• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Uutiset

Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n huomionosoitukset 4.6.2020:

Julkaistu 28.5.2020

Antero Maunula -kunniakilpi Erkki J. Hautalalle

Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry uusi huomionosoitusjärjestelmänsä yhdistyksen 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Yhdistyksen arvokkain huomionosoitus Antero Maunula – kunniakilpi, kilpi no:1, on myönnetty 4.6. kauhajokelaiselle Erkki J. Hautalalle.

Antero Maunula – kunniakilpi myönnetään perinneyhdistyksen jäsenelle, jolla on poikkeukselliset ansiot perinneyhdistyksen hyväksi. Huomionosoitusta ei myönnetä vuosittain. Kunniakilven on ideoinut Tapani Tikkala ja kunniakilvessä olevan piirroksen on tehnyt Vaasalainen graafikko Jouko Keto.

Erkki J. Hautala on toiminut yhtäjaksoisesti yhdistyksen Kauhajoen, Isojoen ja Karijoen yhdyshenkilönä yli 20 vuotta, jonka lisäksi vuodesta 2014 yhdistyksen hallituksen jäsenenä. Erkki J. Hautala on myös yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja sekä valittiin viime vuonna Vapaussodan Perinneliiton hallitukseen. Erkki J. Hautala on kunnostautunut lisäksi yhdistyksen kustantamien kirjojen myyntityössä sekä toiminut aktiivisesti yhdistyksen 30-vuotishistoriikin Lakeuden kutsun varainhankinnassa.

Vuoden maineteko -huomionositus Jari Asulle

Seinäjokelaiselle Jari Asulle on myönnetty 4.6. ensimmäinen Vuoden maineteko -kunniakirja. Kunniakirja annetaan yhdistyksen jäsenelle tai poikkeustapauksessa yhdistykseen kuulumattomalle henkilölle tai yhteisölle, joka on merkittävällä tavalla, esimerkiksi taloudellisesti tai muulla poikkeavalla tavalla tukenut tai edistänyt yhdistyksen toimintaa. Vuoden maineteko -huomionosoitukseen on kuvattu yhdistyksen kultainen jäsenmerkki. Huomionosoitus myönnetään ainoastaan yhdelle henkilölle vuodessa ja se voidaan jättää myöntämättä, mikäli kriteerejä täyttävää henkilöä tai yhteisöä ole esittää.

Jari Asu on rakentanut yhdistyksen kotisivut, hoitanut ylläpidon sekä päivitykset, tehnyt linkitykset sosiaaliseen mediaan, kuvannut eri tilaisuuksissa, siirtänyt kuvat ja videot kotisivuille. Jari asun kuvia on käytetty eri julkaisuissa ja hän on kuvannut yhdistyksen 30-vuotishistoriikki Lakeuden kutsua varten kaikki maakunnan vapaussodan muistomerkit.

Vuoden yhdyshenkilö -huomionosoitus Mika Mäelle

Ylihärmäläiselle Mika Mäelle on myönnetty 4.6. ensimmäinen vuoden yhdyshenkilö –kunniakirja. Kunniakirja annetaan yhdyshenkilölle, joka on aktiivisesti ja menestyksekkäästi osallistunut paikkakunnallaan yhdistyksen tilaisuuksien järjestämiseen, jäsenhankintaan, Vapaussoturi-lehden tilaushankintaan tai muulla tavalla edistänyt yhdistyksen myönteistä julkisuuskuvaa ja jonka toiminta on selkeästi aktiivisempaa muihin yhdyshenkilöihin verrattuna. Vuoden yhdyshenkilö – huomionosoituksessa on kuvattu yhdistyksen hopeinen jäsenmerkki. Huomionosoitus myönnetään ainoastaan yhdelle henkilölle vuodessa ja se voidaan jättää myöntämättä, mikäli kriteerejä täyttävää yhdyshenkilöä ei ole esittää.

