Perinne

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys kerää tietoja maakunnassa sijaitsevista Pro Patria -tauluista. Tiedot kerätään perinneportaaliin, josta löytyy jo runsaasti valokuvattuja Pro Patria -tauluja sijaintitietoineen. Pro Patria -tauluja on taltioitu tällä hetkellä noin 300kpl mutta taltioitavaa on vielä paljon.

Pro Patria-tauluissa kyse on suomalaisesta perinteestä, joka sai alkunsa välittömästi talvisodan jälkeen. Tuolloin koulujen ja seurantalojen seinille kiinnitettiin marmoritauluja, joihin oli kaiverrettu sodassa kaatuneiden oppilaiden nimiä syntymä- ja kuolinvuosineen. Myöhemmin myös eri yhteisöt seurakunnista jopa tehtaisiin alkoivat noudattaa kyseistä tapaa omien sankarivainajien muiston vaalimiseen.

Kun myöhemmin kouluja lakkautettiin ja niissä sijaitsevia Pro Patria -tauluja siirrettiin muihin paikkoihin, on niitä kadonnut, päätynyt varastoihin, tai jopa kaatopaikoille. Varmasti aika moni meistä on kulkenut jossain Pro Patria -taulujen ohi tietämättä, että kyseessä on kallisarvoisesta perinnöstä.

Jokainen Pro Patria -tauluun kaiverrettu nimi pitää sisällään yhden aivan liian aikaisin päättyneen elämän. Jokaisen nimistä ansaitsee tulla muistetuksi ja heidän tarina kuulluksi sillä, samoin kuin sankarihautausmaillamme lepäävät hautakivet, muistomerkit ja patsaat ovat konkreettinen muistutus siitä, miten kovan hinnan meitä edeltävät sukupolvet joutuivat vapautemme puolesta maksamaan.

Pro Patria on latinaa ja tarkoittaa isänmaan puolesta. Tuo hengen maksanut hinta on aivan liian kallisarvoinen unohdettavaksi tai itsestäänselvyytenä otettavaksi.

♦ ♦ ♦

Vieraile perinneportaalissa ja katso mitä tauluja on jo kuvattu Etelä-Pohjanmaan alueelta. Perinneportaalin Pro Patria -välilehdelle pääset TÄSTÄ!

Pro Patria -tauluja kaivataan vielä erityisesti Laihialta, Kortesjärveltä, Vimpelistä, Jurvasta, ja Peräseinäjoelta. Jos tiedät omalta paikkakunnaltasi missä tauluja on, ota niistä kuva ja lähetä ne osoitteeseen: epveteraaniperinne.tiedotus@gmail.com tai WhatsApp -viestinä numeroon 0400-768245.

Kun lähetät taulujen kuvia, ilmoita siinä taulun sijaintipaikka ja paikkakunta ja kuvaajan nimi. Nimesi julkaistaan vain luvallasi, joten mainitse siitä viestissäsi. Nimesi jää näin tärkeään, historialliseen keräilykohteeseen.

KIITOS!

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Vieraile myös sivuillamme epveteraaniperinne.fi

facebook.com/ epveteraaniperinne
instagram.com/ epveteraaniperinne
youtube.com/ epveteraaniperinne

Järjestysnumeroltaan 28. perinteinen isänmaallinen kesäillan kirkko järjestettiin 7. elokuuta Alajärvellä. Eripuolilla Pohjanmaan paikkakuntia vuorollaan elokuussa järjestettävä iltakirkkotilaisuus on tärkeä osa Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellistä- ja perinnetoimintaa.

Historiallinen Alajärvi

Tänä vuonna kesäillan kirkkopaikkakunnaksi valittiin Alajärvi ja järven rannassa sijaitseva vuonna 1841 käyttöön vihitty Gabrielin kirkko. Alajärven ensimmäinen kirkko rakennettiin samalle paikalla jo vuonna 1749. Vanha kirkko oli kirkonrakentaja Antti Hakolan ensimmäinen luomus. Uuden kirkon rakentaminen tuli ajankohtaiseksi väestökasvun myötä. Piirustukset tilattiin vuonna 1824 aikansa merkittävimmältä arkkitehdilta C.L Engeliltä.

