Perinne

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen hallituksen kokous järjestettiin 13. toukokuuta Hotelli Fooningin tiloissa Hyllykalliolla. Hallituksen pöydällä oli päätettävänä muun muassa perinneyhdistykselle hankittavaan järjestölippuun liittyvät asiat.

Keskiviikkoisena iltapäivänä Hotelli Fooningin kokoustiloihin saapui kiitettävä määrä hallituksen edustajia. Kyseessä oli perinneyhdistyksen järjestämiskokous ja työjärjestyksessä päätettävänä merkittäviä yhdistyksen toimintaan liittyviä asioita.

Ennen varsinaisen kokouksen aloittamista puheenjohtaja Pertti Kortesniemi toi hallitukselle suru-uutisen hallituksen jäsenen Aarre Löytömäen poisnukkumisesta. Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen hallituksen jäsen, hiippakuntapastori Jaakko Antila piti muistopuheen Aarre Löytömäen perinneasioiden eteen tekemästä uutterasta työstä, lausuen myös lohduttavia sanoja kristityille luvatusta jälleennäkemisestä.

”Tekin tunnette nyt tuskaa, mutta minä näen teidät vielä uudelleen, ja silloin teidän sydämenne täyttää ilo, jota ei kukaan voi teiltä riistää.”  Joh. 16:22

Muistopuheen jälkeen perinneyhdistyksen hallitus piti hiljaisen hetken pois nukkuneen jäsenen kunniaksi.

Standaarin luovutus

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kortesniemi luovutti kokoustilaisuudessa perinneyhdistyksen pöytästandaarin viisi vuotta jatkuneesta aktiivisesta työstä yhdistyksen tiedotuksen hoidossa Jani Syväselle. Standaari oli alun perin tarkoitus luovuttaa 22.3.2025 järjestetyssä vuosikokouksessa, mutta huomionosoituksen saaja oli estynyt saapumaan tuolloin sairastumisen vuoksi tilaisuuteen.

Valkoisella pohjalla vihreät tammenlehvät

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n hallituksen kokouksessa käsiteltiin yhtenä tärkeänä kohtana yhdistykselle hankittavaa järjestölippua ja siihen liittyviä yksityiskohtia. Järjestölippu on mahdollista hankkia eri laatuisin kangasvaihtoehtoineen ja erilaisia valmistustapoja käyttäen. Puheenjohtaja Kortesniemi esitteli saamansa tarjoukset eri vaihtoehdoista, jonka jälkeen hallitus oli yksimielinen käynnistettävän järjestölipun hankinnan suhteen. Valittu laadukas kangaslaatu ja käsityönä tehtävä valmistustapa korostaa syvää kunnioitusta veteraanien perintöä kohtaan.

Tammenlehvän Perinneliiton lipun pohjaväri on valkoinen, tyylitelty vihreä tammenlehvä varjoineen erottuu vaaleasta pohjasta selkeänä elementtinä. Lipun pohjaväri valkoinen symboloi puhtautta sekä alkua ja uuden luomista. Tammi symboloi antiikin mytologioissa järkkymätöntä voimaa ja kansalaishyveitä kuten rohkeutta ja urheutta. Suomessa tammenlehvästä tuli myös veteraanisukupolven yhteinen tunnus, ja he ovat kantaneet hopeista tammenlehvää rintapielissään 1980-luvulta lähtien. Tammenlehvän Perinneliiton lipun symbolit pohjaavat vahvasti sotasukupolven perintöön ja kolmeen käymäämme sotaan.

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kortesniemellä on laaja verkosto valita todella tasokkaita luennoitsijoita kuukausiluennoille. Tällä kertaa Seinäjoen Elinkeinotalolle 6. toukokuuta saatiin tamperelainen Mikko Tyni, jolla on sukujuuria Alahärmässä.