Mika Mäki on ollut aktiivisin yhdyshenkilö niin jäsenhankinnassa, Perinneiltojen järjestelyissä sekä vapaussotaperinteiden esiintuonnissa.

Antero Maunula – kunniakilpi. Kuva yhdistyksen arkisto
Ensimmäisellä Antero Maunula – kunniakilvellä palkittu Erkki J. Hautala on kunnostautunut mm. kirjamyynnissä. Kuvassa Erkki järjestelee myyntipöytää Impivaaran kahviossa yhdistyksen kevätkokoukseen 21.3.2019. Kuva Tapani Tikkala
Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n kultainen ja hopeinen jäsenmerkki valmistui 30-vuotisen toiminnan kunniaksi. Hopeanvärisen jäsenmerkin voi jokainen jäsen lunastaa itselleen ja kultainen on yhdistyksen huomionosoitus. Kuva Tapani Tikkala

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Suojeluskunta ja Lotta Svärd uhka Neuvostoliitolle – järjestöt oli lakkautettava. Haminan näyttelyssä myös virtuaaliulottuvuus.

Julkaistu 26.5.2020

Valvontakomissio tulkitsi syksyllä 1944 Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestöt Neuvostoliitolle vihamielisiksi ja vaati niiden lakkauttamista jatkosodan rauhanehtoihin perustuen. Järjestöissä oli enimmillään yhteensä yli 400 000 aktiivista jäsentä, aikuisia ja nuoria.

Suomessa suositun järjestöparin lakkautus hoidettiin pakon edessä tyylikkäästi. Niiden huomattava omaisuus saatiin turvatuksi; järjestöjen luoma vahva vapaaehtoinen maanpuolustusaate oli hetkeksi kätkettävä pois silmistä.

Suojeluskuntajärjestön ja Lotta Svärdin vapaaehtoinen varautuminen 1920- ja 1930 -luvuilla oli erittäin tärkeä osa Suomen selviytymistä viime sodista. Mitä järjestöissä silloin tehtiin, tulee laajasti esiin 1. kesäkuuta Haminassa perinnekeskus Wanhassa Veteraanissa avattavassa vaihtuvassa näyttelyssä.

Näyttelyn aineisto on koottu hyvässä yhteistyössä alan museoiden, yksityisten keräilijöiden ja Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin Perinteiden Liitto ry:n kanssa.

Lottapiirien ja paikallisosastojen hihanauhat ja hihakilvet kertovat toiminnan maantieteestä. Kuva: Terho Ahonen

Koko maan kattanutta järjestöjen paikallista työtä valaistaan esimerkeillä eniten Kymenlaaksosta. Näyttelyn teema koskettaa lähes kaikkia sukuja Suomessa; koronakesästä odotetaan vilkasta kotimaan matkailussa.

Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus avaa ovet yleisölle koronaehdoin. Museo on auki kesä-syyskuussa kuutena päivänä viikossa ja loka-marraskuussa viikonloppuisin. Ryhmille näyttely on auki sovittaessa joka päivä.

Wanhassa Veteraanissa on esillä myös suomalaisen rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan pysyvä perusnäyttely.

Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari Armas Eino Martola yhdistää Wanhan Veteraanin rauhanturva- ja suojeluskuntanäyttelyjä. Hän oli 1930-luvulla Suojeluskuntajärjestön esikuntapäällikkö ja 1960-luvun lopulla Kyproksen kansainvälisten rauhanturvajoukkojen komentaja, kuvassa hänen palveluspukunsa ja barettinsa. Kuva: Terho Ahonen
Ilmastoa säästäen

– Perinnekeskuksemme on muutakin kuin tavanomaista museotoimintaa. Annamme yleisölle mahdollisuuden tutustua kesän näyttelyteemoihin virtuaalisesti vapaaehtoista tukimaksua vastaan jo 30.5 alkaen verkkosivujemme kautta, museota ylläpitävän yhdistyksen puheenjohtaja, eversti evp. Markku Hutka sanoo.

