• Skip to secondary menu
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
  • Etusivu
  • Järjestö
    • Yhdistykset
    • Jäsenedut
    • Kokouskutsut
  • Tapahtumakalenteri
    • Tapahtumat
    • Kilpailut
  • Tukikomppania
  • Toimitus
    • Lehden historia
    • Lehtiarkisto
  • Galleria
  • Ressutori
  • Ylennykset
  • Eturivissä

Lakeuden Maanpuolustaja

  • Uutiset
  • Piirikirjoitukset
  • Kilpailu
    • VAHVIN RESERVILÄINEN SM-kilpailut
    • Kilpailutulokset
  • Tapahtumat
  • Mielipide
  • Videojutut
    • RessuTV Podcast
  • Perinne
  • Onnittelemme
  • In Memoriam

Perinne

Perinneyhdistys nimesi hallituksen

Julkaistu 2.3.2020

Meidän pitää ensiksikin muistaa mitä työtä eri yhdistyksissä on jo tehty ja henkilöt, jotka sitä työtä ovat tehneet ja kunnioittaa niitä saavutuksia ja antaa niille kuuluva arvo. Toiseksi meidän tulee kertoa niistä saavutuksista tuleville sukupolville ja välittää sitä viestiä sekä sanomaa eteenpäin. Kolmanneksi meidän tulee käydä vuorovaikutteista keskustelua ja lähteä miettimään mitä on se käytännön työ millä edetään ja luoda uusi foorumi tälle työlle. Näin linjasi vastavalittu Sotien 1939-1945 Etelä-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja FM Teppo Ylitalo.

Perinneyhdistyksen perustava kokous pidettiin Hotelli Fooningissa lauantaina 29.2.2020. Paikalle oli saapunut 46 eri yhdistysten ja seutukuntien edustajaa. Kokouksen avaussanat lausui Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Esko Petäjä. Hän kutsui kokouksen puheenjohtajaksi kansanedustaja Pasi Kivisaaren. Kokouksen sihteerinä toiminut toiminnanjohtaja Pertti Kortesniemi esitteli vielä luonnosasteella olevat perinneyhdistyksen säännöt. Säännöt ovat ennakkotarkastettu PRH:ssa ja ne hyväksytään lopullisesti käyttöönotettavaksi kesäkuun alussa. Kokous edellytti sääntöjen täsmennystä parista kohtaa. Säännöt ovat tässä vaiheessa Suomen sotaveteraaniliiton alla olevien perinneyhdistysten mukaiset mutta tulevaisuudessa ne siirtyvät Tammenlehvän perinneliiton alle.

Perinneyhdistyksen hallituksen kooksi päätettiin puheenjohtaja ja 15 varsinaista jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Aluksi päätettiin seutukuntien esittämät jäsenet ja varajäsenet. Asukasmäärän perusteella kolme suurinta seutukuntaa sai esittää kaksi varsinaista ja kaksi varajäsentä hallitukseen. Seinäjoen seutukunnasta varsinaisiksi jäseniksi valittiin Mikko Kanto ja Juha Rinnekari sekä varajäseniksi Timo Fors ja Jaakko Perkiö. Keskisestä seutukunnasta varsinaiseksi jäseneksi valittiin Jaakko Liinamaa ja varalle Tuomo Rinta-Tassi. Toista varsinaista jäsentä ja varajäsentä ei valittu koska heistä ei ollut tullut esitystä. Härmänmaan seutukunta esitti valittavaksi varsinaisiksi jäseniksi Lasse Rajamäki ja Sakari Hanhimäki sekä varalle Seppo Malmi ja Irja Pesonen. Suomenselän seutukunnasta varsinaiseksi jäseneksi valittiin Aarre Löytömäki ja varalle Veli Kujala. Suupohjan seutukunnasta valittiin Tommi Lauri ja varalle Maija Luomaniemi sekä Järviseudun seutukunnasta Anssi Kuusela ja varalle Satu Toijala-Saari. Pappeja edustaa Jaakko Antila ja varalla Aulis Harju.