Rauha läsnä isänmaallisessa kirkkoillassa

Maastopukuihin sonnustautuneet reserviläiset toivottivat kirkkoväen tervetulleeksi ja ojensivat virsikirjoja kirkon eteistilassa. Kirkkotilaisuuden juonsi kokenein ottein hiippakuntapastori Jaakko Antila lausuen samalla syvällisiä mietteitä epävarmaan maailmantilanteeseenkin liittyen.

Kirkkoillassa puheen piti Kurikan seurakunnan kirkkoherra Jani Latva-Nikkola. Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellisen- ja perinnetoimikunnan puheenjohtajana toimiva Latva-Nikkola pohti rauhan merkitystä, sekä sitä, mitä rauhan saavuttamiseen tarvitaan. Hän muisteli puheessaan, kuinka oli nuorempana matkannut Jerusalemiin ja kokenut alueen levottomuudet henkilökohtaisesti. Jerusalem oli kuitenkin paikka, jossa hän ei tuntenut pelkoa. – Latva-Nikkola kertoi kuulijoille.

Raamatussa Jaakobin kirjeessä kerrotaan maallisesta ja taivaallisesta viisaudesta:

”Sillä siellä, missä kateus ja riidanhalu vallitsevat, on myös hillittömyyttä ja kaikenlaista pahaa. Mutta ylhäältä tuleva viisaus on puhdasta ja pyhää, ja niin se myös rakentaa rauhaa, se on lempeää ja sopuisaa, täynnä armahtavaisuutta ja hyviä hedelmiä, se on tasapuolista ja teeskentelemätöntä. Vanhurskauden siemen kylvetään rauhan tekoina, ja se tuottaa hedelmän niille, jotka rauhaa rakentavat.” Jaakobin kirje 3 16-18

Latva-Nikkolan puhe antoi ajattelemisen aihetta ja ainakin itselleni oli rauhoittavaa kuulla maailman melskeen keskellä toivomus rauhasta. Tiedotusvälineet ovat täynnä kuvia pommien runtelemista alueista ja ihmistä lähi-idässä ja Ukrainassa. Tuntuu, että lähes muoti-ilmiöksi on kohonnut ihmisen mielettömyydellä ja raakuudella retostelu. Yleisesti ottaen maailmanrauhan toivomisesta on tullut harvinaista, eikä sen toivomista ei juuri kadulla kuule. Siksi on erityisen hienoa kuulla oikeamielistä puhetta isänmaallisessa kesäkirkossa, paikassa, jonne se rauhan sanoma totisesti kuuluu.

Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö evl Pasi Heinua toi tilaisuuteen sotaväen tervehdyksen antaen samalla tilannekatsauksen Puolustusvoimien valmiuteen. Puolustusvoimat seuraavat maailmantilannetta tarkkaavaisina ja organisaation valmius toimia on hyvällä tasolla.

Alajärven korsukuoro lauloi kuulaasti

Alajärven korsukuoro esiintyi kirkon lehteriltä Alajärven seurakunnan kanttori Ismo Pitkäsen johdolla. Korsukuoron esittämä Finlandia kuulosti kirkon hienossa akustiikassa siltä, kuin olisi ollut laulun sisällä. Jylhää ja isänmaallista tulkintaa, joka ei varmasti jättänyt paikalla olevia kylmäksi. Kuoron esittämänä kuultiin myös Jumalan kunnia luonnossa, sekä Veteraani iltahuuto, joista jälkimmäinen säväyttää aina aivan erityisellä tavalla. ”Kertokaa lasten lapsille lauluin, himmetä ei muistot koskaan saa!”