Museon virtuaalisuudesta kertoo lisää toiminnanjohtaja, eversti evp Vesa Kangasmäki.

– Kunnioituksena Haminassa sotien jälkeen eläneen Mannerheim-ristin ritarin Einar Schadewitzin elämäntyölle on sotiemme veteraanien perinnehuoneessa avattu hänelle omistettu vitriini. Siinä kuvataan myös hänen talvisodan aikaista ” Avvoo Iivana, kuolema kolkuttaa” -hyökkäysvaunun tuhoamistempaustaan.

Lotta Svärdin pitkäaikaisimman puheenjohtajan Fanni Luukkosen vitriinissä nähdään lottanukkeja Reima Smedsin kokoelmasta. Kuva: Terho Ahonen

Muistovitriini ja siihen kiinteästi liittyvä digitaalinen virtuaaliympäristö ovat yleisön käytössä kesällä perinnekeskuksessa. Ympäristössä vieras voi esimerkiksi virtuaalilaseilla kokea ja samaistua taisteluhaudassa etenevän tai korsussa suojassa olevan sotilaan näkymään.

– Järjestelmällä voi tutustua polttoainetta, ympäristöä ja ilmastoa säästäen myös alueemme moniin sodanajan muistomerkkeihin 3D-mallien avulla, Kangasmäki kannustaa.

Suojeluskuntien tavaramerkkejä olivat ampumaharjoitukset ja niissä kehittynyt ampumataito. Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja Osakeyhtiö (Sako) ja Suojeluskuntain Kauppa Osakeyhtiö – Handels Aktiebolag (Skoha) olivat järjestön omia yrityksiä. Kuva: Terho Ahonen

Lisätietoja:
Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja Vesa Kangasmäki
vesakangasmaki@gmail.com, puhelin 040 158 8115

Wanhan Veteraanin näyttelypäällikkö Ismo Flink
ismo.flink@hotmail.com, puhelin 050 534 6225

Rauhanturvaamisen ja Veteraanityön Perinnekeskus ry:n puheenjohtaja
Markku Hutka
markku.hutka@gmail.com, puhelin 040 705 3015

Terho Ahonen
Wanhan Veteraanin tiedottaja
terhoahonen2@gmail.com, puhelin 040 504 0293

Wanha Veteraani: www.rvpk.fi
Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin Perinteiden Liitto ry: www.perinne.fi

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Etäsotilasmarssi 2020

Julkaistu 20.5.2020

Eräänä maaliskuun vuorokautena tyhjeni usean reserviläisen kalenterit, muokkautui varusmiesten loma-ajat ja käänsi useamman tapahtumajärjestäjän suunnitelmat päälaelleen. Täytyi keksiä tarvittaessa nopeallakin aikataululla täysin uusia toimintamalleja ja hyödyntää teknologiaa sekä sosiaalista mediaa uudella tavalla aikaisempii rutiineihin verraten.

Useat ovat onnistuneet pyrkimyksissään hyvin poikkeusoloista huolimatta, yhdistykset ovat saaneet miettiä tahoillaan uudenlaisia toimia jäsenistönsä hyvinvointia ajatellen ja tapahtumien järjestäjät ovat ottaneet riskejä siirtäessään suunnitellut tapahtumat verkkoon sekä etätoteutukseen. Tähän koronarajoitukset ajoivat myös kaikkien varusmiesten ja reserviläisten tukikomppania Varustelekan. Alueelliset sotilasmarssit muovautuivat etäsotilasmarssi 2020 ja ajankohdaksi 25.-27.4.

Tapahtuman Facebook sivuilla Varustelekan väki informoi osallistujia toteutuksesta alla olevan lainauksen mukaisesti:

”Sarjat: Sotilas: Maastopuku, varsikengät (peittää kehräsluun reilusti), vähintään 10 kg reppu koko matkan.
Yleinen: Vaatetus vapaa, jalkineet vapaat, vähintään 10 kg reppu koko matkan.
Korona: Sama kuin Sotilassarja, mutta suojanaamari päässä koko matkan. Naamarin saa riisua vain nesteytystä ja huoltoa varten.
Marssimatkat: 25 km tai 50 km. Vapaavalintainen reitti, mutta reitin pitää sisältää sekä päällystettyä, että päällystämätöntä tietä. Lisäksi reitin pitää välttää alueita, joilla voi olla paljon ihmisiä.
Suoritustapa: Yksin ja itsenäisesti tai pienessä ryhmässä pitäen riittävät turvavälit ja sosiaalisen etäisyyden.”

Olin huomannut tapahtuman muutamaa viikkoa aiemmin sosiaalisessa mediassa, aikonut osallistua mutta jättänyt (unohtanut koko asia) lopullisen päätöksen osallistumisesta pohdittavaksi myöhempään ajankohtaan. Lauantai-iltana 26.pvä alkoi tapahtumasivulle jatkuvalla syötöllä tulevat marssikuvat painaa mieltä, lähtisikö sitä, kun silloin niin aikoi…

27. pvä iltapäivään oli etsitty reppuun matkakumppaneiksi talouden kahvakuulat, jotta vaadittu repun paino saavutetaan, lankattu maiharit ja täytetty muisto-juomapullot raikkaalla kotimaisella vesijohtovedellä. Harmillisesti tetsaria ei maakuntakomppanian kotivarustuksesta löydy, olisi voinut muistella ampumaleirejä ja aselajimarssia täyttämällä dumppitasku irtokarkeilla. M05-maastopuku niskaan, reppu harteille ja kuulokkeisiin erilaisia urheilupodcasteja.

Reittisuunnitelmaa ei ollut. Kotiovesta lähtiessäni suuntasin mahdollisimman nopeasti kohti päällystämättömiä teitä kaukana sivistyksestä ja siitä edelleen polkuja pitkin maaliin X. Löysinkin itseni melko nopeasti kävelemässä metsäkoneen uria pitkin nilkkojani myöten muhjuisessa ja multaisessa vellissä, ensimmäinen lumisadekuuro otettiin niskaan jo tuolloin. Kaiken kaikkiaan keli vaihteli kolmesta lumikuurosta, veteen, räntään ja silmiä hivelevään auringonpaisteeseen, joka värjäsi kuusimetsään osuessaan koko maaston lempeän vihreäksi ja korosti vieressä pauhaavan kosken vahvoja sointuja.

Vaihteleva sää ei ollut ainut marssia haastanut elementti. Reilun viiden kilometrin kohdalla ensimmäinen rakko ilmoitti olemassaolostaan ja loppujen lopuksi huomasin suunnitelleeni sukkavalintani täysin väärin saaden siitä useamman kivuliaan muistutuksen. Rakkojen lisäksi hukkasin itseni ainakin kolmesti siitäkin huolimatta, että Seinäjoella on erittäin hyvin merkittyjä polkuja, jotka olisivat voineet sekä jouduttaa että helpottaa tavoitematkan taittamista. Haasteeksi muodostui yhtälö ”en tahdo kulkea samaa reittiä kahdesti” ja ”vältän gps:n käyttöä”.

Jep. Olen lähipiirissäni erittäin tunnettu siitä, ettei minulle kannata antaa vastuuta suunnistuksesta ilman Google Mapsia ja nyt puolessa välissä matkaa jouduin pyörtämään molemmat yhtälön osapuolet seisoessani keskellä suota. Valmiit polut olivat jääneet jo taakse sillä verukkeella, että tällöin joutuisin kulkemaan samat reitit kahteen kertaan. Ja pakon sanelemana näin kuitenkin tapahtui, muutoin olisin todennäköisesti edelleen jossain Soukkajoki – Rengonharju välisessä metsässä.

Olen kuitenkin ylpeä itsestäni, selvisin reitistä pienillä vilkaisuilla navigaattoriin ja osasin lopun suunnistaa jopa itsenäisesti. Taisteluvoitto sinänsä. Reittini kulki suuripiirteisesti Soukkajoki – Rengonharju – Kyrkösjärvi – Jouppilan vuori. Rengonharjulta suoritettiin asfalttisiirtyminen Kyrkösjärven maastoon ja sitä kautta Jouppilan vuoren poluille.

Suurimman osan reissusta sain olla itsekseni omien ajatusteni kanssa. Kommelluksilta ja hämmennykseltä ei kuitenkaan vältytty vaikken muita maastoasuisia nähnytkään. Pari viatonta siviiliherrasmiestä osuivat kohdalleni matkan aikana. Ensimmäinen kohtaaminen tapahtui metsässä jalkoja paikkaillessani. Herrasmies pyörällä saapui luokseni ihmettelemään edessä olevaa männyn kantoa. Hän oli keskeyttänyt pyörälenkkinsä huomatessaan minut tutkivan kantoa.

Lähemmäksi päästyään ja saatuaan vastaukset kysymyksiin miksi olin kyseisen kannon juuressa, hoksasi hän tulleensa seuraamaan ensiavun antamista rakkolaastarein. Toinen ystävällinen herrasmies tarjosi ilmeisesti omien jalkapalloharjoitusten jälkeen kyytiä juna-asemalle, olihan matkani lomakyytiin vielä pitkä. Kieltäydyin kohteliaasti, viimeinenkin lomajuna oli minun osaltani päässyt perille jo 2015. Mieltä lämmittävää ystävällisyyttä ja toverillisuutta joka tapauksessa.

Marssin viimeiset kilometrit suoritin Jouppilan vuoren maastoissa. Poikkeusaika on ajanut ihmiset ulkoilemaan (mikä on erittäin suotavaa) ja useat sivuuttamani parkkipaikat olivatkin ääriään myöten täynnä autoja. Sain siis loppujen lopuksi seuraa itselleni, vaikka pidimmekin kaikkien vastaantulevien kanssa turvavälin, emmekä suorittaneet sosiaalista vuorovaikutusta. Oli kuitenkin hienoa löytää täysin uusvanhoja maastoja, polkuja ja reittejä, jotka soveltuvat hyvin erityyppisille liikkujille, perheille ja ystäville, juoksuun ja jolkotteluun. Toivottavasti ihmiset hyödyntävät näitä luonnon omia ja luontoon luotuja reittejä myös poikkeusolojen jälkeen. Niin minäkin aion, ehkä jopa seuraavaan marssiin valmistautuessa.

Reilu 25 kilometriä vei sunnuntaistani vajaat viisi tuntia, mutta oli kaiken sen ajan arvoinen hitaimmillaankin. Itsenäinen suorittaminen sai myös ylittämään itsensä, kyllä minä pärjään, vaikka välillä on hieman hukassa, jalat ovat tukossa ja repussa olevat kahvakuulat painautuvat syvälle selkälihaksiin. Tsemppiä tuli myös etänä, kun sosiaalinen media täyttyi sadoista kuvista samalta reissulta.

Olimme yhdessä etänä.

Teksti ja kuvat
Marjo Kauppinen

Kategoriassa: Artikkeli, Uutiset

Kaatuneitten muistopäivän seppeleet laskettiin sankarihaudoille

Julkaistu 19.5.2020

Kaatuneitten muistopäivän seppeleet laskettiin maamme sankarihaudoille perinteisesti toukokuun kolmantena sunnuntaina.