Kun näin oli valittu hallitukseen yhdeksän varsinaista ja yhtä paljon varajäseniä, voitiin jäljellä olevista perustajajärjestöistä valita kuusi jäsentä ja heille varajäsenet. Tammenlehvän perinneliittoon kuuluvista alueellisista jäsenjärjestöistä oli edustajia seuraavasti: Rintamaveteraaniliitto, Sotainvalidien Veljesliitto, Kaatuneitten Omaisten Liitto, Suomen Kotiseutuliitto, Reserviläisliitto, Suomen Reserviupseeriliitto, Sotilaspoikien Perinneliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Suojeluskuntien ja Lotta Svärd Perinteiden Liitto, Suomen Rauhanturvaajaliitto ja Lottaperinteiden Liitto. Valituksi tulivat Rintamaveteraaniliiton edustaja Markku Lehtola ja varalle Aarne Heikkilä, Sotainvalidien Veljesliiton edustaja Marko Hakala ja varalle Erkki Honkala, reserviläisiä edustanut Jani Syvänen ja varalle Timo Sysilampi, sotaveteraanien edustaja Pertti Kortesniemi ja varalle Tarja Tapanainen, rauhanturvaajien edustaja Jari Ojala ja varalle Maija Haanpää sekä Lottaperinteiden Liiton edustaja Kaisu Norrbacka ja varalle Marja-Liisa Haveri-Nieminen.

Kokous päätti lopuksi valita toiminnantarkastajaksi Martti Ahopellon ja varalle Jouko Tervaportin sekä päätti perustamisasiakirjan allekirjoitustilaisuuden ja hallituksen järjestäytymiskokouksen pidettäväksi 13.5.2020 kello 10.00 Hotelli Fooningissa. Puheenjohtaja Pari Kivisaari kiitti parituntisen kokouksen lopuksi kokousedustajia ja toivotti valituille hallituksen jäsenille ja puheenjohtajalle voimia, tarmoa ja jaksamista tulevissa haasteissa.

Timo Sysilampi

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Vapaaehtoinen varautuminen pelasti Suomen – Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -näyttely kesällä Haminassa

Julkaistu 17.2.2020

Vapaaehtoinen maanpuolustustyö Suomessa 1920- ja 1930 -luvuilla oli varautumista pahimpaan. Sotaa kukaan ei toivonut. Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestöjen jäsenilleen antama koulutus, varustus ja yhteishenki olivat varsinkin talvisodassa iso apu kenttäarmeijalle sen torjuessa vihollista ankarissa oloissa.

Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanhassa Veteraanissa Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -näyttely kesä-syyskuussa 2020 esittelee järjestöparin toimintaa. Historia käydään läpi perustamisesta aina Neuvostoliiton sanelemaan lakkauttamiseen 1944 asti.

– Näyttely Haminassa palauttaa mieliin suojeluskuntien ja lottien ratkaisevan suuren merkityksen niin talvi- kuin jatkosodassakin, näyttelypäällikkö Ismo Flink sanoo.

Koko Suomeen ulottuneen valtakunnallisen toiminnan paikallistaso ankkuroidaan näyttelyssä kattavin ja harvinaisin esimerkein Kymenlaaksoon.

Suojeluskunta oli Suomessa vuosina 1918–1944 toiminut miesten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö. Suurimmillaan sen jäsenmäärä oli vuonna 1941, noin 120 000 jäsentä. Pääosin kuntajakoon perustuvia paikallisia suojeluskuntia oli 674 kappaletta! Järjestöön kuului myös yli 72 000 sotilaspoikaa.

– Jo pelkästään suojeluskuntien materiaalinen tuki kenttäarmeijalle oli suuri, esimerkiksi 80 000 kivääriä ja 150 000 miehen vaatetus. Myös suojeluskuntien harjoituksissa kehittynyt ampumataito oli sodassa tarpeen, Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja, eversti evp. Vesa Kangasmäki muistuttaa.

Lotta Svärd oli 1920–1944 toiminut suomalainen naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö. Se perustettiin tukemaan suojeluskuntia kautta maan. Järjestöön kuului enimmillään noin 180 000 lottaa ja liki 50 000 pikkulottaa.

Wanha Veteraani kokoaa näyttelyä hyvässä yhteistyössä Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin Perinteiden Liitto ry:n kanssa. Kymenlaaksosta Haminan kaupunginmuseon ja Miehikkälän Salpalinja-museon apu yhdessä lukuisten yksityisten materiaaliluovuttajien kanssa on tärkeä.

Suojeluskunta- ja lotta-aiheita käsitellään näyttelyn avausseminaarissa Haminassa RUK:n Maneesissa sunnuntaina 31. toukokuuta. Suomen rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan historiaa esittelevä perusnäyttely on niin ikään kesällä nähtävillä samaan aikaan 30.5 – 4.10. ti-su klo 10-16 ja ke 10-18.

Kansa sodassa – kotirintama kerää, uhraa ja taistelee – talvinäyttely on Wanhassa Veteraanissa auki vielä viikonloppuisin la-su 8. maaliskuuta saakka.
Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -näyttely osaltaan nostaa järjestöjen työn sille kuuluvaan kunniaan isänmaan puolesta.