Alajärven seurakunnan puheenvuoron piti kappalainen Ann-Mari Häggman-Niemi ja kiitossanat lausui Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellisen- ja perinnetoimikunnan puolesta kirkkovaltuutettu Piia Kattelus-Kilpeläinen. Kiitossanoissa korostui hengellisen- ja perinnetyön järjestämisen tärkeys ja muistutus siitä, miten tärkeää on että, niiden jatkuvuus turvataan myös jatkossa.

”Kristillis-isänmaalliset tilaisuudet antavat meille eväitä arjen aherrukseen” – Kattelus-Kilpeläinen totesi osuvasti.

Alajärven seurakunta tarjosi isänmaalliseen iltakirkkotilaisuuteen saapuneille kirkkokahvit Alajärven seurakuntatalolla.

Löytyykö uskoa?

Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien isänmaallisissa kesäillan kirkkotilaisuuksissa on ollut vuosittain tyypillisesti 150-200 sanankuulijaa. Tänä vuonna järjestäjän hienoisena pettymyksenä oli väkiluku, joka asettui maltilliseen 54 kuulijaan. Olen kiitollinen heistä jokaisesta, mutta vääjäämättä tulee mieleen se kohta isosta kirjasta, jossa todetaan: ”Mutta kun Ihmisen Poika tulee, löytääkö hän uskoa maan päältä?”

Kiitos tärkeästä työstä ja hyvin järjestetystä kirkkoillasta kaikille järjestelyihin osallistuneille. Alajärven seurakunta, Alajärven korsukuoro, Alajärven Reserviläiset, Pohjanmaan aluetoimisto ja Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellinen- ja perinnetoimikunta.

Kiitos kaikille sanaa kuulemaan tulleille ja hyvää loppukesää!

Jani Syvänen
Toiminnanjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit

Lyhyt videotallenne Alajärven kesäillan kirkosta 7.8.2025

Perinteinen reserviläisten maakunnallinen kesäillan kirkko järjestetään jo 28. peräkkäisen kerran. Tänä vuonna isänmaallinen kirkkotilaisuus järjestetään Alajärvellä elokuun 7. päivänä klo 19:00 alkaen.

Kirkkotilaisuuden juontaa Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellisen- ja perinnetoimikunnan varapuheenjohtaja, hiippakuntapastori Jaakko Antila. Kesäillan kirkon puhujana toimii Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellisen- ja perinnetoimikunnan puheenjohtaja, kirkkoherra Jani Latva-Nikkola. Alajärven seurakunnan tervehdyksen esittää kappalainen Ann-Mari Häggman-Niemi. Puolustusvoimien tervehdyksen saapuu esittämään Pohjanmaan aluetoimiston päällikkö evl Pasi Heinua.

Kesäillan kirkossa kuullaan Alajärven korsukuoron musiikkiesityksiä, Alajärven seurakunnan kanttori Ismo Pitkäsen johdolla.

Päätössanat lausuu Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirien hengellisen- ja perinnetoimikunnan jäsen, kirkkovaltuutettu Piia Kattelus-Kilpeläinen. Isänmaallisen tilaisuuden jälkeen nautitaan kirkkokahvit Alajärven seurakuntatalolla.

Reserviläiset kutsuvat maakunnan väkeä Alajärven kirkkoon perinteisellä tunnuksella:

”Kiitos kesästä, kiitos vapaasta Isänmaasta!”

Lämpimästi tervetuloa isänmaalliseen kirkkotilaisuuteen!

Järjestäjinä: Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit, Alajärven Reserviläiset ja Alajärven seurakunta.

Yleisö ja media kutsutaan osallistumaan arvokkaaseen muistomerkin paljastustilaisuuteen, jossa kunnioitetaan laihialaisen Mannerheim-ristin ritari nro.20 kersantti Eino Mallilan panosta Suomen itsenäisyyden puolustamiseksi.

Muistomerkki paljastetaan La 5.7.2025 klo 11:00 osoitteessa Laihiantie 37, Laihian kirkon edustalla sankarihautausmaalla.

Musiikista vastaa Laivaston soittokunta ja Laihian mieskuoro.