Tietokirjailija Mikko Tyni on perehtynyt Mannerheimin suojajoukkoihin todella perusteellisesti. Hän vain kertoi, että kutakuinkin kaikki asiaan liittyvät dokumentoinnit poltettiin Kärkölässä, siksi aineiston koonti on ollut kuin sirpaleiden kokoamista. Näillä luennoilla hän on saanut vielä lisätietoa jälkipolvilta ja aineisto näin täydentyy edelleen.

Aluksi turvamiehistö koostui luotettavista suojeluskuntalaisista ylioppilaista, myöhemmin poliiseista ja viimein neljään eri kenttään sijoittuvista lähes tuhannen hengen organisaatiosta. Marskin toive oli ehdoton, heidän piti olla naamioituneena näkymättömiksi, toisin sanoen esim. autonkuljettajiksi. Marskilla oli kaksi autoa, joita hän vaihteli henkivartioryhmän auton kanssa niin, etteivät muut tienneet, kummassa autossa hän oli.

Hitlerin vierailu Päämajassa pidettiin niin salassa, etteivät turvamiehetkään tienneet siitä kuin päivää ennen. Mikkeli tunnetaan sodan ajan Päämajapaikkana, mutta alueelle pudotetut desantitkaan eivät olleet saaneet sitä selville, koska heidän etsintänsä suuntautui Hauholle.

Sodan loppuvaiheessa marsalkkamme joutui murhayrityksen kohteeksi. Venäjälle muuttanut opettaja Karl Alexsander Vahter ja virolainen Alexander Pylsy varustettiin tähän tehtävään. Myrkytys oli eräs keino saada Marsalkka hengiltä. Meidän vastavakoilu sai asian selville ja näin suunnitelma estettiin.

Kiitollisten runsaiden kuulijoiden puolesta!

Esko Petäjä
Isokyrö

Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen kevätretki suuntautui 3. toukokuuta jo nyttemmin lakkautettuun Lahden varuskuntaan Hennalaan. Retki käynnistyi lauantaiaamuna klo 08:00 Hyllykallion Prisman pihasta ja 25 asiasta kiinnostunutta nousi linja-autoon.

Menomatkalla poikettiin myös Vehoniemen harjulla Suomen suosituimmassa automuseossa. Yksi museon vetonauloista oli Neuvostoliiton J.K. Paasikivelle lahjoittama neuvostolimusiini ZIS-110.

Lahteen saavuttiin puolenpäivän jälkeen, jossa oli varattuna lounas Lahden Upseerikerholle. Museomestari Seppo Toivonen otti meidät vastaan ja esitteli kerhoravintolaa. Lahden Upseerikerho ja sen esineistö oli monelle suuri elämys. Arvokas rakennus ja sen historiallinen esineistö olivat hyvin esillä ja jokapäiväisessä käytössä.

Lounaan jälkeen siirryttiin varsinaiseen kohteeseen Sotilaslääketieteelliseen museoon, jonka erinomaisen esittelyn Seppo Toivonen suoritti, hän on aikanaan toiminut mm. Lääkintäkoulun johtajana. Museon kolmessa kerroksessa esiteltiin mainiosti eri aikakausilta lääkintähuoltoa etulinjasta aina sotasairaalaan asti, käsitellen lopuksi vielä sotavainajien hautauksen, sekä viimevuosien etsintätoimet. Retken antiin oltiin hyvin tyytyväisiä ja todettiin, että päiväretki oli onnistunut.

Hallitus tutkii syksyksi vastaavaa päiväretkeä jonnekin uuteen kohteeseen.

Pertti Kortesniemi
Puheenjohtaja
Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry

Ylihärmässä viime vuonna alkanut perinne sankarihautojen liputtamisesta kansallisina juhlapäivinä sai tänä keväänä jatkoa ja laajeni koskemaan myös veteraanien perhehautoja.

Ylihärmän Reserviläisten aloitteesta syntynyt idea lähti halusta kunnioittaa myös veteraaneja, jotka lepäävät muualla kuin sankarihautausmaalla.