Wanhan Veteraanin näyttelypäällikkö Ismo Flink (vas) ja toiminnanjohtaja Vesa Kangasmäki esittelevät harvinaista Ukko-Pekka -kiertopalkintomaljaa ja sk-palkintokivääriä. Isänsä Erkki Sakun voittamat palkinnot lahjoitti viime syksynä Wanhalle Veteraanille Heikki Saku Kouvolan Inkeroisten Mämmälästä. Kuva: Terho Ahonen
Suojeluskuntakivääri M/28-30 luovutuskirjassa ovat Suojeluskuntien päällikön, kenraaliluutnantti Lauri Malmbergin ja silloisen esikuntapäällikön, myöhemmin Mannerheim-ristin ritari ja YK-kenraali, jalkaväenkenraali Armas Eino Martolan allekirjoitukset. Kuva: Terho Ahonen

Lisätietoja:
Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja Vesa Kangasmäki
vesakangasmaki@gmail.com, puhelin 040 158 8115

Wanhan Veteraanin näyttelypäällikkö Ismo Flink
ismo.flink@hotmail.com, puhelin 050 534 6225

Terho Ahonen
Wanhan Veteraanin tiedottaja
terhoahonen2@gmail.com, 040 504 0293

Wanha Veteraani: www.rvpk.fi
Suojeluskuntien ja Lotta Svärdin Perinteiden Liitto ry: www.perinne.fi

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Kotirintama puolusti maata kirvein ja keräyksin

Julkaistu 22.1.2020

Kansa sodassa -näyttely Haminassa kertoo sotavuosien 1939-45 talkootoiminnasta sekä maanpuolustuksen ja isänmaan hyväksi tehdystä varainkeräystyöstä Suomessa

Motti- ja linnoitustalkoot ovat raskaan ruumiillisen työn esimerkkejä viime sotien aikaisesta Suomen kotirintaman moniulotteisesta yhteisvastuusta. Vapaaehtoistoiminta alkoi Kannaksen linnoitustalkoilla jo ennen sotaa kesällä 1939 ja ulottui keräyksin vielä jälleenrakennuksen vuosiin.

Kansa sodassa – kotirintama kerää, uhraa ja taistelee -näyttely avattiin Wanhassa Veteraanissa Haminassa talvisodan syttymisen 80-vuotismuistopäivänä lauantaina 30.11.2019.

Näyttely lähestyy aihepiiriä keräilyn keinoin esittelemällä alkuperäisiä merkkejä, julisteita, esineitä ja pienpainatteita. Vastaavaa materiaalia ei ole ennen nähty Suomessa julkisesti yhteen koottuna tässä laajuudessa.

– Huoli Suomen kohtalosta ei jäänyt vain rintamasotilaiden varaan. Yhteisöllisyys, siitä kummunnut talkoohenki ja huolenpito olivat kotirintaman ase, jolla se oman maanpuolustusosuutensa teki, Wanhan Veteraanin näyttelypäällikkö Ismo Flink ihastelee.

Kansa sodassa näyttelyn yksittäisiä helmiä ovat esimerkiksi kuntien välisten keräyskilpailujen palkintoreliefit. Näyttelypäällikkö Ismo Flink ihastelee kotirintaman panosta maanpuolustuksen tukena sodan vuosina. Kuva: Wanha Veteraani / Terho Ahonen

Suomessa elää vielä paljon lapsina ja nuorina sota-ajan nähneitä ja kokeneita ihmisiä. Flink kannustaa heidän lapsiaan tai lapsenlapsiaan tuomaan isovanhemmat tai aikalaistuttavat Haminaan näyttelyyn muistelemaan menneitä.

– Näyttelyn runsas tarjonta voi laukaista mielenkiintoisia muistoja ja elämänohjeita nykypäiväänkin: Jätemateriaalit kiertoon. Sota-aika oli pula-aikaa. Erityinen tarve oli raaka-aineista, työvoimasta ja rahasta.

– Puute raaka-aineista loi tarpeen turvautua aiemmin jätteenä pidetyn materiaalin kuten kumin, lasin ja romun keräykseen teollisuuden käyttöön. Nykyään puhutaan kierrätyksestä, Jussi-Pekka Alander kertoo. Häneltä ilmestyy näyttelyaiheesta kirja alkuvuonna.

Jussi-Pekka Alander on kerännyt laajan aineiston kotirintaman moniulotteisesta vapaaehtoistoiminnasta viime sotien ajalta. Häneltä ilmestyy aiheesta kirja alkuvuonna. Kuva: Atte Alander

Suomen Huolto ry:n keräyselimeksi vuonna 1942 perustettu Kansanapu toteutti suurkeräyksiä vuoteen 1949 saakka. Se lakkautettiin ja jäljellä ollutta avustustarvetta varten perustettiin yhteisvastuukeräys. Sen ensimmäinen keräys oli vuonna 1950 ja toiminta jatkuu edelleen.