Juhlapuhe majuri Marko Maaluoto Mannerheim-ristin ritarien säätiön toiminnanjohtaja Mannerheim-ristin ritarit olivat sotilaita, jotka osoittivat poikkeuksellista urheutta ja johtajuutta Suomen kohtalonhetkillä. Muistomerkki on pysyvä kunnianosoitus heidän perinnölleen ja isänmaallisuudelleen.

”Ylipäällikkö on pvm:llä 7.10.41 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi alikersantti Eino Ilmari Mallilan, joka jouduttuaan vihollisen saartamaksi Porlammella keskellä aukiota, johti konekivääri puolijoukkuettaan erittäin taitavasti ja rohkeasti. Joukkueen murtautuessa läpi pakotti ottamansa vangit valjastamaan hevosen, meni takaisin hakemaan konekiväärit pois ja taistellen kolmen eri vihollislinjan läpi toi konekiväärit, miehensä sekä vangit takaisin omalle puolelle.”  lähde: Mannerheim-ristin ritarien säätiö

Tilaisuus on avoin kaikille!

Lisätiedot ja yhteydenotot:
Olavi Koskinen pj. 045 666 2533
Laihian sotiemme veteraanit museoyhdistys ry

Ylihärmässä laskettiin 4. kesäkuuta 2025 ensimmäistä kertaa kukkalaite ja valkoiset ruusut C. G. E. Mannerheimin muistomerkille Puolustusvoimien lippujuhlan päivän kunniaksi.

Tilaisuus oli ensimmäinen laatuaan, ja se kokosi yhteen paikallisia Reserviläisiä, perinneyhdistyksen jäseniä ja veteraaniperinnetyön ystäviä kunnioittamaan Suomen puolustusvoimien ja marsalkka Mannerheimin merkitystä kansakunnan historiassa. Kukkalaitteen laskeminen muistomerkille juhlapäivänä luo uuden perinteen, joka sitoo paikallisen historian osaksi valtakunnallista muistamistyötä.

Ylihärmään pystytetty Mannerheimin-muistomerkki paljastettiin alkuvuodesta 2025, ja se palauttaa mieleen tammikuun 1918 dramaattiset vaiheet. Tuolloin Mannerheim esikuntineen saapui Vaasasta Ylihärmään, päivää ennen virallista käskyä venäläisten varuskuntien aseistariisunnasta, ja tästä Tammisunnuntaiksi kutsutusta päivästä katsotaan vapaussodan alkaneen.

Muistomerkkihanke on ollut pitkään ylihärmäläisten toiveissa. Ensimmäiset aloitteet nähtiin jo 1950-luvulla, mutta hanke jäi aikanaan maakunnallisen patsashankkeen jalkoihin. Nyt, yli sata vuotta tapahtumien jälkeen, muistomerkki on viimein pystytetty paikallisten toimijoiden ja lahjoittajien voimin.

Muistomerkin jalustaan kaiverrettu lause “Muistakaa olla miähiä kans!” muistuttaa Mannerheimin ja ylihärmäläisten suojeluskuntalaisten historiallisen kohtaamisen sanoista. Samalla se puhuttelee yhä uudelleen jokaista sukupolvea vastuullisuudesta, rohkeudesta ja isänmaanrakkaudesta.

Ylihärmän muistomerkki liittyy osaksi laajempaa Mannerheim-muistojen verkostoa, johon kuuluu useita patsaita eri puolilta Suomea. Historiantutkija Tuomas Teporan mukaan Etelä-Pohjanmaalla Mannerheimin merkitys on erityisen vahva: Täällä häntä ei muisteta vain marsalkkana, vaan nimenomaan vapaussodan ylipäällikkönä.

Ylihärmän muistomerkin äärelle kokoontuminen Puolustusvoimien lippujuhlan päivänä luo nyt uuden mahdollisuuden vaalia tätä historiaa arvokkaalla tavalla, ja rakentaa tulevaisuuteen katsovaa muistamiskulttuuria.

Mika Mäki
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry

Katso video muistomerkin paljastustilaisuudesta 25.1.2025: