Perinne

Vaikka olosuhteet olivat vaikeat, Joosef ja Maria tekivät parhaansa. Majapaikassa ei ollut tilaa synnyttävälle äidille, mutta Joosef löysi kuitenkin eläinsuojan. Maria selvisi synnytyksestä ja teki parhaansa lapsen hyväksi. Kun muuta paikkaa ei ollut, hän laski Jeesuksen eläinsuojan seimeen.

Jeesuksen syntymän aikaan lapsen osa ei ollut helppo. Vähäinen oli myös Jumalan Pojan alku tässä maailmassa. Vuosikymmeniä myöhemmin Jeesus käänsi aikansa arvoasetelmat ylösalaisin. Hän teki lapsesta, vähäisestä, suurimman. Lapsesta tuli esikuva aikuiselle.

Kesti kauan ennen kuin lapsen oikeuksien sopimus saatiin aikaiseksi. On oikeastaan hämmentävää, että se syntyi vasta vuonna 1989. Sopimuksen ovat allekirjoittaneet kaikki maailman valtiot yhtä lukuun ottamatta. Lapsen oikeuksien sopimus on laajimmin hyväksytty kansainvälinen ihmisoikeusasiakirja. Sopimuksesta on kuitenkin vielä matkaa siihen, että lapsen oikeudet toteutuvat käytännössä.

Sopimuksen allekirjoittajat tunnustavat, että lapsen tulisi persoonallisuutensa täysipainoisen ja sopusointuisen kehityksen vuoksi kasvaa perheessä onnellisuuden, rakkauden ja ymmärtämyksen ilmapiirissä. UNICEFin entinen pääsihteeri James Grant on kiteyttänyt olennaisen seuraavasti: ”Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus”. Lastemme isoäiti ilmaisi saman asian arkipäiväiseen tapaansa näin: ”en minä ole teistä aikuisista niin kiinnostunut, kunhan hoidatte lapset hyvin”.

Jouluna keskuksessa on lapsi. Kahdella tapaa. Juhlimme maailman Vapahtajan syntymää: seimessä kapaloissaan oleva lapsi on Jeesus, pelastajamme. Sen vuoksi joulu on ilon ja kiitollisuuden juhla.

Kunpa tänä jouluna jokainen lapsi, niin oman suvun piirissä kuin kaukana maailmalla, olisi aikuisten huomaavaisuuden kohteena. Kestävimmät joulumuistot syntyvät läheisyydestä ja välittämisestä. Mitä jos tänä jouluna lahjoittaisimme lapsille onnellisuutta, rakkautta ja ymmärtämystä. Seimen lapsikin iloitsisi.

Rauhallista joulua toivottaen

Simo Peura
Lapuan hiippakunnan piispa

Lapualainen sotaveteraani Väinö Mäkynen sai joululahjansa hieman etuajassa, kun klapikuorma purkajineen saapui häneen pihaansa joulua edeltävällä viikolla.

98-vuotias veteraani asuu edelleen omakotitalossa ja lämmittää kotiaan osaksi myös puilla. Seinäjokelaisen klapiyrittäjä Alpo Syväsen lahjoittamat klapit tulivat siis aitoon tarpeeseen. Lahjoituksesta onkin tullut jo perinne, sillä klapeja purettiin veteraanien liitereihin jo toisena jouluna peräkkäin. Mäkyselle puukuorma ohjautui Etelä-Pohjanmaan sotaveteraanipiirin esityksestä.

Klapikuormaa olivat purkamassa Lapuan reserviläisten ja reserviupseerikerhon puheenjohtajat Jukka Tauriainen ja Jussi Talvitie, reserviläisten jäsen Maria Koski sekä Etelä-Pohjanmaan reserviläispiirien toiminnanjohtaja Jani Syvänen.

Sotaveteraani Väinö Mäkysen puolesta klapilahjoituksen vastaanotti poika Jorma Mäkynen.

-Isä vietiin sairaalaan maanantaina. Uskoisin, että hän pääsee jouluksi takaisin kotiinsa, Jorma Mäkynen kertoo.

Uusia avauksia yhteistyöhön

Vuoden reserviläistoimijaksi Lapualla valittu Koski tuumasikin, että haluaa ehdottomasti olla mukana viemässä klapeja veteraanille, joka on vieläpä vähän sukulainenkin. Koski on ollut mukana reserviläistoiminnassa jo ennen kuin varusmiespalvelusta suorittamatta oli mahdollista liittyä virallisesti yhdistyksen jäseneksi. Tänä vuonna tehdyn sääntömuutoksen myötä täysjäsenyys tuli viimein mahdolliseksi.

Lapuan reserviläisjärjestöt ovat kuluneen vuoden aikana tiivistäneet yhteistyötään. Nykyään kaikki toiminta ammunnoista kunniavartioihin järjestetään yhdessä.