Kansa sodassa -näyttely on esillä Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanhassa Veteraanissa viikonloppuisin talvisodan keston ajan la-su klo 10-16. Näyttelyn avausluennolle RUK:n Maneesissa on vapaa pääsy. Haminan kaupunki tarjoaa 200 ensimmäiselle kahvit. Itse näyttelyssä Wanhassa Veteraanissa samalla pääsylipulla näkee myös rauhanturvaamisen perusnäyttelyn.

Julisteet olivat sota-ajan tiedotusvälineitä. Isänmaan laina -juliste liittyy Suomen valtion vuonna 1942 kansalaisille liikkeelle laskemaan velkakirjalainaan. Kuva: J-P Alander

lisätietoja:
https://www.rvpk.fi/nayttelyt
Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja Vesa Kangasmäki
vesakangasmaki@gmail.com
040 158 8115

Wanhan Veteraanin näyttelypäällikkö Ismo Flink
ismo.flink@hotmail.com
050 534 6225

Jussi-Pekka Alander, näyttelyaineiston kerääjä, avausluento
jp.alander64@gmail.com
050 599 2584

Terho Ahonen
Wanhan Veteraanin tiedottaja
terhoahonen2@gmail.com
040 504 0293

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Joulukuun lopulla 1939 paukkuivat kovat pakkaset rintamalla

Julkaistu 30.12.2019

Talvisotaa oli käyty vasta muutamia viikkoja, ja kylminä pakkasöinä rintamalla paleltiin. Hätä oli todella suuri.

Etelä-Pohjanmaan Suojeluskuntapiirin esikunta vetosi Teuvan Suojeluskuntaan 28. joulukuuta todeten, että Etelä-Pohjanmaalta lähetetyt, etulinjoilla olevat miehet, ovat kirpeiden pakkasöiden vuoksi lämpimien päällystakkien, housujen, huopakenkien ja lapikkaiden tarpeessa.

Siksi niitä on ryhdyttävä heti kiireellisesti keräämään. Keräyksissä on esikunnan mukaan käytettävä kaikkia mahdollisia tahoja ja voimia. Ohjeena on, että ne keillä kaksi on, antakoon toisen. Miesten palelua yritettiin myös vähentää aloittamalla tammikuun lopulla 1940 käytöstä poistettujen bensiini- ja öljytynnyreiden keräys. Tynnyreistä ryhdyttiin valmistamaan kipeästi kaivattuja kamiinoita rintamalle.

Teuvalaiset olivat jo ennen Suojeluskuntapiirin esikunnan vetoomusta olleet yhteisellä asialla pitämällä joulukuun alussa 1939 seurakuntatalossa yhteisen kokouksen, jossa keskusteltiin huollon järjestämisestä. Edustettuina olivat Lotta-Svärd kyläosastot, maamiesseurat ja naisosastot, kolmen työväen yhdistyksen edustajat, Martat, Naiset mukaan -yhdistys, terveydenhoito- kunnallis- kansanhuolto- ja huoltolautakunta, opettajayhdistys sekä seurakunta. Kokouksessa päätettiin perustaa Teuvalle vapaan huollon keskustoimikunta, jonka tehtävänä oli valvoa huollon tasapuolista jakoa. Teuva näytti silloin esimerkillistä yhteishenkeä suuren kansallisen hädän hetkellä. Tämä yhteishenki olkoon meille nykysukupolville esimerkkinä.

Talvi- ja jatkosodassa kaatuneitten muisto elää vahvasti Teuvalla

Reserviupseerit ja Reserviläiset järjestivät jälleen yhteistyössä sankarihaudalla jouluaaton kunniavartion. Kunniavartiossa aloittivat Niilo Hakala ja Jukka Muotio, heidän jälkeensä tulivat Erkki Nevanperä ja Jarkko Kallio. Niku Rintala ja Eemeli Vainioranta jatkoivat, ja lopuksi vartiossa olivat Joonas Lehtimäki ja Samuli Vainio.

Erityisen ilahduttavaa ja esimerkillistä oli, että nuoret vänrikit ja luutnantti osallistuivat meidän ”vanhojen” lisäksi tähän kunniavartioon.

Erkki Nevanperä
Reserviupseerikerhon puheenjohtaja

Kunniavartiossa sankarihaudalla reserviupseerit Joonas Lehtimäki (vasemmalla) ja Samuli Vainio. Kuva: Esko Lehtimäki

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

Joulun keskuksessa on lapsi. Näin oli jo ensimmäisenä jouluna.

Julkaistu 23.12.2019

Vaikka olosuhteet olivat vaikeat, Joosef ja Maria tekivät parhaansa. Majapaikassa ei ollut tilaa synnyttävälle äidille, mutta Joosef löysi kuitenkin eläinsuojan. Maria selvisi synnytyksestä ja teki parhaansa lapsen hyväksi. Kun muuta paikkaa ei ollut, hän laski Jeesuksen eläinsuojan seimeen.

Jeesuksen syntymän aikaan lapsen osa ei ollut helppo. Vähäinen oli myös Jumalan Pojan alku tässä maailmassa. Vuosikymmeniä myöhemmin Jeesus käänsi aikansa arvoasetelmat ylösalaisin. Hän teki lapsesta, vähäisestä, suurimman. Lapsesta tuli esikuva aikuiselle.

Kesti kauan ennen kuin lapsen oikeuksien sopimus saatiin aikaiseksi. On oikeastaan hämmentävää, että se syntyi vasta vuonna 1989. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet kaikki maailman valtiot yhtä lukuun ottamatta. Lapsen oikeuksien sopimus on laajimmin hyväksytty kansainvälinen ihmisoikeusasiakirja. Sopimuksesta on kuitenkin vielä matkaa siihen, että lapsen oikeudet toteutuvat käytännössä.

Sopimuksen allekirjoittajat tunnustavat, että lapsen tulisi persoonallisuutensa täysipainoisen ja sopusointuisen kehityksen vuoksi kasvaa perheessä onnellisuuden, rakkauden ja ymmärtämyksen ilmapiirissä. UNICEFin entinen pääsihteeri James Grant on kiteyttänyt olennaisen seuraavasti: ”Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus”. Lastemme isoäiti ilmaisi saman asian arkipäiväiseen tapaansa näin: ”en minä ole teistä aikuisista niin kiinnostunut, kunhan hoidatte lapset hyvin”.

Jouluna keskuksessa on lapsi. Kahdella tapaa. Juhlimme maailman Vapahtajan syntymää: seimessä kapaloissaan oleva lapsi on Jeesus, pelastajamme. Sen vuoksi joulu on ilon ja kiitollisuuden juhla.

Kunpa tänä jouluna jokainen lapsi, niin oman suvun piirissä kuin kaukana maailmalla, olisi aikuisten huomaavaisuuden kohteena. Kestävimmät joulumuistot syntyvät läheisyydestä ja välittämisestä. Mitä jos tänä jouluna lahjoittaisimme lapsille onnellisuutta, rakkautta ja ymmärtämystä. Seimen lapsikin iloitsisi.

Rauhallista joulua toivottaen

Simo Peura
Lapuan hiippakunnan piispa

Kategoriassa: Artikkeli, Perinne, Uutiset

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 44
  • Sivu 45
  • Sivu 46
  • Sivu 47
  • Sivu 48
  • Välisivut jätetty pois …
  • Sivu 52
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Ensisijainen sivupalkki

Viimeisimmät artikkelit

  • Lakeuden Maanpuolustajan kesäkuun 2026 henkilökuvassa Anssi Ämmälä
  • Hirvijärvijuhlan teemana oli kesän 1944 suurhyökkäyksen torjuminen
  • Jurvan Reserviläisten kahvihetki
  • Yhteistyötahot tutustuivat HAKKA26 -harjoitukseen
  • Tukikomppaniayrittäjät ammunnoissa Pohjankankaalla

Luetuimmat artikkelit

  • Kuusenhavun tie Suomen sotilasheraldiikkaan
  • Maanpuolustuskalusto kattavasti esillä Ideaparkissa
  • Raakaa voimaa ja suunnatonta sisua lakeuksilla – Reserviläisistä vahvimmat kohtasivat Ylihärmässä
  • Huomio kaikki ammunnasta kiinnostuneet!
  • Palveluksena vapaaehtoisuus – mahdollisuuksia reserviläisenä osa 2

Tapahtumat

Notice
There are no upcoming tapahtumat.

Tukikomppania »

Mainostaja

Jäsenedut »

Arkistot

Footer

E-P:n reserviläispiirien ja tukijain tiedotusjulkaisu

Impivaarantie 25
60420 Seinäjoki

lmplehti@gmail.com

www.epresp.fi

Julkaisija:
Etelä-Pohjanmaan Reserviläispiirit ja Lakeuden Maanpuolustajain Tuki

Evästekäytännöt »

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·