– Viime vuonna kansallisena veteraanipäivänä muistimme sankarivainajia, jotka eivät ehtineet olla veteraaneja. Samalla heräsi ajatus, että myös veteraaneilla on haudat, ja heidänkin muistoaan tulisi kunnioittaa.

Pienoislippujen toteutuksessa tehtiin yhteistyötä Hyvinkäällä asuvan Kalevi Rönnqvistin kanssa, joka tunnetaan muun muassa rosvopaistitapahtumista. Rönnqvist valmistaa pienoiskokoisia Suomen lippuja kotonaan ja innostui heti hankkeesta kuultuaan.

– Kysyimme Kalevilta, onko vastaavaa toimintaa ollut muualla Suomessa. Ei ollut, ja hän lähti innolla mukaan. Samalla teimme uuden lipputilauksen.

Uusi perinne sai virallisen alkunsa kansallisena veteraanipäivänä sunnuntaina 27. huhtikuuta 2025. Ylihärmän Reserviläisten jäsenet myivät pienoislippuja Ylihärmän sankarihautausmaalla sanajumalanpalveluksen jälkeen. Omaiset veivät liput läheistensä haudoille samaan tapaan kuin kynttilät, mutta liput kerättiin illalla pois liputuskäytännön mukaisesti.

– Meillä oli myynnissä noin 50 lippua, jotka loppuivat nopeasti kesken. Jatkossa pienoislippuja on saatavilla myös Leskisen kukkakaupasta.

Pienoislipulla halutaan kunnioittaa veteraanien lisäksi myös lottia, pikkulottia, sekä kaikkia kotirintamalla toimineita.

Pienoislippujen vieminen haudoille ei ole aivan uusi ajatus, ensimmäisiä pienoislippuja vietiin Kalevi Rönnqvistin aloitteesta sankarihaudoille jo vuonna 2016 Hyvinkään Puolimatkan hautausmaalla, sekä Karjalaan jääneiden muistomerkille.

Nyt veteraanitkin saavat arvoisensa kunnianosoituksen, toivottavasti pysyvästi osaksi juhlapäivien perinteitä.

Mika Mäki
Puheenjohtaja
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiiri ry

Eilen kansallisena veteraanipäivänä pidettiin Isonkyrön kirkossa Isonkyrön veteraanijuhla. Tilaisuus oli hieno, koska samassa yhteydessä vietettiin partiolippukunta Vainion Vesojen partiokirkkoa.

Jumalanpalveluksen aluksi partiolaisten kuoro esiintyi, sen jälkeen normaalit kirkonmenot. Kolehdin keräsivät partiolaiset.

Veteraanipäivän juhlapuheen piti kotiseutuneuvos Väinö Pollari ja sen jälkeen luettiin seppelnauhat, jonka jälkeen lippukulkue järjestäytyi kirkon keskikäytävälle Sankarihaudoille siirtymiseen jälkeen seppelpartiot laskivat seppeleet sankarihautausmaan karhupatsaalle, Asevelihautausalueen patsaalle ja Karjalaan jääneiden muistomerkille.

Tässä muodossa järjestetty Veteraanipäivän juhla oli Isossakyrössä ensimmäinen, koska oli sunnuntai ja samaan aikaan partiokirkko. Väkeä kirkossa oli todella paljon ja veteraanien perinnetyön yksi tärkeimmistä asioista on siirtää veteraanien perintöä nuoremmille – erilaisten kokemusten kautta se onnistuu.

Veteraanipäivää Isossakyrössä on vietetty alusta (1987) lähtien ja perinne jatkuu.

”Hoivatkaa, kohta poissa on veljet
Muistakaa, heille kallis ol’ maa
Kertokaa lasten lapsille lauluin
Himmetä ei muistot koskaan saa”

Jaakko Pukkinen
Isonkyrön Reserviläiset