-Tämä on ollut ehdottomasti oikea valinta. Näin pystytään käyttämään yhdistysten rajalliset resurssit mahdollisimman tehokkaasti hyväksi, toteaa Talvitie.

Veteraanityö osana reserviläisten toimintaa

Veteraanien rivien vuosi vuodelta harvetessa on tärkeää, että jäljellä olevat kunniakansalaisemme saavat kaiken sen avun, jota he tarvitsevat. On vain kekseliäisyydestä kiinni, millä tavoin voimme heitä auttaa.

Tärkeä reserviläisjärjestöjen tehtävä on myös sotaveteraanien perinnön säilyttäminen. Veteraaniyhdistysten toiminta on tulevan vuoden aikana siirtymässä paikallistasollakin Tammenlehvän perinneliitolle. Se mahdollistaa veteraanien kokemusten ja arvojen välittämisen myös tuleville sukupolville. Tässä työssä myös reserviläisten on luontevaa olla mukana.

Kertokaa lapsenlapsille lauluin: himmetä ei muistot koskaan saa!

Kirjoittaja Jukka Tauriainen on sekä Lapuan reserviläisten puheenjohtaja että Lapuan reserviupseerikerhon hallituksen jäsen.

Etelä-Pohjanmaan Sotaveteraanipiirin syysneuvottelupäivänä 24.10.2019 viriteltiin ajatuksia siitä, miten kauan sotaveteraanipiiriä ylläpidetään ja kuinka valmistaudutaan perustamaan oma perinnepiiri.

Yhteenvetona todettiin, että sotaveteraanipiiriä ja perinnepiiriä ”pyöritetään” ehkä pari vuotta rinnakkain, mutta sitten on aika lopettaa sotaveteraanipiiri siirrytään perinnetyöhön.

Myös yhdistyksen lopettamisesta keskusteltiin niin, että yhdistyksen mahdolliset varat siirretään piirin tilille, mutta varojen käytöstä vastaa yksin ja vain yhdistyksen nimeämä henkilö, piiri ei näitä varoja saa käyttää omiin kohteisiinsa.

Yhdistyksiä kehotettiin jo suunnittelemaan eri järjestöjen ja yhteistyötahojen edustusta, jotta saadaan kattava 3-15 hengen hallitus perinnepiirille. Aikatauluksi kaavailtiin, että helmi-maaliskuun taitteessa 2020 pidetään perinnepiirin perustettava kokous, johon lehti-ilmoituksella kutsutaan kiinnostuneet tahot.

Koolla olivat joko puheenjohtajat tai yhdistyksen perinnevastaavat. Ihmeen yksimielisiä oltiin siitä, että nyt on aika toimia, kahden vuoden kuluttua olemme auttamattomasti myöhässä.

Näin tuumattiin Etelä-Pohjanmaalla.

Esko Petäjä

Etelä-Pohjanmaan Lottaperinne ry kutsui lottia, pikkulottia ja arvokkaasta perinnetyöstä kiinnostuneita ihmisiä ohjelmalliseen kahvitilaisuuteen Seinäjoen seurakuntakeskukseen lauantaina 23.11.2019.

Aloitimme laulamalla yhdessä virren 577. ”Oi Herra käy sä siunaamaan nää rannat rakkaan synnyinmaan. Suo rauha suloinen ja estä sota verinen.”

Olimme saaneet puheenvuoron nuorelta reserviläisnaiselta. Marjo Kauppinen piti sykähdyttävän puheen. Oli kauniita sanoja isänmaallisen kodin perinnöstä, uskosta suomalaisen naisen mahdollisuuksiin ja kunnioitusta aikanaan korvaamattoman merkittävään lottatyöhön. Miten viisaasti hän esittikään tämän päivän tarpeet myös naisia koskeviin vaatimuksiin pahoissa elämäntilanteissa. Näimme selkeän yhtymäkohdan sota-ajan naisten töihin ja jaksamiseen. Omasta henkisestä ja fyysisestä kunnosta on huolehdittava aina. Kiitos Marjo Kauppinen. Menestystä reserviläistyöhösi ja myös naisten kannustamiseen.

Etelä-Pohjanmaan Lottaperinne ry hallituksen jäsen Heikki Koivisto oli järjestänyt kaunista musiikkia juhlaan. Kiitos tunnelman tuomista herkkyyden kyyneleistä. Ja ennen kaikkea kannattaa kertoa miesten Tiernapojista. ”Tiernapaapat” esittivät koko upean näytelmän kaikkineen. Harvoin näkee tuollaista! Ja nämä hyväntekijä paapat keräävät esiintymisellään rahaa Seinäjoen ruokapankkiin!

Muistot virkistävät, elävät ja lämmittävät. Viime kesän muisteloita järjestämästämme Haapaniemen leiristä kertoivat leirin johtaja Inkeri Maunula ja ohjaajat Raili Yli-Torkko ja Kaisu Norrbacka. Ja leiriin osallistuneet pikkulotat Ellen Ruuhela Töysästä ja Anna-Liisa Leikola Seinäjoelta muistelivat pikkulotta -elämäänsä ja sen monipuolisia työtehtäviä. Kunnioittavia muistoja nostettiin myös kotirintamanaisten työstä isänmaan hyväksi.

Kiitos kaikille mukana olleille!

Hanna Mäkynen, sosiaalineuvos
Etelä-Pohjanmaan Lottaperinne ry puheenjohtaja

Kansa sodassa – kotirintama kerää, uhraa ja taistelee on Rauhanturvaamisen ja veteraanityön perinnekeskus Wanhan Veteraanin talvinäyttely. Se avataan Haminassa talvisodan syttymisen 80-vuotismuistopäivänä.

Näyttely kertoo Suomen kansan vapaaehtoisesta talkootoiminnasta ja varainkeräystyöstä maanpuolustuksen ja isänmaan hyväksi sotavuosina 1939–45. Talkoo- ja keräysaihekokonaisuuksia on näyttelyssä kaikkiaan yksitoista linnoitustalkoista kultakeräyksiin ja maaottelumarssista sota-ajan veripalveluun.

– Tällä näyttelyllä Wanha Veteraani jatkaa ennakkoluulotonta otettaan ja tuo esiin sitä, mitä ei ennen ole juurikaan nähty, näyttelypäällikkö Ismo Flink sanoo.

Kansa sodassa -näyttelyn julisteiden, kunniakirjojen ja pienpainatteiden joukossa on ainutkertaista ja jopa ennen esittelemätöntä aineistoa. Näyttely on auki viikonloppuisin klo 10 – 16 talvisodan alkamisen ja päättymisen muistopäivien välisenä aikana eli 30.11.2019 – 13.3.2020.

Wanhan Veteraanin talvinäyttelyn rinnalla Haminassa on kaiken aikaa nähtävillä rauhanturvaamisen ja kriisinhallinnan perusnäyttely. Ryhmille näyttelyt ovat auki tilauksesta muulloinkin kuin lauantaisin ja sunnuntaisin.

Luentotilaisuudella alkuun

Talvinäyttelyn avajaispäivänä 30.11. klo 12. pidetään sitä juhlistava, yleisölle vapaa luentotilaisuus RUK:n Maneesissa. Esitelmän pitää näyttelyaineiston pitkän ajan kuluessa kerännyt sotahistorian harrastaja ja tietokirjailija J-P Alander. Hänen aihekokoelmansa tulee tässä laajuudessa ensimmäistä kertaa julkisesti nähtäville. Häneltä ilmestyy aiheesta kirja vuoden 2020 alussa.

Suurimman osan sota-ajan vapaaehtoistyöstä teki siviiliväestö. Osa toiminnasta alkoi jo ennen sotia kehitettäessä maanpuolustuksen tarpeita ja vastaavasti se jatkui vielä rauhan tultua helpottamaan paluuta takaisin normaaliin arkeen.

– Näyttely lähestyy aihepiiriä keräilyn keinoin esittelemällä alkuperäisiä merkkejä, julisteita, esineitä ja pienpainatteita. Laajasta yksityiskokoelmasta näyttelyyn valittu materiaali sisältää useita ainutkertaisia harvinaisuuksia, kuten esimerkiksi Suurtalkoot ry:n ansiomerkit, Kansanavun parhaille keräyskunnille lahjoittamat reliefit sekä lähes täydellisen kokoelman talkoiden suoritusmerkkejä, J-P Alander kertoo.

Kansalaisten sotavuosien talkootyö oli korvaamaton ja kansantaloudellisesti merkittävä aikaansaannos, joka omalta osaltaan merkittävästi auttoi tulirintaman taistelua.

– Näyttely ja myöhemmin ilmestyvä kirja ovat kunnianosoitus kaikille tähän toimintaan osallistuneille, Alander painottaa.

Lisätietoja:

www.rvpk.fi

Wanhan Veteraanin toiminnanjohtaja Vesa Kangasmäki
vesakangasmaki@gmail.com
040 158 8115

Wanhan Veteraanin näyttelypäällikkö Ismo Flink
ismo.flink@hotmail.com
050 534 6225

Jussi-Pekka Alander
jp.alander64@gmail.com
050-599 2584

Wanhan Veteraanin tiedottaja
Terho Ahonen
terhoahonen2@gmail.com
040 504 0293