roolin rautaisella ammattitaidolla. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos
Reserviläisliiton puheenjohtajana jatkaa Ilpo Pohjola

Liittokokouksessa tehtiin useita tärkeitä päätöksiä ja henkilövalintoja. Kokouksessa valittiin liitolle puheenjohtaja seuraavalle kaksivuotiskaudelle sekä täydennettiin liittohallitusta. Liittokokous valitsi yksimielisesti liiton puheenjohtajaksi liperiläisen toimitusjohtaja, KTT Ilpo Pohjolan. Hän on Liperin Reserviläiset ry:n sekä Joensuun Reserviläiset ry:n yhdistysten jäsen. Pohjola on toiminut liiton puheenjohtajana kausina 2017-2018 sekä 2019-2020.

Reserviläisliiton puheenjohtajana jatkaa yksimielisellä kannatuksella Ilpo Pohjola. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry juhlisti 60-vuotista taivaltaan liittokokouksen yhteydessä

Etelä-Pohjanmaan Reservin Aliupseerien piirin perustamissopimus hyväksyttiin Jurvassa lokakuun 14. päivänä vuonna 1960. Piirin perustavan kokouksen kutsui koolle jurvalainen reservin majuri Jalo Hiipakka.

Sopimuksen allekirjoittivat Ilmajoen Reservinaliupseerit ry:n puolesta puheenjohtaja Heino Mäki-Latvala ja sihteeri Eino Kantala, Kurikan Reservinaliupseerit ry:n edustajina puheenjohtaja Kauko Jaakkola ja yhdistyksen jäsen Sulo Alanko sekä Jurvan Reservinaliupseerit ry:n valtuuttamina puheenjohtaja Pekka Parkkamäki ja rahastonhoitaja Eino Vuorinen.

Perussopimusta allekirjoittaessa Etelä-Pohjanmaalla toimi paikallisyhdistys kahdeksalla paikkakunnalla Jalasjärvellä, Seinäjoella, Ilmajoella, Alajärvellä, Alavudella, Kurikassa, Jurvassa ja Ylistarossa.

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n juhlatervehdykset ottivat vastaan piirin puheenjohtaja Mika Mäki ja toiminnanjohtaja Jani Syvänen.

Etelä-Pohjanmaan Reserviliäispiiri ry:n toiminnanjohtaja Jani Syvänen ja puheenjohtaja Mika Mäki ottivat vastaan piirin 60v tervehdykset. Onnittelemassa Keski-Suomen Reserviläispiirin puheenjohtaja Perttu Hietanen. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry:n toiminnanjohtaja Jani Syvänen ja puheenjohtaja Mika Mäki olivat tyytyväisiä, että piirin 60v juhlavastaanotto voitiin järjestää liittokokouksen yhteydessä. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos
Framilla kuultiin eteläpohjalaisia musiikkiesityksiä

Ennen varsinaista liittokokousta tilaisuudessa esiintyivät Osku Ketola ja Jukka Viitasaari esittäen Elonkerjuu -orkesterin moderneja eteläpohjalaisia lauluja akustisena duona. Anteeksipyytelemätön asenne ja musikaalinen ammattitaito huokui duo -kaksikon esityksistä ja kokoukseen saapunut väki piti silmin nähden esityksistä.  Osku Ketola toimii maineekkaan Elonkerjuu -yhtyeen solistina, mutta tällä kertaa koronarajoitteista johtuen kokoonpano oli tiivistetty kahteen esiintyvään taiteilijaan.

-Tämä ei ollut musiikkiesitys, vaan meille tarjottu elämys, kuultiin sanottavan yleisön joukosta. Oli kunniakasta tuoda liittokokouksen yhteyteen eteläpohjalaista meininkiä, toiminnanjohtaja Jani Syvänen toteaa.

Osku Ketola ja Jukka Viitasaari toi pelimanni -esityksellään kokoukseen eteläpohjaista väriä. Kuva: Ressukuva / Pasi Lindroos

Kategoriassa: Artikkeli, Uncategorized, Uutiset

Sotilasmestari Jarmo Koskelasta vuoden reserviläinen

Julkaistu 21.11.2020

Reserviläisliitto valitsi liittokokouksessa 21.11.2020 Seinäjoella vuoden reserviläiseksi pitkänlinjan aktiivisen toimitsijan, kurikkalaisen reservin sotilasmestari Jarmo Koskelan.
Reservin sotilasmestari Jarmo Koskela on vuoden reserviläinen 2020

Olen tuntenut Jarmo Koskelan kolmen vuoden ajan. Jarmo oli niitä ensimmäisiä reserviläisiä, joita tapasin aloittaessani uutena toiminnanjohtajana vuonna 2017. Juotiin kahvit piiritoimistolla ja keskusteltiin maanpuolustuksellisista asioista. Kävi hyvin nopeasti selväksi, että olen tekemisissä isänmaallisen ja suoraselkäisen herrasmiehen kanssa. Kuluneen kolmen vuoden aikana on juotu jokunen kuppi lisää kahvia ja parannettu maailmaa useampaan otteeseen.

Sotilasmestari Koskela kuuluu niihin luottomiehiin, joille voi antaa kotinsa avaimen tai jonka haltuun voi uskoa lunastamattoman lottokupongin. Luottamuksen voi ansaita vain olemalla sanojensa mittainen. Kun käsky käy, silloin liikkuu ja hommat hoidetaan tinkimättömällä asenteella. Sellaiset luottomiehet ovat korvaamattomia ja yhteiskunnan katkeamaton selkäranka. Tekijämiehiä on helppo arvostaa!

Edellisen kerran vuoden reserviläisen valinta on osunut Etelä-Pohjanmaalle vuonna 2008. Tuolloin vuoden reserviläiseksi valittiin reservin vääpeli Keijo Kuntola Kurikasta.

Olen todella tyytyväinen, että vuoden reserviläinen valittiin Etelä-Pohjanmaalta, mutta eniten mielissäni olen oikeaan henkilöön kohdistuneesta valinnasta.

Toivotan siis ansaitusti mitä parhaimmat onnittelut vuoden reserviläiselle!

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Jarmon haastattelun löydät tästä

Kategoriassa: Artikkeli, Uncategorized, Uutiset

Kevät- ja syyskokous päätti nimenmuutoksesta

Julkaistu 20.11.2020

Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset pidettiin Seinäjoen kaupungintalolla 19.11.2020. Kokoukseen osallistui 49 jäsentä.

Kokouksen avasi puheenjohtaja Tapani Tikkala, joka esitti tervehdyspuheessaan katsauksen kuluneen vuoden tapahtumiin. Yhdistyksen jäsenkehitys on ollut koronasta huolimatta voimakasta, sillä vuoden aikana on liittynyt 146 uutta jäsentä ja yhdistyksen kokonaisjäsenmäärä on nyt 828. Vuoden aikana on kuollut 16 jäsentä, heidän mukana kaksi yhdistyksemme kunniajäsentä: Eino Mäntylä ja Anja Jouppila. Poismenneiden muistoksi pidettiin hiljainen hetki.

Seinäjoen kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilän tervehdyksen jälkeen jaettiin kaikki vuoden 2020 huomionosoitukset.

Kuva: Jari Asu
Huomionosoitukset

Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja, kenraalimajuri Kalervo Sipi on myöntänyt päivämäärällä 16. toukokuuta 2020 Sinisen Ristin tunnustukseksi osallistumisesta Vapaussodan Perinneliiton toimintaan ja vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön vapaussoturiperinteen hengessä seuraaville henkilöille:

Myyntiedustaja Timo Fors
Metsätalousinsinööri Jaakko Liinamaa
Ekonomi Kaj Mäkelä
Insinööri Martti Mäkinen
Komentajakapteeni evp Mikko Säntti
Maanviljelijä Heikki Tarkkanen
Automaatioinsinööri Petri Åkerman

Kuva: Jari Asu

30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi yhdistys on uusinut huomionosoitusjärjestelmänsä ja tilaisuudessa jaettiin uudet huomionosoitukset ensimmäisen kerran.
Kunniapuheenjohtaja Antero Maunulan poismenon yhteydessä vuonna 2014 yhdistyksen hallitus mietti tapaa, miten eversti Maunulan pitkä ja ansiokas työ yhdistyksessä voitaisiin jättää jälkipolvien tietoisuuteen. Asia jäi tuolloin hautumaan ja nyt se sai ensiesiintymisensä, yhdistyksen korkein huomionosoitus, Antero Maunula kunniakilpi nro 1, myönnetty yhdistyksen vuosipäivänä, päivämäärällä 4.6.2020, luovutettiin Erkki J. Hautalalle.

Kuva: Jari Asu

Yhdistys otti keväällä käyttöön myös oman jäsenmerkin, jonka jokainen yhdistyksen jäsen voi lunastaa itselleen. Jäsenmerkistä on valmistettu huomionosoitus, kultainen jäsenmerkki, joka voidaan myöntää tunnustuksena merkittävästä työstä yhdistyksen hyväksi. Jäsenmerkkiä seuraa myös kunniakirja. Kultainen jäsenmerkki on yhdistyksen toiseksi arvokkain huomionosoitus.
Kultainen jäsenmerkki luovutettiin seuraaville:

Jari Asu
Esko Hakulinen
Erkki J. Hautala
Erkki Honkala
Juhani Mattila
Kaj Mäkelä
Heikki Pakari
Veli Suvanto
Tapani Tikkala
Harri Yli-Rahnasto

Kuva: Jari Asu

Vuoden maineteko kunniakirja Nro 1 myönnettiin 4.6.2020 tunnustuksena merkittävästä työstä yhdistyksemme hyväksi Jari Asulle ja vuoden yhdyshenkilö kunniakirja Nro 1 samana päivänä Mika Mäelle. Puheenjohtaja luovutti kunniakirjat heille.

Kuva: Jari Asu

Kunniajäsen Tuomo Kotkaniemelle ja eversti Jorma Jokisalolle luovutettiin yhdistyksen standaari.

Kuva: Jari Asu

Puheenjohtaja Tapani Tikkalalle luovutettiin 4.6.2020 myönnetty Pro Traditione Militare -ansiomerkki no: 31 ansioista sotilasperinteiden edistämiseksi.

Kuva: Jari Asu
Kokous ja henkilövalinnat

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin komentajakapteeni evp Mikko Säntti. Kokouksessa käsiteltiin kevätkokousasioina vuoden 2019 toimintakertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajan lausunto. Hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille myönnettiin tili- ja vastuuvapaus. Syyskokousasioissa käsiteltiin ja vahvistettiin vuoden 2021 toimintasuunnitelma.

Vuoden 2021 johtoajatuksella ”Perinteitä ei jätetä” yhdistys haluaa kannustaa perinnetietouden välittämistä perheen sisällä ja sukupolvelta toiselle. Tavoitteena on kasvaa vuoden aikana yli 1000 jäsenen yhdistykseksi hankkimalla puolisot, lapset ja lastenlapset perheineen yhdistyksemme jäseniksi. Jäsenistöä kannustetaan terveelliseen liikuntaan, yhteisöllisyyteen sekä yhteistyöhön mm. keväällä järjestettävällä Lakeuden maakuntamarssilla.

Kuva: Jari Asu

Jäsenmaksu päätettiin säilyttää 15 €:na. Lisäksi vahvistettiin tulo- ja menoarvio sekä tehtiin henkilövalinnat.

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelle kolmivuotiskaudelle Tapani Tikkala (Vaasa). Erovuoroiset hallituksen jäsenet Jari Asu (Seinäjoki), Erkki Hautala (Kauhajoki) ja Veli Suvanto (Lapua) valittiin uudelleen. Muut hallituksen jäsenet ovat Esko Hakulinen (Seinäjoki), Erkki Honkala (Seinäjoki), Juhani Mattila (Vimpeli) ja Harri Yli-Rahnasto (Kauhavan Alahärmä). Toiminnantarkastajaksi valittiin Simo Viitaniemi (Seinäjoki) ja varalle Turo Jaakkola (Kauhajoki).

Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry

Kokous hyväksyi yksimielisesti yhdistyksen nimenmuutosesityksen ”Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry”. Nimenmuutokseen oli useampia syitä. Nykyinen nimi on ollut arkikäytössä aivan liian pitkä ja vaikeasti muistettava. Se ei ole mahtunut lomakkeilla nimelle varattuun tilaan ja nimeä on joutunut väkisin lyhentämään. Uutta nimeä on helppo käyttää markkinoinnissa, se on helppo muistaa ja ennen kaikkea se kuvaa paremmin yhdistyksemme toimintaa ja toiminta-aluetta. Lakeuden kutsu -jäsenkirjan myötä sana lakeus on tullut tutuksi jäsenistölle.

Monikkomuodosta: Yhdistyksemme säännöt uudistettiin vuonna 2014, jolloin perinnetyö kirjattiin kattamaan ajanjakso Suomen itsenäistymisestä sotien jälkeiseen jälleenrakentamiskauteen saakka. Käytännössä näin oli menetelty jo koko yhdistyksen toimita-ajan.

Uusi nimi otetaan käyttöön sen jälkeen, kun Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt nimenmuutoksen.

Eversti Jorma Jokisalosta kunniajäsen

Yhdistyksen hallitus esitti kokoukselle, että eversti Jorma Jokisalo kutsutaan yhdistyksen kunniajäseneksi. Eversti Jorma Jokisalo on toiminut hallituksen jäsenenä vuodet 2010 -2018, joista puheenjohtajana vuodet 2011 – 2017. Lisäksi hän on ollut Vapaussodan Perinneliiton hallituksen jäsen vuosina 2011 – 2018 ja liiton varapuheenjohtaja vuodet 2013 – 2018. Uudelle kunniajäsenelle luovutettiin kehystetty kunniakirja.

Kuva: Jari Asu
Lakeuden Maakuntamarssi 24.4. – 9.5.2021

Legendaarisesta Suomi – Ruotsi maaottelumarssista tulee kuluneeksi ensi keväänä 80 vuotta. Kävelykilpailu järjestettiin 4. – 25. toukokuuta 1941, jolloin miesten kävelymatka oli 15 km ja naisilla, tytöillä sekä pojilla 10 km. Suomi voitti Ruotsin ylivoimaisesti: Suomella 1 507 111 suoritusta ja Ruotsilla 943 952 suoritusta.

Yhdistyksemme haastaa yhdessä muiden järjestöjen kanssa eteläpohjalaiset kaupunkien ja kuntien asukkaat 24.4. – 9.5.2021 välisenä aikana marssimaan samassa hengessä kuin 80 vuotta sitten. Marssin nimi on siten LAKEUDEN MAAKUNTAMARSSI 2021.

Jotta tapahtuma olisi mahdollisimman helppo järjestää, jokaisen suorituksen pituus on 10 km ilman aikavaatimusta. Marssiin voi osallistua jokainen ennen vuotta 2011 syntynyt kunnassa asuva henkilö. Marssin säännöt ovat muilta osin soveltaen samat kuin 80 vuotta sitten: ainoastaan yksi suoritus henkilöä kohden ja suorituksen aikana ei saa juosta. Sen sijaan kävelysauvoja voi käyttää. Marssiin osallistuminen on ilmaista.

Kuva: Jari Asu

Marssitapahtumat järjestetään kunnittain. Toimihenkilöinä ovat yhdistyksemme ja tempaukseen osallistuvien yhteisöjen jäsenet, kukin omalla paikkakunnallaan.

Marssitapahtumaan osallistuvissa kunnissa pyritään saamaan myös koulut mukaan. Kuntakohtainen paremmuus ratkeaa laskemalla paikkakunnan osallistujamäärä prosentteina, verrattuna paikkakunnan asukaslukuun tilanteessa 31.12.2020. Marssikilpailun voittaneelle kunnalle luovutetaan kunniakirja yhdistyksemme vuosipäivänä 4.6.2021.

Yhdistyksemme painattaa tapahtumaa varten marssikortit vuoden 1941 perinteitä mukaillen sekä suunnittelee marssimerkin, jonka marssijat voivat lunastaa heti suorituksensa jälkeen.

Maakuntamarssin tavoitteena on lisätä perinnetietoutta sekä järjestöjen välistä yhteistyötä ja tunnettavuutta, kiinnittää huomiota kunnosta ja terveydestä huolehtimiseen (varsinkin nykyisenä korona-aikana) sekä mahdollistaa paikkakuntakohtainen itsetunnon kohottaminen esivanhempiemme hengessä ”Muistathan, että olet kuntamme marssiedustaja”.

Tapani Tikkala
Puheenjohtaja
Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 87
  • Sivu 88
  • Sivu 89
  • Sivu 90
  • Sivu 91
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 116
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Lakeuden Maanpuolustajan kesäkuun 2026 henkilökuvassa Anssi Ämmälä
  • Hirvijärvijuhlan teemana oli kesän 1944 suurhyökkäyksen torjuminen
  • Jurvan Reserviläisten kahvihetki
  • Yhteistyötahot tutustuivat HAKKA26 -harjoitukseen
  • Tukikomppaniayrittäjät ammunnoissa Pohjankankaalla

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·