Tänä vuonna tapahtumaa vietettiin korona-pandemian takia ilman yleisöä hiljaisesti. Se ei kuitenkaan arvokasta muistamista himmentänyt, vaan toi tapahtumaan tiettyä lisähartautta. Seinäjoen sankarihaudoille seppeleensä laskivat kaatuneitten omaisten lisäksi kaupungin, seurakunnan, veteraanien ja eri maanpuolustusjärjestöjen edustajat.

Tilaisuuden juonsi Heikki Koivisto.

Matti Latvala

Järjestöjen edustajat järjestäytymässä seppeleiden laskuun. Kuva: Matti Latvala
Vuorossa kaupungin, seurakunnan, veteraanien ja reserviläisjärjestöjen seppeleet. Kuva: Matti Latvala

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

30 vuotta perinnetyötä: Vapaussodan ja Itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys 1990-2020

Julkaistu 18.5.2020

Painosta saatiin äskettäin Tapani Tikkalan toimittama kirja: Lakeuden kutsu. Se kertoo perinneyhdistyksen toiminnasta aina perustamisesta lähtien nykytapahtumiin saakka. Etelä-Pohjanmaan yhdistyksen perustamiskokous pidettiin 4.6.1990. Yhdistyksen 30-vuotisjuhla oli suunniteltu pidettäväksi tasan syntymäpäivänä, mutta korona-pandemia teki mutkia matkaan.

Yhdistyksen hallitus päätti kaksi vuotta sitten antaa toimikunnalle tehtäväksi työstää historiikki-työnimellä toimintaa kuvaava teos. Jari Asu sai tehtäväkseen kuvata maakunnan alueella olevat sankaripatsaat, jotka kirjassa on taidolla kuvattu. Runsasta kuvamateriaalia on koostettu taipaleen varrelta monista tapahtumista ja seminaareista. Erityinen paino on Suomi-100 teeman näkyvyydessä.

Yhdistyksen puheenjohtaja Tapani Tikkala esittelee 257-sivuista Lakeuden kutsua. Hän kiittelee sponsoreita ja vapaaehtoisia avustajia, jotka ovat mahdollistaneet teoksen synnyn. Kuva: Matti Latvala

Nykyisen puheenjohtajan Tapani Tikkalan toimittamassa kirjassa tuodaan hyvin häntä edeltäneiden luotsaajien Reino Pernaan, Antero Maunulan ja Jorma Jokisalon ansiokkaat vaiheet, jolloin suuntaviivat luotiin suurimmaksi nousseelle perinneyhdistykselle. Tikkala sotahistorian kerääjänä on jatkanut työtä erityisesti maakunnassa pidettyjen perinneiltojen muodossa. Niiden avulla on lisätty mielenkiintoa ja tietämystä maamme itsenäisyyshistoriaan merkittävällä tavalla, koska ne keräsivät satoja kuulijoita eri paikkakunnilla kunnioittamaan 100-vuotista itsenäisyyttä vaiheineen.

Runsaasti kuvitettu Lakeuden kutsu on helppolukuinen opas maakuntamme historiaan ja sankaripatsaiden juurille. Teos paikkaa havainnollisesti niitä aukkoja, joita korona-pandemia aiheutti suunniteltujen tapahtumien osalta. Niihin taas palataan, kun aika ajaa koronasta ohi. Kirja jaetaan korvauksetta 15 euron jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille. Järjestösihteeri Veli Suvanto ottaa vastaan uusia jäseniä.

https://www.vapaussotaeppy.fi/liity-jaseneksi/

Matti Latvala

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 87
  • Sivu 88
  • Sivu 89
  • Sivu 90
  • Sivu 91
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 110
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Sankarihautajaiset Kuortaneella 16.1.1940
  • Liikkumattomuus rappion alku
  • Tehdään yhdessä parempi
  • Kuortaneen Reserviläiset ry:n lämpökameradronehanke
  • Toivottavasti Hannes-myrsky opetti jotain varautumisesta

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan

  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa

  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä

  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!

  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·